Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   10.1.25 07:24:05

Vähän kehno otsikko mutta siis tuntuu että monilla, varsinkin ratsuilla tuntuu nykypäivänä olevan melko herkkä vatsa. Jos ei nyt mitään mahahaava niin vähintään helposti menee jostain kakka löysälle/kurapieruja.

Jotenka tuli mieleen että pystyykö siihen jotenkin varsa aikana vaikuttamaan että ei ole tulevaisuudessa niin herkkä vatsa? Miten, siihen minulla ei ole ehdotusta :D

Vai onko se vain niin että kulkee geeneissä ja periytyy jälkeläisille...

Itsellä tässä vuosien mittaan ollut paljon erilaisia hevosia ja oman kokemukseni mukaan lämminverisillä ja pikkuponeilla parhaimmat vatsat. Näin siis minun hevosista.
Puoliverisillä sitten järjestään kaikkilla ollut enempi ja vähempi ongelmia.

Lähettäjä: Eeva 
Päivämäärä:   10.1.25 07:34:43

Näitä ripulihevosia ei ennen ollut. Mikä muuttunut ? Ruokinta - heinä muovissa, väkirehut pusseissä lisäaineineen.

Ennen kuivaheinä, irtona maaseudulla ja kaupungeissa paaleissa. Hevoset söi heinän lisäksi pääasiassa kauraa.

Yksinkertainen ruokavalio, siitä pitäisi lähteä.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   10.1.25 09:07:08

Meillä ruokinta aina ollut hyvin simppeliä, mutta siltin puoliverisissä herkkä vatsaisuutta.

Aika pitkälti menty pelkästään laadukkaalla heinällä, kivennäisillä ja pienellä pellavarouhe lisällä.

Lähettäjä: Varsoja 
Päivämäärä:   10.1.25 10:13:01

Ihan näin mutulla tuntuisi, että perimällä olisi jotain vaikutusta olosuhteiden ja ruokinnan lisäksi. Meillä on syntynyt vuosien aikana useita varsoja eri tammoille eri isistä. Yhden tamman kaikilla varsoilla on tosi hyvät vatsat, lanta aina siistiä kikkaretta ja näin on tammalla itselläänkin. Sitten taas kahdella muulla tammalla ajoittain löysävatsaisuutta, eivät kestä väkirehuja ja heinän pitää olla hyvin sulavaa (odelmaa), ja näyttäisi olevan varsoilla vastaavaa ongelmaa, vaikka tosiaan samoissa olosuhteissa ovat kasvaneet kuin nuo parempivatsaiset.

Nämä suomenhevosia, herkkävatsaiset eivät ole mitään tunnettua "allergiasukua", joskin yhden tamman lähisuvussa tiedän olevan ihottumaisia hevosia.

Lähettäjä: 878 
Päivämäärä:   10.1.25 10:22:59

Liian hyvä/vahva heinä nykyään?

Lähettäjä: Naru 
Päivämäärä:   10.1.25 15:55:36

Jatkuvat ruokintamuutokset, heinäerien vaihtuminen, omistaja ostaa yhtä sun toista pussiruokaa, lisäravinnetta jne.

Omalla tallilla ei "herkkävatsaisia" juuri ole, kun hevosenomistajatkin tietävät että jokainen tarpeellinen uusi juttu esitellään hevoselle vähitellen. Kun on osaava tallinpitäjä, joka ymmärtää heinäanalyysien päälle, ei ongelmia ole.

Lähettäjä: XY 
Päivämäärä:   10.1.25 16:22:18

Minusta voi.

Hyvin yksinkertainen ruokinta.
Pois miljoonat lisäravinteet sekä turhista aineksista kootut täysrehut. Mitä yksinkertaisempi sisältö, sitä parempi.
Ruokinnan voi koostaa itsekin kivennäisestä ja yhdestä valkuiaislähteestä jolloin se vastaa täysrehusäkkiä.
Tarvittavan lisäenergian voi sitten antaa vielä jostain jos on tarve.

Meillä on menty vuosikaudet varsoista kilpaileviin kombolla melassileike ja kivennäinen. Rypsistä tarvittaessa valkuainen ja öljystä energia. Ja laadukas heinä. Vitamiinilisä talvisin. Koskaan ei mitään vatsaongelmia yhdelläkään.
Talvisin saavat havuja ja muita oksia kaluttavaksi.

Yksinkertainen on parasta.
Hevosen suolistoa ei ole tehty syömään monimutkaisia ja teollisesti valmistettuja ravinteita.

Lähettäjä: Polle 
Päivämäärä:   10.1.25 16:44:26

Kyllä ne kivennäiset ja vitamiinitkin on teollisia rehua ja niitäkään ei kaikkien vatsat kestä.

Lähettäjä: Jusa 
Päivämäärä:   10.1.25 17:30:33

Kyllä varsa-aika vaikuttaa. Vieroitusstressi voi aiheuttaa mahahaavan. Jotkut varsat syövät jo pienenä hiekkaa, kun varsamaisella uteliaisuudella tutkivat maata.

Lähettäjä: XY 
Päivämäärä:   10.1.25 17:37:32

Totta, valmis kivennäinenkin on teollinen, samoinvotamiinot jollei anna luonnon lähteistä. Määrä on hyvin paljon vähäisempi kuitenkin kuin useampi litra täysrehua.

Kokonaan teolliselta on vaikea välttyä muutoin kuin käyttämällä kokonaan yrttejä ym luonnon kasveja. Mutta teollisia valmisteita voi vähentää huomattavasti, myös niiden päällekkäistä käyttöä ja ylisyöttöä.