Lähettäjä: Hanna 
Päivämäärä:   3.11.24 22:40:49

Joku postasi instaan hevosensa lopetuksesta ja kuvateksti päättyi näin: "Se viimeinen katse kun lähdin klinikan ovesta pois on jotain mitä en tule unohtamaan".

Tästä heräsi kysymys, että ei kai kukaan oikeasti vaan jätä hevosta klinikalle lopetettavaksi ja lähde itse pois?? Joo, jokainen tekee miten tykkää, mutta itse koen velvollisuutena olla rakkaan eläimen viimeiseen hengenvetoon asti sen vierellä. Onhan se rankkaa katsoa kun rakas hevonen kuolee, mutta itse ainakin silittelin hevosta sen sydämen pysähtymiseen asti. Onhan hevonen toki rauhoitettu ennen lopetusta jne. että paljonko se enää viime hetkillä tajuaa mistään mitään, mutta silti. Jotenkin tuntuisi niin kylmältä, että hevonen viettäisi viimeiset hetkensä täysin tuntemattomien ihmisten käsissä. Mielestäni on ihmisen silkkaa itsekkyyttä jättää eläin yksin kuolemaan vaan siksi, ettei itse kestä katsoa...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.11.24 22:42:44

Samaa mieltä.

Lähettäjä: Paljaspylly 
Päivämäärä:   3.11.24 22:46:39

Itse olen ollut loppuun asti ja koen sen velvollisuudekseni MUTTA jos omistaja tietää ettei pysy kasassa pätkän vertaa, on parempi poistua kuin aiheuttaa paniikkia hevoselle oman sekoilun vuoksi

Lähettäjä: ope 
Päivämäärä:   3.11.24 22:48:38

Jokainen tekee ja toimii ihan niinkun parhaaksi näkee. Tällainen kommentointi on täysin asiatonta.

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   3.11.24 22:53:15

Hevosen kanssa ei välttämättä edes saa olla loppuun asti. Viikissä esim. kaatuu lukitun oven takana. Halutessa pääsee toki vielä katsomaan kun hevonen on tajuttomana lattialla, mutta onko se sitten kenenkään etu. Ei ainakaan hevoselle mitään väliä.

Hyvinkäällä sai katsoa, mutta ei silloinkaan kaadon ajan olla vieressä, vaan vähän kauempana. Sinänsä hevoselle sama poistua kokonaan.

Turvallisuussyistä näin toimitaan. Nätisti on kaadot kyllä menneet omilla. Itse olen halunnut nähdä vielä kuolemaan saakka, mutta ei se ole hevosta vaan itseä varten.

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   3.11.24 22:56:02

Voi pyhä yksinkertaisuus. Viimeinen katse voi tarkoittaa myös viimeistä kertaa kun itse näkee hevosensa. Tuskin klinikalta ruhoa mukaan otti. Ja kuvat kyllä kertoivat, että oli loppuun asti ja halasi vielä kuollutta rakastaan. Tosi törkeää edes kommentoida, miten kukin toimii tässä elämän suuressa kriisissä ja surussa. Eiköhän jokainen tee parhaalla mahdollisella tavalla. Sitä tulee muiden kunnioittaa, vaikka tapa olisi toisenlainen kuin omansa. Ihan hirveää se joka tapauksessa on.

Lähettäjä: Tiisus taas 
Päivämäärä:   3.11.24 23:01:55

Nyt on pakko todeta, että tämän aloituksen kirjoittajan on pakko olla jotenkin yksinkertainen

Lähettäjä: Kaarin 
Päivämäärä:   4.11.24 07:44:12

Olen kyllä aloittajan kanssa samaa mieltä. Miksei aikuinen ihminen pysty olemaan loppuun asti mukana? Olette kai niitä, jotka jättää läheisensäkin sitten sairaalaan kuolemaan yksin, kun "sekoatte". Jestas sentään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.11.24 07:51:13

Kyllä ne ihan viimeiset hetket hevosteni kanssa on ollut teurastamon henkilökunta.
Eivät päästäneet katsomaan lopetusta ja en olisi kyllä välittänytkään nähdä koko toimitusta vaikka tiedän miten homma tapahtuu ja olen itse lopettanut lehmiä.
Kiitokset ja jäähyväiset annettiin pihalla ennen teurastamon halliin vientiä.

