Lähettäjä: maasto 
Päivämäärä:   23.4.25 13:35:22

Okei raflaava otsikko, mutta menee hermo! :D

Nyt kun maastot ovat käyttökunnossa ja käydään lähes joka kerta, on kyllä pitänyt todeta että ei tota eestinhevosta kiinnosta -ttuakaan jos sitä joutuu kokoajan repimään ohjilla, kun lohikäärmeen lailla yrittää haukata joka ikisestä havupuusta!
Ei kiinnosta pätkääkään, jos riuhtaisee kerta toisensa pois, vaan jatkaa ja jatkaa vaikka kuinka kovaa vetäisi toisella ohjalla ennekuin pääsee nappaamaan.

Että ei sitä niin paljon "satu" suuhun että lopettaisi tuon käytöksen.. :D

Nono, jos tekee lenkin alusta lähtien selväksi, että ei kosketa yhteenkään rehuun, on suht nätisti. Mutta kun pitkin ohjin mielellään mennään, niin välillä saattaa jo havupuun ohitettua kääntyä oksaa kohti kuin hullu :D

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.4.25 14:18:44

No, se että se hevonen riuhtoo syömään siitä huolimatta ei tietenkään tarkoita sitä etteikö ohjista repiminen sattuisi tai olisi epämukavaa. Omituinen aloitus :D

Opeta se olemaan haukkaamatta. Oman opetin niin että taluttaessa heiluttelen raippaa siinä nurmikon kohdassa missä hevonen syö, kun pyydän päätä pois, niin ei tarvitse repiä vaan hevonen tajuaa että hitto, nyt on tuo tikku tossa välissä heilumassa. Saman voi tehdä selästä. Ei räpsitä naamalle vaan raippa saadaan hevosen ja ruoan väliin ja heilutetaan siinä lievästi ärsyttävänä esteenä :)
ja tämä tietysti opetetaan vihjeeseen, ettei hevonen aina luule että se on siinä tiellä. Saa ottaa meinaa että antaa mennä, kiitos tarkoittaa että kohta tulee se este väliin, jos ei lopeteta itse.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.4.25 14:19:43

Opetatko noin muutoinkin hevosta kivulla, tai siis sillä, että kiellettyjen asioiden tavoittelusta pyritään tehdä kivulla epämukavaa?

Lähettäjä: maasto 
Päivämäärä:   23.4.25 14:28:11

Itsehän se itselleen tuolla toiminalla haittaa aiheuttaa :D En mä vedä huvikseni. Ei satu niin paljon tai ole niin epämukavaa, että lopettaisi. Jos se suu olisi niin äärimmäisen herkkä, että tuottaisi suurta kipua, ei se kerta toisensa jälkeen jatkaisi tuota.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   23.4.25 14:41:21

Naapuri repii koiraansa lenkillä kerta toisensa jälkeen kuristuspannasta joten se on varmaan koiran mielestä kivaa kun aina vaan jatkaa vetämistä.

Ei stn.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   23.4.25 14:45:03

Ahmattihevosilla suupalan saaminen voittaa pienen epämukavuuden.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   23.4.25 14:52:24

^Jep. Miten sen saa opetettua pois? Aivan raivostuttavaa ajaa maastossa (kärryillä), kun hevosen turpa on koko ajan menossa ruohotupsuun tmv. Saa ihan tosissaan pitää vastaan, mutta joskus onnistuu silti ja se satunnainen onnistuminen pitää tavan ilmeisen kannattavana hevoselle. Itse en haluaisi (miltään kantilta katsottuna) olla koko ajan "roikkumassa" suussa mutta ei sekään passaa että turpa maassa edetään (tosin varmaan se eteneminenkin loppuisi). Ongelma on luonnollisesti vain käynnissä, reippaammassa askellajissa hepo ei ruokaa kerkiä ajatella.

Eteenpäin pyytäminen / ajopiiskalla muistuttaminen ei auta sen enempää, ei sitä kiinnosta :-D

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.4.25 15:06:27

Toinen minkä tähän voisi heittää on että hevoseni on useamman kerran maistellut ohdaketta, vai mikä se piikikäs lehtinen kasvi on.

Ihan mielellään söi, joten ei ehkä ihan niin herkkä suu mitä voisi ajatella..

