Lähettäjä: Rita 
Päivämäärä:   2.4.25 07:59:46

Joidenkin valkkujen mielestä peräänanto on sitä, että hevonen antaa periksi käden ja kuolaimen paineelle.
Vrt. Peräänanto tulee luonnostaan, kun hevosta ratsastaa oikein.
Mielipiteitä ja pohdintaa?

Lähettäjä: mp 
Päivämäärä:   2.4.25 08:15:18

Joidenkin valkkujen mielestä peräänanto on sitä, että hevonen antaa periksi käden ja kuolaimen paineelle = nyökyllä katkaistaan hevonen, paine tulee edestä taakse, liike ei tule koko hevosen läpi koska etuosa on näissä usein niin sidottu.

Peräänanto tulee luonnostaan, kun hevosta ratsastaa oikein = paine tulee takaa eteen ja hevonen kulkee kuolaimen "imussa", liike ikään kuin virtaa koko rungon läpi ja siinä on selkeää elastisuutta.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   2.4.25 08:18:57

Ei peräänannossa tietenkään ole kyse vain "käden paineesta". Mutta jos mietitään apujen muodostamaa painetta ylipäätään, niin miksi aloittaja ajattelee, että se olisi eri kuin "hevosen ratsastaminen oikein"?

Käännetään asia toisinpäin: jos hevonen EI anna periksi paineelle eli se vastustelee kättä eikä reagoi pohkeeseen tai tulee jopa pohjetta "päin", onko se silloin peräänannossa? Tai onko se silloin ratsastettu oikein?

Siinä onkin jo vastaus aloittajan kysymykseen. :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.4.25 08:19:29

Mistä päättelet että kädellä tehdään peräänanto? Jos kaikki lähtee kädestä, sinulla on patentissa liikkuva virkkuukoukku. Liike lähtee takajaloista, selän kautta, nostaa sään ja selän ylös ja pyöristää hevosen niskan. Tämä tehdään istunnalla, ei kädellä.

Lähettäjä: mp 
Päivämäärä:   2.4.25 08:21:27

Mutta kun viedään pohdintaa vähän pidemmälle, niin hevosen tulee kummassakin tapauksessa antaa ns periksi kuolaimelle. Erona vain se, miten se tapahtuu ja millaisia seurauksia hevosen liikkumiseen on.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.4.25 08:25:46

P.s. vaihtaisin valmentajaa joka käskee ratsastaa kädellä.

Lähettäjä: pilkunviilaaja 
Päivämäärä:   2.4.25 08:29:38

Peräänanto ei aina tule hevoselle ihan luonnostaan.
Riippuu hevosen luonteesta, luontaisesta tavasta liikkua, koulutuksesta ja rakenteesta.
Joskus peräänanto täytyy "tehdä" ohjaamalla liike eteen jalalla, mutta "pyydystämällä" se karkuun juoksemisen tarve pidättein ja ohjastuntumalla. Rauhallinen mielentila on oleellinen osa rennon liikkumisen saavuttamisessa.

Mielestäni periksi antaminen ohjastuntuman tuomalle paineelle (on siellä toisessa päässä kuolain tai kuolaimeton suitsitus) on vain yksi merkki peräänannosta.

Lähettäjä: mp 
Päivämäärä:   2.4.25 08:37:05

Peräänanto edellyttää, että hevonen kykenee ensin liikkumaan tasapainossa ratsastajan alla. Riippuen hevosesta, osan on todella vaikea löytää tasapainoa kun ratsastaja on selässä. Tarkoitan ihan aikuisia hevosia, jotka pitää ensin ratsastaa tasapainoon. Muuten ne retkahtavat etupainoisiksi. On oikeastaan hyvin tavallista ratsastaa hyvän tasapainon omaava hevonen pilkunviilajan tavoin peräänantoon.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.4.25 09:10:47

Peräänanto on mielentila. Hevonen luottaa ratsastajaan ja sen apuihin ja on sen takia pehmeä kropastaan ja suusta.

Lähettäjä: Ei 
Päivämäärä:   2.4.25 16:23:11

Peräänanto on huono termi. Contact /connection on parempi eli kuvaamaan sitä että hevonen ensin liikkuu jalasta eteen, on pohkeen edessä kuten hassusti sanotaan, se työntää aktiivisesti takajaloilla liikettä, selkäranka on rento joka näkyy siinä että häntä on kannettu rennosti vähän oilmassa , suorana ja pää keinuu J-kirjaimen muodossa sivulta toiselle. Selässä on helppo istua kun hevonen aktivoi vatsalihakset, ja selkä on rento mutta tuettu. Etujalat tulevat kropan alta ja liikkuvat lavoista lennokkaasti. Pääsyään kropossa eteenpäin, sään edestä kaula kohoaa ja rennosti kurottautuu eteenpäin kaarella, alakaula on rento ja ylälinja vakaa. Niska korvien takana on korkein kohta EI kaula keskeltä! Turpa on liotoviivalla tai sen edessä. Sitten päästään suuhun: alaleuka on rento, suu toimii eli hevonen kevyesti makustelee kuolainta, käteen tuntuu miellyttävä tasainen tuntuma joillain ihan kevyt joillain vähän vahvempi, hevonen seuraa kättä ja muotoa voi kohottaa tai laskea ilman että tahti muuttuu, jännittyy, pää nousee ja selkä laskee jne. Mielentila on keskittynyt ja rento, valmius tehtäviin ja apuihin. Eli kaikki lähtee takaa. Ratsastajan tehtävä on aktivoida jalalla ja istunnalla liikettä kohti kättä, ja käsi on vakaa mutta joustava ja ottaa liikkeen. Vastaan, tarjoaa tuntumaa hevoselle.

Lähettäjä: Jilla 
Päivämäärä:   2.4.25 16:43:30

Olen täysin samaa mieltä tuosta, että peräänanto on huono termi ja monelle todella epäselvä, moni opettajatkaan ei sitä kykene selittämään oppilaalle yhtään millään tavalla auki

Lähettäjä: — 
Päivämäärä:   2.4.25 17:16:07

Peräänanto ei tosiaan ole vaan myötäys käteen.

Totta se on että hevosen on myödättävä käden ”paineelle”. Muutoin se olisi vahva, suustaan tunnoton ja kaula ku kirahvilla. Niin alas ylös eteen kuin sivullekin. Ennemmin sanoisin seurata kättä. Mutta peräänantoa se myötäys ei tee. Tuntuman ja pehmeyden kylläkin. Raamit hevoselle.
Yhtälailla sen hevosen on myödättävä jalalle kuten ohjallekin. Paineesta eteen tai sivulle, myötäys jalalla kun homma tapahtuu. Ei puristeta, ei vedetä.

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   2.4.25 20:39:47

Peräänanto on eri kuin tuntuma.

Lähettäjä: kv 
Päivämäärä:   2.4.25 21:33:59

Kyllä. Mutta ilman tuntumaa ei ole rehellistä peräänantoa. Joka todellakin on hevosen mielentila. Kun on ratsastanut hevosen oikein peräänantoon, sen kyllä huomaa satulaan! Ravissa ja laukassa on huomattavasti helpompi istua, hevonen tottelee pienimpiäkin apua, ja suora ja tasapainossa.
Fantastinen fiilis!

Lähettäjä: q 
Päivämäärä:   3.4.25 15:18:16

kv, kyllä voi olla peräänannossa ilman tuntumaa :) Oletko nähnyt koskaan espanjalaisia kouluhevosia? Ovat hyvinkin löysällä ohjalla, mutta peräänannossa