Lähettäjä: Minna 
Päivämäärä:   19.2.25 12:29:19

Miten alkaa tuntua ihan lahkolta
Kaikki kipeitä ja hän julistaa kuka ja mitä. Ja osaa korjata

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   19.2.25 12:37:43

Ajatus taustalla on hyvä, mutta tuo julistaminen alkaa tosiaan jo muistuttaa lähinnä jotain uskonlahkon kiihkoilua. Vaikka mitään vikaa ei laajoissakaan tutkimuksissa löytyisi, niin kipeä on silti varmasti, jos tyyliin kerran pukittaa. Tämähän ihan tosissaan joskus intti, että terve hevonen ei pukita koskaan, ei edes vapaana ollessaan ja riekkuessaan ja leikkiessään hevoskavereiden kanssa, vaan kyllä esim. laitumellakin pukittava hevonen on aina kipeä tai vähintäänkin stressaantunut. Tällaisista väitteistä viimeistään huomaa, että homma alkaa mennä jo vähän yli.

Lähettäjä: L 
Päivämäärä:   19.2.25 12:48:13

Joo hei mäkin muistan sen pukittamiskeskustelun! Kehuskeli siinä, että kuinka hänen omat hevosensa eivät pukita koskaan edes vapaana, koska pukittaminen on aina väärin ja kertoo kivusta tai stressistä eikä mitään "ilopukkia" ole olemassakaan. Itse olisin kyllä lähinnä huolissani, jos oma iloinen nuori hevoseni ei pukittaisi ikinä innostuessaan rallittelemaan vapaana kavereidensa kanssa. Tulee tosiaan vähän semmonen fiilis, että rakennetaan jotain lahkoa, jonka johtaja sitten voi pelastaa kaikki lahkolaiset, maksua vastaan tietenkin.

Ja kyllä, mä olen sitä mieltä, että on ehdottomasti hyvä asia, että hevosen kipuun kiinnitetään nykyisin enemmän huomiota, ja itsekin reagoin hyvin matalalla kynnyksellä, jos hevosen liikkumisessa, käytöksessä tai yleisessä olemuksessa on jotain poikkeavaa, mutta en mä siihen tarvitse mitään maksullisia verkkokursseja, jäsenyyksiä ja oman elämänsä guruja, jotka johdattavat meidät tavalliset maan matoset valoon.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.2.25 13:05:58

Ai kauhea :D Siis missä tälläinen on?

Lähettäjä: _ 
Päivämäärä:   19.2.25 13:17:43

Hevosia ei pitäisi edes kasvattaa, kun ovat pikkuvarsasta saakka niin stressissä ja kivuliaita että pukittelevat päivät päästään :'''''''''''''''''''''''D

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   19.2.25 13:33:32

Maitovarsat ne vasta pukittavatkin. Kaikki ne 1-3pvä ikäisenä ensimmäisinä päivinä ulkoilevat ovat riehuneet niin että heikompaa hirvittää. Kipeitä kaikki.

Lähettäjä: c 
Päivämäärä:   19.2.25 13:40:50

Pikkuvarsat tuli itselle mieleen kans heti, että on se sääli miten syntyvät niin kipeinä ja stressissä että voivat vetää sitä pukkiloikkaa jo ennen kuin karsinastakaan ovat poistuneet..

Lähettäjä: C 
Päivämäärä:   19.2.25 13:43:30

Minua on myös 4h ikäinen tammavarsa potkaissut korvat luimussa polveen. :D
Kipeä ja stressaantunut luultavasti sekin jo syntyessään.

Lähettäjä: Niinpä 
Päivämäärä:   19.2.25 13:47:13

Kivun tunnistaminen ja tutkiminen on todella tärkeää. Sitä varten meillä on hyvät eläinlääkärit olemassa, mutta tietoa tarvitaan toki lisää perus harrastajille.

Mutta jos kaikki riekkuminen, niskan ravistelu, turvan hankaaminen tms tulkitaan kivuksi niin sitä en ymmärrä. Hevonen on leikkisä, utelias ja helposti stressaava pakoeläin, joka omaa myös laajan kattauksen erilaisia sijaistoimintoja, joita omaa kaikki ihmiset ja eläimet. Kaikki tällainen ilmaisu ei ole aina kipua.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.2.25 13:59:25

Tavallaan ymmärrän tuon pukittamisajatuksen, mutta että terve hevonen ei pukita KOSKAAN, ei pidä paikkaansa.

Mun hevonen pukittelee vapaana tarhassa ja laitumella leikkiessään kavereiden kanssa. Ei kuitenkaan koskaan työskennellessä. Mulla oli hänelle vuokraajakin, ratsasti minun silmääni siististi perus harrastelijaksi. Hetken tutustumisen jälkeen annoin heidän lähteä maastoonkin, kävivät noin kerran viikossa. Maastolenkeiltä alkoi kuitenkin tulla terveisiä, että "hevosella oli selkeästi kivaa, pukittelikin aika paljon". Tämä kummastutti, sillä hevonen ei ole ikinä pukittanut mulla työskennellessä, vaikka millaisia maastojakin tekisi. Kentällä ja maneesissa ei kuulemma ollut vuokraajallakaan koskaan pukittanut. Hevonen alkoi kuitenkin ontumaan käynnissä ja ravissa silloin kun vuokralainen ratsasti, ei ikinä mulla. Tällöin mentiin usein yhdessä tallille ja katsoin kun tämä ratsasti, en löytänyt ontumiselle syytä, mutta loppui heti, kun vuokraaja tuli alas selästä ja talutti, tai minä menin kyytiin. Kiikutin hevosen klinikallekin pariin otteeseen, mutta mitään ei löytynyt. Jostain syystä hevonen kipuili jostakin vuokraajan ollessa selässä. Ikinä emme saaneet selville mikä se jokin oli, mutta yhteisenä päätöksenä lopetimme vuokrasuhteen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.2.25 14:07:49

Minua itseäni häiritsee ajatus että pitääkö ihan oikeasti joka ikiseen tuntemukseen olla syy ja ratkaisu. Esimerkiksi se pikkusen kiristävä lantion alue vapautuu hevosen mielestä hyvin itse mobilisoiden eli pukitellen, eikä sen jumin takana tarvitse olla mitään elämää suurempaa kipua, riittää ihan pieni epämiellyttävä tuntemus vaikka pitkän paikallaan olon jälkeen.
Huolestuttavaan suuntaan menee hevosmaailma aina silloin kun on vain "yksi ja ainoa totuus"
Seurasin aluksi, nyt en enää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.2.25 15:05:21

Tuntuu että hevosten ei anneta olla yksilöitä ja persoonia, vaan niiden pitää olla aina hyvällä tuulella ilman huonoja hetkiä.
Kivun tunnistaminen on tärkeää, sitä en kiistä. Kammottaa nyt se ajatusmaailma mikä talleilla oli 80-90-luvuilla. Ei silloin ajateltu että hankala hevonen voi olla kipeä :(

Lähettäjä: Ykä 
Päivämäärä:   19.2.25 22:01:24

"Kivun tunnistaminen ja tutkiminen on todella tärkeää. Sitä varten meillä on hyvät eläinlääkärit olemassa, mutta tietoa tarvitaan toki lisää perus harrastajille.

Mutta jos kaikki riekkuminen, niskan ravistelu, turvan hankaaminen tms tulkitaan kivuksi niin sitä en ymmärrä. Hevonen on leikkisä, utelias ja helposti stressaava pakoeläin, joka omaa myös laajan kattauksen erilaisia sijaistoimintoja, joita omaa kaikki ihmiset ja eläimet. Kaikki tällainen ilmaisu ei ole aina kipua."

Tämä. Ja myös tuo mitä yksi pisteistä tuossa edellä kirjoitti, siis että hevonen ei saisi olla yksilö ja persoona, vaan kaikkien pitäisi olla samanlaisia robotteja. Kyseinen yrittäjäkin edustaa juuri sitä koulukuntaa, jonka mielestä koulutetun hevosen pitäisi olla kuin robotti, jolla ei ole minkäänlaista omaa tahtoa eikä mitään omia mielipiteitä. Jokainen pään heilautus, hännän huiskaus, korvien kääntäminen, paikallaan jäkittäminen, vauhdin kiihdyttäminen tai muu pienikin mielipiteen ilmaus on heti joko kipua tai vaihtoehtoisesti seurausta huonosta kouluttamisesta ja tekee hevosesta hallitsemattoman ja vaarallisen. Hevosen pitäisi olla kuin jokin kone, joka toimii aina täysin samalla tavalla. Oikeassa elämässähän kaksi täysin samalla tavalla koulutettua ja käsiteltyä ja samanlaisissa olosuhteissa elävää tervettä hevosta voivat olla ihan vain perusluonteeltaan niin erilaisia, että ne käyttäytyvät aivan eri tavoin. Ainakaan itse en edes halua, että hevoseni on täysin tahdoton robotti, jolla ei ole lainkaan persoonaa eikä koskaan mitään mielipiteitä mistään. Käyttäytyä totta kai pitää osata vähintäänkin sen verran, että arki sujuu ilman tarpeettomia vaaratilanteita, mutta en nyt tosiaan ihan jokaisesta pään heilautuksesta ja vapaana ollessa pukittamisesta ole kiikuttamassa hevosta koulutukseen ja kuntoutukseen.

Olen aloittanut hevosharrastuksen 80-luvulla, ja näin jälkeen päin tuntuu ihan kamalalta ajatella, että miten silloin ei tajuttu monen hevosen ongelmakäytöksen johtuvan kivusta, vaan hevosta pidettiin vain jotenkin ilkeänä tai huvikseen hankalana. Mutta nykypäivänä sitten taas aletaan valitettavasti mennä jo vähän sinne toiseen ääripäähän ja tulkita ihan jokaista yksittäistä korvan kääntymistäkin kipuoireiluksi ikään kuin esimerkiksi tietyissä tilanteissa luimiminen ei olisi hevoselle luontaista käytöstä, vaan jotenkin poikkeavaa ja hälyttävää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.2.25 22:06:31

Paljon näkee hevosia, jotka oikeasti kipeitä mutta omistaja ei näe mitään ongelmaa. Mutta rajansa kaikella. Ei siitä hevosesta tarvitse etsimällä etsiä vikaa. Ja päivitysten määrä menee jo yli.

