Lähettäjä: Ennen 
Päivämäärä:   25.4.25 14:06:39

Kysymys otsikossa.
Pystyikö esim. ratsastuskouluyrittäjänä ennen nostamaan enemmän palkkaa? Paljonko vaikkapa heinän tai kuivikkeen hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana?

Onko näin taloudellisesti tiukkaa aikaa ollut vielä teidän tallilla?

Lähettäjä: Nope 
Päivämäärä:   25.4.25 14:10:35

Silloin kun otin hevoset kotiin vuonna 1996, pidin kaikki hevoseni (6kpl) kotona samaan rahaan kuin mitä nyt menee yhteen hevoseen. Oma palkkani ei ole kyllä kuusinkertaistunut samassa ajassa.

Lähettäjä: ö 
Päivämäärä:   25.4.25 14:10:50

Ei kannata ratsastuskoulut, poislukien Tuomarinkylä ja Rusa jossa kiinteistöt ovat puoli-ilmaiseksi vuokralla.

Lähettäjä: Yrittäjä4 
Päivämäärä:   25.4.25 14:11:56

Kannattavuus on romahtanut. Myyn hevoset kun kipuraja ylittyy ja se on aika pian.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   25.4.25 14:31:37

Muutama vuosi sitten sinniteltiin kädestä suuhun, nyt mennään konkurssiin.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   25.4.25 14:48:04

Polttoaineen, heinän ja kuivikkeen hinta on jopa kaksinkertaistunut sinä aikana kun olen itse pitänyt tallia. Sähkön hinta on myös moninkertaistunut.
Ihmisten tulot ei ole moninkertaistuneet samassa ajassa, joten hinnanousua ei voi siirtää suoraan tallivuokraan ja periä asiakkailta.
Samalla myös asiakkaiden vaatimukset kuitenkin on koventuneet, kun yleinen elintaso on noussut ja ihmiset on turtuneet osamaksulla ja laskuilla maksamiseen.
Jollakin tavalla ihmiset vaikuttaa unohtaneen rahan arvon, kun kaiken saa tilattua netistä sähkörahalla Klarnalla 0% korolla ja kuuden kuukauden maksuajalla.

Tuntuu, ettei asiakkaat nykypäivänä oikein ymmärrä, että tallinpitäjä ei voi pyörittää tallia samalla tavalla osamaksujen varassa kuin asiakkaat pyörittää nykyään omaa talouttaan ja esimerkiksi tuhansien eurojen tarharemonttia tai maneesin potkulautojen tai estekaluston uusimista ei tehdä ihan vain naps ja kops, jos tallivuokra kattaa nipinnapin pelkät juoksevat kulut.

Lähettäjä: pyörys 
Päivämäärä:   25.4.25 15:02:21

Ihan hyväkin, että realiteetit pakottavat hevosalaa uudistumaan.

Hevosalan osaajat kyllä jäävät ja pärjäävät, höpöhöpö-sakki joutaakin lopettaa harrastelun, he kun yleensä vain vinkuvat joutavia ja kitisevät jos tallilla on kärpänen.

Lähettäjä: viude 
Päivämäärä:   26.4.25 15:19:54

Moni aloittaa tallinpidon vailla mitään ymmärrystä liiketaloudesta ja yrittämisestä. Tai ratsastuskoulun. Sitten muutaman vuoden jälkeen tulee pää vetävän käteen. Voivoi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.4.25 15:29:00

Ysärin jälkipuoliskolla tallipaikka Espoossa ilman maneesia maksoi 1500 mk. Palkka saattoi olla esim 6000 mk duunarilla. Sitten tuli alvi ja yhtäkkiä tallipaikka maksoi 1800 mk. Talli pärjäsi kun heinät tehtiin itse ja talli oli tilan vanhassa rakennuksessa. Arkisin kokopv työntekijä, hevosia 20. Mikään tuosta ei onnistu nykypäivänä.

