Kirjoita uusi viesti  |  Alueen etusivu  |    |  Etsi  Alas ⇓   
  Luopumisen tuska: ylläpito

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.12.24 19:34:17

Hei! Onko täällä vertaistukea siihen, kun on antanut oman hevosen ylläpitoon? Minulla oma elämäntilanne ei enää anna myöden hevosen pidolle, jonka takia etsin leppoisan ylläpitokodin hepalleni. Nyt kuitenkin lähdön lähestyessä ahdistus kasvaa ja itkettää vähän väliä. Milloin tämä helpottaa ja miten saan itseni uskomaan, että tämä on paras ratkaisu raskaaseen tilanteeseeni? Myös kertomuksia hyvistä ylläpitokodeista otetaan vastaan

  Re: Luopumisen tuska: ylläpito

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   2.12.24 19:49:30

Saatan olla puolueellinen, kun olen ylläpitänyt hevosia viimeiset 20v (omien lisäksi). Olen aina hoitanut YP hevoset niin hyvin kuin olen vaan millään osannut ja kuunnellut omistajien ohjeita. Pisin ylläpito on toistaiseksi kestänyt 14 vuotta.

Mulle on tullut nuoria pariksi kuukaudeksi hakemaan kokemusta ratsastuksesta, kaverin kenttähevonen vuodeksi, tutun heppa oli pari vuotta kun tuttu itse sairastui ja nykyinen YP tuli nuorena ja idealla että loppuelämän kotiin. Kaikkia olen pitänyt kuin kukkaa kämmenellä ja omistajat ovat kiitelleet kun hevoset ovat heille tulleet kotiin takaisin ja esim. kisaheppa suoraan kisakunnossa.

Itse näen niin, että olisi hyvä sopia joku viestittelyväli vaikka alkuun. Esim. parina ekana päivänä ihan vaan miten heppa on sopeutunut ja sitten vaikka viikon välein. Kun sun ikävä helpottaa/luottamus YP kotiin paranee, niin ei tartte niin useinkaan. Ja mulle itselle ois red flag, jos ei rupeis tulemaan mitään kuulumisia tai ne ois tosi ylimalkaisia. Olen myös aina sanonut omistajille, että tervetuloa katsomaan heppaa! Saavatpahan itse todeta, että hevonen on hyvinvoiva ja olosuhteet asialliset.

Tsemppiä! YP:n hyvä puoli on, että voit hakea hepan kotiin, jos tilanne vaatii ja etsiä sille uuden paikan.

  Re: Luopumisen tuska: ylläpito

Lähettäjä: mamma 
Päivämäärä:   2.12.24 20:06:54

Jos yp koti on hyvä ja tuttu, niin kyllä totut ajatukseen. Ja kai sopparissa on, että voit käydä katsomassa heppaa vähintään kerran kuussa.

  Re: Luopumisen tuska: ylläpito

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   2.12.24 20:13:32

Minulla on ensimmäinen hevonen ylläpidossa, ennalta tuntemattomalta ihmiseltä. Meillä on hyvä sopimus, eikä minulla ole käynyt mielessäkään, ettenkö pitäisii siitä yhtä hyvää huolta kun täysin omastani. Omistaja käy välillä katsomassa, asuu aika kaukana. Välillä laitan kuulumisia kisoista ja treeneistä, ja toki tärkeät asiat ilmoitetaan heti, loukkaantumisia ei ole ollut, mutta esim varusterikot tai muut (hepan varusteet myös omistajan). Luottamus on molemminpuoleista ja meidän sopimus toiminut hyvin. Vaikka pidän kuin omaa, kysyn toki omistajalta mielipidettä esimerkiksi erilaisiin muutoksiin, jotta hän ei ole täysin ulkopuolella ja tykkääkin kuulla mitä tehdään ja miten menee. Toki jotkut omistajat ovat tyyliä "poissa silmistä, poissa mielestä", eivätkä halua säännöllisiä terveisiä. Mutta tee vain ylläpitäjälle heti selväksi että tämä on sinullekin vaikea paikka ja haluat säännöllisiä terveisiä.

  Re: Luopumisen tuska: ylläpito

Lähettäjä: xs 
Päivämäärä:   2.12.24 20:31:32

Hyviä kokemuksia ylläpidosta. Itsellä on ollut ja on pidetty hevonen ja omistaja tyytyväisenä. Olen itse antanut ylläpitoon ja käynyt parin kk välein katsomassa hevosta.

