Lähettäjä: tä 
Päivämäärä:   30.4.25 11:23:09

En ole ikinä tajunnut tätä, miten se on muka mahdollista? Siis koko pohje irrallaan kyljestä? Ettei kosketa ollenkaan ja monta milliä välissä? Miten muka pystyy liikkeessä pitämään irti niin ettei hipaisekaan kylkeä?

Jotain paikkaahan tossa täytyy jännittää, jos ei jalka saa "roikkua" rentona ja asettua lepäämään kylkeä pitkin. Luulisi että vähintään lonkista jännittää kun keskittyy pitämään pohkeita irrallaab hevosesta?

Vai tarkoitetaanko tätä ollenkaan näin kirjaimellisesti, vaan tarkoitetaan sitä, ettei missään vaiheessa jäädä puristamaan pohkeella? Että pidetään pohje "kevyesti" kyljessä.

Jos oikeasti pitää pitää sentin rako pohkeen ja kyljen välissä, onko tämä rajoittuvainen ratsukkoon. Esim. pitkällä ratsastajalla kapealla hevosella mahdollista, mutta lyhytjalkaisella ratsastajalla tankkihevosella käytännössä mahdotonta?

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   30.4.25 11:27:04

Sitä ei tarkoiteta kirjaimellisesti, että jalka olisi siis ihan _irti_kyljestä. Kuten myöskään sillä, että pohje "halaa" hevosta, ei tarkoiteta että jalka puristaa koko ajan.

Se, että pohje on irti kyljestä, on minun mielessäni sitä, että pohjeavut ovat nopeita ja kevyitä hipaisuja.
Se, että pohje halaa hevosta, tarkoittaa minulle sitä, että pohjeavut ovat vähän tahmeita ja hitaita.
Jalka on molemmissa tapauksissa kuitenkin ihan samalla paikalla. Pohjetta ei nosteta irti kyljestä niin, että hevosen ja jalan väliin mahtuu työntämään jotain.

Lähettäjä: Kansas 
Päivämäärä:   30.4.25 11:33:58

Pohkeen voi pitää aavistuksen vielä normaalia kevyempänä eli ihan hieman irti, jolloin sen varsinaiseen kosketukseen saa tehoa, kun hevonen ei tunne pohjetta koko ajan. Tälle voi olla käyttöä esim. tahmean hevosen herkistämisessä: pohje joko antaa vähän yllättävän ja selkeän avun napsahtamalla kiinni tai sitten se on irti niin että hevonen jätetään täysin rauhaan.

Kuumuvalla, yliherkästi pohkeeseen reagoivalla hätäisellä hevosella taas pohje täytyy pitää tasaisesti kiinni niin että se tottuu siihen, että siellä on jotain, eikä revi pelihousujaan aina kun tuntee hipaisun.

Yleinen virhe on tehdä juuri päinvastoin eli hinkata tahmeaa hevosta koko ajan tai alkaa aivan ylivarovaiseksi avuissaan herkän sählärin kanssa.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   30.4.25 11:44:38

Se on kuin polkupyörällä huilaaminen, jalat lepäävät polkimilla tekemättä mitään.
Kun vauhti hiipuu, polkaiset vauhtia kunnes voit taas huilata rennosti.

Lähettäjä: Joo-o 
Päivämäärä:   30.4.25 12:00:09

Pystyn ratsastamaan hetken aikaa pohje ihan irti, jos kierrän varpaita sisään ja kantapäätä ulos. En kyllä tuntia ratsasta näin, mutta hetkittäin voin käyttää hyödyksi tahmean hevosen palkitsemiseen eteen menosta.

Lähettäjä: pekka 
Päivämäärä:   30.4.25 12:12:46

"Kun vauhti hiipuu, polkaiset vauhtia kunnes voit taas huilata rennosti."

Tällä periaatteella ratsastaja on koko ajan jälkijunassa!

:))

Lähettäjä: Ratsiope 
Päivämäärä:   30.4.25 12:19:22

Ennemminkin ennenkuin vauhti hiipuu, juuri ennen.

Lähettäjä: pekka 
Päivämäärä:   30.4.25 12:25:11

Ratsastajan olisi syytä opetella tuntemaan, missä hevosen (taka)jalat ovat, ja miten ne työskentelevät. Silloin hän tuntee koko ajan, mitä on tapahtumassa, eikä vasta sitten, kun hevonen on jo (ratsastajan jälkeen!) nukahtanut...

