|
Lähettäjä: Ilo
Päivämäärä: 10.2.25 11:40:04
Alkuun: Pidetään ketju aiheessa. Ketjun aiheena ei ole väittely, ko. metodien parjaus tai muiden haukkuminen. Jos ketjun aihe ei sinua kiinnosta tai et ole sen metodeista samaa mieltä, olet vapaa aloittamaan oman ketjun kritisointiin ja kokemuksiisi siitä miten näillä eväillä on hevosia pilattu. Tämä ketju ei ole sitä varten :)
Sinä, jota kiinnostaa liberty, P+ ja iloisen yhteistyön rakentaminen edellisiin metodeihin nojaten, tervetuloa ketjuun keskustelemaan tekemisestä, onnistumisista, edistymisestä ja haasteista hevosesi kanssa!
Millaisen hevosen kanssa toimit? Millä lähtökohdilla ja millaisilla tavoitteilla? Mikä on ollut se katalyytti siihen että olet halunnut lähteä kohti uutta suuntaa käsittelyssä ko. hevosen kanssa?
Työskentelen itse 15- vuotiaan hevosen kanssa. Kaverin omistama, jolla takana rankka tausta, laiminlyöntiä ja paljon aiheita epäluottamukseen ihmisen kanssa työskentelyyn. Käyn kolmesti viikossa hevosen luona ja tavoitteena ainoastaan yksi asia: löytää iloa ja motivaatiota yhteistyöhön, rakentaa luottamusta ja luoda hevonen joka valitsee ihmisen ja työskentelyn omaehtoisesti.
En itse ratsasta hevosta, mutta hevosta ratsastetaan ammattilaisen toimesta joka myös neuvoo kuntoutusta ja lihaskuntoa edistävään liikuntaan. Herkkä kuin mikä, nöyrä, ei suurta tai vaarallista ongelmakäytöstä, mutta luottamuksen puutetta, haluttomuutta työskentelyyn ja hapan suhtautuminen kaikkeen tekemiseen. Päivänselvää että tälle hevoselle ihmisen kanssa työskentely on kurjaa ja tarkoittaa vain painetta, tai rankaisua jos ei paineeseen reagoi. Tätä sitten työstetään ja vihreä valo esim. ruokapalkan käyttöön.
Hevonen tutkittu läpikotaisin ja kivut suljettu pois. Ainoa ongelma huono lihaskunto jota työstetään.
Pari kuukautta yhteistä tekemistä takana ja kummempia sirkustemppuja ei tietenkään olla vielä tehty :) Tähän asti ollaan pyöritty paljon maneesissa irti ja tavoitteena ollut se että hevonen on minusta kiinnostunut, mutta tietää että saa lähteä pois ja ettei maneesi tarkoita sitä että olen siellä luomassa hevoseen pelkkää painetta. On tottunut nyt siihen että hänellä on vapaus valita ja tällä hetkellä valitsee kulkea mukana suurimmaksi osin.
Raipan näkemisestä oli pitkään hapan, sen kosketukseen olen siedättänyt ja tietää että esim. selän koskeminen on pyyntö rauhoittua ja pysähtyä. Ei hamua tai ryntäile palkan perässä, tietää myös että ruokapalkan voi saada ainoastaan sillä että on rauhassa aloillaan ja kääntää pään poispäin - tästä pelotellaan aina että hevonen muuttuu vaaralliseksi syliintunkijaksi niin tähän olen panostanut paljon, ja vielä ei ainakaan viitteitä siitä että ruokapalkka aiheuttaisi minkäänlaista ongelmakäytöstä... :D
En käytä ruokapalkkaa aina, mutta silloin jos se on tarpeen. Kärsivällisyyttä käsittelyssä ja hoitotoimenpiteissä saatu paljon aikaan hoitopaikalla sahaavasta venkulasta. Nyt aletaan olla kivassa pisteessä sen kanssa että heppa lähtee mielellään mun kanssa tekemään ja happamuus vähentynyt jo paljon, ja seuraavaksi ajatuksena lähteä opettelemaan jotain ihan uutta, eli paria temppua, rutiinien vastapainoksi ja luoda uteliaisuutta tekemiseen ja liikkeen tarjoamiseen. Tällä viikolla ajatuksena opettaa jalkojen nostaminen raipan hipauksesta ja katsoa päästäänkö kenties jo hieman eteenpäin makuullemenoon yhdistettynä pään laskemiseen sekä espanjalaisen käynnin alkuja etujalkojen nostosta kosketusvihjeen avulla käynnissä.
Innostavaa, en malta odottaa että pääsee taas tallille :D En varmastikaan ole ainoa jota nämä asiat kiinnostaa, joten olisi kiva keskustella pitkän kaavan kautta ketjussa jakaen kokemuksia ja edistysaskeleita. <3
|