Lähettäjä: Ristiriitaista 
Päivämäärä:   6.1.25 02:57:38

Miten pohkeenväistöä kuuluisi harjoitella oikeaoppisesti? Tehtävä: lyhyeltä sivulta käännetään sisäuralle, hevonen suoristetaan ja sitten tehdään pohkeenväistö uralle pitkälle sivulle. Tämä käynnissä.

Käyn ratsastuskoulussa ja siellä opettaja painottaa ristiaskelia. Opettajan mielestä tärkeintä on, että hevonen ottaa ristiaskelia eikä vain kävele suoraan uralle. Opettajalle on ok, että tehtävä suoritetaan hitaasti: askel eteen - askel ristiin - seis, askel eteen - askel ristiin - seis jne.

Minulla on myös vuokrahevonen, jonka kanssa käyn valmennuksissa. Valmentaja on master opettaja ja kisaa koulua kansallisella tasolla. Valmentajan mukaan tärkeintä pohkeenväistössä on, ettei tahti muutu. Uraa pitkin kävellessä pitää laskea tahtia ja kun tulen pohkeenväistöön, pitää saman tahdin säilyä. Valmentajan mukaan sillä ei ole väliä, vaikka hevonen kävelisi suoraan uralle ottamatta ristiaskelia. Tärkeintä on, että tahti säilyy.

Kumpi tapa on oikein? Ratsastuskoulun tavassa ehtii oppia ristiaskeliin vaadittavat avut, mutta on ärsyttävää olla muiden tiellä, kun oma hevonen menee askel, askel, seis tahdilla.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   6.1.25 03:11:01

Tuo hidas ristiaskel ei ole väistöä nähnytkään, se on vain sivulle pakottamista.

Ensin pitää saada hevonen reagoimaan apuihin ja nopeaksi pohkeelle. Käynnin tulee olla aktiivista. Siinä mielessä siis kuuntelisin toista opettajaa. Sen jälkeen asetus kuntoon ja oma istunta. Sen jälkeen voidaan ruveta miettimään sitä varsinaista väistöä.

Lähettäjä: Nipsu 
Päivämäärä:   6.1.25 06:58:36

Väistättämistä voi harjoitella myös esim. pitkällä sivulla niin, että pyytää hevosen takaosaa hieman sisäänpäin ja tekee loivaa väistöä muutaman askeleen, suoristaa ja toistaa. Tai voit harjoitella ympyrällä väistättämään hevosen takaosaa ympyrän avoimella sivulla ulospäin joitakin askeleita, suoristaa ja pyytää taas väistämään vähän.
Kun opit siirtämään hevosen takaosaa, on helpompi väustättää koko hevosta. Harjoitella voi erilaisilla tavoilla, välillä voit keskittyä siihen, että hevonen reagoi sivulle vievään apuun ja sinä tunnistat hevosen menevän sivuttain. Välillä voit keskittyä pitämään hevosen suorana tai asettuneena hieman liikkeen suunnasta poispäin, silloin väistön jyrkkyys ei ole niin tärkeää.
Harjoitus tekee mestarin!

Lähettäjä: siis 
Päivämäärä:   6.1.25 07:22:56

Jos hevonen säilyy rentona ja keskittyneenä, on nimenomaan ensin tuo hitaasti liikkeen oikein tekeminen järkevämpää. Tämä tosin riippuu ihan täysin hevosesta. Toinen tarvitsee aikaa että koordinaatio kehittyy, pidemmälle koulutettu hyvärakenteinen hevonen voi tehdä liikkeen jo hyvässä tahdissa. Mikä kullekin hevoselle sopii.

Lähettäjä: Muhvi 
Päivämäärä:   6.1.25 09:00:52

Kumpikaan opettaja ei ole väärässä ja todennäköisesti he haluavat lopputuloksena nähdä ihan samanlaisen väistön. Ensimmäinen painottaa sitä, että on tärkeää oppia erottamaan, että hevonen oikeasti astuu ristiin eikä vain valu lapa edellä menosuuntaan, kuten kokemattomilla ratsastajilla usein käy. Toinen painottaa sitä, että väistössä kuten muutenkin hevosen pitäisi aina ajatella eteenpäin eikä väistön pidä sammuttaa eteenpäinpyrkimystä. Ajattelisin, että kokemattoman ratsastajan on helpompi ensin opetella tuolla ensimmäisellä tavalla, jotta hän ylipäätään oppii erottamaan, milloin tulee ristiaskelia, ja siitä sitten voi lisätä tempoa ja pyrkiä pitämään hevosen aktiivisena väistössä. Mutta tässä nähdään taas, että Roomaan on monta tietä.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   6.1.25 11:39:06

