Lähettäjä: Kylli 
Päivämäärä:   6.5.25 08:14:31

Onko kokemusta tästä? Yleensä uskotaan että vaunuhevosten sairaus, ilmeisesti nyt tietoa et voi olla muillakin roduilla?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.5.25 08:19:37

Yleensä lähinnä raskaampien työhevosten tai tupsujalkojen ongelma, kun on periytyvä ja on niillä roduilla päässyt yleistymään. Periaatteessa voi se muillakin esiintyä. Samoin kuin moni muu perinnöllinen sairaus, sen yleisyys vaan riippuu paljonko kantaan on päässyt huonoa ainesta kertymään.

Lähettäjä: No 
Päivämäärä:   6.5.25 11:24:40

Ei ole nykytutkimusten mukaan välttämättä perinnöllinen, muut asiat vaikuttaa paljon.

Lähettäjä: Kylli 
Päivämäärä:   6.5.25 11:50:17

Tämä minua kiinnostaa että onko se periytyvä vai ei. Ymmärrän että tupsujalkojen kasvattajat ovat enemmän siintää huolissaan, ja toivovat ettei olisi periytyvää. Netissä kun lukee ulkomaalaisia artikkeleita niin siellä mainitaan taas usein että on periytyvää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.5.25 11:54:16

Sehän on koko sidekudoksen sairaus, ei vain jalkavaiva. Jos se tietyissä roduissa esiintyy jopa 90 prosentilla, se on aivan satavarmuudella periytyvää. Toki on niinkin ettei sairautta ihan täysin tunneta, siinä voi olla erilaisia muotoja.

Ei hevosen ihon sidekudoksen poikkeama ole millään ulkoisilla tekijöillä selitettävissä. Ulkoiset tekijät voivat tietysti vaikuttaa siihen, miten paljon sairaus oireilee, niinkuin monessa periytyvässäkin sairaudessa on.

Lähettäjä: Voiko 
Päivämäärä:   6.5.25 12:40:07

Omalla on vuohiskuopassa pomuja, onko mahdollista että olisi tämä sairaus? Vai jokin muu...?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.5.25 12:48:10

Voi olla, tai sitten esim krooninen rivi on voinut aiheuttaa muutoksia ihoon.

Lähettäjä: Eurooppa 
Päivämäärä:   6.5.25 13:24:59

Lähettäjä.
Päivämäärä6.5.25 12:48:10

Voi olla, tai sitten esim krooninen rivi on voinut aiheuttaa muutoksia ihoon.

Niin tai sitten jatkuva punkki kierre

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.5.25 13:45:40

Mun hevosella oli paljon tämän oireita, ei edes tiedetty koko sairaudesta saati että olisi ollut diagnoosia. Meni parikymppisenä monttuun nivelvaivojen takia. Ihoasiat oli erikoisia muttei haitanneet kovin pahasti.

Lähettäjä: Voiko 
Päivämäärä:   6.5.25 14:40:25

Osaako eläinlääkäri katsoa mikä on aiheuttanut poimut?

Lähettäjä: Irkku 
Päivämäärä:   6.5.25 15:15:29

Oikeastaan ne ei ole ”muutoksia ihossa” vaan heikentyneen verenkierron seurausta -turvotus, patit jne.
Eläinlääkäri todennäköisesti ei tiedä cpl:ää, mutta periaatteessa työhevostyyppisillä kaikki poimut ym ylimääräiset jaloissa on cpl:ää.. Se vaan, että ne poimut voi olla ”itseaiheutettuja”(punkit-hinkkaus-järsiminen jne) tai sitten ns vakaampaa muotoa eli neste kerääntyy jalkoihin ja lopulta on ns elefanttijalat.

