Lähettäjä: Tepsu
Päivämäärä: 19.1.25 11:01:44
Ei mene ihan noin mustavalkoisesti. Se harrastajan huonossa muodossa liikkuva hevonen voi olla laadukkaampi, kun hienossa muodossa liikkuva nuori hevonen. Ne on vain ratsastettu eri tavoin.
Jos katselet ammattitallien nuorten hevosten myyntivideoita niin kyllä niissäkin vähän heikkolahjaisempi hevonen näyttää ihan kelvolliselta, kun liikkuu hyvässä muodossa ja riittävästi eteenpäin.
Lähempi tarkastelu sitten paljastaa mistä on kysymys.
Sitä muotoa tärkeämpää on liikkeen laatu ja mitkä edellytykset hevosella on ”asua takajalkojensa päällä”. Huonostikin ratsastettu hevonen voi olla laadukas.
Usein esim nämä facebookin ryhmissä myytävät hevoset joissa myyjä kehuu hevosen laadukkuuta ei sitä välttämättä ole. Osa myyntitaitoa on saada hyvät videot ja kuvat sekä puhetaito kaupata hevonen. Siksi kannattaa olla mukana joku joka osaa tarkastella kokonaisuutta ja hevosen laatua.
Mutta jos ajatellaan pelkästään vaikka kahta nuorta hevosta joita aletaan sisäänratsastamaan. Ennakko-odotukset on olleet jo varsasta asti, kumpi on parempi. Jo varsana niiden tapaa sekä rakennetta on tarkasteltu. Lähtökohtaisesti näistä parempi on se, joka on rakentunut paremmin. Mutta pelkästään isosti liikkuva nuori hevonen ei riitä. Niillä voidaan voittaa nuorten MM kisoissa, mutta jos halutaan myös gp tasolle niin sitäkin tärkeämpää on se kokoamiskyky. Eli se miten hevonen on rakentunut. Monesti harrastajilla katse kiinnittyy isoihin liikkeisiin, mutta on hyvä muistaa, että se kantokyky on sitäkin tärkeämpi.
Sitten kun näitä kahta aletaan ratsastamaan niin pelkästään se huippu liikkuminenkaan ei riitä, vaan ratkaisee myös ratsastettavuus eli luonne. Jollekkin nuorelle asiat on helpompia vaikka ei olisikaaan niin laaduks hevonen. Jollekkin laadukkalle voi olla sisäänratsastus todella vaikeaa.
Sisäänratsastuskaan ei vielä määritä kaikkea. Se voi olla hankala, mutta ei kerro vielä (täysin) hevosen ratsastettavuudesta myöhemmin. Hyvällä koulutuksella siitäkin voi tulla vielä miellyttävä ratsastettavuus.
Eli pelkän laadun lisäksi itse suosin, että myös hevosen luonne on sellainen joka haluaa miellyttää.
Ja hevosen suku kiinnostaa aina. Ei pelkästään se onko suvussa hienoja suoritushevosia, vaan millaisia se niiden ratsastettavuus on. On sukuja jotka jättävät vähän hankalampia hevosia ja silloin sisäänratsastuksessa ei yllätyksenä tule, ettei se omakaan nuori oli välttämättä helpoimmasta päästä. Tai sitten voi tietää, että joku periyttää tosi hyväluonteisia urheiluhevosia.
|