Lähettäjä: ) (
Päivämäärä: 11.3.25 15:57:40
No voi jestas. Niistä tapahtumista voi saada oppia, iloa, inspiraatiota, vaihtelua arkeen, kivan päivän kavereiden kanssa, tyydytystä uteliaisuudelleen, sympatiaa ja samaistumista, vaikka mitä!
Kyllä mua istuntani ja hankalan ravin kanssa taistellessa lohduttaa, kun olympiatason ratsastaja sanoo, että joidenkin hevosten ravi vaan on kamala istua. Jos huippukin on tuota mieltä, niin ehkä minunkin tuntemukset on ihan ok, vaikkei siinä sittenkään auta kuin yrittää opetella istumaan sitä kamaluutta paremmin.
Toiset taas tarvitsee ne meriitit ja auktoriteetit kertomaan ihan simppelimmätkin asiat. Kaveri tuli innosta hihkuen kertomaan, mikä ahaa-elämys oli kun hän oli alkanut ratsastaa hevosen ravia reippaammin eteen sen jälkeen, kun klinikassa oli näin käsketty tekemään. Samaa oli toitottanut jokainen tavisohjaaja ja -valmentaja, mutta vasta kun huippu sanoi että riittävä eteenpäin ratsastaminen on tärkeää niin se oli mennyt jakeluun.
Olenpa napannut repertuaariini tehtävän ja hyvän neuvon myös kenttäratsastusklinikasta, vaikka olen kaikkea muuta kuin kenttäratsastaja. Päivästä kiinni laukkaanko edes maastossa!
Ihanaa, että näitä järjestetään ja että kysyntää riittää!
|