Tuomarina ja valmentajana haluaisin kyllä nähdä niitä ristiaskelia :) Sitä aktiivista ja nelitahtista käyntiä kun voi ratsastaa urallakin.
Alussa, kun pohkeenväistöä opetellaan, on järkevämpää hidastaa, kunhan eteenpäinajattelua ei sammuteta. Hitaammin tehtynä sekä ratsastajalla että hevosella en vähän enemmän aikaa keskittyä apuihin. Koettakaapa itse mennä sivuaskelia nopeasti niin, että astutte reilusti sivulle. Helpompaa aloittaa vähän hitaammin :)
Suunnilleen näin opetan oppilailleni:
Pohkeenväistö aloitetaan suoralla hevosella, pidättämällä ja ohjaamalla etuosaa väistön suuntaan. Monissa oppikirjoissa kehotettu asetus liikkeestä poispäin johtaa usein siihen, että liike lähtee kaula taipuneena, lapa edellä ja takaosa jää.
Pidätettä ja suuntaavaa ohjasotetta seuraa pohjeapu. Pohkeen paikka riippuu hevosesta. Jos etuosa lähtee väistöön hitaasti voidaan pohjetta käyttää jopa edempänä, takaosan jättävällä hevosella pohje voi siirtyä taaemmaksi. Pohje voi pysyä myös ihan paikallaan. Ratsastajan paino pysyy keskellä hevosta, mutta painoavulla voi tarvittaessa vähän tehostaa pohjeavun vaikutusta.
Monilla on suurin ongelma pohkeenväistössä se, että avut annetaan vain alussa ja sitten jäädään istumaan passiivisesti. Tällöin pienikin ongelma alussa on lopussa on suurempi ongelma. Aloittajan ensimmäinen opettaja on todennäköisesti pyrkinyt tuomaan esille sitä, että apuja toistetaan usein, tarvittaessa vaikka joka askeleella. Tuomarina näen usein kivasti aloitettuja väistöjä, mutta pidätteiden puuttuessa lopussa hevonen on kaula taipuneena ja takaosa jäänyt.
Kun sekä ratsastaja että hevonen osaavat homman hyvin, voi panostaa lisää aktiivisuuteen. Huonokäyntisellä hevosella on joskus vaikeaa tehdä laadukasta käyntipohkeenväistöä.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   6.1.25 11:41:48

Ja jos ja kun asetetaan, on asetus todella hyvin pieni! Liian usein tuntuu, että keskitytään vaan siihen ja koko muu väistö menee huonosti. Suoruus ei ole virhe kisoissakaan.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   6.1.25 13:45:05

Alottajalle on helpointa väistättää keskihalkasijalta pitkälle sivulle. Uralla hevonen menee mitä lie kylkimyyryä helposti eikä ratsastaja opi tuntemaan ristiaskelia.

Lähettäjä: Aurora 
Päivämäärä:   6.1.25 14:08:53

Ei se ole väistö, jos siinä ei ole ristiaskeleita :D

Lähettäjä: VB 
Päivämäärä:   6.1.25 17:15:47

Väistö on nimenomaan ristiaskeleita. On helpompi aloittaa siitä, että oppii niiden ratsastamisen perusidean (ja toisaalta erikseen riittävän etenemisen perusidean). Kun saa ideasta kiinni, on helpompi tehdä ristiaskeleita JA samalla ratsastaa riittävästi eteen.

Lähettäjä: Hessu 
Päivämäärä:   6.1.25 18:03:45

Ei kumpikaan ole oikein tai väärin, eri tapoja opettaa asia, kummassakin puolensa. Oikeastaan hyvä, että sinulla on kaksi erilaista opettajaa. Sitten kun onnistut molemmissa asioissa samaan aikaan - tahti ja ristiaskeleet - sinulla onkin yhtäkkiä pohkeenväistö :) helpompi keskittyä kerralla yhteen asiaan.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   6.1.25 18:33:28

Minusta koko aloituksen ajatusmaailma on väärin että ongelmien korjaus pitäisi tehdä jotenkin oikeaoppisesti.

Ongelmat korjataan niin että identifioidaan mikä on pohjimmainen syy miksi joku ei onnistu ja sitten keksitään erikoisharjoitus joka tepsii just tähän syyhyn ja sen poistamiseen.