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   4.11.24 07:59:58

Nyt on kyllä taas törkeää tämä koko ketju ja ihmisten syyllistämistä. Meillä joillain voi olla tarpeeksi huono olo jo muutenkin asiasta!
Aina ei pääse mukaan viimeiseen hetkeen ja hetki voi tulla hyvin yllättäenkin ( lopetus). Tämän voi moni, joka jättänyt esim Viikkiin ähkyhoitoon kompata kun yöllä tulee se puhelu ettei mitään tehtävissä. Et voi pitkittää hevosen tuskaa kolmea tuntia että pääset paikalle!

Lähettäjä: Nyyh 
Päivämäärä:   4.11.24 08:11:20

Aloittaja vaikuttaa tekstistä päätellen eläinten inhimillistäjältä.

Lähettäjä: niin 
Päivämäärä:   4.11.24 08:20:11

Jos tuo elämänsä julkisuuteen, ottaa riskin, että päätöksistä keskustellaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.11.24 08:28:36

En halunnut, että viimeinen muistikuvani elämäni hevosesta on huonosti kaatuva, jalka poikki rimpuileva rakkaani. En tiedä kaatuiko lopulta hyvin. Monestihan ne kaatuu ihan hyvin.

Olin mukana kunnes hevonen oli niin rauhoitettu ja sekaisin, että ei näyttänyt tajuavan mistään mitään. Poistuin sovitusti ennen kaatamista. Hevonen ei siinä kohtaa reagoinut poistumiseeni mitenkään, näytti "seisaaltaan nukkuvalta", en usko että ymmärsi.

Jokainen toimii parhaaksi katsomallaan tavalla. Ehkä omalla kohdallani olisin toivonut selkeämpää ohjeistusta siinä, mihin asti voi olla mukana ja milloin kaataminen tapahtuu. Herkässä tilanteessa oli hankalan tuntuista kysellä, oli ensimmäinen oma jonka laitoin pois, ja olisin saattanut poistua "liian aikaisin" jos en olisi kysellyt.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.11.24 08:35:32

Olen ollut kolme kertaa mukana, kun hevoseni on lopetettu. Kaksi kaatui kerrasta nätisti ja nukkui pois tosi rauhassa.

Yksi sai aivoinfarktin ennen lopetusta, mutta oli elossa pitkään, vaikka pumpattiin täyteen lääkkeitä. Maassa silmät pyöri päässä ja kouristi.

Tämä myös kaatui niin, että oli aika riskialtista puuhaa, kun sen oli aivo-ongelmien takia vaikea kävelläkään. Silti kaikissa olen itse pidellyt narua ja silittänyt viimeiseen asti.

Kaikki on lopetettu omaan pihaan kavereiden ympäröimänä ja raatoauto hakenut sitten pois. Eläinlääkärillä varmasti ollut mukavaa kun pillitän siinä koko toimituksen :D

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.11.24 08:35:33

En ole ollut yhdenkään hevosen lopetuksessa mukana koska en vaan pysty. Ampuminen on sen verran hurja mielestäni että en halua viimeistä kuvaa hevosestani sillai. Hevosella kuitenkin ollut tuttu ihminen+ osaava lopettaja siinä mukana.

Lähettäjä: Nolli 
Päivämäärä:   4.11.24 08:44:46

Harva hevonen on niin riippuvainen omistajastaan, että tuntisi hätää jos omistaja poistuu. Varsinkin, jos hevonen on rauhoitteista tillin tallin, ei se kaipaa omistajaansa. Eiköhän jokainen tee tässäkin asiassa juuri niin kuin itse ajattelee parhaaksi. Aloittajalla ei valitettavasti taida olla oikein empatiakykyä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.11.24 08:58:52