Lähettäjä: löakfjh 
Päivämäärä:   20.2.25 00:47:51

Kuka tää guru on? Nimikirjaimet edes?

Lähettäjä: ville 
Päivämäärä:   20.2.25 00:51:33

MP, ihan superhörhö, hevosmaailman Maria Nordin

Lähettäjä: Juuri niin 
Päivämäärä:   20.2.25 06:25:43

Miltei joka hevosesta löytyy kyllä vikaa, kun oikein etsii. Jos koulutus/treenit sujuu nousujohteisesti, hevonen liikkuu mielellään ja on enimmäkseen utelias ja tyytyväinen, niin ei pidä myöskään ylitulkita jokaista hännänheilautusta, pukkia tai niskan pyöräytystä. Varsinkaan jos ne ei liity johdonmukaisesti mihinkään tiettyihin tilanteisiin (esim. Jos aikuinen hevonen pukittaa lähes aina laukannostossa, on todennäköisesti jokin vialla - mutta jos hevonen pukittaa silloin tällöin/vapaana leikkiessään niin ei kannata ylitulkita).

Harva ihminenkään on täysin terve ja kivuton/jumiton aina, usein sopiva liikunta ja vähän aikaa auttaa. Jos ei, tai oireet on voimakkaat, niin sitten toki tutkitaan.

On hirveän tärkeää, että näihin asioihin kiinnitetään huomiota eikä jatkuvasti kiukkuiset, pukittavat ja vastustelevat hevoset ole enää niin normaalia. Mutta etenkin trendi, jossa jätetään hevonen lomalle heti, kun korva liikahtaa väärään suuntaan tai häntä heilahtaa, on vähän jo huolestuttava. Tai kun pakkasenergia, tai tuulisella säällä säikkyminen on merkki kivusta.

Yksi somettaja kirjoitti juuri, miten on ymmärtänyt liikunnan (ja painonhallinnan) tärkeyden hevosen hyvinvoinnille. Moni vaiva helpottaa, kun hevonen liikkuu sopivasti/riittävästi hyvällä tavalla. Ei harrastehevosten tarvitse kilpahevosen suorituskunnossa olla, mutta jos pieni vaiva/epämukavuus ei pahene liikuttamalla, kannattaa vain harvoin jättää hevonen kokonaan lomalle.

Lähettäjä: Khhö 
Päivämäärä:   20.2.25 09:21:10

No usein ne pihan perältä kaivetut tai teurasautosta pelastetut kaksi kertaa vuodessa liikutetut n.20 v ylilihavat ristisiitokset ovatkin kipeitä eivätkä kuuna päivänä kykenisi edes pieneen ilopukkiin.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   20.2.25 09:51:50

Hevosen kivusta puhuessa toivoisin että muistettaisiin myös se, että ihan ihmisenäkin paikat on joskus vähän jumissa ja kipeänä, on päänsärkyä ja muita kolotuksia, joihin liike on lääke. Joskus on nukkunut huonossa asennossa ja on vähän kipuja siellä täällä, mutta ne helpottaa kun käy pienellä lenkillä tai tekee keppijumppaa. Salitreenin jälkeen on josksu vähän paikat kipeänä, liike auttaa.

Eli kipu ja epämukavuus on ihan normaaleja tuntemuksia elämässä. Niitä ei voi täysin välttää eikä niiltä voi suojautua. Niiden kanssa pitää vaan elää ja oppia tunnistamaan se, mikä on "normaalia" kipua ja mikä sellaista, johon tarvitaan lääketieteellistä apua.
Toki ne jumit ja muu "normaalit" epämukavat tuntemukset pitää huomioida liikutuksessa eikä itsekään kannata lähteä salille rehkimään jos on hirveä migreeni tai paikat kauheassa juntturassa edellisen treenin jäljiltä, mutta erittäin harvoin on sellaisia tilanteita, joissa liikunta pahentaa oiretta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.2.25 09:56:20

Loppupeleissä näyttää siltä että näistä kuntoutettavista ei oikein kukaan kuitenkaan palaa käyttöön. Jatkuvasti uutta kremppaa ja narun päässä kävelytyksestä ei koskaan päästä eteenpäin. Ihan yleisesti siis. Harrastajat ostaa/omistaa kuntoutettavia niin ikuisesti ne ovat sitten niitä kuntoutettavia. Henkisiä tai fyysisiä kuntoutettavia. Ammattilaiset ei kiinnostu ellei ole todella laadukas yksilö kyseessä. Rahat menee vaan hukkaan jos hommaa ei tee kunnolla ja joku päämäärä ja päätepysäkki pitää olla myös valmiiksi mietittynä. Muuten kuntoutus on ikuista haahuilua ja yksi askel eteen ja kaksi taakse touhua.

Lähettäjä: R 
Päivämäärä:   20.2.25 10:35:02

Itse olen aivan varma, että jos jokainen hevonen tutkittaisiin läpikotaisin, ihan kaikista löytyisi jotain "vikaa". Läheskään jokainen "vika" ei kuitenkaan vaadi mitään pitkää ja kallista kuntoutusta, yhtenään klinikalla ramppaamista, erikoishoitoja, lääkitsemistä, jatkuvaa tarkkailua ja ylianalysointia sekä uudelleen kouluttamista, vaikka tämä yksi alan yrittäjä asian niin esittääkin. Toki ymmärrän, että tarkoituksena on markkinoida omia palveluja, mutta alkaa vain jo vähän maistua puulta se suorastaan pakkomielteinen kivusta jankuttaminen ja ihan jokaisen liikahduksen, käytöksen ja eleen ylitulkitseminen. Ja vähän kyllä ihmetyttää sekin, että miten ne omat hevoset sitten kuitenkin ovat koko ajan enemmän tai vähemmän kipeitä kaikesta hoitamisesta ja kuntouttamisesta huolimatta. Jos hevoset eivät millään tule kuntoon, vaikka vuodesta toiseen rampataan klinikalla, lääkitään, hierotaan, annetaa Bemeriä ja tehdään osteopatiaa ja ties mitä ja koko ajan koulutetaan eteenpäin, niin jokuhan siinä touhussa silloin mättää.

Lähettäjä: = 
Päivämäärä:   20.2.25 13:31:00

”Jos hevoset eivät millään tule kuntoon, vaikka vuodesta toiseen rampataan klinikalla, lääkitään, hierotaan, annetaa Bemeriä ja tehdään osteopatiaa ja ties mitä ja koko ajan koulutetaan eteenpäin, niin jokuhan siinä touhussa silloin mättää.”

Tämä. En ymmärrä miten ihminen voi myydä hevosten kuntoutuspalveluita, kun hänen omat hevoset on vuodesta toiseen jostakin hajalla. Ja jos hevonen on oikeasti niin vaivainen niin onko eettisesti oikein vuosikausia kuntouttaa ja sitten todeta että ei tästä nyt sitten eläjää tullutkaan.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   20.2.25 13:47:13

Onko tämä siis sama joka laittaa niitä "arvaa mitä jalkaa ontuu" videoita?
Ainakin parissa videossa jota olen katsonut niin ontuma on kyllä primääristi aivan jossain muualla kun hän on vastannut. Tässä mennään liikaa ehkä siihen ell antamaan dg ja todetaan että ontuma on siinä jalassa. Jos haluaa sen ontumavideon laittaa niin se kannattaa laittaa diagnoosi hetkellä sillä esim tämä patella lig hevonen joka ontui vtj videolla koska ell oli sen diagnosoinut. Videolla oej jalan ontuma tod näk kuormitusperäisesti oli se näkyvin joka ehdottamasti tulisi hoitaa.
Lisäksi video jossa joku kommentoi ratsastusasentoa, oli vastaus että ratsastan CR opein eli ei muutettavaa, noh valitettavasti vaikka oisi Cr opit ei se tarkoita että se oma kroppa olisi siinä.
Tällä käy ihan kuin sille edelliselle istunta vouhottajalle joka sometti itsensä noloksi.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   20.2.25 13:49:45

No tämä varsinainen kuntoutus ammattilainen ei mainitse sanallakaan videoissa fysioterapeuttia(joka on kuntoutuksen ammattilainen) joten ei jatkoon. Näitä besser wissereitä on jo ihan tuutin täydeltä

Lähettäjä: R 
Päivämäärä:   20.2.25 13:49:52

"Onko tämä siis sama joka laittaa niitä "arvaa mitä jalkaa ontuu" videoita?"

On.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   20.2.25 13:54:41

Ja siis korjaus videolla vej ontuu vähintään 2/5

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   20.2.25 14:01:02

Luulen että tämä kipuhössötys on vähän sitä, että on helpompaa syyttää epämääräisyyksistä, vaikeuksista ja ongelmista ulkopuolista asiaa, johon ei voi itse suoraan vaikuttaa, kuin myöntää että omassa tekemisessä olisi jotain vikaa.

Samaa sairautta on ollut muillakin somettajilla, muun muassa eräs vanha ht.netin "suosikki" näki ennen kipua kaikkialla, kun todellisuudessa kyse oli siitä että hänellä oli haalittu pihaan hevoslauma jossa yksilöiden tarpeet oli keskenään aivan erilaisia ja joista osa ei vain yksinkertaisesti sopinut niihin olosuhteisiin ja siihen käyttöön jossa hän halusi hevosiaan pitää.
Nyt siellä sitten on korjattu lauma sellaiseksi, että yksilöiden tarpeet on keskenään samanlaisia ja ne sopii niihin olosuhteisiin joissa elävät - ja kappas, hevoset on tyytyväisiä ja pysyy elossa ja terveenä.

Kipuy selittää paljon, mutta se ei selitä kaikkea. Joskus kyse on vain olosuhteista. Mutta ihmisellä on vaan joku halu selittää asioita ulkopuolisella tekijällä, korkeammalla voimalla johon hän ei voi vaikuttaa.
Sama näkyy ihan lasten kasvatuksessa ja ihan aikuisillakin työelämässä - ongelmat selitetään mielellään itse diagnosoiduilla nepsy-kirjainyhdistelmillä, erityisherkkyydellä ja milloin milläkin, kun todellisuudessa kyse on vain siitä että pitäisi ryhdistäytyä ja asettaa rajoja.