:))

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.4.25 12:26:50

Kansas sanoitti hyvin. Alkoi ihan ärsyttää, kun eräs heppakaveri rupesi kommentoimaan kesken mun ratsastuksen, että ootko huomannut, että sun jalka on välillä aika irti hevosesta. Mun hevonen turtuu tosi helposti pohkeelle ja vaatii nopeaa jalankäyttöä, eikä liiku mihinkään jos yhtään jää puristamaan. Etenkin alkuverkoissa ennen kuin saan hevosen rehellisesti pohkeen eteen, ratsastan tarkoituksella jalka mahdollisimman irti. Ei se hevonen pohkeen eteen puristamalla ja jumputtamalla tule. Jalka pehmeästi ympärille sitten tietenkin siinä vaiheessa, kun hevonen on peräänannossa ja liikkuu oikein, mutta ennen sitä pitää löytää oma moottori.

Mutta joo, vastasin että olen huomannut, kun teen sen tarkoituksella :D

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   30.4.25 12:27:03

"Tällä periaatteella ratsastaja on koko ajan jälkijunassa!"

Itse en kyllä näe asiaa noin. Jos hevonen liikkuu valmiiksi hyvin, miksi polkaistaan varalta vauhtia ennen kuin hidastaa? Sillä tavoin juuri saadaan hitaita hevosia, koska ikään kuin varmistellaan että se vauhti pysyy.

Korjataan vain JOS siihen on tarvetta.

Kun korjataan aktiivisuutta, siinä ei olla myöhässä tai ajoissa vaan kun tarvitaan lisää aktiivisuutta, sitä pyydetään ja myödätään kun hevonen reagoi.

Lähettäjä: tä 
Päivämäärä:   30.4.25 12:28:58

-, Niin millä tavalla kaveri huomasi että jalka on irti? Nythän kuulostaa siltä, että kirjaimellisesti pidät rakoa jalan ja kyljen välissä?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.4.25 12:33:06

Niin kyllä se kirjaimellisesti ihan irti on alapohkeen kohdalta.

Lähettäjä: Chicana 
Päivämäärä:   30.4.25 12:35:25

Tällaiset kentän reunalla notkujat saa minut näkemään punaista!

"...eräs heppakaveri rupesi kommentoimaan kesken mun ratsastuksen"

Eli ellet itse ole pyytänyt kommentteja joltain niin on törkeää ja asiatonta kun joku wannabe hevoskaveri ns. neuvoo. Olkoon ihan hiljaa, ei mitään kommenttia meni sitten hyvin tai huonosti. Kaikilla pitää olla rauha harrastaa!

(tietenkin jos on kyseessä jokin tilanne missä hevosta kohdellaan väärin, räikeä hakkaaminen tai repiminen niin asiaan pitää välittömästi puuttua, mutta siithän tässä ei ollut kyse).

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.4.25 12:38:54

Samaa mieltä kuin Chicana. Kyllä ne omat valmentajat sitten neuvoo, kun on sen paikka :)

Lähettäjä: pekka 
Päivämäärä:   30.4.25 13:50:23

"Jos hevonen liikkuu valmiiksi hyvin, miksi polkaistaan varalta vauhtia ennen kuin hidastaa?"

Et näköjään ymmärrä, mistä on kysymys!

Jos/kun tuntee, miten hevonen työskentelee takajaloillaan, tuntee pienimmätkin muutokset aktiivisuudessa, alleastumisessa, jne., hyvin paljon aikaisemmin kuin sen, että maisema vaihtuu aiempaa hitaammin.
Tämä tarkoittaa myös sitä, että hevonen ei ole vielä ehtinyt nukahtaa, eikä liike hiipua, jolloin aktiivisuuden ylläpitämiseen (tai nostamiseen) ei tarvita näkyviä apuja.

Eli ei todellakaan tarvitse korjata, koska sille ei ole tarvetta!!

:))

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   30.4.25 13:59:49

"Jos/kun tuntee, miten hevonen työskentelee takajaloillaan, tuntee pienimmätkin muutokset aktiivisuudessa, alleastumisessa, jne., hyvin paljon aikaisemmin kuin sen, että maisema vaihtuu aiempaa hitaammin."