Alhaista tuomita, kukin tekee miten haluaa. Hyvin herkälle itse lopetustilanne voi olla liikaa ja jos itkee ja on paskana niin hevonen aistii sen. Mun hevonen lopetettiin kotipihaan ja se taisteli jo kaatoainetta vastaan niin että nousi ylös ja kieri maassa, alle oli annettu tuubi domoa huuleen ja sitten vielä piikillä lisää. Ei ole kuulkaa kaunis ja rauhallinen loppu se. Ja kaatoainetta tosiaan meni liki 200kg tarpeen verran ylimääräistä kun tiedettiin että se kestää rauhoitettakin paljon. Pois nukkuminen sinänsä ei ole dramaattista mutta viimeinen liike oli se ihon värinä vielä kuoleman jälkeen. On ihan ok että hevonen on lopetettaessa rauhallisten ammattilaisten kanssa. Harva omistaja on ollut hevosensa ainoa ihminen syntymästä kuolemaan ja hevosen elämän varrella sillä on saattanut olla vielä rakkaampi ihmisystävä. On itsensä ylentämistä väittää olevansa niin tärkeä että on hevosen kannalta välttämätöntä olla rinnalla lähdön hetkellä. Joku koira on sitten taas ihan eri asia, kiintyy isäntään enemmän ja asuu tämän kanssa. Hevosen elämässä ruokkija on merkittävämpi ihminen kuin tunnin - pari päivässä tallilla viettävä omistaja, joka vie töihin.

Toisten ratkaisujen tuomitseminen on lapsellista ja typerää. Kannattaa keskittyä omiin asioihin ja tekemisiin.

Lähettäjä: Hmm 
Päivämäärä:   4.11.24 09:37:18

Minä hölötin ja pölötin tallinpitäjän, ellin ja avustajan kanssa niin oli tuttua ja turvallista äänimaailmaa taustaksi… Sydämen pysähtyminen kesti poikkeuksellisen pitkään, jolloin välillä poistuin, koska olisin ratkennut parkumaan. Saivat ammattilaiset asiallisesti tehdä työnsä loppuun.

Lähettäjä: ' 
Päivämäärä:   4.11.24 09:40:37

Eikö tuolla somettamisella ole mitään rajaa kun pitää rakkaan ystävän kuolemasta laittaa kuvia nettiin räävittäväksi :(

Lähettäjä: yx 
Päivämäärä:   4.11.24 09:54:29

Oman tallin hevosen vierellä on helpompi olla loppuun asti, kuin koiran. Ei kumpikaan mikään helppo juttu ole, mutta jotenkin hevosten kohdalla sitä vähän irtautuu tilanteesta kauemmas henkisesti ja hoitaa asian. Koiran kanssa tämä on vaikeampaa, mutta onnistuu kyllä.

En itsekään ymmärrä eläinten ruhojen kuvia somessa. Haluan eläimet muistettavan siitä, millaisia olivat elossa. Ymmärrän aloittajaa, että joillekin se eläimen pito on sitä, että otetaan ne rusinat pullasta. Mutta joillekin lopetukset ovat vain liikaa, silloin on parempi jo eläimenkin kannalta pysyä poissa siinä tilanteessa. Lopetuspäätös pitää vähintäänkin pystyä tekemään.

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   4.11.24 10:09:30

Ei hevonen kaipaa omistajaansa lopussa, koira täysin eri asia. Meidän klinikalla ei saa edes olla kaadossa mukana, lopetuksen jälkeen saa jättää hyvästit jos haluaa, mutta hevonen ei tätä enää tajua sillä on jo poistunut tästä maailmasta.

Yksikään järkevä eläinlääkäri ei anna omistajan olla mukana kaatamisessa, se voi olla oikeasti tosi hurjaa ja vaarallista touhua.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.11.24 10:16:39

En tiedä mitä merkitystä eläimelle on sillä, seisooko siinä omistaja vieressä vai ei, kun eläin lähtökohtaisesti on niin lääkitty ettei maailman menosta ymmärrä mitään. Enemmän se loppuun asti oleminen on omistajaa varten ja jos joku ei sitä halua tehdä niin sitten ei tee.