Aiemmin oltiin uskonnollisia ja asiat selitettiin jumalan tahdolla, nykypäivänä kivulla ja neuroepätyypillisyyksillä.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   20.2.25 14:02:11

Pakko todeta että musta on hyvin erikoista että me hevosihmiset naureskellaan ja räävitään näinkin tärkeää asiaa, tehden kivun tunnistamisen tärkeydestä jotain komediaa. Luulisi että ihan jokainen eläinrakas ihminen olisi lähinnä iloinen että tietoisuutta levitetään koko ajan tehokkaammin eläimen mahdollisesta kivusta.

Kuten ihan jokaisessa ammattikunnassa ja tyylisuunnassa ja missä tahansa harrastuksessa ylipäätään, meistä ihan jokainen ajautuu tavalla tai toisella kuplaan ja alamme tavalla tai toisella toitottamaan niitä omia totuuksiamme turhan liikaa. Tässä on kuitenkin kyse hevosista ja kivusta, ja kyllä jokainen meistä tietää että kipua on tunnistettu aivan hemmetin huonosti. Niin huonosti että meidän hevosharrastajien pitäisi kollektiivisesti hävetä sitä, miten huonosti eläimiä ollaan vaikka 90- luvulla kohdeltu.

Mutta ei, enemmän laitetaan energiaa siihen että naureskellaan että tuolla on nyt joku joka katsoo nyt ehkä vähän turhan kuplaan kasvaneella silmällä hevosta, samalla kun levittää tietoisuutta kipukäytökösestä jota tunnetaan edelleen surullisen huonosti. Kenenkään ei ole pakko noita palveluja ostaa eikä niitä teidän ostoskoriin kukaan pakota. Itse olen huomannut paljon positiivista vastaanottoa somessa ja on ollut kiva seurata että omaan feediin työntyy tällä hetkellä paljon vastaavaa sisältöä, joka olisi 20 vuotta sitten ollut luokkaa "näin saat perseilevän hevosen tottelemaan" :D

Oltaisiin iloisia kehityksen suunnasta sen sijaan että ketjutolkulla naureskellaan kuinka älytöntä on se että kiinnitetään eläimen hyvinvointiin "liikaa" huomiota. Ihan oikeasti, missä teidän prioriteetit oikein menevät :D

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   20.2.25 14:03:17

Aamen, - naulan kantaan :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.2.25 14:06:54

Myös jokaisesta ihmisestä löytyy "vikaa" jos tarpeeksi tutkitaan ;)
Pieniä (!) vaivojakin voi olla ilman että niistä on haittaa kuitenkaan. Sanotaan että liike on lääke - ja aivan varmasti se on sitä myös hevoselle. Jos nyt ei ole kyse murtumasta tai kaviokuumeesta niin liikkeelle. Ja jos ei jännevammastakaan niin vielä vähän enemmän liikettä.
Jos jättää hevosen seisomaan tarhaan koska sillä voi olla vatsa kipeä, saa aikaiseksi lisää vaivoja.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   20.2.25 14:08:34


Lähettäjä: A
Päivämäärä: 20.2.25 14:01:02

Kipuy selittää paljon, mutta se ei selitä kaikkea. Joskus kyse on vain olosuhteista. Mutta ihmisellä on vaan joku halu selittää asioita ulkopuolisella tekijällä, korkeammalla voimalla johon hän ei voi vaikuttaa.
Sama näkyy ihan lasten kasvatuksessa ja ihan aikuisillakin työelämässä - ongelmat selitetään mielellään itse diagnosoiduilla nepsy-kirjainyhdistelmillä, erityisherkkyydellä ja milloin milläkin, kun todellisuudessa kyse on vain siitä että pitäisi ryhdistäytyä ja asettaa rajoja.

^ Tässä vedetään nyt vähän mutkia suoraksi ja on suorastaan surullista ja vaarallista että ensikädessä suhtaudutaan kivun tulkitsemiseen ja ensikädessä kivun mahdollisuuden harkitsemiseen sillä että "nyt vaan selitellään kun ei osata laittaa rajoja!"

Todellisuudessa näitä ihmisiä riittää aina, jotka eivät osaa asettaa rajoja ja raameja terveeseen kasvuun ja hyvinvointiin. Ennen näitä seliteltiin sillä että tuo hevonen nyt vain on hapan, hankala, ja perseilee. Kivun hoitoon ja tutkimiseen ei rajojen puute liity sitten millään tavalla. On aivan hemmetin hyvä juttu että alalla ja harrastuksen kulttuuriin on rakentumassa yhteisöllistä painetta siihen että ensikädessä harkitaan että onko kipu mahdollisuus sen sijaan että ruvetaan jankkaamaan rajoista ja ryhdistäytymisestä tai vielä pahempaa, muuten vain hankalasta hevosesta.

Kipu on tärkeä teema, ja tämän teeman kasvu ei satuta hevosia. Päinvastoin, oltaisiin iloisia siitä että "perseilyt" ja "toi on tollanen vaan"- ajattelu on jäämässä historiaan mutta ei, kyllä nyt hevosmaailman suurin sudenkuoppa ja synti on se, että nostetaan kivun mahdollisuus ensikädessä ongelmakäytöstä purkaessa pöydälle.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   20.2.25 14:10:53

Edellinen piti mennä A:lle naulan kantaan ja Aamen
- pikkuisen eri mieltä kanssasi. Ei naureskella sille kipukäytöksen havainnoinnin parantumiselle ja ymmärryksen lisääntymiselle vaan sille että hevosen luontainen käyttäytyminen leimataan kipukäytökseksi liian musta valkoisesti.
Liika on liikaa ja kaikki eri ole kipukäytöstä johon puuttua vaan osa on ihan normaalia elävän eläimen elämää.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   20.2.25 14:10:53

Viiva itse vetää mutkia suoraksi ja lukee viestit aika valikoiden.

Taitaa olla aika selvää, kuka sieltä viivan takaa kirjoittelee ;)

Lähettäjä: piip 
Päivämäärä:   20.2.25 14:15:01

Taustalla on tosiaan aivan oikea asia, joka ansaitsisi sen kansainvälisenkin huomion. Ongelmalliseksi asian tekee tämän suurimmin esillä olevan tahon epävakaan oloinen käytös.

Siitä on tutkimustuloksia, että terve aikuinen eläin ei ehkä spontaanisti leikikään tai esim venyttele. Että taustalla on yleensä jotkin vaivat. Toki tässä pitäisi huomioida juurikin eläimen itsensä suorittama kehonhuolto, kyllähän paikallaan tönötys aiheuttaa jumeja kaikille.

Minusta paljon isompi huomio pitäisi kiinnittää hevosiin jotka kuukaudesta toiseen toistavat samaa erikoista käytöstä. Esimerkiksi hevoset jotka pukittavat paljon esteiden väleissä eivät voi olla terveitä. Se on itsetuhoista alkaa hallikauden lyhyillä linjoilla pukkaamaan kovin isosti, joten kyllä hevosella on siihen jokin painavampi syy kuin ilo tai into. Ne jotka väittävät muuta eivät ymmärrä tai tunne hevosta lajina. Samoin aggressiiviset hevoset ovat miltei aina kipeitä. Omasta kokemuksestani sanon, että myös hevoset joilla on huolirypyt jatkuvasti silmien yllä ovat aina osoittautuneet ihan kunnolla kipeiksi. En siis tarkoita sitä jos hevonen yksittäisiä kertoja rypistää kulmiaan, vaan niitä jotka ovat päivästä toiseen ja kuukaudesta toiseen kulmat kurtussa, vaikka mitään muuta kipukäytöstä ei esiintyisikään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.2.25 14:22:11

Sue Dysonin Ridden horse pain ethogram ja 24 behaviors on ridden horse in pain. Ettekö näihin ole tutustuneet jos kansainvälistä huomioita haette asialle?? Nämä mun mielestä riittää ja kaikille ilmaiseksi tarjolla. Lisäksi lukuisia ilmaisia webinaareja esim youtubessa. Sue Dyson aika kovalla ammattitaidolla ja kokemuksella (ratsatuskin) varustettu eläinlääkäri.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   20.2.25 14:26:18

Lähettäjä: ..
Päivämäärä: 20.2.25 14:10:53

Edellinen piti mennä A:lle naulan kantaan ja Aamen
- pikkuisen eri mieltä kanssasi. Ei naureskella sille kipukäytöksen havainnoinnin parantumiselle ja ymmärryksen lisääntymiselle vaan sille että hevosen luontainen käyttäytyminen leimataan kipukäytökseksi liian musta valkoisesti.
Liika on liikaa ja kaikki eri ole kipukäytöstä johon puuttua vaan osa on ihan normaalia elävän eläimen elämää.

^ En ole itse huomannut samaa. Ehkä teillä on itsellänne vähän vaikeuksia suhteuttaa kuluttamaanne sisältöä - jos minä katson sisältöä, jonka teemana on kivun tunnistaminen, niin silloin oletukena on se että sisällössä käydään läpi sitä mitä mikäkin käytös _vo_ mahdollisesti kivusta viestiä.

Vähän sama koirakontentissa. En minä ajattele että nyt kaikki julistavat yhtenä totuutena että "whale eye" tarkoittaa stressiä, aina. Vaan se _voi_ viestiä siitä, eikä tarkoita että syntymästä valassilmäinen koirani olisi ikänsä ollut pas*a jäykkänä pelosta. Osaan suhteuttaa tuon viestin sen somesisällön kontekstin ulkopuolelle, enkä lähde hihittelemään nettifoorumeilla totuuden torvea joka ei nyt ymmärrä että ihan jokaisella koiralla vilahtaa whale eye edes silloin tällöin ilman että se stressiin liittyy millään tapaa. :D

Kiva että luulette että olen tää tyyppi, mutta en. Ehkä tuo kommentti vaan vahvistaa omaa pointtia entistä enemmän - jos rohkenet olla tästä sitä mieltä että tää nettilynkkaus on todella omituista käytöstä, niin sun on pakko vähintään kuulua tähän uskonlahkoon :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.2.25 14:27:23

Minäkin aloitin hevosharrastuksen 80-luvulla, ja oikeasti rinnasta vääntää, kun nyt muistelee muutamaakin hevosta. Satavarma mahahaava ainakin, todennäköisesti muutakin häikkää ruuansulatuselimistössä. Puhumattakaan niistä hirveistä, koppuraisista ja epäsopivista satuloista kun varmaan 3/4 hevosilla oli lyöttymiä, se 1/4 oli sitten kimoja joten joutui arvuuttelemaan, näin karrikoidusti sanottuna.