Meillä on vanha ic, alkoi oireilla jalkojaan vasta vanhana, verenkierto todennäk häiriintyi liiasta punkkilääkityksestä elämän aikana. Ne on kovia myrkkyjä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.5.25 15:49:09

Millä lääkitsitte punkkeja? Muullakin kuin ivermektiinillä?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.5.25 16:07:03

Kyllä se on nimenomaan muutos ihon rakenteessa, siis ihan synnynnäinen/perinnöllinen. Imusuonisto ei toimi normaalisti koko hevosess, turvotus kertyy alkuun jalkoihin ihan kuten ihmiselläkin, jalat kun on alimpana eikä nestekierto toimi. Ei niinkään verenkierron, vaan nestekierron häiriö. Mutta periaatteessa koko hevosella on silloin poikkeava imunestekierto, vaikka se ei muualla silmin näy. Poimut ihossa, ihorikot ovat sitten sekundäärisiä oireita tästä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.5.25 16:20:08

Ja kannattaa tosiaan olla tarkka tuosta koska verenkiertohäiriö on sitten akuutisti vaarallinen asia eikä ollenkaan sama, kuin imunesteen kiertohäiriö (lymfedeema). Myös ihmisillä tavataan hyvin harvoin perinnöllistä lymfedeemaa, jostain syystä tämä on joissain hevosroduissa yleistynyt.

Lähettäjä: MnM 
Päivämäärä:   7.5.25 07:26:57

Kuulisin mieluusti lisää tästä. Meillä on työhevosristeytys ja joitakin oireita löytyy. Hevonen on nuori, joten kiinnostaa paheneeko tämä koko ajan ja alkaako yleensä jo kovin nuorena?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.5.25 07:35:53

Pahenee lähes aina ja vaikeimmillaan ilmenee alle kahden vuoden iässä. Vaikeat oireet nuorella ennustaa vaikeampaa taudinkuvaa. Itsellään ei parane mutta arvellaan että reilu liikunta ENNEN kun oireet pahenevat voi auttaa, ja seisomista pitkiä aikoja karsinassa olisi hyvä välttää. Ihmisillä turvotusten pääasiallinen hoito on kompressiosidonta, kai sitä on hevosillekin kokeiltu mutta taitaa olla pitkän päälle käytännössä aika mahdotonta.

Usein luullaan että turvotus syntyy vaurioista mutta se on toisinpäin. Kun iho keratisoituu ja sidekudostuu, niin se haurastuu , ihon vastustuskyky laskee a kudosnestettä saattaa tihkua ihon läpi. Se synnyttää infektioportteja eli toissijaisena voi tulla erilaisia tulehduksia. Niistä voi syntyä kierre. Ylipaino pahentaa tilannetta.

Alkuvaiheissa kannattaa siis keskittyä pitämään hevonen liikkeessä ja normaalipainoisena, jalat siisteinä ja iho hyvänä. Jos on keratisoitumista niin sitä kannattaa aktiivisesti hoitaa.

Etenkin raskaimmilla työhevosilla tauti päättyy usein lopetukseen muutaman vuodenkin sisällä. Lievillä oireilla ei välttämättä.

Lähettäjä: MnM 
Päivämäärä:   7.5.25 07:51:20

Tällä turvottelee jalat kun on yöt karsinassa. Vuohispunkkeja on häädetty monta kertaa. Nyt olen huomannut että jyrsii etupolvien takaa, vuohispunkit aiheutti kutinaa alempana. Poljeksii takasilla ja nostelee jalkoja eli jotain tuntemuksia sillä on. Iho hilseilee koko ajan vaikka söisi vain kuivaheinää. Jaloista on ollut kosketusherkkä aina.

Lähettäjä: Viiva 
Päivämäärä:   7.5.25 08:40:11

Vuohispunkit on yleisin syy joka laukaisee oireet. Cpl hevoselle niistä todennäk jää pysyvät vauriot.
Tutkitaan myös olisiko koko sairauden oireita jos ei olisi punkkeja. ulkomaalaiset nettisivut aiheesta ovat hyvät.

Lähettäjä: MnM 
Päivämäärä:   7.5.25 08:43:43

Ei voi olla totta :( mokomat ötökät ja näin kauheat seuraukset.

Mutta sitten herää kysymys mistä ne punkit edes tulee? Uusi talli ja muilla ei ole koskaan ollut vaikka ovat kosketuksissa keskenään ja muillakin tupsut. Eli miksi tämä yksi on ne saanut ja kärsii niistä. Onko syy vuohispunkkeihin se hilse, jota ne syö. Eli onko cpl ennen punkkeja vai punkit cpl:n takia?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.5.25 20:00:03

Tuntuu että joka toisella irish cobilla on nykyään cpl. Onko tämä lisääntynyt viime vuosina vai eikö ennen tajuttu mistä on kyse?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.5.25 22:20:26

Ei vuohispunkit liity cpl:ään, ne on erillinen sairaus. Cpl on olemassa, oli vuohispunkkeja tai ei. Se pitää kyllä paikkansa, että kun ihon rakenne on heikentynyt ja sen vastustuskyky vähentynyt, mahdolliset vuohispunkit saavat entistä paremmat elinolosuhteet, ja niiden oireilu voi olla voimakkaammat. Koskee ihan kaikkia muitakin ihon sairauksia, joita cpl-hevonen herkästi saa sekundäärisesti.