Joo, hyvä neuvo niille jotka ovat hieman edistyneempiä kuin aloittaja. On ihan turha selitellä mitään hifistelyjä alleastumisen tuntemisesta, kun aloituksessa tiedustellaan mitä tarkoittaa pohje irti ratsastaminen.

Jos aloittaja alkaa nyt ratsastella "tuntemalla alleastumista" ja aktivoi hevosta ennen kuin se hidastaa, saadaan pohjeavuille turta hevonen.

"Tämä tarkoittaa myös sitä, että hevonen ei ole vielä ehtinyt nukahtaa, eikä liike hiipua, jolloin aktiivisuuden ylläpitämiseen (tai nostamiseen) ei tarvita näkyviä apuja."

Se, että hevonen hidastaa ei suinkaan myöskään tarkoita sitä että aktiivisuus ja liike hiipuisi, päinvastoin.

Lähettäjä: pekka 
Päivämäärä:   30.4.25 14:04:25

Eli mielestäsi ei kannata opetella asiaa, millä on kaikkein suurin vaikutus ratsastamiseen? Eikä edes vaikea oppia... ;)

:))

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   30.4.25 14:05:19

Oman hitaan hevosen kanssa aloitettiin siitä, että todellakin pohje kokonaan irti kyljestä ja pohjetta käytetään vain ja ainoastaan sen hetken, kun sitä tarvitaan ja silloin siihen on tultava vastaus heti. Ei tietenkään ole tarkoituksen mukaista tai kovin miellyttävää ratsastaa niin aina, mutta joskus se vaan on se mitä tarvitaan. Ei jalkoja tarvitse vääntää mitenkään ääriasentoihin, vaan riittää kun ne on vaikka sen puoli millä irti.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   30.4.25 14:48:18

"Eli mielestäsi ei kannata opetella asiaa, millä on kaikkein suurin vaikutus ratsastamiseen? Eikä edes vaikea oppia... ;)"

Tottakai kannattaa opetella, mutta se ei tarkoita että hypätään suoraan sinne syvään päähän ja hukutaan.
Ensin opetellaan uimaan ja sitten mennään syvään päätyyn.

Ymmärrys jotain asiaa kohtaan muuttaa muotoaan sitä mukaa mitä tietotaso kasvaa.
Puolipidäte on esimerkiksi sellainen. Sinulle se tarkoittaa todennäköisesti kokoamista, odottamista askeleen sisällä ja aloittelevalle se on jotain ohjista pidättämisen ja vatsalihasten rutistamisen välillä.

Lähettäjä: tä 
Päivämäärä:   30.4.25 14:57:27

Eli se siis tosiaan voi tarkoittaa kirjaimellisesti pohkeen irti pitämistä kylkeen, välin kanssa..

No, itse kun olen huvikseni kokeillut hetken tuommoista, se on kovin hankalaa ylläpitää ja kyllä joutuu kroppaansa jännittämään ja vähän vääntämään että pysyisi. Sitä kyllä ihmettelen jos joku jaksaisi ratsastaa aina näin hevosellaan.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.4.25 15:26:39

Jalan asentoon vaikuttaa ainakin ratsastajan anatomia ja liikkuvuus, hevosen rakenne ja niiden suhde toisiinsa (ratsastajan pituus/hevosen korkeus), satula, sekä jalustimien pituus. Minun ei tarvitse jännittää tai vääntää itseäni yhtään mihinkään oman hevoseni kyydissä, jotta saan alapohkeen irti. Pikemminkin, kun jalka roikkuu rentona omalla painollaan, se asettuu hieman irti hevosen kyljestä. Toisaalta en joudu näkemään mitään vaivaa siihenkään, että saan jalan kylkeen.

Tutkiskelisin ehkä omaa liikkuvuutta ja satulan sopivuutta ratsastajalle, jos asento tuntuu niin lukitulta, ettei jalkaa saa edes milliä kyljestä irti.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.4.25 15:27:52

"Sitä kyllä ihmettelen jos joku jaksaisi ratsastaa aina näin hevosellaan."

Tavoitehan ei kuitenkaan ole ratsastaa koko ratsastusta jalka irti.