Olen varmasti monen mielestä kukkahattutädin perikuva, mutta kyllä, minuakin välillä vähän mietityttää se, että kipua nähdään nykyään ihan kaikkialla. Just vaikka tuo pukittaminen. Yksi tuttu hevonen, jonka tunsin varmaan 15 vuotta, ei koskaan pukitellut kentällä tai maneesissa, tai ainakaan en moista ikinä päässyt todistamaan. Sen sijaan maastossa kun laukattiin, se usein teki ekan pätkän alkuun valtavan loikan ilmaan ja heitti siellä vielä takapuolta. Kipeäkö? No en oikein jaksa uskoa, lähinnä innostunut kun tiesi, että nyt saa pistää kaviota toisen eteen eikä jarrutella. Muutenkin tuntuu, kuten pari muutakin on jo edellä kirjoittanut, että näiden fanaattisimpien kipuihmisten silmissä hevosta tarkastellaan todella kapean linssin läpi, ja välillä tuntuu, että suunnilleen kaikki asiat mitkä poikkeavat kultaisesta keskiverrosta, ovat väistämättä kipua. Oli se sitten vaikka pukki maastolaukassa.

Ja totta tuokin, että kipu kuuluu jokaisen elollisen elämään, eikä siltä voi täysin välttyä kukaan. Niin tässä itsekin istun nyt koneella ja manaan suunnilleen päästä varpaisiin jumittavaa kroppaa, kun tuli eilen tehtyä astetta napakampi treeni. Välillä oli jo pakko karata hetkeksi ulos kävelemään, että olo olisi mukavampi. Toki eläinten kivussa on aina se epävarmuus hoitajan kannalta, kun ne eivät osaa puhua, ja varsinkin saaliseläimet (joita tavalla tai toisella ovat käytännössä kaikki ihmisten pitämät eläimet, kissaa ja koiraa myöten) peittävät kipunsa kyllä hyvin pitkälle. Tutunkaan eläimen pikkuhiljaa muuttunutta käytöstä/olemusta ei välttämättä edes rekisteröi läheskään heti, äkilliset muutokset ovat sikäli toki hoitajalle helpompia. Sitten täytyy vielä pystyä selvittämään, mikä on ohimenevää kipua, mikä taas kroonistuvaa ja taustaltaan sikäli vakavampaa kipua kuin vaikka pelkkä lihasjumi. Sikäli saadaan olla onnellisia, että eläinlääketiede on kehittynyt valtavilla harppauksilla ja meillä on ylipäätään mahdollisuus tutkia ja selvittää ongelmien alkujuuria. Eipä siitäkään nyt niin pitkä aika ole, kun vaikka hammasröntgen oli vain utopistinen ajatus.

Lähettäjä: R 
Päivämäärä:   20.2.25 14:36:37

Viiva: Kukaanhan ei ole tässäkään keskustelussa sanonut, etteikö lisääntynyt tieto hevosen kivusta ja sen levittäminen olisi mitään muuta kuin hyvä asia. Päinvastoin lähes kaikki ovat sanoneet, että kyseessä on vain ja ainoastaan hyvä juttu. Useampi on myös kertonut kauhistelleensa ja hävenneensä tajuttuaan, miten huonolla tolalla omakin osaaminen on ollut joskus aiempina vuosikymmeninä.

Se, mitä tässä on kritisoitu, on ylianalysointi ja vikojen etsiminen vaikka väkisin ja siitä syntyvä "tarve" kuntouttaa hevosta kaikin mahdollisin hoidoin rahaa säästelemättä. Jokaisesta päänheilautuksesta tai hännän huiskautuksesta ollaan heti kärräämässä klinikalle, ja sitten jotain aivan mitätöntä vikaa kuntoutetaan ja kuntoutetaan viikko- ja kuukausitolkulla, mutta kuntoon ei tule ikinä, tai jos tuleekin, sitten löytyykin heti taas jotain uutta "vikaa", ja taas pitää kuntouttaa jne. Eli ikään kuin ei hyväksyttäisi sitä tosiasiaa, että hevonenkaan ei ole täysin ihmisen ohjelmoitavissa oleva kone, joka toimii aina täysin virheettömästi, ja jos ei toimi, siinä on heti jokin iso ja kallis vika.

Toki koko tämä ilmiö kertoo myös hieman surullista kieltään siitä, että nykyisin iso osa hevosenomistajista on niin kädettömiä, että hevosen taluttamiseenkin ja muihin arkisiin toimiin tarvitaan maksullisia verkkokursseja tai alun perin täysin asianmukaisesti koulutettu hevonen pitää viedä jollakin tällaiselle kouluttajalle. Itse kerran yhden verkkokurssin haksahdin ostamaan, mutta jäi ensimmäiseksi ja viimeiseksi, koska sisältö oli lähinnä aivan aloittelijoille suunnattua, siis sellaista omasta mielestäni täysin itsestään selvää asiaa, vaikka kurssin markkinoinnissa annettiin ymmärtää jotain aivan muuta. Ja sitten kun nämä samat täysin kädettömät hevosenomistajat ovat ongelmissa hevostensa kanssa, heistä on tietenkin ihanaa, kun joku suuri guru tulee kertomaan, että kyllä se hevonen nyt varmasti on kipeä, kun se ei anna kiinni tarhasta, jumittaa ratsastuksessa tai ottaa lähtöjä talutuksessa ja ryntää syömään vihreää, eikä vika suinkaan ole ihmisen puutteellisessa osaamisessa. Sitten tutkitaan, tulokseksi saadaan jokin aivan mitätön löydös, joka ei hyvin todennäköisesti ole vaikuttanut hevosen käytökseen millään tavalla mutta jota sitten kuntoutetaan hartaasti ja kalliisti gurun johdolla, kunnes löytyy taas jokin uusi vika jne.

Lähettäjä: Hui 
Päivämäärä:   20.2.25 15:24:26

Valitettavasti KIPU on yhä edelleen aivan aliarvostettu syy hevosen käytökseen eikä kipua ymmärretä tai huomata. Sen näkee ihan livenä talleilla ja valitettavasti somessakin. Hevosia ei tutkita eikä hoideta asiallisesti tai jos tutkitaan, yksi kulutettu touhutonni tarkoittaa että ei sillä mikään ole vaikka hevosen käytös kertoisi ihan muuta. Valitettavasti mikään tutkimus EI poissulje kipua ja vaivoja eikä kuvantamisiinkaan voi 100% luottaa. Hevosen käytökseen pitäisi uskoa eikä kuvitella, että mitään ei ole koska mitään ei ole löytynyt. Häpeällistä miten vähän ihmiset lopulta hevosistaan välittävät ja miten paljon kipukäytöstä vähättelevät.

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   20.2.25 15:37:27

Seurasin alkuunsa, enää en jaksa koska mennyt niin hörhöilyksi. Suurinosa näiden asiakkaiden vioista pelkkää lihavuutta ja liikunnan puutetta

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.2.25 16:01:34

R, tuota minäkin olen joskus miettinyt, että hevosia hankitaan nykyään hyvin ohuella osaamispohjalla ja ymmärryksellä hevosesta eläinlajina. On varmaan hankittu ennenkin, mutta jotenkin tuntuu että nämä "päätin aloittaa aikuisena hevostelun ja pari viikkoa siitä ostin ensimmäisen oman" tapaukset on jotenkin yleistyneet, mene ja tiedä. Toki varmasti myös tallikulttuurin muutos vaikuttaa, siinä kun joskus pari vuosikymmentä sitten ratsastajanalut suunnilleen asuivat tallilla, touhuttiin ja puuhattiin ja oltiin niiden hevosten kanssa, niistä tuli huomattavasti tutumpia ihan yleisesti, niiden kanssa totuttiin olemaan. Olkoonkin nyt, että monet selkeät fyysiset ongelmat oli tapana kuitata "perseilyksi".

Kuitenkin nykyään moni ratsastuskouluasiakas ei pääse tekemään hevosten kanssa mitään muuta kuin nousemaan valmiiksi varustetun hevosen kyytiin ja ehkä hyvällä tuurilla taluttamaan sen talliin, niin eipä siinä pääse muut taidot koskaan kehittymäänkään. Ei ole ihme, että sitten kun se oma ehkä nopeallakin aikataululla ostetaan ja homma ei sujukaan kuten kuvitteli, vaan hevonen vaikka nyt rynnistää taluttaja perässään ruohotupolle, tekee mieli tarttua kaikkiin oljenkorsiin, joita nykyajan "nettigurut" tarjoavat. Ja niin paljon kuin rakastankin teoriaa aiheessa kuin aiheessa, niin ei sitä hevosen lukemista ja sen kanssa toimimista voi täysin oppia muuten, kuin olemalla hevosten kanssa, tunnista toiseen, vuodesta toiseen. Ei sitä mikään somevideo korvaa. Ja joskus, ihan vaan joskus, se syy hevosen käytökseen voikin löytyä omasta osaamattomuudesta. Tyyliin hevonen jumittaa kuin pitäisi mennä eteenpäin - ratsastaja itse puristautuu satulaan kuin hengen hädässä, hevonen tulkitsee tämän jarruksi eikä "pääse" eteen, ratsastaja hoputtaa, mutta edelleen vaan puristaa, ja hevonen jumittaa entistä pahemmin. Puristelemattoman ratsastajan kanssa sama hevonen liikkuu tyytyväisenä eteen. Toinen juttu on toki se, jos hevonen alkaa jumittaa silloinkin kun ratsastaja ei sitä aiheuta. Tässäkin vaan pitäisi kyetä näkemään se ero, milloin itse toimii väärin, ja milloin hevosella on oikeasti joku vialla.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   20.2.25 17:10:48