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.4.25 15:29:36

Kyllä se silti isostikin välittää siitä suusta repimisestä. Se että se itse varautuu ja kiskaisee lyhyesti ei ole niinkään paha kuin jatkuva kova paine suussa kovakätisellä ratsastajalla, yllättävät kiskaisut tai vaikka nippuun ratsastaminen joka ottaa moneen muuhun paikkaan suun lisäksi. Minunkin hevonen on herkkäsuinen ratsastaa ja protestoi herkästi mutta kyllä se sinne ruoholle pystyy silti vetämään.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.4.25 17:44:54

Teille tiedoksi, että ihan yhtä lailla koira oppii vetämään kuristuspantaa tai ohutta pantaa vastaan epämukavuudesta, kivusta tahi tukehtumisesta huolimatta, kuin hevonen kuolainta vasten, jos sitä kautta pääsee sinne haluamaansa paikkaan :)

Se hevonen tahi koira voi olla herkkä siitä huolimatta, että pistää painetta vastaan, ja mikään ei ole typerämpää kuin repimisen oikeutus sillä että "no ei sitä näytä haittaavan röhhöhöhöö" - järkevä hevosenomistaja pohtii että miten voisi opettaa hevosensa olemaan vetämättä, kuten koiranomistajakin opettaa koiransa olemaan vetämättä, eikä ajattele että no ei sitä varmaan haittaa tukehtua kun vetää niin innoissaan.

Varusteet eivät ole eläimen valinta, eikä eläin aina ymmärrä että epämukavuus tai kipu varusteesta syntyy omasta toiminnasta, vaan usein painaa painetta vastaan epämukavuudesta huolimatta.

J / Opeta pitkällä kouluraipalla. Kokeile taluttaessa heilutella sitä ruohon ja hevosen turvan välissä, näin se hevonen oppii itse nostamaan päänsä ylös eikä tarvitse repiä. Jos syö ilman lupaa = tikkubarrikadi ilmestyy väliin.

Lähettäjä: marjut 
Päivämäärä:   23.4.25 20:07:50

Aloittaja on ihan oikeassa. Hevosen ja sen kivun inhimillistäminen on väärin. Hevosella on aivan eri kokoiset, malliset ja eri lailla toimivat aivot kun ihmisillä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.4.25 20:09:57

Ne hevosetkin turtuu siihen repimiseen ja potkimiseen.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.4.25 20:51:07

Marjut, eli revitään ja pieksetään vaan sitten hevosia? Sulla ja aloittajalla ei pitäisi olla eläimiä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.4.25 20:52:22

Näin heikkoa on ymmärrys hevosesta eläimenä. Ei jumalauta. Teidän takia tämä laji loppuu vielä kokonaan.

Lähettäjä: Ruuna 
Päivämäärä:   23.4.25 20:54:02

Mun hevonen nappas kerran pihlajanmarjoja ja sen maastossa napostelu loppui kerrasta siihen :)

Lähettäjä: marjut 
Päivämäärä:   23.4.25 21:50:01

Mitä ihmettä selität. En ole missään puolustanut minkäänlaista asiatonta hevosten käsittelyä, ratsastusta tai koulutusta. Tämä tosiasia että hevosella ON erilaiset aivot ja se EI koe kipua samalla lailla kun ihminen tuntuu monelta välillä täysin unohtuvan. Sen voi sanoa ääneen.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   23.4.25 22:23:35

^ eli susta ne ei koe suusta repimistä kivuliaana.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.4.25 08:07:46

Hevonen, koira ja vaikka akvaariokala kokee kivun jokseenkin ihan samanlaisena, kuin ihminen. Aivoissa on samankaltaiset hermoradat ja valmiudet. Kivuntunto kuuluu eläimeen, jotta se saisi kannusteen välttää kipuja ja vaurioita ja pysyisi hengissä. Se minkä kokoiset tai malliset aivot, ei tähän vaikuta. Kivun kokemiseen liittyy myös psyykkinen puoli. Hevonen jota ahdistaa ja pelottaa ratsastus, reagoi kuolaimen aiheuttamaan paineeseen eri tavalla, kuin hevonen, jolle kuolaimen vetämisen palkkio on ruoho. Ja aivan tasan sama toimii myös ihmisellä. Ei tässä isompaa eroa ole.

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   24.4.25 08:12:38

Hevonenhan on laiduntava laumaeläin jonka on tarkoitus syödä 16 tuntia päivässä. Sen aivojen mukaa se on sen elinehto. Eli kun se näkee ruokaa, sille tulee todella voimakas tarve syödä se ruoka. Ja me ihmiset koetaan se ärsyttävänä kun hevosen pitäisi nyt tehdä jotain muuta, mutta hevonen ei taas ymmärrä että mikä muka olisi tärkeämpää kuin syöminen. Hevosen voi opettaa kyllä siihen, että välillä syödään ja välillä tehdään muita asioita. Mutta se on tosi hankalaa jo sitten, kun ruokaa on joka puolella. Kun sitä on vähän vähemmän saatavilla, esim. alkukeväästä, opettaminen on paljon helpompaa koska voit itse johdattaa hevosen ruokapaikalta tois

Lähettäjä: K 
Päivämäärä:   24.4.25 08:13:20

Karkasi... Ruokapaikalta toiselle. Mut se pitää aloittaa pienissä pätkissä vähitellen. Ei onnistu yhden tai kahden maastolenkin aikana...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.4.25 08:19:21