Jos paras harjoitus tähän sisältää päällään seisomista niin sittenpähän sisältää. Oikeaoppista ratsastusta harjoitellaan myöhemmin kun erikoisongelmat on poistettu.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   6.1.25 18:37:20

Jos saa epäillä niin aloittajalla on ongelmia saada oma jalkansa liikkumaan niin että se antaa oikeanlaisia apuja hevoselle. Ja jos tilanne on näin niin sitä oikeaoppista liikettä ei saa syntymään eikä sitä siis voi treenata ennenkuin Aloittaja saa oman jalkansa hallintaan.

Lähettäjä: piuh 
Päivämäärä:   6.1.25 19:40:03

Mun GP tason valkku sanoi, että poihkeenväistö käynnissä on eräs vaikeimmista liikkeistä. Se todellakin paljastaa kuulemma osaako ratsastaja ratsastaa yhtään. Yleensä ei osaa. Koska mä olen huono ratsastaja, treenataan men pohkeenväistöä ja myös avoa aina ravissa. Ja ei missä vaan ravissa vaan oikeassa, tasapainoisessa, eteenpäinpyrkivässä ravissa, hevonen pohkeen edessä. Ennenkuin saan ratsastettua oikeinlaisen ravin, en saa edes kokeilla pohkeenväistöä. Ja pohkeenväistö käynnissä vaatii TODELLA HYVÄN, tasapainoinen, eteenmpäinpyrkiovän käynnin ennenkuin siotä kannattaa edes yrittää.
Hevosen eteenpäinpyrkimys ja tasapaino kuntoon ennenkuin edes ajattelee mitään temppuja.

Lähettäjä: Miksi 
Päivämäärä:   6.1.25 23:20:21

"Hevosen eteenpäinpyrkimys ja tasapaino kuntoon ennenkuin edes ajattelee mitään temppuja."

Eikö niitä temppuja tehdä juuri siksi, että niillä tasapaino yms. paranee?

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   6.1.25 23:37:40

Jaa.a...
No väistö ei ole väistö, jos hevonen ei astu ristiin. Kokemattomille ehdottomasti opetetaan etuosakäännös ensin, jotta tunnistavat miten pidätetään etuosaa odottamaan ja kuinka takaosa siirtyy sivulle ja miltä se tuntuu. Pysähdyksessä, lähellä seinää ja ensin vaikka pari askelta kerrallaan.
Sitten uran vieressä, ensin pieni pidäte (myöhemmin puolipidäte) ja kun etuosa odottaa, sivullevievä pohje kertoo, että ristiin pitää astua.
Poikitus muutama askel ensin ja suoristus. Kaula suorana ohjien välissä. Asetus opetetaan myöhemmin, koska jos heti otetaan asetus mukaan, ei kokematon muuhun keskitykään. Tärkeää on reaktio sivulle ja tahti. Ilman reaktiota ei ole tahtia ja toisinpäin. Raippa voi auttaa, jos ei aluksi onnistu. Paino keskellä, aktiivinen käynti. Jos hevonen ei väistä, tee rappusia. Eli väistätä, suorista, väistätä, suorista.
Aina suoralla linjalla joko neljänneslinjalta uralle tai uralla seinän vieressä. Ympyrä kuuluu kokeneiden repertuaariin, kun siinä pitää jo osata pitää linja ulkoavuilla ja mieltää poikitus ja ristiaskel kaarevalla tiellä, asettaa ja pitää runko suorana tahdin ja tempon säilyessä.

Mutta joo. Jos noista pitäis valita, niin ottaisin sen, joka opettaa ristiaskeleen tunnetta. Lapamyyry ilman ristiaskeleita ei ole pohkeenväistöä. Mutta pitää olla tarkka, millaiset ristiaskelet ovat minkäkin tasoiselle ratsukolle sopivat. Loivat ja lyhyet pätkät alkuun ja edistyneemmille pidemmät ja jyrkemmät linjat. Esimerkiksi pituushalkaisijalta uralle oleva pitkä väistö on jo edistyneemmän liike, siitä ei kannata aloittaa.
Terveisin ratsastuksenopettaja, valmentaja, koulutuomari, joka haluaa nähdä ne ristiaskeleet myös :)

Lähettäjä: ipuh 
Päivämäärä:   7.1.25 00:57:34

Kaikki tuo mitä P puhuu on aivan totta, mutta samalla myös aivan liian vaikea tajuta, saatikka toteuttaa ratsastuskoulun tuntilaiselle.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   7.1.25 07:32:56

Kertokaas mulle, kumpaan suuntaan hevosta tulee hivenen asettaa väistäessä?

Mulle on alunperin opetettu, että hevosta asetetaan hiven väistöstä "poispäin", eli jos hevosta väistättää vasemmalle, niin asetus on oikealle. Edellen painotan sanaa hivenen, pääasiahan on että hevonen on suorassa ja kaulaa ei todellakaan väännetä mihinkään.

