|
Lähettäjä: dee
Päivämäärä: 25.10.24 12:58:08
Muista syistä lopetetulla hevosellani oli IBD.
Oli kuun ja tähtien asennosta kiinni oliko hyvä vai huono päivä. Toisinaan oli kuin herran enkeli, sitten oli niitä päiviä kun säikkyi kaikkea liikkuvaa ja liikkumatonta, luimi vieruskavereille. Harjaamisesta, satulan laitosta ja loimittamisesta tuli huomautusta, seisoi joskus kuin näyttelykoira ja näytti ilmapallolta, vatsa oli löysällä ja sormia napsauttamalla taas normaali, joinakin päivinä liikkui maailman hienoiten ja joskus ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin taluttaa maastakäsin.
Toisin sanoen oirehti niinkuin mikä tahansa hevonen voi oirehtia mistä tahansa vaivasta ja IBD olikin viimeinen asia mitä eläinlääkäri suostui tutkimaan. Koska jos oliskin ollut kaularangassa tai muussa luustossa ja nivelistössä ongelmaa. Tai hermosärkyä. Tai kaviokuume. Tai isoja jumeja. Tai kiima.
Saatiin lääkitys, ruokavalio meni uusiksi, tein myös sellaisen havainnon että jos hevosellani oli ollut vähänkin kylmä tallissa tai tarhassa niin oireet alkoi/vahvistui heti. Eli sain jo itsekkin pelattua hevoselleni parempaa oloa pitämällä sen kunnon loimissa ja kyllä tepsi. Kun diagnoosi oli tehty niin eli oikein onnellista elämää kanssani vielä 8 vuotta
|