Periaatteessa vuohispunkkitartunta on varma vasta, kun punkki saadaan raapenäytteestä kiinni, mikä ei ole helppoa. Todennäköisesti suurin osa vaikeahoitoisista "punkkioireista" onkin itse asiassa cpl-oireilua joka voi olla varsin samanlaista. Jos vuohispunkkien hoidossa ei lääkkeet auta eikä raappeesta löydy niin on syytä epäillä onko niitä ollenkaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.5.25 22:24:08

Ennen ei tajuttu mistä on kyse. Irlannincob on yksi altteimmista roduista, tosin jokunen raskas työhevosrotu on, jolla esiintyvyys on vielä korkeampi, jopa 90% rodun yksilöistä. Irlannincobilla sitä todennäköisemmin, mitä enemmän sillä on raskaista työhevosrotuja taustalla.

Tupsujalkojen ihon kanssa kannattaa olla todella tarkkana, ja kasvattajien viljelemät neuvot siitä ettei karvoja saa koskaan ajella, kannattaa unohtaa. Ajelusta ei ole mitään haittaa mutta siitä on, jos jalkoja ei tarkasteta ja hoideta säännöllisesti.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.5.25 23:14:23

Seuraavia oireita on yhdistetty (joskaan ei todistettu) liittyvän CPL:n, selvästi näkyvien oireiden lisäksi:

Erityisesti leviävä hyperkeratoosi
Heikko kavionlaatu (lohkeilevat, pehmeät, helposti sädemätää jne)
Ylikasvavat ja lohkeilevat yönsilmät
Liikkumisvaikeudet (hitaus, kompastelu jne = iho venyy liikkuessa ja aiheuttaa kipua)
Kavioiden hoitovaikeus (sama syy)
Ontuminen
Ihon tulehtuessa sekundäärisen infektion vuoksi (tai myös pelkkä cpl-oire) levottomuus, kutina, jalkojen hankaaminen esim vesiastiaan, jalkojen pureskelu, etenkin takasten tamppaaminen, märkäinen tai kirkas vuoto, paha haju jaloissa, vahva karsta (hienojakoinen hilseily ei niinkään)

Hoitoina:

Puhtaus ja kuivuus on hyvin tärkeää! (Karsina ja tarha)
Pesulla voi pehmentää hyperkeratoosia, tulehtunut iho on ajettava ja pestävä tiheästi, vältä vahvoja tuotteita, vesikin voi riittää
Ihon rasvaus ja tähän on yhtä monta ohjetta kuin on antajaa. Todennäköisimmin samankaltaiset kuorivat tuotteet kuin ihmisillä hyperkeratoosiin, esim. Salisyylihappovoiteet. Lievässä tapauksessa vesipitoinen perusvoide voi riittää. Karstaa ei saa kuivana repiä, joka vaurioittaa entisestään. Tulehtuneiden alueiden rasvaukseen ohjeet ja voiteet eläinlääkäristä.
Liikunta ja normaalipaino ovat aivan ehdottoman tärkeitä. Pidemmälle edennyttä sairautta poteva saattaa hyötyä ympärivuorokautisesta mahdollisuudesta liikkua esim.pihatto etenkin kun tälläistä hevosta ei voi enää ehkä kunnolla liikuttaa. Liikkuminen pitää Ihon joustavampana ja pumppaa nestekiertoa jaloissa. Karstainen ja arpeutunut iho lyhentää liikettä ja aiheuttaa kipua, etenkin jos liikunta on laiminlyöty.
Kompressio, Suomessa ei ole juuri käytetty. Ihmisillä vastaavassa sairaudessa kompressiosidonta on ylivoimainen tapa pitää muutokset kurissa. En ole varma osaako suomessa edes kukaan kompressiota tehdä, ihmisten puolella se on terveydenhuollon osaamisalaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.5.25 23:44:08

