Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   22.9.24 14:07:50

Aloitin ratsastuksen 15 v tauon jälkeen. Tuolloin oli ainakin niissä r.kouluissa joissa kävin, sellainen mentaliteetti että riippumatta siitä mitä ihminen tekee, ei hevosella ole siihen mitään "sananvaltaa." Eilen ratsastustunnilla laitoin hieman äkäistä hevosta kuntoon. Olin jo menossa karsinaan välittämättä hevosen uhkailuista, kunnes ratsastuksenopettaja sanoi, että anna hevoselle aikaa tutustua sinuun. Eli käytännössä piti seisahtua karsinan ovelle juttelemaan hevoselle. En ikinä muista tehneeni tällaista aiemmin, silloin vihaisenkin hevosen luo vaan mentiin. Muutenkin tuolla tallilla on sellaista, että hevosta tulee kuunnella ja jos se ei esim. millään suostu hyppäämään estettä, niin vaihdetaan sille mielekkäämpään tehtävään/matalampaan esteeseen.

Hyvin samanlaisen muuttuneen ajatustavan jotenkin näen täällä hötönetissä. Moni kirjoittelija suhtautuu omaan näkökulmaani nähden hyvin pehmeästi hevosiin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.9.24 14:18:32

Tämähän on vain hyvä asia, että se suhtautumistapa, jossa hevoselta ei tarvitse kysyä ikinä mitään, on muuttumassa. Aiemmin ei olla edes ymmärretty sitä millainen eläin hevonen on, nykyään tiedetään ettei hevoslaumakaan ole niin ehdottoman hierarkkinen kuin ennen on ajateltu.

Siitä olen kyllä kanssasi eri mieltä, että ht-netissä olisi jotenkin valtavirtana pehmeämpi suhtautumistapa. Päinvastoinhan täällä jatkuvasti pilkataan sen edustajia.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.9.24 14:28:22

Muutenkin tuolla tallilla on sellaista, että hevosta tulee kuunnella ja jos se ei esim. millään suostu hyppäämään estettä, niin vaihdetaan sille mielekkäämpään tehtävään/matalampaan esteeseen.
*
Eikös em ole itsestäänselvyys, ihan kaikkialla ? Hevoset haluaa onnistua, idioottihan se on joka hakkaa päätä seinään teettämällä liian vaikeita tehtäviä. Puhutaan estehevosen sydämestä,sitä kannattaa vaalia.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   22.9.24 15:46:26

^ vielä ainakin 15 v sitten missään ei saanut antaa hevoselle periksi. Piti vaikka väkisin sitten pakottaa. Kerran estetunnilla jos ei heppa millään hypännyt, niin sitten opettaja oli vieressä napauttamassa raipalla hevosta pepulle. Yli oli saatava, tavalla tai toisella, tai muutoin "luulee voivansa pomottaa."

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.9.24 15:51:09

Jos ei pikkuesteitä suostu ylittämään, niin kivustajan siinä on kyse. Sikäli hyvä suuntaus. Joskaan sellaisella ei pitäisi sitä hyppäämistä yrittääkkään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.9.24 16:18:07

"Yli oli saatava, tavalla tai toisella, tai muutoin "luulee voivansa pomottaa.""

Tällaista se oli ennen, ei varmasti joka paikassa, mutta kyllä se yleinen tapa oli. Minänin muistan kuinka ratsastuskoululla eräs hyvin herkkä hevonen ei suostunut hyppäämään ja sitä sitten pakotettiin siihen vaikka kuinka kauan, opettajan karjuessa että "sen on hypättävä!". Onneksi en ollut itse selässä. Samalla hevosella saattoi opettaja vaatia ratsastajaa ottamaan raipan mukaan vaikka hevonen pelkäsi raippaa ja oli yleensä ihan rauhallinen kun raippaa ei ollut mukana. Raipan kanssa jännitti ja saattoi singota yhtäkkiä täysillä menemään. Mutta kun opettajan mielestä raippa kuului ratsastajan varusteisiin niin raippa oli oltava, hevosesta viis.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.9.24 16:47:25

On mielestäni, mutta edelleen löytyy näitä vanhan liiton tyyppejä. Esim vuokrattavani omistaja ei halua tutkituttaa hevosta vaikka hevonen pahimmillaan yrittää potkia varustettaessa. Ei myöskään ymmärrä hevosen pelkoa, vaan aina pitäisi pakottaa hevonen pelottaviin paikkoihin.

