Lähettäjä: u 
Päivämäärä:   16.9.24 00:28:50

Sey on tehnyt omillle sivuilleen oikeen kuvat omista agendoistaan. Ihan totta, tähänkö käytetään yhdistyksen keräämää lahjoitus rahaa? Aika tylsää luettavaa tuo sey:n hevosalan ihmisiin kohdistuva ihmisviha eli ei ihme, että hevosalan porukka ei halua olla sey:n kanssa missään tekemisissä jos ei ole pakko. Allekirjoittajatkin osallistuvat lampaina omalta osaltaan ajamaan sey:n asiaa eli hevosalan alasajoa.

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   16.9.24 08:28:18

Lahjoitusrahat täytyy käyttää eläinten auttamiseen eikä kampanjointiin eläimenpitoa vastaan.

Lähettäjä: A 
Päivämäärä:   16.9.24 09:52:46

Lahjoittakaa ne sey:lle aiemmin annetut rahat muualle. Itse olen lahjoittanut Amerikan mustangeille, Egyptiin hevosten hyväntekeväisyysjärjestölle, Intiaan jne. Menee käytännön eläinsuojelutyöhön, eikä markkinointiin.

Lähettäjä: muu 
Päivämäärä:   16.9.24 09:52:56

ÄLKÄÄ LAHJOITTAKO NIILLE ENÄÄ EUROAKAAN JOS VÄLITÄTTE HEVOSISTA!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.9.24 10:47:16

Juu itsekin olen lopettanut kaikille eläinsuojeluyhdistyksille lahjoittamisen kokonaan. Siitä huolimatta että olen ollut aikasemmin 10 vuotta yhdistyksen hallituksessa, toiminut kotihoitopaikkana yli 100 kodittomalle kissalle ja ollut myös Sey:n liittovaltuustossa. Tiedän siis melko hyvin ettei rahat tosiaankaan mene oikeisiin kohteisiin!

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   16.9.24 11:26:15

Se on kampanjointia hevosten hyväksi, avuksi hevosen pitäjille. Niillä joille käynnistyy muutosvastarinta, omantunnon tuskien vuoksi.

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   16.9.24 13:23:28

^ - tai sen takia että hevosenomistajat tietävät paremmin hevostensa olot, hyvinvoinnin ja sen että ne ovat yksilöitä toisin kuin mitä joku SEYn porukka julistaa.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   16.9.24 16:42:05

Omakohtaista kokemusta, kun hevosta pidetty väkisin vääränlaisessa seurassa. Se mitä siitä aiheutunut stressi aiheutti niin seuraa hevosta varmasti loppuelämän. Osaa olla tosia hevosia kohtaan niin raju, että muut hevosenomistajat eivät ymmärrettävästi riskiä halua ottaa, että sattuu pahasti (ja on sattunutkin). Ennemmin pidän yksin kuin seurassa, joka ei sovi. Ja hyvin näyttää viihtyvän itsekseen. Isot oppirahat maksoin siitä virheestä, kun ajattelin hevosen olevan onnellisempi porukassa kuin ennemmin vaikka yksin. Tallinpitäjän piti olla myös viimeisen päälle hyvä hevostenlukija jne. mutta luotto meni siihenkin täysin.

Eli hevoseni tarhaa yksin. Jos joku siitä elsun haluaa tehdä niin tuokoonsa oman pollen kaveriksi niin katsotaan kauanko haluaa samassa aidassa pitää. Nyt hevonen rento, tyytyväinen ja levollinen, mutts myös eloisa ja seurallinen. Kaikki aggressiivinen käytös on poissa.

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   16.9.24 16:48:54

Onpa käsittämätöntä että ennen asiallisesta SEY:stä on tullut tuollainen yhdistys joka lähtee päättömyyksiin mukaan. Eikä edes tarkista väitteiden todenmukaisuutta. Mitä ihmettä! Ihan Animalia-tasoista meininkiä.

Se voi olla hieman vaikea saada enää ketään noiden valvojaa tallille käymään ja neuvomaan jos asenne on tuo. Hevosten hyvinvointia edistetään nimenomaan mukavasti ja asiallisesti tiedottamalla, neuvomalla, ja ohjeistamalla. Ja tuollainen on siitä todella kaukana. Tämä olisi ollut erinomainen taho perusasioista muistuttamiseen mm. somen keinoin, mutta nyt kyllä se juna meni jo!

Lähettäjä: tipi 
Päivämäärä:   16.9.24 18:28:55

Nuo tavoitteethan olivat hyviä. Ei mitään yliampuvaa. Eikä siellä kielletty yksin tarhaamista vaan puhuttiin, ettei eristettäisi hevosta lajitovereista ilman painavaa syytä. Ihan järkevän kuulloinen tavoite. Jos se painava syy on niin sitten pidetään yksin. Itselläkin poni, joka tarhaa nyt yksin eläinlääkärin kehoituksesta. Poni koskettelee kavereita sitten muutoin kuin tarhassa ja tarhaa aivan toisten vieressä. Ei nämä asiat ole niin mustavalkoisia.