Hevonen on tuossa myös aika ehdoton. Jos välillä antaa sen kiskaista syömään ja on vaan että höhhöhhöö onpa hauskaa, niin kyllähän se tekee sitä sitten ihan jatkuvasti ja yrittää vaan kovemmin. Yleensä kuitenkin on ihan mahdollista esimerkiksi syötellä narusta tai vaikka kävelylenkillä, ja silti hevonen kulkee ratsain nätisti. Sen pitää vaan tietää, milloin tai millaisessa tilanteessa syöminen on ok ja milloin ei. Ruoka sinänsä on niin kovin tärkeää ja laiduntaminen perustarve, että jollain lailla sen olisi hyvä saada perustarvetta tyydytettyä. Mieluiten ei selästä, niin ei synny väärinkäsitystä.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   24.4.25 09:26:55

Ruoki sitä hevostasi niin ei tarvitse puita syödä - eikä repiä suusta!

Lähettäjä: ¨ 
Päivämäärä:   24.4.25 09:52:12

"Teidän takia tämä laji loppuu vielä kokonaan."

Kerroppa mikä taho lopettaa tän lajin kokonaan ja millä lailla. Ihan siis käytännössä.

Lähettäjä: maasto 
Päivämäärä:   24.4.25 10:02:04

jep :DD Ootko ikinä ratsastanut ahnetta hevosta? Vai että ei ruokita, älä naurata :D

JOS sitä sattuisi oikeasti KIPEÄSTI suuhun se, että sen ei anna napata havua, se ei tekisi sitä uudelleen ja uudelleen. Kukaan ei ole väittänyt, ettei siitä tule epämukavuutta, mutta niinkuin osa sanoi, epämukavuus EI ole niin suuri, että se voittaisi ruuan halun.

Hevonen joka haluaa syödä, ei välitä pätkääkään mistään raipan huiskuttelusta (ellet sitten ole KIVULLA opettanut että raippa paha). Ainut keino tuollaiselle on juurikin se, ettei alkujaankaan anna mahdollisuutta siihen.

Mutta rauhoittukaa toki te "aloittajalla ei pitäisi olla mitään eläimiä!!" möyhääjät, näitä tilanteita, niinkuin jo sanoin, voi tulla niin, että herkullinen puu on JO ohitettu, mutta kääntääkin äkkiä päänsä josko vielä kerkeisi :D Pitkin ohjin maastoillessa tuossa tilanteessa on tultu nätisti puun ohi = ei ole tarvinnut varautua "hyökkäykseen puuta kohti", mutta yritetty silti ja en aio antaa saada oksaa suuhun palkinnoksi.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   24.4.25 10:13:06

Kyllä se on hevosen oma valinta, että se ottaa vähän epämukavuutta suupieleen, kunhan saa herkkua. Koulutuksessa oleellista on tehdä vaihtoehdot niin, että se valitsee viisaammin. Mutta suuhun kohdistuva paine fiksusti tehtynä on ihan ok. Hevonen sietää sitä hyvin. On sitä tutkittukin, että ne ovat valmiita monen kilon paineeseen suupielessä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   24.4.25 10:36:37

Maasto, aika moni kipeä hevonen suorittaa vaikka esteitä vaikka niihin sattuu eli se että revitään suusta ja silti menee sinne ruohomättäälle ei kerro mitään siitä sattuuko sitä hevosta vai ei.

Lähettäjä: Joo-o 
Päivämäärä:   24.4.25 10:50:00

Riippuen repimisen johdonmukaisuudesta (tapahtuuko aina samaan aikaan verrattuna syömiseen ja tapahtuuko myös muissa tilanteissa), hevonen ei välttämättä ymmärrä, että vetäminen ja sen aiheuttama kipu liittyy syömiseen.

Jos nykäistään välillä ennen puskaa, välillä vedetään pää pois kun on jo syötävää suussa, välillä ei vetäistä ollenkaan, ja välillä vetäistään jossain muussakin tilanteessa, niin hevoselle ei ole aivan kristallinkirkasta, että vetäminen ja syöminen liittyvät toisiinsa. Tilanne on sitten vain epämääräisen epämukava hevoselle.

Toinen asia, joka näitä "jos sillä sattuisi niin ei se tekisi xyz"-asioita monimutkaistaa, on tuntoaistimusten väheneminen sympaattisen hermoston aktivoituessa. Jos mikä tahansa nisäkäs on tilassa, jossa on kortisolit ja adrenaliinit koholla, tuntoaistimuksen välittyminen aivoihin vähenee. Tällöin kipua tuntuu vähemmän. Voin kirjoittaa tästä lisää, jos jotain kiinnostaa. Kortisolin ja adrenaliinin kohoamiseen ei vaadita onnettomuutta tai akuuttia uhkatilannetta, joten kyse ei ole vain ääritilanteista. Mielestäni tämä tuntoaistimuksen heikkeneminen ei kuitenkaan tee kovakouraisesta käsittelystä eettisempää.