|
Lähettäjä: E
Päivämäärä: 25.4.25 15:54:59
Tunteellisin saavutus oli se, kun pääsin hyppäämään ristikkoluokan hevosella, jolla oli takana pitkä loukkaantumis- ja sairastelukierre ja vuosien saikku. Kilpahevostahan siitä ei enää tullut, mutta se puhdas rata ristikkoluokassa ratsastuskoulun lasten keskellä oli symbolinen voitto sille, että toivottomuuden alhosta noustiin vielä hyvinvoivaksi, puhtaasti liikkuvaksi ja vahvaksi hevoseksi.
Toinen hieno saavutus oli tietysti se, että sain oman kasvattini sisäänratsastettua itse. Taisin tirauttaa pienet kyyneleet ekan valmennuksemme jälkeen, kun valmentaja kehui että olin tehnyt hyvää työtä ja kasvattanut ja kouluttanut luottavaisen, rennon ja yhteistyöhaluisen nuoren.
Yhdeksi saavutukseksi lasken myös sen, että tein lopetuspäätöksen hevosesta, jonka kanssa kipuilin pitkään sen kanssa että yritänkö sen kanssa vielä, myynkö sen, vai olisiko lopetus sille reiluin vaihtoehto. Lopetuspäätös oli kivulias ja vaikea päätös ja olisi ollut niin paljon helpompaa antaa hevonen ylläpitoon tai myydä se seurahevoseksi, mutta loppupeleissä tiedän, että lopetus oli ainoa hevoselle aidosti reilu vaihtoehto.
|