Lähettäjä: tuntsari 
Päivämäärä:   18.2.25 11:55:20

Olen alkanut vuosien tauon jälkeen käymään ratsastustunneilla ratsastuskoulussa. Olen vähän arka hevosten kanssa ja nyt minua on alkanut jännittämään satulointi.

Hevoset on ihan peruskilttejä, mutta osa satuloidessa irvistelee, kääntyy kohti luimistellen tai "huitoo" takajaloilla. Heti kun joku esim. tallityöntekijä tai muuten itsevarmempi ihminen tulee auttamaan, muuttuu hevosenkin käytös.

En uskalla myöskään komentaa tarpeeksi napakasti hevosia, kun ajattelen että hevonen suuttuu tästä ja tulee päälle. En tiedä mistä olen tällaisen ajatuksen saanut päähäni, sillä ei minulle ole koskaan näin käynyt.

Miten tästä jännityksestä pääsisi pois? Harrastus ei enää kohta tunnu kivalta, kun arastelen satuloimista.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.2.25 12:08:34

Tuo on aika yleistä kun harrastetaan ratsastusta, eikä hevosia. Se hevonen on aika isossa osassa siinä ja on ihan yhtä tärkeää myös ratsastussuorituksen osalta että mitä tapahtuu maassa ennen selkäännousua. Voisitko katsoa maastakäsittelykursseja- tai tunteja lähelläsi? Jos sitä kautta löytäisit varmuutta hevosen kanssa olemiseen.

Ja se kohentaminen on turhaa. Hevonen ei huvikseen kiukuttele vaan se on reaktio johonkin epämukavaan, ja on julmaa rankaista eläintä siitä että se ei nyt hiljaa korvat hörössä siedä sinulta asioita mitkä kokee epämukavaksi.

Satuloi rauhassa ja kiristä vyö rauhassa ja hitaasti. Jos hevonen luimii tai huiskii niin älä reagoi, mutta älä rankaise "koventamalla" otteita vaan jätä hevonen aina muutamaksi sekunniksi rauhaan kun hevonen lopettaa luimimisen - palkkioksi siitä, kun on rauhassa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.2.25 12:09:08

Komentaminen* ei kohentaminen :D

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   18.2.25 12:23:31

Noissa tilanteissa ei auta komentaminen. Hevonen on 500kg eläin, sen kanssa riidellessä jää toiseksi. Onko "komentaminen" tallin henkilökunnan antama ohje?
Jos on, niin todennäköisesti juuri sillä tuntilaisten epämääräisellä komentamisella niistä hevosista on tullut epävarmoja ja happamia. Arat käsittelijät tekee usein kärpäsestä härkäsen, ja hevosta komennetaan, läpsitään ja huidotaan epäjohdonmukaisesti sellaisissakin tilanteissa joissa hevonen ei tehnyt mitään väärää.

Ratsastuskouluhevoset oppii aika nopeasti sen, että näyttämällä hapanta naamaa ne saa olla rauhassa, tai niitä tulee käsittelemään varmempi ihminen. Hevonen ei kokeile tai kuseta, mutta se on älykäs ja opportunistinen eläin, joka keksii kyllä mikä on sille kannattavaa ja helppoa. Ratsastuskoululaiset usein satuloi vähän miten sattuu: Satula rymäytetään selkään, se on väärässä paikassa, huopa pureutuu säkään, karvat on nipistyksissä vyön saumassa, vyö kiristetään liian nopeasti, kuolaimet kolisee hampaisiin, niskahihna vedetään korvien yli suupielet soiden ja nämä tietty tuntuu hevosesta hyvin epämukavalta ja se näyttää sen. Hevonen oppii myös nopeasti yhdistämään ne epämukavat tunteet satuloimistilanteeseen, vaikka sillä kertaa satuloijana olisi joku joka osaa homman.

Satulointitilanne sujuu parhaiten kun hevonen on kunnolla kiinni (varmista aina että hevosen saa laittaa kiinni eikä se ole vetopaniikkinen) niin, että se ei yletä näpsimään sinua vaikka yrittäisi. Hevosta hoitaessa toimi aina rauhallisesti mutta varmasti. Satuloidessa muista, että hevonen tuntee kärpäsen ihollaan.
Komentaminen ei auta mitään. Sinun pitää toimia niin, että ei tule tarvetta komentaa.

Yleisesti ottaen pitää kuitenkin todeta, että ratsastus ei vain ole kaikille ihmisille sopiva laji. Ratsastus ei ole arkojen laji. Arat ja epäjohdonmukaiset käsittelijät on ratsastuskouluhevosille työturvallisuusriski. Jos olet arka, sinun pitäisi hakeutua sellaiselle ratsastuskoululle, jolla on tuntihevosia jotka sietävät arkuutta ja epämääräisyyttä.