Niin ja sitten tuo, että sairautta yritetään vääntää olosuhteiden aiheuttamaksi eikä perinnölliseksi on ihan silkkaa kukkua. Tietyillä roduilla (saksalaiset ja belgialaiset työhevoset) esiintyvyys on kahdeksastakymmenestä prosentista lähes sataan, tottakai se on perinnöllinen. Samaten vaivaa esiintyy (vähemmän) jokseenkin kaikissa roduissa, joissa on näitä käytetty. Se että periytymismekanismia ei tarkoin tunneta, ei tarkoita ettei se ole perinnöllinen. Suinkaan kaikki belgialaiset työhevoset eivät elä niin huonossa ympäristössä, että sen takia sairastuisivat.

Myöskin on huomattu, että (näennäisesti) terveiden rotujen ihon elastiiniverkko on poikkeavasti haurastuu, mutta vähemmän, kuin vaikeasti oireilevien. Se osoittanee, että tosiaan tietyissä roduissa kulkee perinnöllinen alttius sairastua, vaikka kaikki rodun yksilöt eivät sairastuisikaan.

Ja mitä irlannincobeihin tulee, niin sehän on täysi arpapeli, koska niiden tausta on varsin kirjava. Yleisesti cpl on yleisempi raskaammilla hevosilla, ruunilla ja oreilla enemmän kuin tammoilla (kehon paino?), ruunikoilla ja mustilla useammin kuin muilla väreillä sekä on arveltu että useammin hevosilla, joilla on valkoista sukkaa. Kovin varmoja tilastoja näistä ei tosin taida olla.

Mutta missään tapauksessa sairaus ei johdu vuohispunkista. Tartunta voi kyllä pahentaa oireita ilman muuta, aiheuttaa oireiden kierteen ja tuoda sen näkyvämmäksi. Isolla osalla sairastuneista ei kuitenkaan ole ollut punkkitartuntaa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.5.25 23:46:03

"Myöskin on huomattu, että (näennäisesti) terveiden rotujen ihon elastiiniverkko on poikkeavasti haurastuu, mutta vähemmän, kuin vaikeasti oireilevien. "

Siis (näennäisesti) terveiden sairaan rodun yksilöiden.

Lähettäjä: gitta 
Päivämäärä:   8.5.25 01:16:20

Ja liikuttakaa niitä hevosianne! ratsastakaa kunnolla hikeen 5-6 päivänä vkossa! Ja pitäkää mieluummin tosi hoikkana kuin yhtään ylipainoisena.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.5.25 07:05:34

Ihan omana mielipiteenäni arvaisin, että cpl:n eniten taipuvainen hevostyyppi ei kestä ratsastaa "kunnolla hikeen" lähes joka päivä. Niillä on raskas tyyppi, lyhyt selkä ja ratsastukseen vähän epäoptimaalinen rakenne. Ongelmia seuraa Ihan varmasti pitkällä viiveellä kun hevonen on luotu aivan toisenlaiseen liikuntaan. Liioitellakaan ei pidä.

Voi olla, että sairaus on päässyt kannoissa leviämään niin valtavasti siksi, että aiemmin työhevosia on pidetty sillä tavoin, että oireet ovat pysyneet lievinä tai pidempään poissa. Selkein ero on varmaan siinä, että hevosia on käytetty oikeasti hevostöissä. Niiden liikunta on ollut kävelyä ja vetämistä kenties tuntikausia joka päivä. Hikeen ratsastusta tai laukkaharjoittelua siihen ei ole kuulunut ollenkaan.

Ehkäpä tuo pitkäkestoinen liikunta matalammallakin sykkeellä on hyvä vaihtoehto. Paino vaan sanalla pitkäkestoinen, ei 0,5-1 t... Metabolinen oireyhtymä näitä rotuja myös vaanii, sen kannalta oiisi hyvä varmasti saada hikeäkin pintaan ajoittain.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.5.25 07:18:49

Kun nyt luin tästä niin entisen hevoseni koko tilanne aukesi. Se oli kamalan herkkä ihostaan, josta irtosi paikoitellen paloina hilsettä (tai niin luulin, oli siis hyperkeratoosi). Kaikki se jalkojen arkuus, kompastelu, julmetun kokoiset yönsilmät ja lopulta koko hevosen arkuus kaikkeen koskemiseen ja tekemiseen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.5.25 07:43:08

Cpl:n näkyvin oire on nimenomaan jalkojen turvotus ja siihen hiljalleen kehittyvät poimut, osalla "nystyt". Jalat voivat lopulta turvota aika järjettömiin mittoihin. Se on sekä nestettä että sidekudostumista ja aluksi lievää.