Lähettäjä: Pinja 
Päivämäärä:   26.4.25 16:04:35

Ainahan se on tietysti riippunut todella monesta asiasta, mutta kymmenen - kaksikymmentä vuotta sitten on ollut huomattavasti kannattavampaa ja ainakin omalla kokemuksella asiakkaita on tullut ovista ja ikkunoista koska noh hinnat pystyi pitämään halvempana, muu elämäkin on ollut halvempaa, ihan tavikset pystyi harrastamaan suht paljon ja ostamaan omia hevosia siitäkin huolimatta, että ratsastus on aina mielletty kalliiksi harrastukseksi. Sen lisäksi varsinkin jotkut ratsastuskoulut on voinut tehdä kovaa tulosta hevosten kustannuksella tietämättömyyttään tai tarkoituksella. Aikoinaan on ollut ihan normaalia, että hevosia on ollut nurkat täys ja kaikki tekee 4 tuntia päivässä töitä ja seisoo karsinassa loput. Nyt ihmiset haluaa hevosille pitkää tarhausta laumassa (isot tontit) ja mahdollisimman vähän työtä (1-2 tuntia päivässä) ja mielellään kesälomat laitumella. Tottakai kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ja siis ehdottomasti onneksi ihmisten ovat nykyään myös valveutuneita ja vaativat hevosten hyvää kohtelua, en sano sitä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.4.25 16:11:52

Ennen (viime vuosituhannella) meni heinä kuin heinä, ei annettu väkkärinä kuin kauraa, ei ostettu varusteita. Yksäreillä ja tuntsareilla sama tilanne. Isommissa porukoissa tarhaus, kaupungissa ei tarhattu ollenkaan. Sama satula ”sopi” tusinalle ja samalla kypärällä myös useampi. Maneesia oli vain vähän, lämmitetyistä en muista edes puhutun.

Mun eka poni maksoi 10 000 mk ja eka hevonen 6000 mk. Tallivuokra ponille 800 mk/kk ja hevoselle 1100 mk/kk.

Lähettäjä: Åå 
Päivämäärä:   26.4.25 16:23:32

Joo, pelkästään hevosen hyvinvoinnin lisääminen on varmasti maksanut hintansa.

Jos mietin meidän tallia missä lapsena aloitin käymään eli 2000 luvun alussa: 60 hevosta, ratsastuskoulun tunteja 7 päivänä viikossa 16-21. Yksäreitä tuosta määrästä taisi olla n. 15 ja loput oli tallinpitäjän hevosia, osa nuoria (kasvatus toimintaa) mitä sitten myytiin ja loput tuntihevosia. Kaikilla hevosilla oli hoitajat, tallityöntekijää ei tarvittu, koska aamulla omistaja kävi heittämässä heinät hevosille ja jonkun muutaman onnekkaan ulos, päivällä vähän lisää heinää ja illalla hoitajat ja tuntilaiset otti hevoset sisälle ja siivosi karsinat yms.

Nykyään samalla tallilla hevoseni kanssa, samoissa puitteissa yksityisiä hevosia on 20kpl eikä muita ole. Kaikki on täysihoidolla ja tallissa on työntekijä 7 päivänä viikossa. Uskoisin, että tuloissa on aikamoinen ero :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.4.25 16:24:54

Toi on muuten hyvä pointti että varusteita ei ostettu niin paljon. Inwellillä oli huopia sininen, punainen, musta ja valkoinen, valitse niistä. Suitsia oli yksivärisiä ja valkoisilla toppauksilla, valitse niistä. Jos oli huopa ja suitset niin uusia ei tarvinut tilata. Muita postimyyntejä en muista ja kivijalkaan oli matkaa. Kaikki tämä kimaltava tavarapaljous on tullut sittemmin ja kyllähän siihen menee rahaa. Menee itselläkin vaikkei huopia ole kuin kaksi mutta nautin ihanista kamppeista joita silloin ei ollut.

Ihmiset ratsasti enemmän, taluttelu ja maastakäsittely ei ollut muotia. Tallilla oli joku todella taitava ratsastaja, joka ei ollut ammattilainen vaan muissa töissä mutta ratsutti ja opetti hyvin. Maksettiin jotain pari kymppiä käteisellä lapaan. Oman hevosen kanssa kehittyminen maksoi selkeästi vähemmän. Piti tosin elää talvet jäätiköllä ja keväällä puolet kentästä oli järvenä, ridattiin siellä päässä järvenrantaa, kuivuihan se sitten joskus.