  Re: Luopumisen tuska: ylläpito

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.12.24 06:09:16

Minä olen seurannut sivusta paria ylläpidettyä hevosta ja niitä on pidetty kyllä ihan hyvin. Näitä kauhutarinoita hötönetissä riittää mutta ei se varmaan ihan hirveän yleistä kuitenkaan ole, että hevonen tulee aivan romuna takaisin. Jollakin oli niin että omistaja sai tulla käymään milloin halusi, asui kaukana joten ei kovin usein vieraillut. Eläinlääkärikulut ja vakuutukset on sellainen asia, mistä kannattaa sopia tosi tarkoin, jos hevosella on vanhaa vaivaa. Ottaisin itse varmasti terveyskuluvakuutuksen ylläpitoon annettavalle jos ei ylläpitäjä sitä itse tee. Se varmaan pienentää riskiä sille että terveys jäisi kulujen vuoksi hoitamatta. Lisäksi edellyttäisin sopimuksessa, että terveysongelmista pitää kertoa omistajalle. On ymmärrettävää että ylläpitäjä ei halua maksaa vanhojen jo ehkä hevosella olleiden vaivojen hoitamisesta. Hevonen kuitenkaan ei ole omaa omaisuutta ja se periaatteessa voidaan viedä pois milloin vain.

  Re: Luopumisen tuska: ylläpito

Lähettäjä: !!! 
Päivämäärä:   3.12.24 06:18:51

En antaisi kuin korkeintaan samalle tallille tutulle. Itselläni huonot kokemukset. Kerran hevonen palautettiin rikkinäisenä. Edes lääkärille ei oltu näytetty...Ihmisistä ei koskaan tiedä

  Re: Luopumisen tuska: ylläpito

Lähettäjä: :( 
Päivämäärä:   3.12.24 12:30:54

Ylläpidossa hevoset rikotaan ja palautetaan sairaina ja rikkinäisinä lihaksettomina takaisin

  Re: Luopumisen tuska: ylläpito

Lähettäjä: TFG 
Päivämäärä:   3.12.24 13:43:20

Kauhea tilanne jos on pakko luopua hevosesta.

Itse mieluummin myyn kun antaisin ylläpitoon. Kuten tuossa yllä sanottiin, ihmisistä ei koskaan tiedä.

  Re: Luopumisen tuska: ylläpito

Lähettäjä: niin 
Päivämäärä:   3.12.24 13:52:21

Lähettäjä: TFG
Päivämäärä: 3.12.24 13:43:20

Kauhea tilanne jos on pakko luopua hevosesta.

Itse mieluummin myyn kun antaisin ylläpitoon. Kuten tuossa yllä sanottiin, ihmisistä ei koskaan tiedä**

Siis mitä?? Meinaatko ettei uusi omistaja voi yhtälailla hoitaa huonosti hevosta kuin ylläpitäjä. Ylläpidosta voi sentään hakea hevosen pois.

  Re: Luopumisen tuska: ylläpito

Lähettäjä: sulo 
Päivämäärä:   3.12.24 14:56:34

Ainoa oikea ratkaisu: eutanasia. Siitä se ei kärsi.

  Re: Luopumisen tuska: ylläpito

Lähettäjä: Jaana 
Päivämäärä:   3.12.24 18:35:48

Annoin kerran hyvin tuntemalleni ihmiselle, johon oli täydellinen luotto. Ajattelin että päätös ylläpitoon antamisesta hänelle on paras ratkaisu ja siinä hetkessähän se olikin. Jouduin purkamaan sopparin kiireellisesti myöhemmin, hevonen oli laiha luuranko enää ja lähes monttukamaa kun kävin sitä katsomassa. Alkuun sujui hyvin ja pidensin tapaamiskertoja, mutta se oli iso virheeni. Ei ole kauhutarina vaan ihan tosielämän valitettava tapaus. Kyseisellä ihmisellä oli tullut itsellään jonkin sortin romahdus omassa elämässään eikä tästä sitten viitsinyt mitään paljon kertoilla. Hevosen hoito oli jäänyt. En olisi ikinä uskonut tästä ihmisestä, mutta kaikki näyttää olevan mahdollista.
Jos olisi sama tilanne nyt, todennäköisesti toimisin samalla tavalla, koska mikään ei viitannut siihen että hevosta tultaisiin ehkä pitämään huonosti. Eutanasia olisi ollut aika raju toimenpide hevoselle, jolla on vielä hyviä vuosia jäljellä.

