Lähettäjä: *
Päivämäärä: 20.10.24 19:45:04
.: Kukaan ei minun ymmärrykseni mukaan ole puoltanut sitä, että olisi itseisarvo "juoksuttaa" hevosta niin, että hiki lentää mahdollisimman pitkälle. Suuri osa hevosista - siis ainakin klippaamattomista - kuitenkin tuppaa hikoamaan, kun asioita tehdään vähänkin kunnolla. Ja juuri tämä pitäisi nyt käsittää: hikisyys, edes sellainen kunnon hiki, ei ole merkki siitä, että on juostu aivot narikassa miljoonaa johonkin suuntaan ainoana tarkoituksena tehdä suorituksesta mahdollisimman rasittava. Hevosten - kuten ihmistenkin - hikoilussa on toki yksilöllisiä eroja, mutta hyvin moni hevonen hikoaa ihan kunnolla jo sellaisesta normaalista läpiratsastuksesta, jossa käydään kaikki askellajit kunnolla läpi. Ainakin silloin, jos on lämmin sää tai vaihtoehtoisesti ollaan talvikarvassa.
Ja yhtikäs mitään syytä siihen, miksei hevonen kestäisi tällaista liikuntaa useampana päivänä viikossa tai miksei se olisi sille hyväksi, ei ole olemassa. Sehän on ihan normaalia liikuntaa jopa harrastehevosille, ei mitään rääkkitreeniä! Ilmeisesti nykyään jatkuvasti yleistyvä pihakoristehevosten pito sekä ratsastajien laiskuus, osaamattomuus ja mukavuudenhalu on kuitenkin hämmärtänyt tätä ajatusta. Meillähän on todella paljon ratsastajia, joille esimerkiksi laukassa työskentely ei ole mikään normaali osa normaalia ratsastusta. Enkä puhu edes nyt mistään aloittelijoista. Onko siis ihmekään, jos hiessä oleva hevonen ihmetyttää?
Kyllähän hevoset rasittamalla tietysti rikki saa, muttei hikoilu edelleenkään sitä hevosta hajota. Hevonen hajoaa esimerkiksi kohtuuttoman raskaalla treenillä. Hevonen hajoaa yksipuolisella tai väärin toteutetulla treenillä. Hevonen hajoaa sillä, että siltä pyydetään asioita, joihin se ei ole suorituskykynsä tai koulutuksensa puolesta valmis. Hikoilu ei todista yhtään mitään näistä. Hikoilu todistaa monissa tapauksessa vain ja ainoastaan sen, että hevosta on liikutettu tavalla, joka ei ole vain kevyttä liikuskelua.
"Pitää nyt oikeasti ottaa huomioon se, että ratsuhevosen tulisi kestää käyttöä yli 20 vuotta, koko elämänsä. Ei myöskään ihmiset juokse itseään 5 kertaa viikossa hikimäräksi 80 vuoden ajan, ja selviä siitä elossa."
Ensinnäkin 20-vuotiaina parhaassa kunnossa ovat minun kokemukseni mukaan juuri ne hevoset, joiden elämään riittävä liikunta on kuulunut tiiviisti. Moni entinen kisahevonen on upeassa kunnossa vielä yli 20-vuotiaanakin. :) Samaa ei voi sanoa takapihoille puolittain unohdetuista roikkomahahevosista, joita ei tosiaan ole hikoilulla kiusattu... :)
Tuo kommentti ihmisistä oli ihan käsittämätön. Niin siis etkö tosiaan ikinä ole tavannut vanhaa ihmistä, joka olisi harrastanut liikuntaa elämässään enemmän kuin vähän? :) Kyllähän sitä voi "juosta itsensä hikimäräksi" viidesti viikossa ihan vaikka sillä, että käy kaksi kertaa viikossa lenkillä, kaksi kertaa salilla ja kerran jumpassa. Tai sillä, että omistaa pari hevosta ja liikuttaa niitä kunnolla... :) Ja nämä ovat kaikki ihan sellaisia normaaleja, myös keski-ikäisille ei-urheilijoille sopivia liikkumisen tapoja. Ja niihinkö pitäisi sinun mielestäsi kuolla? :)
Puhumattakaan kaikista niistä ihmisistä, joilla tulee viitenä päivänä viikossa vähän raskaampaa hyötyliikuntaa työpaikalla tai polkupyörällä suoritetuista työmatkoista. Tai jotka omistavat koiran ja lenkittävät sitä muutenkin kuin raahustamalla korttelin ympäri. Kumma kyllä, osa näistäkin näkee kyllä 80-vuotissyntymäpäivänsä. Ja itse asiassa heistä voi sanoa usein samaa kuin niistä kunnolla liikutetuista 20-vuotiaista hevosista - hehän sitä parhaassa kunnossa ovat. :)
Siltä pohjalta, mitä nykyään tiedetään esim. elintasosairauksista, on kaiken kaikkiaan aika outoa olla huolissaan niistä ihmisistä ja hevosista, jotka liikkuvat itsensä hikeen monta kertaa viikossa - kun ne ovat juuri ne muut tyypit, joista pitäisi olla huolissaan!
|