|
Lähettäjä: hmmm
Päivämäärä: 23.4.25 16:51:20
Ensimmäisenä: kyllä, varataan ell aika kunhan saa kuljetuskaluston kuntoon. Lähinnä ajatuksia, että mihin varautua. Ei aleta tekohengittämään isolla rahalla jos vaiva on sellainen, ettei kykene "normaaliin" elämään ilman lopun elämän lääkitystä, hevosella ikää 17.
Onko kellään kokemusta, että asiallinen ja hyvin muutoin käyttäytyvä hevonen alkaa "ajautumaan" ihmisen päälle taluttaessa?
Oman kanssa on ne yleisimmät kipukäytökset tullut nähtyä (reilu 8 vuotta ollut mulla), mutta tämä on ihan uutta. Selkään nousussa nojaa päin, ei kosketa mutta tuntee kyllä kuinka fokus on aivan muualla ja keho on aivan banaanilla. Tämä ratkeaa yleensä pienellä heijaamisella tai polvella koskettamalla kylkeen että suoristuu ja keskittyy. Ei osannut seistä selkään nousussa kun mulle tuli, jakkaralta piti hypätä suoraan raville kyytiin.
Nyt samanmoinen käytös on tullut taluttaessa, kuin vahingossa kaatuisi päälle. Muistuttaa vähän humalaisen käytöstä, kun ei ole tuhannen jurrissa muttei selvinpäinkään. Reagoi kyllä heti kun antaa palautteen siitä, mutta ilme muuttuu sellaiseksi että saa silmät laittaa selkäänkin, kun jättäytyy taakse korvat luimussa. Tämä on aina ollut vähän hitaalla käyvä yksilö ja sellainen yksinkertainen herkkis, mutta kävi jo mielessä joku aivokasvain (todennäköisempi on mahahaava) kun on ihan eri planeetalla jatkuvasti. Tuli jalkaan hiusmurtuma kun tämä tolvana vetäs selkäännousu jakkaran just ponnistaessa alta, mitä ei ole koskaan ennen tehnyt tämän baananina törröttämisen kanssa.
Osteopaatti epäillyt vatsaa ja selässä ei mitään sanomista paitsi sen verran, että kapeaksi jäänyt satula oli lievästi jumittanut, mutta sen jälkeen ollut hyvä. Lisäksi osteopaatti huomasi, että koko hevonen on kuin krampissa, korvien väli ihan jumissa ja reagoi hoitoon oudosti mutta vastaanottavaisesti kun niska saatiin avattua.
Satula ehti olla takapainoinen vajaa pari viikkoa, ratsastuksia niillä asetuksilla noin 6-7 kertaa, kunnes otettu vällyjä välistä ja tilanne hetkeksi helpottui. (Maastossa kulkenut ok, kenttä & maneesi pahimmat missä oireilee). Kakkossatulalla maltillisempi muutoin käytökseltään ihan sama missä menty, mutta jumittaa ja patistaessa keittää yli mutta palautuu kyllä suht nopeasti, tällä menty sen jälkeen kun omat ideat ykkössatulan suhteen loppui ja odotettiin satulaseppää paikalle.
Satula sovitettu alkukuusta, meille vieras sovittaja kävi pari viikkoa myöhemmin, mutta näillä kahdella sepällä on eriävät mielipiteet siitä, että mikä siinä satulassa mättää ja ratsastaessa maailman nöyrin hyppii pystyyn, eli ei selity pelkästään satulalla vaan taustalla on jotain muutakin. Kumpikaan sepistä ei edusta Satulacomia. Meidän valmentajaan en satula-asioissa luota, kun hänen kanta on että karvaa alle vaan, mutta sen verran osaan itsekin satulaa sovittaa, että näen onko liian leveä tai kapea.
Ollut viime kesästä haastava, laitumella ollut kipeä hevonen joka ahdistellut ja tämä kehitti jo silloin mahahaavan mikä asettui kun palasi takaisin tarhaan (yksin tarhaus onneksi).
Tänä kesänä jätetään laidun väliin juurikin tämän toisen hevosen takia.
Lisäyksenä vielä, että juoksuttaessa ei suostu liikkumaan muuten kuin riehumalla, ohjasajossa liikkuu, mutta loppukävelyissä taluttaen alkaa pelkäämään mm estetolppia ja omaa kakkaansa.
|