Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.4.25 23:15:33

Ratsastuskoulu julkaisi aiheesta ja aloin pohtimaan asiaa itse, josta voisin kirjoittaa myös postauksen. Mitä mietteitä teillä on katoavasta kulttuurista?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   6.4.25 23:25:55

Tavallaan harmi. Olin itse hevosenhoitajana ratsastuskoulussa ja sitten yksityishevosten. Mutta en glorifioisi sitä…

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   7.4.25 00:11:08

Olin teininä hoitaja, oli kivaa ja sosiaalista. Nyt aikuisena en halua teinilaumaa.pyörimään jaloissa ja stalkkaamaan, varustanko mussukan Just Oikein. Koska olin juuri tuo teini itse.

Lähettäjä: Hyvä 
Päivämäärä:   7.4.25 01:40:40

Hyvä jos katoaa. Aloitin ratsastuksen ysärin alussa. Hoitajakulttuuri kukoisti. Ratsastajat eivät saaneet koskea hevosiin, hoitajat laittoivat ne valmiiksi, toivat kentälle/maneesiin ja veivät taas takaisin talliin.

Heppakerhossa oli 10 osallistujaa ja 1 hevonen. Jokainen sai harjata muutaman vedon, 4 sai harjoitella kavion puhdistamista yhden kavion verran. 2 sai harjoitella hevosen taluttamista karsinasta/pilttuusta hoitopaikalle ja takaisin karsinaan/pilttuuseen.

Kesäleirit olivat ainoa paikka, jossa oikeasti oppi hoitamaan hevosta ja varustamaan sen. Siellä oli leirihoitsut (pienemmillä talleilla 2 leiriläistä hoiti yhtä hevosta), joita sai harjata ja varustaa.

Lähettäjä: kkk 
Päivämäärä:   7.4.25 01:46:49

Tämäkin on monella tallinpitäjällä persoona ja -järjestelykysymys.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   7.4.25 08:46:19

Tavallaan harmi että on kadonnut. Itse kävin 90-luvulla ratsastuskoulussa ja onhan sieltä aivan mahtavat muistot hoitohevosten ja tallikavereiden parista. Mutta totta myös se, että eihän siinä tavis tuntiratsastaja saanut tehdä/oppia hevosista juurikaan kun kaikkitietävä (ainakin omasta mielestään heh) hoitaja kyttäsi hoitsuaan ja oli salamana paikalla kun tunnit loppui.

Oma 13v tyttöni käy ratsastuskoulussa 2xvko ja kun tätä hoitajasysteemiä ei ole niin ratsastajat hoitavat hevoset ennen tai jälkeen ratsastuksen. (Hevoset menee pääosin 2h päivässä niin joko tunnille laitto tai tunnin jälkeen hoito kuuluu ratsastajalle). Tällä tavalla on alusta alkaen päässyt oppimaan erilaisten hevosten kanssa mutta sellainen "syvempi ystävyys" hevoseen jää kokematta kun ei ole sitä yhtä tiettyä "omaa" hoitohevosta.