Jos sun hevosella ei ole ollut turvotuksia niin kyse voi olla myös ns sallanders&mallanders joka on sitä hyperkeratoitumista. Se aiheuttaa myös paljon oireita jos pääsee pahaksi. Sen yhteys cpl:n on vähän epäselvä, tällä hetkellä ehkä eniten ajatellaan että etenkin jos se lähtee leviämään polvitaipeiden yli niin on syytä epäillä myös cpl:ää. Cpl-hevosilla on jokseenkin aina myös hyperkeratoosia, cpl:n mahdollisuus on siis ainakin pidettävä mielessä.

Lähettäjä: Ola 
Päivämäärä:   8.5.25 09:44:47

Onko jatkuva kova hilseily yleensä oire tästä? Jos siis ei liity allergioihin tai rehuihin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.5.25 10:09:19

Ei hienojakoinen hilseily, lienee ihan muuta. Samoilla roduilla on kyllä muitakin iho-ongelmia jonkin verran, esimerkiksi kesäihottumaa tai ruoka-allergiaa. Hyperkeratoosin ja cpl:n "hilse" on enemmänkin paksumpaa, usein rasvaistakin karstaa ja siellä jaloissa etenkin. Joillain, lähinnä oreilla on kuvattu poimuuntumista ja karstoittumista harjassakin.

Mutta "normaaliin" hilseilyyn on kyllä paljon syitä.

Lähettäjä: Viiva 
Päivämäärä:   8.5.25 13:01:22

Pisteelle.
Siis kyllä se niin on että jos ne jalat saa pidettyä punkittomina ja terveinä, cpl ei todennäköisesti puhkea. Ja se kai se oleellinen asia kun puhutaan näistä cobeista ym tyypillisistä roduista.
Tämä on ihan eläinlääkärin (joka tätä tutkinut vuosia) luennolta euroopasta.
Isolla osalla ei ole ollut punkkitartuntaa? Lähde? Todennäk jotain muuta häiriötä/puutetta on ollut että on puhjennut.

Tätä on aina ollut, ei ole uusi sairaus.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.5.25 17:09:19

Se on myös yhden eläinlääkärin mielipide eikä suinkaan jokaisen. Vuohispunkkien esiintymistiheys ei tarkoin ole tiedossa, koska niitä ei kovin helposti pysty varmaksi diagnosoimaan. Toisekseen cpl-hevonen on ylipäätään alttiimpi saamaan SEKUNDÄÄRISIÄ tulehduksia jalkoihin. Tulehdukset ovat tosiaan nykytiedoin sekundäärisiä, ei niin että jalka tulehtuu ja sen jälkeen tulee cpl. Mutta se on totta, että tauti voi räjähtää käsiin siinä vaiheessa, kun jalkoihin tulee muita infektioita, jotka myös omalta osaltaan arpeuttavat (sidekudoksen määrä ihossa lisääntyy). Elastiini/keratiini on joka tapauksessa poikkeava jo ennen tartuntoja.

Lähettäjä: LK 
Päivämäärä:   8.5.25 19:54:20

Mihin hevonen kannattaisi viedä tutkimuksiin jos epäilee CPL:ää? Ja miten pääsee satavarmasti vuohispunkeista ensin eroon? Ne tahtoo tulla aina takaisin, vaikka kuinka lääkitsee oikein väliajoin useita kertoja.