Kuitenkin nykyään moni ratsastuskouluasiakas ei pääse tekemään hevosten kanssa mitään muuta kuin nousemaan valmiiksi varustetun hevosen kyytiin ja ehkä hyvällä tuurilla taluttamaan sen talliin, niin eipä siinä pääse muut taidot koskaan kehittymäänkään. Ei ole ihme, että sitten kun se oma ehkä nopeallakin aikataululla ostetaan ja homma ei sujukaan kuten kuvitteli, vaan hevonen vaikka nyt rynnistää taluttaja perässään ruohotupolle, tekee mieli tarttua kaikkiin oljenkorsiin, joita nykyajan "nettigurut" tarjoavat. Ja niin paljon kuin rakastankin teoriaa aiheessa kuin aiheessa, niin ei sitä hevosen lukemista ja sen kanssa toimimista voi täysin oppia muuten, kuin olemalla hevosten kanssa, tunnista toiseen, vuodesta toiseen. Ei sitä mikään somevideo korvaa. Ja joskus, ihan vaan joskus, se syy hevosen käytökseen voikin löytyä omasta osaamattomuudesta. Tyyliin hevonen jumittaa kuin pitäisi mennä eteenpäin - ratsastaja itse puristautuu satulaan kuin hengen hädässä, hevonen tulkitsee tämän jarruksi eikä "pääse" eteen, ratsastaja hoputtaa, mutta edelleen vaan puristaa, ja hevonen jumittaa entistä pahemmin. Puristelemattoman ratsastajan kanssa sama hevonen liikkuu tyytyväisenä eteen. Toinen juttu on toki se, jos hevonen alkaa jumittaa silloinkin kun ratsastaja ei sitä aiheuta. Tässäkin vaan pitäisi kyetä näkemään se ero, milloin itse toimii väärin, ja milloin hevosella on oikeasti joku vialla.

^ Samaan aikaan parjaat sitä että kokematon omistaja tarttuu "olnjenkorsiin mitä nykyäajan nettigurut tarjoavat", kuitenkin kerrot että teoria on hyödyllistä ja tarpeellista, ja sitten toteat että hevosesta ei voi oppia, kuin olemalla hevosen kanssa.
Niin mikä nyt sitten miellyttääkään? Se että kokematon omistaja _ei_ etsi netistä kurssisisältöä tukemaan omaa osaamista uutena hevosenomistajana? Tai siis, saa etsiä, ja pitää, mutta kyllä osaaminen hankintaan vain hevosen kanssa aikaa viettäen, mutta syy käytöksessä on kuitenkin peilissä, mutta omista virheistä ei saa kuitenkaan ainakaan netistä saatavalla sisällöllä oppia? :D

Olipa ristiriitainen viesti. Oma conclusion; kunhan halusit päästä valittamaan ja parjaamaan muiden osaamattomuutta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.2.25 18:52:47

No jos jotain siinä parjasin, niin sitä, että hevonen saatetaan hankkia tosi olemattomalla osaamisella. Silloin voi olla myös aika hankala hahmottaa, millaisen palveluntarjoajan puoleen oikeasti on järkevää kääntyä. Kai olen sitten vanhanaikainen, kun ajattelen että on asioita, joissa pelkkä teoriatieto ilman kokemusta ei tee autuaaksi. Hevonen on siitä vähän poikkeuksellinen lemmikki, että se on iso, potentiaalisesti vaarallinen pakoeläin. Useimmat meistä pyrkivät niiden kanssa jonkin sortin urheilua harrastamaan, ja sillä on omat vaikutuksensa ko. otuksen fysiikkaan, niin rasituksen, ihmisen osaamisen kuin varusteidenkin kautta.

Eipä ollut tarkoitus sen kummemmin päteä tai korostaa itseäni. Koen olevani tässä touhussa vielä alkutaipaleella itsekin, vaikka harrastusvuosia onkin kertynyt. Mielestäni se on kuitenkin fakta, että vaikka teoria itsessään on tärkeää melkein missä vaan asiassa, hevosten kanssa oppii olemaan ja niitä käsittelemään vain olemalla hevosten kanssa. Harvempi meistä ratsastamaankaan oppii kirjoja lukemalla, vaikka teoriaan ja käsitteisiin tutustuminen antaakin hyvän pohjan ja toisaalta syventää pidemmälle harrastaneen ymmärrystä.

Lähettäjä: Oppena 
Päivämäärä:   20.2.25 20:32:08

Sama hörhö syöttää hienokuntoiset eläinlääkärin kehumat hevoset vapaalla heinällä aivan äärettömän lihaviksi koska varmasti mahahaava.. Muutama vuosi taaksepäin, ei osannut edes ratsastaa tippaakaan...

On kyllä hyvin sanottu että on kuin hevosmaailman Maria nordin, ja sanon vielä että pahempi. Melkoisen Rahabisneksen keksi aikoinaan ja kun piti tienata enempi niin keksi tämän kipu asian. Kaikki on kipeitä, kaikki sattuu.. Sitten itse naksauttaa hevosilta melkein niskoja nurin kun vähän kiropraktiaa harjoitta. Hyi hitsi niitä sen videoita, pelottavaa katsottavaa, toivottavasti ihmiset herää eivätkä vie tälle tyypille hevosia. Enemmänkin voisin kertoa mutta tulis jos varmaa syyte jos kertoisin.

Lähettäjä: ville 
Päivämäärä:   20.2.25 21:17:52

Ongelma on se että ihmiset ostaa hevosia miinusmerkkisellä tietotaidolla. Ja kun ratsastuksen oppiminen on vaikeaa ja vie kauan, ja samoin hyväksi hevosihmiseksi kasvaminen vie kauan niin helpompi on kääntyä jonkun huiojagurun puoleen ja odottaa että hän käden käänteessä muuttaa tämän yyberamatöörin taitavaksi hevosihmiseksi.
Vaan kun niin ei vaan tapahdu, koskaan.
Mutta näistä osaamattomista epävarmoista hevosenomistajista hevosenomistajista muutama tyyppi on tehnyt hyvän bisneksen itselleen.
Yksikin mainostaa itseään monessa FB ryhmässä. Sellaista huuhaata teksi ettei tosikaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.2.25 21:19:01

Ainahan sanansaattajaa ammutaan nilkkaan. 90% tavallisista harrastajista on aivan pihalla hevosen käyttäytymisestä ja terveyteen liittyvistä asioista. Ja millaisiako hevosia heillä on? No niitä jo enemmän käytettyjä ja ehkä vähemmän huollettuja. Varusteet on mitä sattuu ja samoin hevosten liikutus.

Ihan hyvä että joku nostaa kissan pöydälle ja vääntää asioita rautalangasta. Ehkä joku voi samaistua ongelman alkulähteisiin ja tajuta hakea hevoselle hoitoa vaivoihin kun tunnistaa kipukäytöstä. Jos teitä ärsyttää henkilön postaukset niin eihän kukaan pakota seuraamaan. Vai oikein hakemallako haette jotain mistä voi päästä nälväisemään? Täyttä idiotismia.

En minäkään lue muutamaa tuhatta vuotta vanhaa satukirjaa kun en usko siihen. Enkä parjaa niitä ketkä lukee ja uskoo. Taitoa on olla hiljaa jos ei muuta ymmärrä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   20.2.25 22:26:24

Valitettavasti tämä "joku" ei saa edes omia hevosiaan kuntoon...
No toki niin elää kuin opettaa;)

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   20.2.25 23:41:52

Niin siis parjaatte henkilöä, joka ammatikseen kuntouttaa hevosia siitä, että hän "näkee kipua kaikilla hevosilla"? Onko nyt ihan kauhean suuri yllätys, että hänen asiakkaat on kaikki tavalla tai toisella kipeitä, kun ne nimenomaan tuodaan hänelle siksi, että niiden ongelmien syyt selvitetään ja useimmiten se syy nyt vaan on kipu? Ei sen tarvitse iso kipu olla aiheuttaakseen oireita. Minusta on erittäin hyvä, että tästä aiheesta puhutaan enemmän. Ja itse kyllä sanoisin, että hänen sanomansa on se, että hevosten ongelmallisen käytöksen taustalla on lähes aina kipu. Ei se tarkoita lähimainkaan samaa, kuin että kaikki hevoset on kipeitä.

Toki joitain ongelmakäytöksiä saa myös pelkällä koulutuksella sammutettua. Oma ajatusprosessini kuitenkin sanoo, että on hevoselle reilumpaa aina ensin selvittää, voiko taustalla olla jokin vaiva. Koska vaikka kipeän hevosen käytös saataisiin koulutettua asialliseksi, sehän ei poista sitä taustalla olevaa hevosen kipua. Koulutus vain peittää oireet ja kipeä hevosen käyttö jatkuu, eikä varsinaista syytä hoideta koskaan. Todennäköisesti ongelmat myös palaavaat ennemmin tai myöhemmin, koska koulutus toimii vain laastarina.

Minä ainakin ihan aidosti pidän hevosista ja haluan huolehtia niiden hyvinvoinnista ja siitä, että ne voivat/haluavat/pystyvät työskentelemään kanssani terveellisesti ja hyvällä motivaatiolla. Siksi on ihan todella nurinkurista naureskella sille, että halutaan lisätä tietoutta kipukäytöksen tunnistamisesta ja kannustaa tutkimaan mahdollisia kivun lähteitä. Ja jos kerta suurimmalta osalta löytyy jotain vaivoja, niin miten se koskaan missään tilanteessa olisi sitten huono asia hoitaa niitä vanhojakin vaivoja/vammoja? Se, että hänen hevosillaan on terveysongelmia kertoo vain siitä, että hän on hankkinut vaivaisia hevosia, löytänyt niiltä terveydellisiä vaivoja ja alkanut hoitaa niitä vaivojen vaatimalla tavalla. Jotkut terveysongelmat sitten vastaa hoitoon ja jotkut ei. Sellaistahan se elämä tuppaa olemaan. Hevosten, tai minkään muunkaan eläimen, kipu ei poistu sillä, että laitetaan silmät kiinni ja kädet korville, kieltäydytään myöntämästä ongelmien olemassaolo ja sanotaan, että eikun tämä on vaan aina ollut tälläinen hapan/kiukkuinen/kuuma/reaktiivinen/tms.