Heinästä alettiin ymmärtää sen verran että pölyääkö se. Kellään ei ollut mitään hajua paljonko siinä on sokeria eikä kyllä kiinnostanutkaan. Kyllä se sokeri maastossa laukkaamalla kului. Tuhatta purnukkaa ei ollut / ei tarvittu / ei haluttu käyttää niihin rahaa. Kaikessa tässä säästettiin.

Lähettäjä: -*- 
Päivämäärä:   26.4.25 16:28:16

7v sitten heinä 15c/kg. Nyt on vähintään 25c. Purukuorma kotiin 900e, nyt on tuplat. Kummassakin sama toimittaja koko ajan.

Lähettäjä: kjhgksds 
Päivämäärä:   26.4.25 17:33:53

90-luvulla ei ollut ht-nettiä eikä somea, jossa pääsisi haukkumaan. Silloin oli ok ratsastaa kumikengät jalassa, lainakypärällä, armeijan satulalla sitä ex-ravuria. Nykyään se ei käy, kun mammat kiljuu netissä, miten satulan pitää maksaa 5000,-, tallissa pitää olla infrapunalamput, hevosen suku pitää olla saksalaista 8:ssa polvessa, ja jokaiseen askellajiin pitää olla eri valmentaja.

Kenen perse kestää näitä naurettavuuksia?

Varsinkaan ne idioottiämmät jotka somessa haukkuu, eivät kykene edes aasilla ratsastamaan. Vaan kun haukkuminen ei maksa mitään, eikä tarvi mitään osata.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.4.25 05:46:33

Muutama juttu aiemmin mainittujen lisäksi tulee heti mieleen:
- ennen ei juurikaan mennyt rahaa eläinlääkäriin, ei vaan tutkittu ja hoidettu niin kuin nyt. Hampaatkin hoisi yleensä kengittäjä
- pimeä työ. Ei ollut palkattuja työntekijöitä ollenkaan niin paljon kuin nykyään. Asiat hoituivat tosi pitkälle ilmaiseksi tai ratsastusta vastaan hommia tekevien tallityttöjen voimin. Myös kengittäjille, valmentajille, tallinpitäjille ym maksettiin pimeästi aika usein.
- rakentamisen kustannusten ja maan arvon kasvaminen, koskee myös korjauskustannuksia. Ja tässäkin pimeänä tehdyn työn väheneminen vaikuttaa.

Lähettäjä: Gee 
Päivämäärä:   27.4.25 07:12:02

Hevosten hyvinvoinnin lisäämisellä on todellakin ollut hintalappunsa, ja se tulee yhä kurittamaan yrittäjiä ja harrastajia. Siitä ei voida tinkiä. Se joka väittää hyvinvoinnin osalta, että ennen oli paremmin, ei ole sitä aikaa elänyt. Mutta oli moni asia joskus paremmin, sitä tekemisen meininkiä on ikävä. Nykyään keskitytään epäolennaisiin asioihin, pompitaan sinne sun tänne ja tärkeintä on saada asiat someen, näyttämään ne hyviltä ja selittämään mustaa valkoiseksi. Tekeminen vain puuttuu ja sitä tekemistä tällä hevosalalla on riittämiin.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   27.4.25 07:48:09

Aiemmin myös keväällä koko tallin väki talkoilla. Siivottiin pihat, korjattiin tarhat ja laitumet. Suursiivous tallin sisällä tehtiin yhdessä. Estekalusto kunnostettiin ja maalattiin.

Nykyään tallinpitäjän täytyy hoitaa tuo kaikki yksin, koska Me Maksetaan Tallivuokraa! Ja valitetaan ja vingutaan et uus estekalusto ois kiva.

Ikinä ei oo varmasti ollut super kannattavaa, mutta aiemmin jaksoi kituuttaa kun tehtiin yhdessä ja asiakkaat hoti oman tonttinsa. Ymmärrettiin, että hevonen on hevonen eikä puoli vuotias jatkuvaa huomiota kaipaava sylivauva

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   27.4.25 08:32:47

…. Totta, talkoita ei enää ole. Ainakaan itse en ole saanut enää edes kutsua talkoisiin ainakaan kymmeneen vuoteen. Seurojen kisatalkoot ainoat ja niihinkään ei meinaat saada porukkaa.

