Lähettäjä: .
Päivämäärä: 25.9.24 13:49:18
Meillä oli noin viikon kuuri, aamuin illoin kaksi pistoa eli yhteensä neljä päivässä. Klinikalla näytettiin pisto ryntääseen, koska se tuntui liikkuvaisen hevosen kanssa helpoimmalta paikalta, ja sain kokeilla toisen piikin itse eläinlääkärin valvonnassa.
Alkuun jännitti ihan törkeästi. Päivien myötä tuli edes vähän itsevarmuutta, jota sitten tarvittiinkin, kun pistopaikat alkoivat loppua ryntäiden ärtyessä.. Takalistoon sain pistettyä kerran, jonka jälkeen hevonen hyvin selvästi ilmaisi, että neulan kanssa ei ole asiaa sinne. Kaula oli haastava, kun olin epävarma oikeasta paikasta ja hevonen heilui eri suuntiin. Onneksi kuurin puolivälissä ell tuli ottamaan kontrolliverikokeet ja pisti pyynnöstä sen illan penisilliinit kaulaan ja tarkkailin sitä silmä kovana, niin seuraavana päivänä uskalsin sitten itsekin. Sitten ärtyi kaulakin, niin viimeiset jouduin pistämään aina vaan sinne, mikä oli vähiten ärtynyt paikka.
Neula ensin, jos ei verta, lääke kiinni, aspiroi, tuikkaa osa, aspiroi, tuikkaa loput oli tyyli. Ja piston jälkeen nopeasti ulos karsinasta, jos saa shokin. Välillä osui neula suoneen, jolloin vaan paikan vaihto. Ja välillä tuli verta piston jälkeen, kun osui johonkin kuitenkin, vaikka lääke menikin oikeaan paikkaan. Aina kun se oli mahdollista, pyysin jonkun viihdyttämään hevosta tai sitten annoin ruokaa, jotta se malttoi seistä.
Kaikki jäätiin henkiin ilman traumoja. Hevonen parani, ilman penisilliiniä tuskin olisi, koska oli saanut jo useamman viikon lääkkeitä suun kautta tuloksetta. Vieläkään en pistä mielellään ja muita kun omaani en pistäisi, jos ei olisi ihan pakkotilanne.
Tsemppiä, hyvin se menee!
|