Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   13.1.25 21:15:26

Kävin tänään katsomassa puoli tutun viime kesän varsaa ja varsa oli jotenkin aran/säikyn oloinen.
En voinut samalla tavalla tervehtiä kuin aikuista, vierasta hevosta. Hyvin varovasti piti lähestyä.
Onko tälläinen käytös normaalia?

Vai onko varsat ylipäätään aina vähän arempia uusien ihmisten lähellä. Ja pikku hiljaa sitten vanhemmiten rohkistuvat.

Tätä tutun varsaa ei ehkä ihan niin paljoa ole vielä käsitelty, lähinnä menee tallin ja tarhan väliä emän kanssa. Voisiko johtua siitä..
Joskus vuosia sitten olin yhtä toistakin varsaa katsomassa ja aran oloinen oli sekin..

Oma kokemus varsoista on siis hyvin olematon joten kysymys sen mukainen.

Lähettäjä: er3 
Päivämäärä:   13.1.25 21:26:08

No, omat varsat ovat aina olleet rohkeita ja ihmiseen tottuneita, mutta myös paljon käsiteltyjä (ovat kesälläkin yöt tallissa eli tulee talutusta ja ihmiskontaktia eri tavalla vrt. jos ovat 4 kk keskenään pellossa ja joku käy täyttämässä vesisaavia kerran päivässä, kärjistettynä). Mutta toki luonteita on erilaisia. On mutkattomia kaikki käy -tyyppejä, ja niitä luonnostaan varovaisempia, jotka tarvitsevat paljon toistoja ja hyviä kokemuksia, ja silti ovat pohjimmiltaan vähän arkoja ja epäluuloisia vielä aikuisinakin. (Ensin mainitut olisi varmaan sapelihammastiikeri aikoinaan syönyt.)

Lähettäjä: What 
Päivämäärä:   13.1.25 22:02:26

Riippuu yksilöstä. Toiset tunkee liiankin lähelle, toiset menee karkuun ja loput kaikkea siltä väliltä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   14.1.25 00:03:04

Arka varsa voi myös kertoa herkkyydestä. Se on hyvästä, kun koulutus aloitetaan.

Lähettäjä: Ulla 
Päivämäärä:   14.1.25 06:31:46

Mun varsa on tuttujen käsittelijöiden kanssa erittäin rohkea mutta vieraita ihmisiä kohtaan puolestaan todella arka.

Lähettäjä: Jurre 
Päivämäärä:   14.1.25 08:46:08

Varsat ovat keskimäärin hyvin uteliaita. Jos tamma on arka, niin se voi heijastua varsaankin. Arkuus voi myös johtua siitä, ettei ole käsitelty, mikä on ehkä hieman hölmöä, kun pitäisi kuitenkin saada varsa sellaiseksi, että sitä voi eläinlääkäri ja kengittäjä hoitaa.

Lähettäjä: Heh 
Päivämäärä:   14.1.25 08:46:49

Meillä on ollut kymmenkunta varsaa. Näistä vain yksi oli arka. Sen ero muihin oli se, että ei syntynyt meillä kotona, vaan tamma oli vieraalla isossa tamma- ja varsalaumassa varsan ensimmäiset elinkuukaudet. Eli varsaa käsiteltiin paljon vähemmän kuin kotona syntyviä. Sille tehtiin vain pakolliset hoitotoimet - vuolut jne.

Otanta on tietenkin pieni, mutta sen perusteella olen sitä mieltä että varsan käsittelyn määrällä ja laadulla on huomattava merkitys siihen miten varsa suhtautuu vieraisiin ihmisiin. Meillä kotona varsaa käsitellään alusta asti samalla tavalla kuin aikuista hevosta - sitä talutetaan tallin ja tarhan väliä omassa narussa, se harjataan lähes päivittäin, kaviot puhdistetaan päivittäin jne.

Toki varsoissa on muuten näkynyt huomattavia persoonallisuuseroja siinä miten ne suhtautuu uusiin asioihin ja miten lähestyy esim. vieraita hevosia tai pelottavia esineitä, mutta ihmiseen meillä on 90% suhtautunut luottavaisesti ihan alusta lähtien.

Lähettäjä: Heh 
Päivämäärä:   14.1.25 08:55:41

ja siitä ihmisarastakin kyllä tuli sitten ihan kelpo hevonen. Vähän herkkä se oli, kaikki opettaminen piti tehdä ihan silkkihansikkain koska se jännittyi helposti, ja se reagoi erittäin pieneen paineeseen, käytännössä ihan elekieleen. Esimerkiksi ihmistä väistämistä opettaessa siihen ei tarvinut koskea ollenkaan, kun taas nuo ihmisrohkeammat ja kosketukseen tottuneet varsat on sellaisia että ne niitä pitää usein työntää ihan kunnolla kyljestä/lautaselta kun ovat niin tottuneet siihen että ihminen heiluu vieressä ja koskee.

Tuo varsana ihmisarka ollut on kuitenkin vieläkin sellainen että se tarkkailee ihmistä paljon ja reagoi herkästi ihmisen jännitykseen, turhautumiseen jne. jännittymällä itse. En tiedä onko se isossa laumassa opittua sosiaalista älykkyyttä vai jäänne tuosta korostuneesta ihmisen varomisesta.

Lähettäjä: -.- 
Päivämäärä:   14.1.25 09:05:42

Jokainen varsa on yksilö jotkut ovat rohkeita milloin alkaa murkkuiässä johtajuus kiista, ja toiset ovat arkoja jotka sitten helppoja kouluttaa kun eivät hypi päisin.