Lähettäjä: Kupu 
Päivämäärä:   18.2.25 12:36:16

Tollaset hevoset on perseestä. Edellisellä tallilla oli myös tollaisia. Olen itse aika kokenut käsittelijä enkä hätkähdä ihan heti mutta onhan se vaan tosi tympeää, kun joutuu koko ajan kyttäämään hampaiden tai kavioiden liikkeitä ja väistelemään. Komentaminenhan ei noita auta, ne tekee sitä silti. Siksi se onkin niin perseestä. Eri asia olisi, jos se olisi hevosen joku uusi juttu (mihin ei liity kipua tms), silloin kunnon @!#$ napakalla napautuksella auttaisikin. Eli ainoa mitä voi tehdä, on toimia määrätietoisesti ja nopeasti. Ei paiskota kamoja vaan toimitaan reilusti mutta ei myöskään jäädä silittelemään ja odottelemaan, että heppa on kiltisti. Laita kiinni tarpeeksi lyhyelle narulle. Ja tietysti,,jos hampaat on tulossa kohti niin saa huitaista vastapalloon, ei ole tarkoitus alkaa juosta karkuun tai ottaa hammasta vastaan. Pyydä joku kaveriksi auttamaan?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   18.2.25 12:46:42

Ei niitä hevosia tarvitse komentaa, kunhan suoristaa ryhdin, kävelee vähän reippaammin eikä säpsähtele tai väistele hevosta. Silloin ne eivät edes kokeile voiko tätä tyyppiä pelotella.

Aloittaja, suunnittele ennen karsinaan menoa mitä aiot tehdä, toteuta se ja tule pois. Älä anna itsellesi aikaa jäädä haahuilemaan ja pelkäämään.

Lähettäjä: V 
Päivämäärä:   18.2.25 13:39:33

Laita hevonen kiinni varaa reilusti aikaa varustamiseen. Laita hevonen kiinni ja ihan ekaksi vaan seisot siinä kaulan vierellä ja silität sitä hevosta kaulalta, piskelta yms ja hiljaa kuisluttelet sille että ai hitsi ku mulla jännittää tämä homma. Siis sanota tunteesi ulos. Se jännitys purkautuu kun hevonen rauhallisesti kuuntelee sua. Harjaat hevosen, ei oo pakko mennä kovin taakse ja voit pyytää henkilökuntaa putsaa takakaviot, sanot että jännittää. Tämä auttoi mulla mutta eniten auttoi kun vaihdoin tallia. Uudella tallilla oli vaan niin rento, ilonen ja positiivinen tunnelma ettei ne hevoset enää pelottanu yhtään. Tallille ajaessa jo tuli kiva olo, perillä henkilökunta tervehti ilosesti ja jutteli kaikenlaista. Edellisellä tallilla oli toimistossa hapannaama nuori nainen joka ei edes tervehtinyt. Uudella tallilla hevosetkin oli erilaisia, kilttejä ja ihmisistä kiinnostuneita, ei niitä tarvinu kiinni laittaa ja tunnin jälkeen sai antaa hevoselle porkkanan, monesti annoin jo sillon kun menin harjaamaan. Talli on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen, hevoset käyttäytyy niin ku niitä kohdellaan.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.2.25 15:18:19

Kupu - Vai että kokenut käsittelijä :'D Kokenut ja taitava käsittelijä ei karju kirosanoja "napakasti napautellen" (= eli kiukkuisesti huitoen) hevosta käsitellessä. Kokenut ja taitava käsittelijä on lempeä, rauhallinen ja hiljainen, hevosen kuin hevosen kanssa. Jestas, ei mikään ihme että ratsastuskouluhevoset on happamia kun "kokeneet" käsittelijä tulevat öykkämään että noi on noita perse*estä olevia kaakkeja joille pitää karjua ja joita pitää napautella.

Voi facepalm sentään.

Lähettäjä: Kupu 
Päivämäärä:   18.2.25 16:21:14

- opettelepa facepalmauksen sijaan lukemaan ja tule sitten kommentoimaan uudestaan, kun ymmärrät mitä ko.kohdassa kirjoitin;) että facepalm vaan itsellesi, kun et osaa edes lukea. Mä osaan sekä käsitellä hevosia ETTÄ lukea ;D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.2.25 16:50:00

Hevosen kanssa oleminen ei tosiaan ole mikään pelottelukilpailu. Hevonen on rauhaa rakastava eläin joka ei tule päälle kuin äärimmäisessä hädässä. Ratsastuskoulussa ei ole päälle tulevia hevosia lähtökohtaisesti. Normaalia koulutettua aikuista hevosta ei tarvitse mitenkään erityisesti komentaa ikinä. Sen kanssa hoidetaan tarpeelliset asiat. Jos se luimistelee sen voi jättää vaan huomioimatta. Todella moni hevonen tykkää että sitä rapsuttaa sään vierestä tai harjan tyvestä. Kokeile sitä niin itsellä ja hevosella rauhoittuu mieli. Varusteet päälle määrätietoisesti niin että seisot riittävän lähellä hevosta. Kauempaa arasti kurkottelu ei auta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.2.25 17:14:43

Hevosen varastaminen jännittää :D