Nyt kuitenkin vaihdoin vuokrahevista ja sitä kautta myös valmentajaa, ja tämä opettaa, että asetuksen tulisi olla väistön suuntaan.

Lähettäjä: 888 
Päivämäärä:   7.1.25 07:59:47

. : Asetus vastakkaiseen suuntaan, eli "poispäin".

Lähettäjä: walkku 
Päivämäärä:   7.1.25 08:01:21

Tässä on hyvä esimerkki siitä, kuinka ratsastuksen opettaminen eroaa valmentamisesta.

Sinänsä molemmat ovat ihan oikein. Ratsastuskoulussa painotetaan sitä, että opitaan tunnistamaan sivuaskeleet ja ymmärtämään karkealla tasolla että mitä pohkeenväistö on ja miten hevonen saadaan astumaan ristiin.

Valmentaja sitten taas opettaa asiaa hieman syvällisemmin training scalen kautta. Tahti/rytmi on training scalen alimmainen palikka - se on kaiken muun edellytys.

Rastastuskoulun tunnin ja valmennuksen ero on kuin vertaisi ala-asteen liikuntatunnin uintiopetusta oikean uintivalmentajan opetukseen.
Ei sitä uimista ala-asteellakaan väärin opeteta - siellä keskitytään siihen, että lapsi pysyy pinnalla ja ymmärtää miten raajojen heiluttelu auttaa etenemään vedessä, ymmärtää perusteet siitä mitä on rintauinti, mitä on vapaauinti jne., ja jos lajista sitten innostuu ja alkaa harrastaa kilpauintia, niin oikean uintivalmentajan kanssa käydään läpi tarkemmin tekniikkaa.

Eli kumpikin aloituksen tapa on ihan oikeita. Niissä vain näkyy se fundamentaalinen ero opetuksen ja valmennuksen välillä, ihan kuten missä tahansa muussa urheilulajissa.

Lähettäjä: 888 
Päivämäärä:   7.1.25 08:17:14

Ja aloitukseen vähän minunkin näkökantaa asiaan.. Kun ratsastuksessa tai hevosurheilussa ylipäätään ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia, ei ole pohkeenväistössäkään. Tavoite kuitenkin on sama. Pohkeenväistöä voi harjoitella eri tavoilla, pääsemällä kuitenkin samaan tulokseen. Ja tämä pätee siis ihan kaikessa ratsastuksessa. Ristiaskeleet on aivan yhtä tärkeät, kun tahti. Pohkeenväistöä ei ole, jos hevonen ei ole tahdissa, mutta ei väistöä ei myöskään ole, jos ristiaskeleet ei ole kunnossa. Se, kummasta lähtee harjoittelemaan, ei oikeastaan ole merkitystä.

Itse opettajana käytän ratsastuskoululla paljon tätä ristiin - eteen - ristiin - eteen tekniikkaa, siinä tulee harjoiteltua mielestäni melko laajalla skaalalla sekä ristiaskeleita että käynnin ja apujen hallintaa. Yksityistunneilla/valkuissa, missä yleensä nämä asiat on jo hanskassa suht hyvin, mennään ratsukon osaamisen/tarpeen mukaan joko keskittyen ristiaskeleisiin tai sitten siihen tahtiin tai asetukseen.

Siksi onkin älyttömän tärkeää ymmärtää, että valmentajia ei kannata vaihdella, vaan etsiä itselleen sopivan tiimin ja pysytellä siinä, jos homma toimii. Usein näkee ratsastajia, jotka osallistuvat useiden eri valmentajien tunneille, ja kun jokaisella on vähän eri tyyli, ihmetellään sitten että miksei kehitytä.. No, siksi kun jokaisen valmentajan kanssa aloitetaan aina saman asian harjoittelu nollasta. Joku haluaa ensin tahdin kuntoon, toinen ristiaskeleet ja joku kolmas asetuksen.

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   7.1.25 08:59:07

Lähettäjäipuh

Päivämäärä7.1.25 00:57:34

Kaikki tuo mitä P puhuu on aivan totta, mutta samalla myös aivan liian vaikea tajuta, saatikka toteuttaa ratsastuskoulun tuntilaiselle.

No kyllä mä olen onnistunut ihan hyvin jo 20 vuotta .. kyse on eriyttämisestä.

Asetus väistössä aina poispäin liikkeestä. Ks. Koulusäännöt. Jos joku opettaa muuta, niin vaihda äkkiä opettajaa.
Taivutusväistöt ja vasta-asettaminen ym on sitten ihan asia erikseen.