Lähettäjä: Dark Jedi 
Päivämäärä:   27.4.25 08:52:31

Jos vertaa vuotta 1989 kun hankin ensimmäisen hevosen tähän päivään:

-1989 purua sai ilmaiseksi hakukustannuksilla, se oli sahoille jätettä.
- tallien fasiliteetit oli vaatimattomat. Välttämättä ei ollut varustehuonetta lainkaan vaan satulat, suitset, valjaat ja loimet säilytettiin ladossa, tallinvintillä, aitassa, parakissa ja vastaavissa. Jos varustehuone oli se oli pieni johon mahtui yksi satula ja yhdet suitset per hevonen. Enempää ei ollut kellään. Hevosenomistajilla ja hoitajilla oli omat varustearkut joissa säilytettiin kypärät, saappaat, harjat,....sisävessaa ei talleilla ollut, ei välttämättä ulkohuussiakaan. Pissillä käytiin tarvittaessa karsinassa tai lantalassa. Kuivaushuoneita ei ollut, ei pesupaikkoja, ei lämmintä vettä. Suurin osa talleista oli entisiä navettoja. Suurimmalla osalla talleista sähköä kului vain valaistukseen ja vesipumppuun.
- maneeseja ei meilläpäin ollut. Kentät oli suurimmaksi osaksi tasoa tee-se-itse eli pellonnurkkaan oli ajettu hiekkaa. Nurkinkokoiset kivet ei olleet ongelma, ne vaan viskottiin pois. Elettiin vuodenaikojen ja sään mukaan, kukaan ei ollut vaatimassa että kentän pitää olla huippukunnossa 365 päivää vuodessa tai vaatinut juuri tietynlaista pohjaa voidakseen ratsastaa metriäkään. Pellot, metsätiet ja järvenjää olivat oikein hyviä paikkoja liikuttaa hevosia.
- jos perustit ratsastuskoulun vuonna 1989 sen pystyi aloittamaan hyvin pienestä ja kasvamaan pikkuhiljaa. Nyt on pistettävä kerralla pystyyn "valmis" ratsastuskeskus.
-asioita tehtiin talkoilla. Heinäkuorman purku, laitumien teko, ym....pidettiin normaalina osana hevosharrastusta.
- täysihoito tarkoitti sitä että hevonen ruokittiin kolme kertaa päivässä, se vietiin aamulla tarhaan ja iltapäivällä otettiin sisälle ja karsina siivottiin. Ei muuta.

Moni asia on muuttunut eikä kaikki hyvään suuntaan. Samaan aikaan kun porukka vaatii huippuolosuhteita, isolle määrälle tavaraa säilytystilaa tallilla, lämmintä vettä lotrattavaksi, huippupohjia, hevosille suunnilleen henkilökohtaisia palvelijoita niistä ei kuitenkaan olla valmiita maksamaan. Vingutaan kuinka ennen sai täysihoidon vähän päälle tuhannella markalla mutta kummasti samalla unohdetaan että se menneiden aikojen täysihoito ei enää kelpaisi mamman kultapuppelille.

Lähettäjä: Mä 
Päivämäärä:   27.4.25 12:24:52

Aloitin ratsastuksen 80- luvun alussa, ensimmäiset tallit missä kävin olivat vaatimattomia mutta 80-luvun puolivälissä alkoi nousta hienompia talleja pesareineen ja sosiaalitiloineen, iso maneesikin saatiin ja tuntihinnat siinä 50 mk ysärin alkuun mennessä. Villillä maneesittomalla tallilla epäpätevän opettajan opissa 30 mk. Siellä samat hevoset kiersi tunnilla välillä aamusta iltaan, oli hiertymiä, vastahakoisuutta liikkua ja jopa ontumista.

Ensimmäisen oman hevosen ostin 1990, tallipaikka 500 mk itsehoidolla.
Tallissa oli kyllä pesari muttei juurikaan tarhausmahdollisuutta kun vain yksi pieni tarha 12 hevosta kohti.