Lähettäjä: muija 
Päivämäärä:   20.2.25 23:55:48

Kyllä taas niin uskomatonta höpöhöpöä toi ylläoleva kirjoitus. Mistä näitä sikiää...

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   21.2.25 01:20:01

Haluatko muija vähän tarkentaa mikä siinä oli uskomatonta tai höpöhöpöä? Ihan oikeasti kiinnostaa tietää?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.2.25 08:01:31

Kyllä .. kirjoitus oli enemmän asiaa muutamassa lauseessa kuin tämän ketjun muissa kommenteissa yhteensä. Aika silmät sidottuina hevosihmiset kulkee. Ei haluta nähdä milloin on ongelmia. Ei kaikki hevoset ole kipeitä. Ja siitähän tässä on kyse että ne kipeät voi sieltä joukosta erottaa kun opettelee näkemään kipukäytöksen ja puuttuu ajoissa hevosen kipuun eikä anna sen mennä niin pitkälle että tarvitaan pitkää kuntoutusta.

Lähettäjä: hoh 
Päivämäärä:   21.2.25 08:09:12

Jo se hevosen tuijottaminen saa monella "kipuilmeen" esiin. Sama juttu niissä hevosen hyvinvointi lähesty hevosta pakotetusti ohjeissa, jo se aiheuttaa reaktion eikä tarkoita että olisi ongelma. Missä maalaisjärki???

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.2.25 08:26:28

Mistä ihmeen hevosen tuijottamisesta sinä puhut?

Ei tarvitse olla einstain kyetäkseen seuraamaan hevosen käyttäytymisen muutoksia. Ihan normaaliin hevosen seurantaan kuuluu sen tarkkaileminen päivittäisten toimien yhteudessä. Syökö hevonen normaalisti, onko ruokahalussa tai sen ravitsemustilassa tapahtunut muutoksia. Onko sen käyttäytyminen poikkeavaa aiempaan nähden. Onko sen ratsastattavuus muuttunut. Onko se erityisen vino johonkin suuntaan. Onko hyvin käyttäytyvä hevonen yhtäkkiä levoton tai jopa vihainen. Ei nämä ihan normaalit hevosen seurannat tarvitse olla mitään staattista tuijottamista tai ylianalysointia. Näiden asioiden tulisi olla ihan normaalia hevosen seurantaa.
Toki jos se oma hevostausta on ratsastuskoulusta hevosenomistajaksi, ei ymmärtämys voi olla kovin laajaa. Silloin voi olla tarpeen vaikka joku kurssi tai toinenkin. Ja jos hevonen asuu täyshoidossa, ei omistaja tiedä puoliakaan miten se hevonen oikeasti voi. Se tarkkailu tapahtuu sen parin tunnin aikana minkä tallilla viettää. Siinä jää paljon näkemättä. Sillloin merkityksellistä on että koulutettu ja ammattitaitoinen tallihenkilökunta kertoo jos joku asia on muuttunut.

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   21.2.25 08:38:02

”Se, että hänen hevosillaan on terveysongelmia kertoo vain siitä, että hän on hankkinut vaivaisia hevosia, löytänyt niiltä terveydellisiä vaivoja ja alkanut hoitaa niitä vaivojen vaatimalla tavalla”

Hmm, eikös hänellä ole yksi nuorehko hevonen joka on ollut hänellä jo vuosia? Tullut siis tyyliin 1-2 vuotiaana hänelle. Eli oletettavasti nuori ja terve ollut hänelle tullessaan.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   21.2.25 10:51:52

Kaikki nuoret hevoset ei ole terveitä. Nuorella voi tulla ihan yhtälailla vaivoja, kuin vanhemmallakin. En tiedä onko hän tehnyt ostotarkastuksia hevosilleen ja jos on, niin missä laajuudessa. Eikä se ostotarkastuskaan tietysti mitään takaa. Montakin hevosen omistajaa tunnen, jotka ovat ostaneet nuoria tai jopa varsoja, joilta on löytynyt pian jopa lopetukseen johtavia ongelmia. Harmillistahan se aina on, jos niin käy. Näistäkin tuntemistani tapauksista osa oli sellaisia, että joku olisi voinut vaan kuitata kipukäytöksen sillä, että se nyt vaan on luonteeltaan "hankala". Hevosen onni, että omistajat oli sen verran valveutuneita, että tahtoivat tutkia käytöksen taustat, vaikka lopputulos sitten olikin se huonoin mahdollinen. Ei ole iloinen ajatus sekään, että oikeasti kivuliaan hevosen kanssa olisi vaan jatkettu normaalia elämää.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   21.2.25 11:02:06

hoh jos tutustut tuohon ketjun otsikon equine pain finderiin, niin mielestäni se on aika simppeli ja ihan maalaisjärkeä sisältävä systeemi. Sehän on siis vain käytännössä lista erilaisista merkeistä, jotka saattaa kertoa hevosen kivusta. Listasta sitten ruksitaan montako kohtaa on hevosen käytöksessä/liikkeessä huomannut. Jos useampia kohtia täyttyy, voi olettaa hevosella olevan jotain ongelmaa ja sitä kannattaa lähteä tarkemmin tutkimaan.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   21.2.25 12:19:53

"hoh jos tutustut tuohon ketjun otsikon equine pain finderiin, niin mielestäni se on aika simppeli ja ihan maalaisjärkeä sisältävä systeemi. Sehän on siis vain käytännössä lista erilaisista merkeistä, jotka saattaa kertoa hevosen kivusta. Listasta sitten ruksitaan montako kohtaa on hevosen käytöksessä/liikkeessä huomannut. Jos useampia kohtia täyttyy, voi olettaa hevosella olevan jotain ongelmaa ja sitä kannattaa lähteä tarkemmin tutkimaan."

Kyllä, se on sinänsä ihan järkevästi koostettu systeeni. Mutta se, miten tämä kyseinen yrittäjä itse esiintyy somessa ja julistaa esim. jokaisen joskus satunnaisesti pukittavan, vastustelevan, luimivan tai sähläävän hevosen kipeäksi, on se mikä tökkii. Siis ihan kuin hevoselle tietyissä tilanteissa aivan normaali käytös olisi aina merkki kivusta tai jostain muusta isommasta ongelmasta. Näissä julistuksissa ei tunnuta ottavan lainkaan huomioon sitä, että hevoset ovat yksilöitä, joista jokaisella on oma luonteensa ja temperamenttinsa, tai että kaikkia hevosia ei myöskään ole edes haluttu kouluttaa elottomiksi roboteiksi vailla minkäänlaista omaa tahtoa, tai että hevosen epätoivottu käytös tai huono liikkuminen voi johtua myös ihan puhtaasti ihmisen osaamattomuudesta, ja sitten tosiaan ihan kaikki mahdollinen tulkitaan aina kivuksi. Etenkin viimeksi mainittu asia saa sitten ihmiset etsimään vikaa kaikesta muusta paitsi omasta toiminnastaan, jolloin ongelma ei koskaan korjaannu, koska syy eli ihmisen oma toiminta ei poistu.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   21.2.25 12:33:19

Lisättäköön vielä, että itsekin on tullut ihan oikeassa elämässä nähtyä kumpaakin ääripäätä. Edellisellä tallilla oli ainakin pari hevosta, joissa aivan selvästi oli jotain fyysistä vikaa, mutta omistajien mielestä ne vain "perseilivät" ja kaipasivat vain kuriin laittamista. Sääliksi kävi niitä hevosia. Ja sitten oli yksi, jonka omistaja oikein hakemalla haki hevosesta aina jotain vikaa, vaikka hevonen oli ainakin päälle päin tyytyväisen oloinen, liikkui hyvin, söi ja joi hyvin, oli sopivassa lihavuus- ja lihaskunnossa, karva oli hyvä, hevonen oli kiltti ja helppo käsitellä jne. Omistaja oli jotenkin ihan hysteerinen ja tuntui projisoivan omaa stressiään hevoseen ylianalysoimalla jatkuvasti sen käytöstä, liikkumista, syömistä ja juomista. Joka viikko oli aina muka joku uusi tai vanha vika, ihan kaikkea mahdollista kuvitteellisesta jännevammasta tai si-nivelen vammasta mahavaivoihin, ihottumaan, väärään kengitykseen, sopimattomaan satulaan jne. Sitäkin hevosta kävi sääliksi, koska kyllähän se omistajan neuroottinen ylianalysointi ja hössötys vaikuttaa hevoseenkin stressaavasti ja aiheuttaa sitten ongelmia.

Nykyisellä tallilla on ihanaa, kun kaikki huolehtivat omista hevosistaan tosi hyvin ja puuttuvat asiaan heti, jos jokin hevosen käytöksessä tai liikkumisessa muuttuu, mutta kukaan ei ole sellainen hysteerinen hössöttäjä, joka näkee ihan jokaisessa liikkeessä, eleessä ja ilmeessä jotain kipuun viittaavaa.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   21.2.25 12:48:18

"hevosen epätoivottu käytös tai huono liikkuminen voi johtua myös ihan puhtaasti ihmisen osaamattomuudesta, ja sitten tosiaan ihan kaikki mahdollinen tulkitaan aina kivuksi. Etenkin viimeksi mainittu asia saa sitten ihmiset etsimään vikaa kaikesta muusta paitsi omasta toiminnastaan, jolloin ongelma ei koskaan korjaannu, koska syy eli ihmisen oma toiminta ei poistu."