Lähettäjä: walkku 
Päivämäärä:   7.1.25 08:59:25

Ratsastuksen opimisessa, valmentautumisessa ja myös hevosten koulutuksessa täytyy aina pitää mielessä, että elefantti syödään pala kerrallaan.

Kun asian opettelu on vasta alkuvaiheessa, niin hevoselta, ratsastajalta tai ratsukolta ei voi vaatia täydellistä kokonaisuutta. Ei yleensä edes välttävää kokonaisuutta. Siksi ne harjoiteltavat asiat palastellaan pienemmiksi elementeiksi, ja harjoitellaan yhtä elementtiä kerrallaan. Ja kun ne itsenäiset elementit alkaa sujua, niin on mahdollista yhdistää niitä isommiksi kokonaisuuksiksi.

Sillä ei sinänsä ole suurta merkitystä, missä järjestyksessä niitä tehtävän elementtejä lähtee harjoittelemaan.

Monelle ratsastajalle siirtyminen ratsastuskoulusta valmentautumaan omalla hevosella tai muulla säännöllisellä ratsulla on aika iso loikka juuri siksi, että opettaminen muuttuu valmentamiseksi, ja ratsastamisesta voi yhtäkkiä tulla aika tylsää. Vaatimustaso perusratsastukselle nousee. Ratsastustunnilla tehtävänä on usein tehdä pohkeenväistö keskihalkaisijalta M-kirjaimeen, valmennuksessa ollaan onnellisia jos saadaan puolen tunnin aikana yksi hyvä väistöaskel.
Ihan kuin siellä uimakoulussa - uimakoulun jälkeen luulet osaavasi uida kilometritolkulla sujuvaa rintauintia, mutta valmentaja alkaa sitten hioa hengitystä, liikerataa ym. ja yhtäkkiä tuntuu että et osaa uida yhtään vetoa oikein.

Lähettäjä: P 
Päivämäärä:   7.1.25 09:05:21

Ja tuohon asetukseen vielä, että kun koko asetus lähtee pohkeesta yhdistettynä ohjaan, niin loistavassa pohkeenväistössä väistättävä (=myös asettava) pohje on jo läpi ennen väistöä. Näin asetus, muoto, suoruus, tempo, tasapaino ja tahti säilyy hyvin läpi väistön ja väistö on helppoa.
Ikävä sanoa, mutta eikö teidän opettajat perustele ollenkaan mitä opettavat ja miksi? Kuinka luodaan onnistumisen edellytykset? Eli mitkä asiat ylipäätään pitää olla kunnossa ennenkuin mitään väistöä lähtedään tekemään?

Lähettäjä: Ninnu 
Päivämäärä:   7.1.25 13:13:25

Tarpeeksi pitkin askelin käveleminen on tarpeen siksi, että ristiin astuminen on hitaalle, lyhytaskeliselle hurjan vaikeaa, kun siinä on sen toisen puolen jalka edessä, ei vaan pysty! Ja apujen oikea ajoitus on todella tärkeä myös. Jos haluat siirtää (taka)jalkaa, se apu on annettava juuri silloin, kun jalka alkaa nousta maasta. Muuten hevonen ei pysty reagoimaan ajoissa.

Lähettäjä: ööö 
Päivämäärä:   7.1.25 14:19:56

Jos hevonen ei liiku KUNNOLLA eteen, kaikki muu on turhaa räpellystä. 98% tuntihevosista liikkuu järkyttävässä alitemmossa, puolipitkin ohjin. Ennenkuin tämän asian saa kuntoon, ei oikeastaan kannattaisi edes yrittää mitään.
Hevosen ratsastamisen liikkumaan rehellisesti eteen voisi olla se tavoita tuntilaisille - siinä on tavoitetta tarpeeksi.

Lähettäjä: Aurora 
Päivämäärä:   7.1.25 14:47:21

Kyllä se asiantunteva valmentajakin opettaa ensin ne ristiaskeleet ja kun ne sujuu, niin voidaan siirtyä eteenpäin miettimään vaikkapa sitä tahtia.
Oli mikä tahansa taidon oppiminen kyseessä, niin sitä ei tehdä ensin täydessä vauhdissa. Ensin pitää osata kävellä, jotta voi juosta.
Ja heitetään vähän vielä löylyä lisää, mites luulette hevosen oppivan pohkeenväistön? Hitailla askeleilla vai täydessä ratatempossa?

Lähettäjä: walkku 
Päivämäärä:   7.1.25 14:50:31

Aurora, muistathan että tahti on läsnä ratsastuksessa muutenkin kuin pohkeenväistössä.