Lähettäjä: Pilkku 
Päivämäärä:   22.9.24 17:05:31

Samahan se on ollut lasten ja koirien kohtelussa vielä ainakin 15 vuotta sitten ja varmaan sen jälkeenkin. Ei minulle lapsena perusteltu, miksi jotain piti tehdä, vaan tehtävä oli jos vanhempi käski. Koiralle isä antoi välillä selkään ihan vaan, että "se muistaa, kuka täällä määrää. Koira haluaa aina valtaa." Onneksi asenteet ovat muuttuneet.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   22.9.24 19:35:34

Minua närästää edelleen se, että vieläkin monissa paikoissa hevosen on "pakko tehdä", vaikka ratsastaja tahattomasti estää sitä tekemästä. Vaikka joku väistö - ratsastaja kiskoo hevosen kaulan linkkuun, istuu liikettä vastaan ja kallistuu menosuunnasta pois päin. Tämä sitten pitäisi korjata raipalla "kun kyllä sen pitää väistää", sen sijaan että ratsastajalle pala palalta neuvottaisiin, mitä pitää tehdä. Parhaimmillaan tätä "väistöä" pusketaan vaikka koko pitkä sivu, vaikka ihan parikin askelta oikeansuuntaista tekemistä olisi ihan riittävästi alkuun.

Lähettäjä: ruusa 
Päivämäärä:   22.9.24 20:13:21

Niin, siis ratsastetaan itse hevosta huonosti ja rankastaan sitä siitä omasta huonosta ratsastuksesta.
Typerää ja väärin.

Mutta kyllä nykymaailma on myös sekaisin: siinä vaiheessa kun ratsastaja tuo hevosella karsinan ovelle kahdet suootse ja olettaa että hevonen itse valitsee mitkä haluaa... just joo.

Hevosen aivot ja ymmärrys ovat tosi pienet,se rakastaa rutiineja ja haluaa ihmiseltä TURVAA, ei sitä että ihminen jättää sen yksin pelottavaan tilanteeseen tai valitsemaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   23.9.24 12:09:08

Hmmm… ehkä vähän paikasta kiinni. Itselleni ollut selvää ”aina”, että hevonen ensin moikataan ja sitten vasta aletaan tehdä jotain (esim satuloida). En tosin valitettavasti osaa sanoa, mistä olen tämän oppinut, esimerkin kautta ehkä? Osin kokemuksestakin, koska suoraan toimintaan ryhtyminen, oli kyseessä satulointi tai boksin siivous, yleensä tuottaa pelokkaan tai vihaisen reaktion hevosessa.

Tuosta tehtävästä - hevonen oppii toiston kautta ja joku hevonen heti. Jos tehtävä menee pieleen (hevonen ei ylitä estettä), ei samaa korkeutta kannata toistaa x määrää. Siinä menee jo ratsastajallakin luottamus itseensä. Tehtävän muuttaminen => ylin puomi alas, johde esteelle tms, helpottaa usein. Jos nuori hevonen ja erikoiseste, niin kokeneemman imussa matalalle esteelle. Jopa niin matalalle, että voi kävellä yli.

Tyrimisen toistaminen sata kertaa ei opeta sitä asiaa, mitä on tarkoitus opettaa.

Näin olen siis itse oppinut 80-luvulla.

Lähettäjä: jutta 
Päivämäärä:   23.9.24 22:51:22

On se muuttunut siinä mielessä, että ennen vanhaan, jos ei tiennyt hevosista hölkäsen pölähtänyttä, piti suunsa kiinni ja yritti oppia.
Nykyään ne jotka kaikkein vähiten tietää ja ymmärtää hevosista, julistaa omia mielipiteitään kovaan ääneen.
tajuamatta, että heidän mielipiteillään ei ole mitään arvoa koska niiden taustalla ei ole mitään muuta kuin tyhjää.

Lähettäjä: hmm 
Päivämäärä:   23.9.24 23:03:14

20 vuotta on meillä opetettu että hevosta pitää kuunnella ja opetella hevostaitoja. Nyt sitä nostetaan puheissa esiin ja monesti jonkinlaisena uutena asiana mitä se ei ole.

On talleja, tai ihmisiä, jotka on aina toimineet hevosystävällisesti, ja sitten talleja jotka nyt puhuvat siitä ja osalla se jääkin puheentasolle. Hienoa että aloittaja on löytänyt sen hyvän tallin.

Lähettäjä: no 
Päivämäärä:   24.9.24 08:02:36

Tietty itsepäisyys ratsastajalle tarvitaan silti. Jos perushevonen ei mene tavalliseen kulmaan, voi ottaa ulko-ohjan käteen ja käskeä jaloilla sen mennä sinne. Jos ratsastaja ei yhtään uskalla vaikuttaa, koska paine, kipu ja eläinkoulutus, meillä on hevosia, jotka tekevät mitä sattuu, eivätkä käytä itseään hyvin. Kaikki kärsivät.