Lähettäjä: wii 
Päivämäärä:   30.4.25 15:41:11

Riippuu ratsastajan ruumiinrakenteesta ja hevosen mallista. Mun hevonen on puolitäykkäri hoikkeliini, kun jalka roikkuu rentona se ei koske hevoseen. Joka on hyvä koska hevonen liikkuu parhaiten kun jalka on kokonaan irti. Pohje vain nopeasti käy kyljessä ja kertoo mitä halutaan, muuten koko ajan irti.

Jos ootte seuranneet vaikka Henrin ratsatusta, hänellähän on pohje aivban irti, varmaan 10cm kyljen ja saappaan välillä. Ja kannus käy kyljessä vaan nopeasti ja kevyesti.

Kun alkaa vähän ymmärtää ratsastuksesta, tajuaa, että niin ratsastetaan millä juuri se ko hevonen toimii parhaiten. Ei ole kiveenhakattuja sääntöjä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.4.25 17:08:34

Kun alkaa vähän ymmärtää ratsastuksesta, tajuaa, että niin ratsastetaan millä juuri se ko hevonen toimii parhaiten. Ei ole kiveenhakattuja sääntöjä.

--

Juurikin näin. Jokainen hevonen on yksilö, jokainen hevonen voi olla erilainen aina kun selkään nousee. Edes samaa hevosta ei voi ratsastaa joka kerta samalla tavalla.

Kun kilometrejä tulee oppii tunnistamaan mitä se hevonen tänään tarvitsee. Joskus on suunnitellut treenin jo mielessä mutta hevonen tarviikin ihan muuta, joten mennään sillä mikä hevoselle on silloin vaikeaa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   30.4.25 17:10:53

Lisään vielä, että samaa hevosta voi joutua usein ratsastamaan parillakin eri tavalla saman kerran aikana. Vaikka jopa kolmella.

Ratsastajan tulee mukautua ja ratsastaa kuten hevonen vaatii. Kun hevonen rentoutuu ja tulee avuille ratsastaja kykenee tällöin siirtymään siihen haluttuun oppikirjan "muottiin". Mutta usein hevonen vaatii ihan erinäköistä asentoa ja liikettä alkuun.

Lähettäjä: cielilia 
Päivämäärä:   30.4.25 17:57:10

Ratsastajan tärkein ominaisuus on osata "lukea" erilaisia hevosia ja sen perusteella päättää miten kutakin ratsastaa. Ja siihen tarvitaan sekä fiilistä että lahjakkuutta.
Todellakin, eri tavalla ja eri avuilla jopa eri päivinä. Avut ovat vain keino saada hevonen toimimaan halutulla tavalla. Niitä apuja ja apujen yhdistelmiä käytetään mitkä saa hevosen toimimaan.
Mutta ymmärrettävää on, että esim ratsastuskoulussa ei näin voi tehdä vaan täytyy antaa jotain ohjeita. Vasta osaava ratsastaja osaa käyttää apuja luovasti.

Lähettäjä: ??? 
Päivämäärä:   30.4.25 18:23:26

70 luvulla tuli Saksasta opettajan mukana villitys ratsastaa pohje irti. Onneksi meni ohi tuo tyyli. Polvi oli satulassa kiinni mutta pohje oli käännettynä irti.

Lähettäjä: cie 
Päivämäärä:   30.4.25 22:48:05

En muista 70-lukua, mutta kyllä nykyään monet huiput ridaa pohje irti. Kuin myös polvi irti, ei tietty purista.
Ei tarvita mitään "villityksiä" jos ratsastaja osaa mukauttaa ratsastuksensa hevosen mukaan. Pohje irti tai kiinni, riippuu ihan hevosesta.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   1.5.25 02:32:32

Ei ole mitään syytä ratsastaa pohje irti.

Lähettäjä: Lo 
Päivämäärä:   1.5.25 06:27:59

Minä olen tosi pitkä ja vielä sitä lailla että jalat on kilometrin mittaiset ja selkä on suht lyhyt.
Kyllä mulla on pohje hevosella luin hevosella käytännössä ihan irti kyljestä, koska muuten asento olisi ihan mahdoton.
Johtuu ihan fyysisistä asioista.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   1.5.25 19:49:44

Kyllä, polven kuuluu olla satulassa kiinni ja pohkeen irti.