Minusta kuulostaisi hevosen hyvinvointia ajatellen suuremmalta ongelmalta etsiä ongelmakäytöksen syytä vain ihmisen osaamattomuudesta ja jättää kivun mahdollisuus tutkimatta. Jos oletuksena olisi aina, että ongelma on ihmisessä, on sen selvittäminen aloitettu ihan väärästä päästä eli ns. oireita hoitamalla vs. selvittämällä mistä oire on lähtöisin. Jos selkeitä ongelmia ilmenee, mielestäni on ihan loogista sulkea mahdollisimman aikaisessa vaiheessa pois kipu niiden aiheuttajana. Asioidenhan ei myöskään tarvitse olla mustavalkoisia ja ell tutkimusten ohella voi hevosta ihan hyvin samaan aikaan myös kouluttaa. Valitettava fakta vaan on se, että kipeä hevonen oppii hitaammin kuin terve hevonen. Eli jos koulutus ei etene toivotusti, on vielä enemmän aihetta epäillä kipua.

Jos ongelmat sitten onkin 100% ihmisestä lähtöisin, eikä hän ole valmis itseään kehittämään, niin sitten kyseinen hevonen ei varmasti ollut juuri sille ihmiselle sopiva. Huonoja harrastajia ja omistajia on olemassa varmasti paljonkin. Sekään ei kuitenkaan kumoa sitä, että jos hevosen käytösongelmia korjataan lähtökohtaisesti aina vain kouluttamalla, on täysin mahdollista (jopa todennäköistä), että alla on kipeä hevonen, jonka vaivat jää diagnosoimatta. Tässä tapauksessa toki ongelma saattaa jossain määrin poistua ihmisen näkyviltä, mutta eläimen hyvinvoinnin kannaltahan se ei ole lainkaan hyvä juttu.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   21.2.25 13:18:07

"Minusta kuulostaisi hevosen hyvinvointia ajatellen suuremmalta ongelmalta etsiä ongelmakäytöksen syytä vain ihmisen osaamattomuudesta ja jättää kivun mahdollisuus tutkimatta. Jos oletuksena olisi aina, että ongelma on ihmisessä, on sen selvittäminen aloitettu ihan väärästä päästä eli ns. oireita hoitamalla vs. selvittämällä mistä oire on lähtöisin. Jos selkeitä ongelmia ilmenee, mielestäni on ihan loogista sulkea mahdollisimman aikaisessa vaiheessa pois kipu niiden aiheuttajana."

Enhän minä missään kohtaa sanonutkaan, että selkeiden ongelmien syytä ei pitäisi tutkia ja selvittää myös kivun mahdollisuutta, vaan pointti oli se, että ihan kaikissa ongelmissa ja "ongelmissa" aletaan heti etsiä syytä kivusta, vaikka todellisuudessa kyse olisi ihmisen osaamattomuudesta tai olosuhteista ja ongelma olisi suhteellisen helppo korjata sillä, että ihminen opettelisi toimimaan eri tavalla tai olosuhteita muutettaisiin sopivammaksi.

Otetaan nyt ihan tällainen rautalankaesimerkki: Hevonen on koulutettu täysin asianmukaisesti herkäksi ja toimimaan ratsastuksessa mahdollisimman pienillä ja johdonmmukaisilla avuilla, ja niillä se onkin toiminut aiemmin täysin ongelmitta. Sitten omistaja/ratsastaja vaihtuu, ja uusi ratsastaja käyttääkin tarpeettoman kovia ja epäjohdonmukaisia apuja (esim. pyytää jalalla eteenpäin mutta samaan aikaan tiedostamattaan haraa istunnalla vastaan), jolloin hevonen ei oikein ymmärrä mitä siltä halutaan, turhautuu ja hermostuu ja alkaa esim. jumittaa tai vastustella jotenkin muuten. Ratsastaja on jostain kuullut tai lukenut, että jumittelu ja vastustelu johtuu aina kivusta, ja sitten hevosta raahataan klinikalta toiselle erinäisiin tutkimuksiin, kunnes lopulta löytyy jokin aivan pieni vika. Se pieni vika hoidetaan, mutta vastustelu ratsastuksessa jatkuu edelleen, jolloin tutkimus-, hoito- ja kuntoutusralli alkaa taas alusta. Ja tätä voi jatkua ihan loputtomiin asti, vaikka oikeasti kyse on vain yksinkertaisesti siitä, että hevonen ei ymmärrä ratsastajan epäselviä, liian voimakkaita tai ristiriitaisia apuja. Ja silloinhan ongelma ei korjaannu ennen kuin ratsastaja tajuaa ja hyväksyy sen tosiasian, että vika onkin hänessä ja hänen tulee kehittää itseään sen sijaan, että etsisi vikaa hevosesta.

Tai sitten hevosta pidetään sille täysin sopimattomissa olosuhteissa ja ihmetellään, että kun on kiukkuinen tai säikkyy kaikkea tai pukittelee ja ottaa lähtöjä tms., ja taas alkaa se klinikalla ramppaaminen ja lähes pakkomielteinen kivun etsiminen ilman että edes kokeiltaisiin ensin olosuhteiden muuttamista toisenlaisiksi.

Lähettäjä: Alt 
Päivämäärä:   21.2.25 13:49:03

"Tai sitten hevosta pidetään sille täysin sopimattomissa olosuhteissa ja ihmetellään, että kun on kiukkuinen tai säikkyy kaikkea tai pukittelee ja ottaa lähtöjä tms., ja taas alkaa se klinikalla ramppaaminen ja lähes pakkomielteinen kivun etsiminen ilman että edes kokeiltaisiin ensin olosuhteiden muuttamista toisenlaisiksi."

Tätä on kyllä nähty ihan omassakin tuttavapiirissä. Yksikin on sellainen isokokoinen ja isoliikkeinen hevonen, joka viettää suurimman osa ajasta karsinassa, tarhaa oikeasti TODELLA pienessä, hädin tuskin sitä karsinaa isommassa tarhassa 4-5 tuntia vuorokaudesta, ja liikutus on lähes yksinomaan maneesissa nylpyttämistä, joskus käydään vähän kävelemässä maastossa. Ja sitten ihmetellään, kun hevonen on jäykkä, reaktiivinen, pukittelee ja ottaa lähtöjä. Vähän väliä käydään klinikalla tutkittavana ja piikitettävänä, koska on ilmeisen muodikasta syyttää kaikesta kipua eikä tule mieleenkään, että pitäisiköhän sen hevosen elämässä ja elinolosuhteissa ehkä muuttaa jotain.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   21.2.25 13:59:56

Ymmärrän kyllä hyvin mitä tarkoitat tuolla osaamattomuudella, enkä ole eri mieltä siitä, että sekin on ongelmallista. Osaamaton ihminenhän ei kuitenkaan voi tietää, johtuiko hevosen käytös hänestä itsestään vai siitä kivusta. Eikä sitä oikeastaan varmasti voi tietää kukaan muukaan. Ideaalitilannehan olisi, että kaikki hevosten omistajat olisi sen verran kokeneita, että osaisivat käsitellä ja ratsastaa niin hyvin, että hevoset toimii niin kuin pitääkin. Valitettavasti vapaassa maassa kuka tahansa voi ostaa hevosia ja toimia niiden kanssa niin hyvin tai huonosti, kuin mihin omat taidot riittää. Lähtökohtaisesti silti hevosen hyvinvoinnille on pienempi paha tutkia ongelmia turhaan, kuin jättää tutkimatta, jos jotain kipuun viittaavaa oiretta on. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa on aina se riski, että joku ihan konkreettinen vaiva on ja se jää löytämättä, jolloin käytetään taas surutta kipeää hevosta. Ensimmäisessä sitten kärsii enimmäkseen omistajan lompakko.

Vääränlaisissa olosuhteissa pidetty kiukkuinen, säikky, pukitteleva ja/tai lähtöjä ottava hevonenhan on taas todennäköisesti jollain tapaa vaivainen. Vähintäänkin se on hyvin stressaantunut, jolloin mahahaavat on valtavan yleisiä. Jos ongelmia ei korjata, vaivat uusii ja jos ei siinäkään vaiheessa omistaja ymmärrä, että jotain tulisi tehdä eri tavalla, niin ulkopuolisilla on valitettavasti aika vähän mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen.

Lähettäjä: Aa 
Päivämäärä:   21.2.25 14:22:10

Sitten kun riittävästi osaamista ja kokemusta, erottaa kyllä pääosin "hyvän" riekkumisen siitä huonosta. Omat hevoseni ainakin laitumelle laskettaessa tuppaavat laukkaamaan ja pukittamaan silkasta ilosta. Varsat riekkuvat, hyppivät ja leikkivät keskenään. Mielestäni se on hyvä asia, eikä tulisi mieleenkään, että leikkiminen on merkki kivusta.
Se sijaan minullakin on ollut kipeitä hevosia, joilla on ns kipeän hevosen silmä, jotka ovat jumittaneet tai pukittaneet vääränlaisesta satulasta. Oleellista on, että silloin haetaan apua ja tehdään tarvittavia muutoksia, jotta ei olla taas samassa tilanteessa.
Uskon vilpittömästi, että liikunta, kaverit, riittävä korsirehu jq ulkoilu riittävän isossa tarhassa auttavat lähes kaikkia hevosia. Kesällä laidun kavereiden kanssa parantaa aika monia vaivoja, niin henkisiä kuin fyysisiäkin.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   21.2.25 14:26:26

"Lähtökohtaisesti silti hevosen hyvinvoinnille on pienempi paha tutkia ongelmia turhaan, kuin jättää tutkimatta, jos jotain kipuun viittaavaa oiretta on."

Edelleenkään en ole missään kohtaa sanonut, etteikö kannattaisi tutkia ns. turhaankin, jos jotain kipuun viittaavaa oiretta on. Mutta kun joku suhteellisen näkyvästi esillä oleva niin kutsuttu vaikuttaja jonkinlaisesta asiantuntijapositiosta käsin väittää, että esimerkiksi jumittelu tai pukittaminen johtuu aina kivusta, se johtaa helposti siihen, että se osaamaton ihminen pitää sitä yhtenä ja ainoana totuutena eikä näe ongelmille mitään muuta mahdollista syytä kuin kipu, vaikka todellisuudessa ongelma johtuisi hänestä itsestään. Ja silloinhan se ongelma ei koskaan korjaannu, jos syytä etsitään vain yhdestä ja väärästä paikasta, tutkitaan ja "kuntoutetaan" loputtomiin asti, mutta ongelma ei vain poistu. Tämän takia pidän harhaanjohtavana ja suorastaan hieman vastuuttomana sitä, että jonkinlaisena asiantuntijana esiintyvä henkilö esittää jotain sen tyylisiä väittämiä, että fyysisesti terve hevonen ei koskaan esimerkiksi jumita, pukita tai luimi ihmiselle.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   21.2.25 14:36:10

"Uskon vilpittömästi, että liikunta, kaverit, riittävä korsirehu jq ulkoilu riittävän isossa tarhassa auttavat lähes kaikkia hevosia. Kesällä laidun kavereiden kanssa parantaa aika monia vaivoja, niin henkisiä kuin fyysisiäkin."

