Lähettäjä: Poniko 
Päivämäärä:   3.3.25 21:10:58

Mietinnässä nyt tyttärelle 10v ekaa ponia, mutta koska poniratsastus on vähentynyt ja lapsiratsastajia on enemmän, sekä suku on pitkää, kannattaisiko mielummin ostaa suoraan hevonen?

Tyttäreni hyppännyt 90cm ratsastuskoulun harjoituskisoissa vuokraponillaan, kisannut koulukisoissa HeB saakka. 144cm pitkä, eli pituuden suhteen poni olisi vielä kannattava, mutta sekä minä (174cm) ja mieheni (187cm) ollaan pitkiä, eli tuskin on kauhean monta vuotta ennenkuin poni olisi jo liian pieni. Kasvanut Marraskuun alusta jo 4cm.

Ponilla ehkä turvallisempi vielä koon puolesta jos tippuu, ja myös koon puolesta helpompi käsitellä, mutta toisaalta tiedän vähemmän stoppailevia ja pukittelevia hevosia kuin poneja (tottakai etsinnässä helppo ja turvallinen, mutta sanon kumminkin tällaisen yleistävän kommentin). Tyttö ei vielä kauheasti intoile mistään isoimmista luokista, vaan ratsastaa sen takia koska on hauskaa, ja on kisannut välillä kun niitä on sattunut olemaan. Toki innostuu kisoista, että siihen hommaan varmaan tulevaisuudessa joutaa enemmän. En itse ole mikään hevosammattilainen, mutta tiedän perusasiat ja olen teininä omistanut suokin. Tukena tietenkin ratsastuskoulun opet ja valmentajat, ja säännöllinen mahdollisuus ratsuttajaan on.

Mielipiteitä?

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   3.3.25 21:38:03

Kannattaa ehkä ostaa suoraan hevonen. Olisitte varmaan isoa ponia ostamassa, ja en usko putoamisturvallisuuteen vaikuttavan onko poni 145 cm vai 160 cm. 144 cm pitkältä onnistuu myös hevosten käsittely, kunhan hevonen on kiltti ja asiallinen (aivan kuten lastenponienkin pitäisi olla).

En mieti tätä kilpailujen kannalta, vaan sen, että tyttö voisi kasvaa ponille jo liian pitkäksi muutamassa vuodessa. Millainen tyttö on, kiintyykö hän poniin, vai olisiko valmis vaihtamaan isompaan jo mahdollisesti pian? Toki voi olla että hän ei kasvakkaan poneista yli koskaan.

Onko tyttö ratsastanut hevosilla, mitä mieltä hän itse on? Jos lapsi on ratsastanut aina poneilla, voi hevosiin tottuminen kestää. Tykkääkö mennä enemmän poneilla vai hevosilla? Jos hän on ehdottomasti ponityttö, eikä halua hevosta vaan ponin, niin ostakaa iso, vähän rotevampi poni, ja toivokaa että hän ei kasva liian pitkäksi. Ja jos kasvaa, niin toivokaa että suostuu vaihtamaan hevoseen siinä vaiheessa.

Eli lopullinen vastaukseni onkin siis että ostakaa se, kumman tyttö haluaa. :D Mutta antakaa hänelle mahdollisuus totutella hevosilla ratsastamiseen, sekä muistuttakaa, että poni voi jäädä liian pieneksi.

Lähettäjä: Poniko 
Päivämäärä:   3.3.25 21:42:45

''En mieti tätä kilpailujen kannalta, vaan sen, että tyttö voisi kasvaa ponille jo liian pitkäksi muutamassa vuodessa. Millainen tyttö on, kiintyykö hän poniin, vai olisiko valmis vaihtamaan isompaan jo mahdollisesti pian? Toki voi olla että hän ei kasvakkaan poneista yli koskaan.''

Tytöstä en osaa varmaksi sanoa mutta itse ainaki kiinnyn, mikä ehkä on suurempi ongelma ja toinen syy miksi ajattelen hevosta enkä ponia :D Tyttökin luultavasti kiintyy kovin helposti.

Mennyt myös ratsastuskoulun hevosilla, tykkää ratsastaa kaikilla. Aina innoissaan lähdössä tallille vaikka olisi vain hoitoa. Vuokraponi tällähetkellä jotta pääsee ratsastamaan useammin, vuokrahevosia ei ratsastuskouluua ole ollut tarjolla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.3.25 22:36:14

Vaikka ostatte hevosen, on se jo hyvän ikäinen siinä vaiheessa kun tyttö alkaa mennä varsinaisia ”hevosluokkia” eli pitää vaihtaa joka tapuksessa seuraavaan jos aikoo jatkaa kisaamista. Koska kiltti ja toimiva opetusmestarihevonen jonka nyt tarvitsette, ei tule olemaan nuori

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.3.25 22:41:55

Pieni hevonen. Sellainen 150-165cm korkea max 10v. Siinä riittää hevosta tytölle ainakin viideksi vuodeksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.3.25 22:57:17

Hevoseen ei voi eikä kannata ostaa kasvunvaraa. Sellainen hevonen joka viiden vuoden kuluttua on sopiva ei ole se sama eläin jolla ratsastuskoululaisen on hyvä opetella. Ponit on siitä kivoja, että ne kestävät monenlaista käyttöä henkisesti ja fyysisesti paremmin kuin moni hevonen. Siihen kannattaa nimittäin asennoitua että ne ekat omat menee aina tavalla tai toisella pilalle mutta poni yleensä vähemmän ja sen jälleenmyyntiarvo on huomattavasti isompi joka tapauksessa kuin ”lapsen pilaaman hevosen”. Niille kisoissa pärjääville lapsiratsastajille on ostettu yleensä useampi todella kallis ratsu. Siis oikeasti siinä hintaluokassa että tavallisen palkansaajan ei kannata sellaisesta edes haaveilla.

Lapsi ei välttämättä enää muutaman vuoden kuluttua halua jatkaa harrastusta ja siksikään ei kannata ostaa sellaista mikä on viiden vuoden kuluttua hyvä. Prosessia yleensä nopeuttaa se jos tulee epäonnistumisia tai joutuu suorastaan pelkäämään sähäkkää kilparatsua. Eläimen koosta siis ei kannata sinänsä huolehtia koska sen joutuu vaihtamaan joka tapauksessa jos fokus on vaan kilpailemisessa. Ponin kanssa voi nauttia lapsi muistakin harrastuksen osa-alueista: mennä ilman satulaa, uittaa, vetää pulkkaa, pelleillä kaverien kanssa, laukata sänkkärillä, poimia mustikoita metsässä jne.

Kokemusta on: ensin oma hevonen, sitten lapsille siihen rinnalle poni, itselle parempi kilparatsu, kisaamisesta kiinnostuneempi lapsi siinä sivussa välillä hevosenkin kyytiin, myöhemmin yhteinen hevonen ja lapsen muutettua pois kotoa taas oma kilparatsu. Kyllä ne ponivuodet oli ihan korvaamattomia vuosia.