Hevosen kannalta voi olla parempi hysteerisen omistajan poistua tilanteesta ennen rauhoitustakin, jotta hevonen ei hermostu ja rauhoite vaikuttaa paremmin. Jos siis omistaja ei pysty pysymään jotenkin tyynenä siihen kaatoon asti.

Lopetuspäätös pitää pystyä tekemään, mutta kyllä mun mielestä voi eläimen omistaa vaikka ei pystyisi lopetuksessa olemaan mukana. Onhan se viimeinen rakkaasta mieleen jäävä kuva mukavampi jos se ei ole maassa kuolemaa tekevä eläin.

Tuota ruhojen kuvaamista someen en sen sijaan ymmärrä. Tai ainakin voisi olla joku muu kuva esim instassa ensin ja jokainen voisi itse päättää haluaako katsoa sen ruhon kuvan.

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   4.11.24 10:19:15

Itse jätin hevosen lopetuskarsinaan ja poistuin paikalta. Oli odotettavissa vähän "ei niin mukava" lopetus. Hevonen ei reagonut rauhoitukseen traikussa, oli aivan seko ja oli jopa riski ottaa ulos.

Helpommalla päästi kun ei jäänyt katsomaan miten lopetus menee, kun jäi kuitenkin rauhassa karsinaan seisomaan. Klinikalla lopetus.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   4.11.24 10:23:01

Valitettavasti ei taida olla hevoselle hirveesti merkitystä. Harva esim leikkaukseen viedessä on nukutuksessa mukana, miten eroaa hevoselle tilanteet toisistaan?

Omien mukana oon aina ollu, kun ell käynyt kotona lopettamassa. Mutta en oo koskaan aatellu hevosen välittävän siitä oonko läsnä vaiko en

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.11.24 10:47:48

"Harva hevonen on niin riippuvainen omistajastaan, että tuntisi hätää jos omistaja poistuu."

Juuri näin. Sen sijaan ihmisen ahdistus, hätä ja stressi välittyy kyllä hevoselle, joten ei välttämättä ole ollenkaan huono asia, ettei omistaja ole mukana lopetuksessa.

Lähettäjä: Kaarin 
Päivämäärä:   4.11.24 12:03:50

Eipä se hevonen ammuttaessa ole missään mömmöissä. Eikä ole minun tarvinut siinä hössöttää ja pillittää, kehun hevosta ja pidän narusta kiinni. Itkut sitten myöhemmin. Kai se on tätä nykyaikaa, kun mitään ei kestetä katsoa ilman, että ahdistaa ja nuppi sekoaa.

Lähettäjä: Nolli 
Päivämäärä:   4.11.24 14:17:30

"Kai se on tätä nykyaikaa, kun mitään ei kestetä katsoa ilman, että ahdistaa ja nuppi sekoaa."

Hohhoijaa. Toiset ovat herkempiä kuin toiset, koeta kestää. Sitäpaitsi ihminen ei aina sure ja itke kerralla vain yhtä asiaa, vaan uusi suru saattaa nostaa vanhankin pintaan. Eivätkä kaikki edes halua itkeä julkisesti, vaan omassa rauhassaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.11.24 14:18:11

ymmärrän ihan hyvin niitä jotka ei halua jäädä katsomaan. Ei meinaan ole aina kaunista katsottavaa kun lopetetaan, oli piikillä tai ampumalla. Piikillä lopettaessa voi hevonen nousta, alkaa riehumaan tai vastustella. Ampuessa taas hevonen voi jäädä sätkimään, tulla huono osuma ja hevonen juosta ympäriinsä yms. Ymmärrän myös niitä jotka ei vaan pysty kohtaamaan kuollutta eläintä edes sen näkemättömän lopetuksen jälkeen. Moni ei kestä katsoa miten honkajoen rekka nostaa raadon kyytiin.

Se on täysin fine. Ihmisiä on monenlaisia. Se että joku tekee jotenkin ei meinaa että sinun täytyisi tai toisinpäin.

Lähettäjä: Mieshevonen 
Päivämäärä:   4.11.24 14:22:07

”Hevosen elämässä ruokkija on merkittävämpi ihminen kuin tunnin - pari päivässä tallilla viettävä omistaja, joka vie töihin.”