Puru oli käytännössä ilmaista kun itse haki. Kaura, suola ja kalkki ainoa mitä annettiin lisäksi.
Varusteita vähän tarjolla, ei niitä sitten osteltukaan.
Minulla oli vain satula, kaksi huopaa, suitset, harjat, riimu ja naru, kaksi villakankaista kuivatuslointa , pintelit patjoineen ja valjaat sekä omavalmistekärryt.

Sain rahaa käteen siitä että ruokin ja vähän tarhasin muitakin sen tallin ja myös naapurissa olevan itsehoitotallin joitakin hevosia päivittäin koska se sopi aikatauluihini.
Hevosen pito ei siksi maksanut minulle juuri mitään.

Tallin omistajat vain vuokrasivat tallipaikkoja ilman palveluita, keräsivät vuokrarahat johon sisältyi sähkö ja vesi ei muuta, eivätkä itse käyneet siellä juuri koskaan.

Todella paljon yksinkertaisempaa oli kaikki siihen aikaan mutta hevosten hyvinvointikin osaltaan heikompaa kun ei niitä niin paljon tutkittu eikä hoidettu, esimerkkinä juuri tuo että hampaitakin usein raspaili vain kengittäjät ja tarhaus oli mitä oli...

Lähettäjä: Dark Jedi 
Päivämäärä:   27.4.25 13:01:26

Mä: tuohon aikaan tosiaan alettiin rakentaa isompia, hienompia, alunalkaen talleiksi rakennettuja ratsastuskouluja ja yksityistalleja mutta moni niistä oli aloittanut toimintansa vaatimattomissa tiloissa pienellä hevos/ ponimäärällä. Sitten pikkuhiljaa kasvatettiin toimintaa. Onnistuisiko tänäpäivänä että ratsastuskoulun toiminta alkaa sillä että aletaan antamaan ratsastustunteja naapuruston lapsille omalla hevosella, ponilla tai isän ravurisiitostammalla tarhaa kenttänä käyttäen? Siitä pikkuhiljaa yksi, kaksi kerrallaan hevosten määrää lisäten. Itse sivussa kouluttautuen. Lisää pikkuhiljaa fasiliteetteja rakentaen? Ei taida onnistua. Pitäisi heti olla maneesi, "hieno" talli sosiaalitiloilla, osaavat hevoset joilla on laadukkaat varusteet, osaava opettaja,....alkupääomaa vaaditaan aikamoisesti.

Lähettäjä: Tytti 
Päivämäärä:   27.4.25 16:16:00

Aikaisemmin maksettiin tallivuokra. Nyt täysihoitoa.
Jo nimi antaa mahdollisuuden vaatia.

Ratsastustunneista ihmiset eivät ymmärrä mistä
Maksavat. Missä lajissa saa koulutetun opettajan, viritetyn välineen ja varusteet samaan tuntihintaan

Lähettäjä: KR 
Päivämäärä:   27.4.25 20:32:58

V 1990 pikkukaupungissa ratsastusseuran pitämässä ratsastuskeskuksessa tallipaikka 1000 mk, moderni maneesitalli. Hommat tehtiin tehokkaasti, tallityöntekijä oli aamuisin 7-13 ja ratsastuksenopettaja teki iltatallin tuntien jälkeen (ja huolehti, että tarhat tyhjät). Sunnuntaisin juniorit teki tallityöt ratsatustuntipalkalla.

Isoimmat muutokset:
- vaatimusten kasvu, niin hoidon kuin fasiliteettien osalta
- tätiytyminen, 1980-1990 -luvulla vanhemmat talkoili ja juniorit ratsasti, nykyään vanhemmat haluaa itsekin harrastaa (eikä siinä mitään)
- kaupungin tuki ratsastusseuralle mm. maneesilainan takaus
- ratsastusseuran urheilulliset tavoitteet, seura järjesti ilmaista valmennusta ja ahkerasti kisoja, nykyään seuroja on liikaa ja monen seuran tavoite lienee enemmän harrastuksellinen kuin urheilullinen