Lähettäjä: Jeps
Päivämäärä: 27.11.24 14:24:45
Olen itse maastakäsittelijäihminen, mutta ymmärän pointin. Kun tuohon maailmaan lähtee, pitää ymmärtää mitä on tekemässä, tai hevosesta tulee näykkivä polettiautomaatti. Operantin kouluttamisen oppikirja käteen ja opiskelemaan, mitä on esimerkiksi luopuminen tarkoittaa, ja miten kriteerejä kasvatetaan niin että aina ei palkata samasta asiasta.
Ja kyllä, monille hevosille myös selkeys on helpottava asia - ei pidä analysoida yksinkertaisia asioita puhki. Eivät hevoset ole mitään pulmapelejä jotka hitaasti, ja juuri oikealla naksuttelu- ja porkkanakombollla saadaan tekemään haluttu asia jokaista turpakarvan värähdystä tiiviistisi seuraten. Ne ovat eläviä, hierarkisiin suhteisiin tottuneita otuksia, jotka ymmärtävät yllättävän hyvin myös sellaisen asenteen, että nyt mennäään, ja pidän kyllä sinusta huolen, kunhan kuuntelet minua.
Itse käytän ruokapalkkaa lähinnä uuden opettamiseen ja motivointiin, en hermostuneen hevosen rauhoittamiseen tai sellaiseen huonoon käytökseen, jonka perustana on hevosen käsitys siitä, ettei ihmistä tarvitse kuunnella. Se on hevosellekin kauhea tilanne, kuvitella olevansa yksin päätäntävallassa asioista, joita se ei ymmärrä eikä hallitse. Sentyyppinen "pomotus" ei ole sillekään hauskaa eikä se tietoisesti sikaile. Siihen tilaan hevonen päätyy, jos se syystä tai toisesta ei usko saavansa turvaa tai apua ihmisestä.
|