Mistä tämä klisee tulee? Aivan kuin se tallityöntekijä viettäisi yksittäosen hevosen kanssa jotenkin enemmän ja laadukkaampaa aikaa kuin tunnin–pari. Tallityöntekijä viskaa heinät eteen ja jatkaa seuraavaan tarhaan/karsinaan.

Lähettäjä: o 
Päivämäärä:   4.11.24 14:25:01

Lähettäjä: Kaarin
Päivämäärä: 4.11.24 12:03:50

Eipä se hevonen ammuttaessa ole missään mömmöissä. Eikä ole minun tarvinut siinä hössöttää ja pillittää, kehun hevosta ja pidän narusta kiinni. Itkut sitten myöhemmin. Kai se on tätä nykyaikaa, kun mitään ei kestetä katsoa ilman, että ahdistaa ja nuppi sekoaa.""

Tää on varmaan provo. Mutta jos ei olisi niin joillekin hevonen/mikä tahansa eläin on tärkeämpi kuin moni ihminen, niin tökeröä tollainen teksti.

Lähettäjä: What 
Päivämäärä:   4.11.24 14:37:07

En mäkään siihen teurastamon ovelle jäänyt katselemaan. Vein hevosen sisään, käänsin mihin pyysivät ja annoin narun pois. Hetken päästä toivat riimun ja narun.

Lähettäjä: Ida H 
Päivämäärä:   4.11.24 16:50:44

oon lopettanu kymmeniä hevosia. joskus harvoin omistaja läsnä.
paljon parempi kaikille, etenkin hevoselle, kun ei oo ahistunut omistaja vierellä. tilanne on rauhallisempi ja hallitumpi.
ymmärrän täysin jokasta joka sanoo heipat traikussa tai pihassa, ja antaa sitten hevosen lopettajan käsiin.

Lähettäjä: # 
Päivämäärä:   4.11.24 17:24:50

Itse en saanut olla läsnä kun lopetusaine laitettiin klinikalla, turvallisuussyistä. Toinen hevoseni lopetettiin kotitallilla ampumalla ja pidin toimituksen ajan kaurasankoa sen turvan edessä. Hevonen tuskin siitä mitään ajatteli, mutta itselleni se tulee yhä uniin. Ainoa helpotus itselleni on tieto siitä, että sillä hetkellä sen kivut lakkasivat.

Lähettäjä: zxc 
Päivämäärä:   4.11.24 19:43:53

Osa on mukana, osa ei. Tilanteita ja ihmisiä on monenlaisia.

Mä oon itse se, joka on vierellä loppuun asti ja kääk -itkee. En ole kuitenkaan hysteerinen tai stressaantunut, en oikein ymmärrä kun itkeminen liitetään aina johonkin hysteeriseen parkumiseen. Joku äkillinen onnettomuustilanne tietysti eri. Mutta harkitussa lopettamisessa harvoin nyt enää on mikään hätä läsnä.

Mä olen täysin toimintakykyinen ja rauhallinen siinä itkiessäkin. Ja onhan sitä tullut etenkin teininä itkettyä elämäni hevoselle milloin mitäkin pahaa oloa ja rakkaushuolia. Eipä ole siitä stressaantunut tai säikähtänyt :D

Kaksi on lähtenyt kotona ja yksi klinikalla. Elämäni hevosen lähtö meni kotona piikillä niin hyvin ja rauhallisesti kuin ikinä. Siitä jäi itsellekin hyvät muistot, just sellaisen lopun sitä halusi sille hevoselle tarjota. Klinikalla lopetettin yksi ja sieltä kaatohuoneesta piti poistua. Enkä kyllä sisätiloissa haluaisi kaatuvan hevosen vieressä olla. Ulkona lopettaessa on tilaa väistää, vaikka kyllä siinä todella hereillä saa olla, että mihin lähtee kaatumaan. Viimeisin kotona lopetettu ei meinannut millään lähteä, se oli sitkeää eikä kovin kivaa katsottavaa. Mutta minkäs teet. Tämmöistä tämä välillä näiden kanssa on.