Samoin uskon minäkin. Iso osa niistä yhtenään klinikalla ramppaavista, mahahaavalääkkeitä syövistä ja jatkuvasti piikitettävistä sekä niistä hevosista, joista ei missään tutkimuksissa mitään varsinaista vikaa löydy, kokisi suoranaisen ihmeparantumisen, jos pääsisi laumassa laitumelle.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   21.2.25 14:49:48

Eikä se säikkyminen, lähtöjen ottaminen, pukittelu tms. läheskään aina edes vaadi mahahaavaa tai jotain muuta somaattista vaivaa, vaan kyse voi olla ihan vain siitä, että hevosen elämä on täysin virikkeetöntä ja aivan äärettömän turhauttavaa ja se turhautuminen sitten purkautuu riekkumisena tai muuna ihmisen kannalta epätoivottuna käytöksenä. Jos kaikesta syytetään vain kipua ja oikein hakemalla haetaan jotain somaattista ongelmaa, ongelman todellinen syy eli virikkeiden puute ja turhautuminen jää huomiotta.

Itselläni on ollut hevonen, jonka riekkuminen ja muu ei-toivottu käytös johtui selvästi nimenomaan kivusta, vaikka kivun varsinainen syy ei koskaan oikein selvinnytkään kaikista tutkimuksista huolimatta. Mutta tiedän myös monia sellaisia hevosia, joiden "huono" käytös johtuu erittäin suurella todennäköisyydellä täysin virikkeettömästä elämästä ja turhautumisesta. Toki niilläkin voi jotain fyysistäkin vaivaa olla, mutta mahdollisten vaivojenkaan hoitamisesta ei ole apua niin kauan kuin se virikkeetön ja turhauttava elämä jatkuu sellaisena. Eipä sille tosiaan kukaan ulkopuolinen mitään voi, jos hevosen omistaja ei osaa tai halua nähdä metsää puilta, mutta ainakaan itse en halua olla lietsomassa yhtään enempää sitä kipuhössötystä väittämällä kaiken ei-toivotun käytöksen johtuvan aina kivusta.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   21.2.25 15:26:39

Siihen en osaa ottaa kantaa mitä hän on tai ei ole sanonut pukittamisesta yms. kun en koskaan sellaisia kommentteja ole nähnyt, mutta tuohon turhaan tutkimiseen ja "kipuhössötykseen" sen verran, että tuon equine pain finderin tarkoitus kaiketi onkin auttaa tarkastelemaan ongelmia ilman hössötystä neutraalisti ja analyyttisesti. Toki se ymmärtääkseni on maksullinen palvelu, mutta se sallittakoon yrittäjälle, joka tekee siihen liittyvää työtä elannokseen. Niille kokemattomammillekin hössöttäjille tekee ihan hyvää tutustua laajemmaltikin hevosen kipuun, sen oireisiin ja syihin. Osa eläinlääkärinkin työtä on ohjata omistajia ajattelemaan hevosen elinolosuhteita, jos sen kanssa on jatkuvasti jotain häikkää, niin ei tarvitse olla minkään yksittäisen gurun juttujen varassa.

Ihmettelen kyllä silti, että missä nämä kaikki kipuhössöttäjät on, kun niitä tällälailla tuntuu ihan yleiseksi ongelmaksi asti olevan? Itse tunnen tasan yhden ja hän on muillakin elämän osa-alueilla hyvin neuroottinen tyyppi. Huomattavasti enemmän tiedän sellaisia omistajia, jotka jättää kivun mahdollisuuden selvittämättä, vaikka siihen olisi selviä perusteita.

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   21.2.25 15:48:58

"Ihmettelen kyllä silti, että missä nämä kaikki kipuhössöttäjät on, kun niitä tällälailla tuntuu ihan yleiseksi ongelmaksi asti olevan? Itse tunnen tasan yhden ja hän on muillakin elämän osa-alueilla hyvin neuroottinen tyyppi."

Hienoa, jos sinä et ole sellaisiin törmännyt, mutta se, ettei itse ole törmännyt asiaan X, ei tarkoita sitä, etteikö asiaa X olisi olemassa. Muutenhan sitä voisi ihan yhtä lailla sanoa, ettei kipeitä hevosia voi olla kovinkaan paljon, jos itse tuntee vain yhden sellaisen, eikö? Itse olen kyllä ihan oikeassakin elämässä törmännyt useampaankin sellaiseen ihmiseen, joka näkee kipuoireita ihan joka paikassa, niin omassa hevosessaan kuin muidenkin hevosissa, ja oikein hakemalla hakee jotain, jonka voisi selittää kivulla, vaikka näin ulkopuolelta objektiivisesti tarkasteltuna vika on hyvin suurella todennäköisyydellä joko hevosen omistajassa/käsittelijässä/ratsastajassa tai sitten hevosen elinolosuhteissa. Ja somessa tätä nyt tulee vastaa vielä paljon enemmänkin, joten kyllä se on ihan selvästi lisääntynyt viime aikoina.

Se on kyllä ihan totta, että edelleen esiintyy aivan liikaa sitä, että varsinkin käytösoireet sivuutetaan täysin ja niitä pidetään vain "sikailuna" tai lievä epäpuhtaus liikkeessä kuitataan vain jäykkyydellä tai sanomalla, että "aina se on tuollainen ollut". Ja sen takia on ehdottomasti hyvä asia, että asiallista tietoa hevosen kivusta jaetaan entistä enemmän. Mutta sillä, joka tietoa jakaa, varsinkin jos se tapahtuu jonkinlaisesta asiantuntijapositiosta käsin, on myös suuri vastuu siitä, että tieto ei ole millään tavalla harhaanjohtavaa tai helposti väärin tulkittavissa kokemattomammallekaan hevoseharrastajalle.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.2.25 16:13:41

??

Hyvin sanottu!

Lähettäjä: Peppi 
Päivämäärä:   21.2.25 17:26:55

Onko kukaan maksanut ja testannut? Onko hintansa arvoinen?

Lähettäjä: ;; 
Päivämäärä:   21.2.25 18:35:32

Eihän se ole edes osteopaatti, vaikka mainostaa olevansa. Osyeopaatin ammattiin vaaditaan suomessa oikee tutkinto ja sertifikaatti, eikä kirjekurssia.
Eihän se edes tiedä, miten naruriimu vaikuttaa --> solmut painaa hermoja, ja väittää sen olevan hellä väline. Ei se ole, edes länkkäharrastajien mielestä. Vaan hyvinkin kova väline.

Lähettäjä: Rannikko 
Päivämäärä:   21.2.25 18:45:26

Ei kannata testata. Kahden ystäväni hevoset(kaksi tuntematonta toisilleen) kävivät mutkan tuolla eivätkä uskoneet varoituksia. Joutuivat tuolla olon jälkeen kouluttamaan hevosensa uudelleen ammattilaisella koska olivat käytännössä pilattu isosti.

Itse olen muutamalla kurssilla ollut katsojana, ei ymmärrä paineesta eikä erityisesti siitä milloin paine pitää päästää yhtään mitään..

Lähettäjä: f 
Päivämäärä:   22.2.25 09:03:49

Suurin osa niistä joiden kipua arvaillaan tarvitsee ihan vain liikettä eikä kuukausien selvittelykierrettä, siinä eläinlääkäritkin yrittävät tehdä kaikkensa että saisivat ihmiset liikuttamaan niitä hevosia sen jahkailun sijaan, koska homma et etene ilman sitä liikettä lähes kaikissa tapauksissa. Pitää oppia käyttämään järkeä ja liikuttamaan sitä hevosta. Ja on vain pari tilannetta joissa liikettä on vältettävä, ja ne syyt mistä hevonen yleensä nakataan varalta karsinalepoon ei ole sellaisia.

Lähettäjä: Sennu 
Päivämäärä:   22.2.25 09:22:25

"Sama näkyy ihan lasten kasvatuksessa ja ihan aikuisillakin työelämässä - ongelmat selitetään mielellään itse diagnosoiduilla nepsy-kirjainyhdistelmillä, erityisherkkyydellä ja milloin milläkin, kun todellisuudessa kyse on vain siitä että pitäisi ryhdistäytyä ja asettaa rajoja.

Aiemmin oltiin uskonnollisia ja asiat selitettiin jumalan tahdolla, nykypäivänä kivulla ja neuroepätyypillisyyksillä."

Hohhoijaa. Kaikki ei ole nepsyjä vaikka haluaisi mutta nepsyhaasteet on ihan oikea asia johon tarvitsee reilusti apua.

Lähettäjä: <3 
Päivämäärä:   22.2.25 21:12:47

Omg.
Ihan oikeasti, joskus siis suurinpiirtein aina taustalla on liian vähän järkevää tekemistä, niin nepsyillä kuin myös kipuhevosilla. Sitten ne OIKEAT nepsyt ja OIKEASTI kipeät toivottavasti saavat apua, mut nämä pikkusen oireilevat pöytälaatikko diagnoosit MARS harjoittelemaan monipuolisesti ja nepsyille netti kii.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.2.25 15:11:27

Luulin että täällä on keskustelu Equine pain finderista eikö henkilöstä. Kuuntelin ko hlön luennon (en seuraa somessa) ja sinä aikana oli ainakin ihan jalat maassa tyyppi joka myönsi törmäävänsä työnsä takia enemmän sairaisiin hevosiin kuin muut. Sanoi mm että huolirypyt voi olla hevosella koska se on huolestunut sillä hetkellä jne.