Lähettäjä: Sus 
Päivämäärä:   8.5.25 20:03:33

Vitsi miten mielenkiintoinen topic! Olen harrastanut hevosia melkein 20 vuotta, mutta en ole ikinä kuullut CPL:stä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.5.25 20:07:58

Joku tallissa ehkä kantaa vuohispunkkeja jos tulevat aina takaisin vaikka olet antanut useamman kerran (kolme neljäkin joskus) ivermektiinin. Laitumella voi lähteä helpommin ja sitten tallin vaihto, jos ei kaikkia hevosia käsitellä. Noihin toimenpiteisiin joutuu kyllä harkitsemaan pari kertaa, että diagnoosi punkeista on kanssa varma. Onko esim tallissa joku muukin, joka oireilee?

Omassa tallissa pitäisi huomioida että kaikki purut pitäisi vaihtaa joka käsittelykerralla, vaihtaa tarha, laittaa uudet harjat ja mahdolliset suojat ja vanhat kaikki kamppeet jemmaan pestyinä vaikka muutamaksi kuukaudeksi, lakaista hyvin lattia. Siksikin laitumella onnistuu helpommin. Kaikki missä on tartunnan saaneen hilsettä ja joka pääsee kosketuksiin hevosen kanssa, voi sisältää punkkeja tai munia.

Riittävän pitkän hoitosarjan pitäisi ne kyllä hyvin tuhota, ellei sitten tosiaan joku muukin tartuntaa kanna. Silloinhan ne jossakin vaiheessa tulevat todennäköisesti takaisin. Periaatteessa kaikki hevoset pitäisi käsitellä mutta harva antaa omiaan myrkyttää jos ei oireita ole eikä ole koskaan ollut.

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   8.5.25 20:41:19

Mutta jos tolle linjalle lähtee niin pitäisi vaihtaa tarhaan hiekat. Eihän kaikilla talleilla ole tarhoja mihin aina vaihtaa. Eikö ivermektiini tuhoa niitä ilman että aine osuu joka ainoaan punkkiin? Hevonenhan pitäisi uittaa ivermektiinialtaassa että kaikkiin punkkeihin osuisi ainetta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.5.25 20:52:04

No ei se tuhoa niitä punkkeja, jotka on muualla kuin juuri siinä hevosessa. Se ei tuhoa myöskään munia ollenkaan, ja siksipä se täytyykin toistaa väliajoin jotta myös kuoriutuvat kuolevat. Sen lisäksi se elää ympäristössä vähintään viikkoja. Hevonen ei saa siitä pitkäkestoista suojaa ympäristön loisia vastaan, muutenhan tosiaan ihan vaan kertakäsittely riittäisi.

Hevosta ei tarvitse uittaa missään, vaan laitetaan suun kautta ja/tai liuos iholle, iholle laitettu aine leviää ihon kerroksia pitkin joka suuntaan.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   8.5.25 21:18:04

Tietääkö kukaan miten ivermektiini leviää? Siis vaikuttaako se hevosen koko iholla vaikka laitettaisiin vain selkään?

Lähettäjä: Kylli 
Päivämäärä:   9.5.25 20:37:20

Millaisia oireita on ollut?
Onko iho herkkyys yksi? Ettei siedä aina harjaamista. Onko jäykkä ratsastus tätä?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   9.5.25 21:36:05

Meillä ei edellisellä hevosella ollut diagnoosia mutta kaikki nämä pahimmat oireet kyllä. Ja oli todella herkkänahkainen, pölyharjan osuessa karvaan väisteli.

Lähettäjä: Ninni 
Päivämäärä:   9.5.25 22:20:25

Olisi kyllä hyvä saada tähän varmuutta, että miten senn voi todeta ja että onko periytyvä.

Irlannin copeja on paljon jolla epämääräisiä oireita, varsinkin kentällä ratsastuksessa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   9.5.25 23:06:05

Olisi kiva tietää miksi cobeilla (tai näillä muilla) on cpl:ää ja miksi jollain perus puokeilla ei.

Lähettäjä: Peppi 
Päivämäärä:   9.5.25 23:45:33

No sehän liittyy olennaisesti tupsu jalkoihin. Siksi ei puokeilla eikä muilla jalka karvattomilla roduilla ole. Eli on ihan geeneistä kiinni.

Lähettäjä: Doni 
Päivämäärä:   10.5.25 07:52:03

Lepuuttaako cpl-hevoset takasia normaalia enemmän?