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   4.11.24 19:53:30

Olen mukana, kuten koirien ja muidenkin eläinteni kanssa, kyllä se on omistajan velvollisuus. Oltiin 13v tyttären kanssa myös Viikissä vieressä ihan loppuun asti kun sanottiin että halutaan olla.

Lähettäjä: Lissu 
Päivämäärä:   4.11.24 20:10:06

Ymmärrän hyvin, että kaikki ei pysty olemaan mukana. Itse kyllä olen ollut ja olen vastakin jos vaan mahdollista. Joskus tietenkin voi käydä jotakin eikä pääse silloin tallille.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   4.11.24 20:31:58

Harvalla se on mitenkään "kylmä" valinta, monilla päinvastoin. Turha tuomita ihmisiä tälläisestä. Ahdaskatseista ja mielestäni itsekästäkin, tuomita muita näin herkässä aiheessa koska "minä minä".

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   4.11.24 20:44:10

Itse en ole ollut yhdenkään oman lopetuksessa mukana, olen myös jättänyt hevosen klinikalle lopetettavaksi.
Kamalaa katsottavaa, eikä se hevonen tarvitse minua siihen.
Olen kyllä ollut mukana useassa hevosen lopetuksessa.

Lähettäjä: niin no 
Päivämäärä:   4.11.24 20:59:17

Kuusi hevosta olen hautaan saattanut ja viiden kanssa olen ollut mukana loppuun asti. Yksi kuudesta jouduttiin hätälopettamaan, mutta menin sen sitten hyvästelemään lopetuspaikalle niin pian kuin mahdollista. Koen, että hevosen saattaminen loppuun asti on minun velvollisuuteni hevosen omistajana ja vastuuhenkilönä. Kuoleman kohtaaminen on osa elämää ja myös asia, mikä pitää opetella ja lapsillekin opettaa.

Lähettäjä: Mama 
Päivämäärä:   4.11.24 21:34:15

Hohhoijaa näitä vierellä loppuun asti ihmisiä.

Mulla on koira nukutettu kaksi kertaa ja todellakaan saanut olla paikalla kuin esilääkityksen antoon asti ja sit pitänyt poistua.
Hevosille tehty yhteensä kolme operaatiota, jossa nukutettu eikä yhdessäkään ole saanut olla mukana, nää eläimet ei ole tiennyt yksikään ollaanko niitä lopettamassa ja herääkö ne enää ikinä, joten mitään merkitystä ihan oikeasti sillä ei ole onko se omistaja siinä vierellä viimeiseen hengen vetoon vai ei.
Ainoa kelle tällä asialla on merkitystä, on se ihminen joka katsoo tärkeäksi olla siinä mukana ja pitää itseään niin merkittävänä asiana tälle eläimelle.

Lähettäjä: zxc 
Päivämäärä:   4.11.24 21:42:28

Mama: Niin, osalle se on tärkeää, osalle ei. Kuten vastauksistakin näkee.

Kyllähän jokainen sen tajuaa, että siinä vaiheessa kun se koira tai hevonen sen nukutuspiikin saa, ei se ole enää läsnä. Ethän sinä itsekään nukutuksessa enää mistään mitään tiedä. Itselle se on kuitenkin tärkeä asia olla siinä ja nähdä konkreettisesti se, että kun se elämä siitä eläimestä poistuu. Silloin mä tiedän itse, että kaikki on mennyt hyvin ja mä voin lakata huolehtimasta. Mulle ei riittäisi se, että joku kertoo, että joo hyvin meni, kuollut on. Ihan oman mielenrauhan takia haluan olla mukana loppuun asti.

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   4.11.24 21:45:35

Mulle riittää hyvin, että ystävä kertoo, hyvin meni.
Koirien lopetuksissa olen ollut mukana, on se kurjaa katsottavaa, ensin yökitään ja koristaan, sitten viimeisillä voimilla yritetään olla ylhäällä. Kaunista on.