Lähettäjä: ijb 
Päivämäärä:   1.5.25 19:52:02

"Ei ole mitään syytä ratsastaa pohje irti."

Sano tää Henrille ja Jessica von B-Wlle... ;)

Lähettäjä: m 
Päivämäärä:   1.5.25 20:15:09

Pohkeen kuuluu olla jatkuvasti kevyessä halauksessa hevosen kyljessä, ei todellakaan irti.

Lähettäjä: nida 
Päivämäärä:   1.5.25 23:50:08

"Pohkeen kuuluu olla jatkuvasti kevyessä halauksessa hevosen kyljessä, ei todellakaan irti."

Höpöhöpö. Ratsastuskoululaisen puhetta. Pohkeen ei "kuulu" olla yhtään missään, tai sen kuuluu olla juuri niin lähellä tai kaukana kyljestä kuin mikä saa JUURI SEN hevosen toimimaan parhaiten.
Ratsastus on hevosen lukemista ja sen hevosen mukaan toimimista, ei siinä minkään "kuulu" olla mitenkään.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   2.5.25 07:24:41

Höpöhöpö. Ratsastuskoululaisen puhetta. Pohkeen ei "kuulu" olla yhtään missään, tai sen kuuluu olla juuri niin lähellä tai kaukana kyljestä kuin mikä saa JUURI SEN hevosen toimimaan parhaiten. Ratsastus on hevosen lukemista ja sen hevosen mukaan toimimista, ei siinä minkään "kuulu" olla mitenkään.

--

Aamen.

Lähettäjä: koulu 
Päivämäärä:   2.5.25 09:14:26

Höpöhöpö. Ratsastuskoululaisen puhetta. Pohkeen ei "kuulu" olla yhtään missään, tai sen kuuluu olla juuri niin lähellä tai kaukana kyljestä kuin mikä saa JUURI SEN hevosen toimimaan parhaiten. Ratsastus on hevosen lukemista ja sen hevosen mukaan toimimista, ei siinä minkään "kuulu" olla mitenkään.

-

Tämä. Sitten ihmetellään kun pohkeelle hitaampi hevonen ei reagoi hyvin, kun ratsastaa tällaista pohje jatkuvassa halauksessa.

Mulla on 2 erityylistä hevosta. Toista täytyy ratsastaa pohje irti, jotta liikkuu energisesti ja herkästi. Toinen taas on kuumempi, niin sitä taas ratsastan pohje kevyesti ympärillä, jottei kuumu liikaa siitä kun pohje antaa avun. Näistä on hauska aina katsoa, jos joku muu kokeilee ratsastaa, että osaako ratsastaja mukautua hevosen tyyliin vai ei.

Lähettäjä: AJ 
Päivämäärä:   2.5.25 20:09:41

Aloittajan kannattaa kokeilla satulassa istuessaan viedä käsi takakautta reiden alle, ottaa siitä takareidestä kiinni, nostaa reisilihasta kädellä vähän ulos ja pullauttaa sillä kädellä reisilihasta niin että sitä reisilihasta tulee vähän enemmän sinne reiden takapuolelle ja sisäreisi on isommalta pinta-alalta kiinni satulassa. Sama sitten toiselle jalalle. Tämä toimenpide kääntää jalkaa lonkasta lähtien vähän parempaan asentoon, jolloin varpaat on luonmollisesti enemmän eteen, reisilihas on rennomapana, polvi vähän vähemmän ulkokierrossa ja tadaa pohkeet myös enemmän irti hevosesta ilman että niitä täytyy lihaksilla irroittaa. Tällöin sisäreisi halaa hevosta, mutta pohje roikkuu rentona.

Alkuunsa se reisi täytyy tosiaan ihan nostaa käsin, ei auta että koittaa vaan pelkällä jalalla asettautua.

Lähettäjä: ajaj 
Päivämäärä:   2.5.25 20:52:12

Edellisen kommentti tekee istunnasta ihan hirveän. Voisiko sen ideologian kyseenalaistaa eikä vain hokea perässä?

Lähettäjä: pekka 
Päivämäärä:   3.5.25 19:30:23

"Voisiko sen ideologian kyseenalaistaa eikä vain hokea perässä?"

Ei kannata kyseenalaistaa, vaan opetella.

:))