Lähettäjä: Ninni 
Päivämäärä:   10.5.25 09:49:02

Nopeasti ajateltuna ei lepuuta enempää. Jos poimut tekee jalan kipeäksi, voi olla vaikea taittaa jalkaa taipeesta...tämä ihan mutuilua

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   10.5.25 19:07:57

No senhän diagnosoi eläinlääkäri. Eläimen sairaudet diagnosoi aina eläinlääkäri, ei siinä sen ihmeellisempää arpomista tarvita. Sairaus ei ole ihan kaikille tuttu, mutta eiköhän klinikoilta löydy joku joka osaa tai konsultoi.

Ihan herkkyys tai jäykkyys ratsastamisessa voi olla aivan mitä tahansa maan ja taivaan välillä. Cpl:n oireet ovat poikkeuksellisen selkeät, ei paljon tarvitse arpoa kun ne jalat läpi vaan katsotaan kunnolla.

Lähettäjä: Doni 
Päivämäärä:   11.5.25 08:07:16

Oletuksilla ei pitkälle pääse. Äkkiä ajateltuna sitä ja tätä ei ole vastaus kysymykseen onko jollakin kokemusta asiasta.

Lähettäjä: Äiti 
Päivämäärä:   11.5.25 11:52:00

Toivottavasti näiden tupsujalkojen kasvattajat heräsivät tähän. Liikaa näkee tupsujalkoja mutausissa tarhoissa, huonolla jalka hoidolla. Kasvattajat eivät liikuta tai juurikaan käsittele hevosiaan, ja oireet eivät tule selkeästi esiin. Kasvattajat myy vain varsoja eteenpäin.

Lähettäjä: Hmmmm 
Päivämäärä:   11.5.25 15:09:22

Älä osta tupsujalkaa jos et ole valmis jalkoja hoitelemaan.
Miksi yleistät että kasvattajat eivät hoida hevosiaan? Joka rodun pariin mahtuu kaikenlaisia.
Ei nämä mitään uusia asioita ole, niin kuin ylläkin jo mainittiin.
Alkaa vaikuttamaan että kaikki mahdolliset oireet laitetaan cpl:ksi, kuin aikoinaan pssm:n..
sama pätee taas, yksinkertainen ruokinta, liikunta ja mahdollisten iho-oireiden, punkkien ym hoito.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.5.25 20:06:50

CPL-oireiksi on aivan turha yrittää laittaa yhtään mitään muuta, jos se oleellinen oire puuttuu, eli jalkojen turvotus. Jos sitä ei ole, ei ole kroonis-progressiivista lymfedeemaakaan. Muut oireet seuraavat pitkälti juuri siitä imunestekierron häiriöstä johtuvasta turvotuksesta.

Lähettäjä: Poni Ponteva 
Päivämäärä:   11.5.25 20:42:46

Meillä on raskaalla työ hevosella ko vaivaa. Eikä ole turvotusta jaloissa. Voimakkaat poimut on ja ihossa kasvaa nystyröitä. Sekä ihon liikakasvua on reilusti kannuksien alueella.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   11.5.25 21:03:41

No ne poimut ovat juurikin sitä turvotusta. Imunestekierto ei toimi, jalat keräävät nestettä ja taudin edetessä alkaa esiintyä kudoksen sidekudostumista, rasvoittumista ja paksuuntumista. Lymfedeema = imunestekierron häiriön aiheuttama lymfaturvotus. Kroonis-progressiivinen lymfedeema = pitkäaikainen, etenevä lymfaturvotus.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.5.25 07:55:12

Missä iässä oireet yleensä alkaa ja kuinka nopeasti ne pahenee? TOTTAKAI SE ON YKSILÖLLISTÄ mutta millaisia kokemuksia teillä on?

Lähettäjä: Irlannincobb 
Päivämäärä:   12.5.25 08:50:08

Yksilöllistä tosiaan on, koska varmaan kun tiede lisääntyy tälle tullaan nimeämään eri variaatiot.
+20v kovat nystyrät jaloissa, jotka välillä nyt vasta vanhana oireilleet. Sitten näin mm. kymmenen vuotta nuoremman jolla tasaista turvotusta jaloissa, ei kovettuamia kuin vuohisen yläpuolella. -tämä pahempi koska turvotus ympäri jalan. =elefanttijalka.

Aikansa kun se hevonen niitä jalkojaan hinkkaa, oli syy mikä tahansa, niin kyllä se iho vaurioituu.