  Re: Luopumisen tuska: ylläpito

Lähettäjä: Mm 
Päivämäärä:   4.12.24 13:33:06

Tuska helpottaa kun on keskityttävä arkeen ilman hevosta. Pidä yhteyttä ja käy katsomassa! Itsellä hyviä ja vähän huonojakin puolia yp:sta, mutta näin sai voitettua aikaa ja vielä hevosen takaisinkin.

  Re: Luopumisen tuska: ylläpito

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.12.24 17:23:26

Myy. Ylläpito on aina huono vaihtoehto

  Re: Luopumisen tuska: ylläpito

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   4.12.24 20:23:58

Itsellä ollut useita hevosia ylläpidossa puolitutuilta sekä tuntemattomilta ja aina on omistaja ollut tyytyväinen. Puolin ja toisin homma toiminut. Nykyään oma hevonen. Itsellä ainakin se periaate, että toisen omaa hoidettava vielä vähän paremmin kuin omaa ja omastakin oon super tarkka. Mut toki huonon ihmisen sattuessa kohdalle, ei välttämättä hyvä vaihtoehto.

  Re: Luopumisen tuska: ylläpito

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   4.12.24 20:47:05

Itsellä on erittäin hyvä kokemus pitkästä ylläpidosta, kun oma elämäntilanne ei sillä hetkellä mahdollistanut hevosenpitoa, mutta ko. hevosesta en kuitenkaan halunnut lopullisesti luopua. Hevosta pidettiin todella hyvin, ja kun se aikanaan kotiutui oli varmaan ylläpitäjälle jopa kovempi paikka kuin minulle silloin kun hevonen lähti, tuntui ihan pahalta itsestäkin hakea se pois vaikka kaikki tiesivät että se päivä joskus koittaa.

Suruun ja ahdistukseen sanoisin, että se aika hevosen lähtöä ennakoidessa on pahempi kuin aika sen jälkeen. Ainakin itselleni, kun olen vähän "poissa silmistä, poissa mielestä" -metodilla käyvä.

Toki, arkirytmi muuttuu paljon ja kun elämä on pyörinyt aiemmin hevosen ympärillä, päivät tuntuvat alkuun hyvin tyhjiltä. Mutta mieti jo etukäteen, onko asioita, joita olisit halunnut tehdä, mutta jotka ovat ns. jääneet hevosen takia tekemättä: oli se sitten joku muu harrastus, vapaaehtoistyö, opiskelu (jotain verkkokursseja, esim. ilmaisia amk-opintoja?), vaikka rescuekissojen kotihoito? Hevosteluakaan ei tarvitse täysin jättää: oletko niin taitava että voisit win-win-diilillä käydä läpiratsastamassa tuttujen hevosia, tai saada siitä pientä korvaustakin? Onko kisaavia kavereita, joille tarjoutua hoitajaksi mukaan? Löytyisikö uusi kulma hevosharrastukseen seura-aktiivina? Jos taas se syy hevosesta luopumiseen on vaikka pienet lapset ja ruuhkavuosiarki, niin ylimääräisen vapaa-ajan ongelmia tuskin tarvitsee miettiä.

  Re: Luopumisen tuska: ylläpito

Lähettäjä: tP 
Päivämäärä:   5.12.24 08:11:49

Ylläpito on kaikille huonoin ratkaisu. Myy tai laita vain pois. Et kadu poislaittoa myyntiä voit alkaa katumaan.

  Re: Luopumisen tuska: ylläpito

Lähettäjä: hmh 
Päivämäärä:   5.12.24 14:32:26

Mulla oma oli ylläpidossa 5,5 vuotta ja sitten omistaja vaan kysyi että vaihdetaanko nimet paperiin. Ei hevosta enää halunnut takaisin ja koki että mä siitä huolen pidän ja pistän monttuun jos tulee vanhojen vaivojen kanssa ongelmia tai en jostain syystä voisi enää pitää. Hevonen nyt 16 ja monttuun menee jos oma elämäntilanne romahtaisi jostain syystä aivan totaalisesti.

   Ylös ⇑   


  
 Vastaa viestiin
 Nimi:       [poista tiedot]
 Sähköpostiosoite:

 Jos annat sähköpostiosoitteesi, se näkyy viestissäsi.

 Otsikko:
   




Hevostalli.net ei vastaa keskusteluryhmissä käytävän keskustelun sisällöstä.