Lähettäjä: niin no 
Päivämäärä:   4.11.24 21:47:31

Elämän voi elää joko kunniallisesti tai kunniattomasti. Eläimen saattaminen loppuun asti on minulle kunnia-asia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.11.24 22:14:19

''Koirien lopetuksissa olen ollut mukana, on se kurjaa katsottavaa, ensin yökitään ja koristaan, sitten viimeisillä voimilla yritetään olla ylhäällä. Kaunista on.''

Ei minun koirat kyllä ole yökkineet eikä korisseet vaan ovat kuolleet rauhallisesti pää minun sylissäni. Olin sen niille velkaa että olin loppuun asti paikalla ja ne saivat kuolla niin että viimeinen asia mitä ne tunsi ja kuuli oli minun ääneni joka kehui kuinka hienoja koiria ne oli.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.11.24 22:19:50

Tää oli mun instapostaus ja joo, en ollut mukana loppuun asti. Hevonen oli tätä ennen tutkittu ja kuvattu (aivan rauhoitusaineissa siis) ja kuvien pohjalta tehty eutanasiapäätös. Klinikan hlökunta kertoi mihin laittaa hevonen, otin varusteet pois, annettiin viimeiset halit ja pusut jonka jälkeen hevonen vietiin lopetushuoneeseen. En olisi edes päässyt mukaan sinne, ja tää oli heidän iltapäivän viimeinen asiakas joten he hoitivat hevosen eutanasian kaatohuoneessa, ja me saatiin sitä ennen kimpsut ja kampsut mukaan. Toki oisin ennemmin lopettanut ampumalla ja ollut itse mukana loppuun asti, mutta tää oli yllättävä tilanne mihin kukaan ei osannut varautua joten valitettavasti lopetus hoidettiin näin eikä niin miten oisin itse halunnut, mutta hevosen parasta ajatellen tämä oli paras vaihtoehto ja sain kuitenkin hyvästellä ystäväni rauhassa vaikka hlökunnalla työaika alkoi lähennellä loppuaan.

Lähettäjä: Tiina 
Päivämäärä:   4.11.24 22:22:34

"Ei minun koirat kyllä ole yökkineet eikä korisseet vaan ovat kuolleet rauhallisesti pää minun.."
Meitä ell onneksi varoitti että lopetus aiheuttaa pahoinvointia ja koira saattaa oksentaa tai yökkiä. Ällöä oli. 2 eri kertaa.

Lähettäjä: E 
Päivämäärä:   5.11.24 00:05:37

Kaikki eläimeni olen saatellut loppuun asti. Niin hevoset kuin muutkin. Ei minulla ole sydäntä toista jättää yksin viimeisinä hetkinä.

Lähettäjä: Kk 
Päivämäärä:   5.11.24 00:26:30

Onko todella niin, että klinikalla ei saa olla mukana? Onneksi en valinnut klinikkalopetusta, olisin saanut kohtauksen, jos en olisi saanut olla mukana.

Lähettäjä: E 
Päivämäärä:   5.11.24 00:27:44

Riippuu varmaan klinikasta. Itse olen päässyt aina mukaan.

Lähettäjä: zxc 
Päivämäärä:   5.11.24 01:47:42

"Onko todella niin, että klinikalla ei saa olla mukana? Onneksi en valinnut klinikkalopetusta, olisin saanut kohtauksen, jos en olisi saanut olla mukana."

- Kyllä saa olla. Kaatohuoneessa vaan ei yleensä. Enkä kyllä suosittele ketään sinne jäämään vaikka saisikin. Mutta ulkopuolelta ainakin saanut itsekin sitä seurata ja kaatumisen jälkeen käydä vielä hevosen luona.

Lähettäjä: S 
Päivämäärä:   5.11.24 03:01:57

En mäkään halunut olla mukana isäni kuolemassa.
Läksin pois kun elintoiminnot alkoi hiipumaan. Sanoin hoitajalle, että hoitavat ruumiin pois. Ei tuossa vaiheessa kukaan kaipaa ketään. Ei hevonen, eikä ihminen.

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   5.11.24 03:18:39

Kyllä saa olla siellä kaatohuoneessakin kun sanoo että haluaa olla mukana. Itse tosiaan olin lapsen kanssa koska hänen hevosestaan oli kyse.