Lähettäjä: + 
Päivämäärä:   16.9.24 18:35:10

Samaa mieltä että SEY ajaa hevosill

Lähettäjä: + 
Päivämäärä:   16.9.24 18:36:58

hevosille parempia oloja, hyvin lieviä ja järkeviä lakimuutoksia. Täällä meuhkaavat kummallisesti ne joille se ei käy.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   16.9.24 18:48:13

1.Hevosen tulee saada ruokaa riittävän usein.
2.Hevosen tulee päästä liikkumaan omaehtoisesti tarhassa.
3. Jatkuvasti vettä tarjolla.
4. Ei saa eristää muista hevosista ilman erittäin painavaa syytä.
5. Varsaa ei saa vierottaa liian aikaisin.
6. Imppauspantakielto
7. Turpahihnaa ei liian kireälle.

Mikä näissä on sellaista mitä ei hyvässä tallissa nyt jo ole käytössä?

Lähettäjä: Ihmettelen 
Päivämäärä:   16.9.24 19:11:11

? On oikeassa, eikö nuo nyt ole aivan perus juttuja. Vaatii vaan vähän lisää vaivaa.

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   16.9.24 19:15:10

Mikä on riittävän usein?

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   16.9.24 19:17:12

Omalle hevoselle se ruuan saanti riittävän usein oli neljä kertaa päivässä ja yö oli yhdeksän tuntia.
SEYn porukalle kuusi tuntia tai vapaaheinä niin että hevonen on lopulta metabolinen läskipallo?

Lähettäjä: null 
Päivämäärä:   16.9.24 19:18:03

Lista yllä on kyllä yksinkertaistettu eikä silti edistä kaikilta osin hevosten hyvinvointia. Kyllästyttävää lukea aina tätä kuinka jumalasta seuraavat läksyttävät hevosia hoitavia ihmisiä. Jospa kaikki aktivistit sey ym käyttäisivät kaikki nämä varat ja ajan vanhusten huoltoon ja auttamiseen. Mutta ei, silloinhan vangingossa voitasi tehdä ihmisille hyvää ja sehän ei käy.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   16.9.24 20:25:15

"Ihan järkevän kuulloinen tavoite."

Koska kyseessä on LAKIMUUTOS eikä suositus, tässä ei ole enää mitään järkevää. Ei kaikkea kuulu kirjata lakiin.

On todelle typerää jankata että tällainen sekoilu ei käy koska joku ei halua parantaa hevosten hyvinvointia. Ehkäpä se joku näkee kuinka turhaa ja järjetöntä tällainen on. Laiksi riittää ihan hyvin se "riittävästi". Jokainen hevosenpitäjä kyllä ottaa selvää mitä se "riittävästi" suositusten mukaan tarkoittaa.

Mitään erillisiä hihnoja ei todellakaan tarvitse kirjata lakiin, vaan niiden pitää löytyä jokaisen lajin omista säännöistä ja sen pitää riittää.

Järkyttäviä ovat väitteet että tällaisella olisi joku ihmeen kiire, niin että vaikutuksia hevosalaan ei edes ehdittäisi selvittää. Nämä takapihan kaurakippokouluttelijat jotka lain keksimällä keksimisen takana nyt ovat, eivät ymmärrä että maassa on terapiahevosia, hevosmatkailua ja vaikka mitä osa-alueita joihin nämä muutokset vaikuttavat. Hevoset kuuluvat myös kaupunkeihin.

Jatkuvat väitteet siitä että hevosalalla olisi jotain mystisiä ikivanhoja hevosrääkkäysperinteitä mitä tehdään perinteiden ilosta, ja kuinka mystinen geneerinen ryhmä kuin "huippuratsastajat" eivät ole kiinnostuneita hevosten hyvinvoinnista. on jo niin asiaton ettei mitään järkeä. Eihän suomessa edes seurata huippuratsastusta.

"Monet hevoset elävät edelleen oloissa, joissa ne eivät pääse toteuttamaan lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Vaadimme, että hevosalan etujärjestöt kantavat vastuunsa eläinten hyvinvoinnista ja päivittävät käytäntönsä tälle vuosituhannelle."

Monet hevoset..? Siis missä on yksikin talli missä hevoset eivät muka pääse toteuttamaan lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan olisi kiva esimerkki! Hevosalan etujärjestöt ovat aina kantaneet tällä saralla vastuunsa, ja niissä työskentelevät aina hevosten hyvinvointi edellä. Mikähän hevosalan järjestön käytäntö ei ole tältä vuosituhannelta..?

Eli täysin ympäripyöreitä väitteitä jotka eivät perustu mihinkään näytettyihin tosiseikkoihin. Ja sama on noihin valikoitujen tieteellisten tutkimusten tuijottamisen kanssa. Hevosten hyvinvoinnista tehdään valtavasti tutkimusta ihan koko ajan, ympäri maailmaa. Kun jossain tehdään vaikkapa tutkimus, että peili hevosen karsinan seinässä vähentää hevosen yksinäisyyden tunnetta, vaaditaanko seuraavaksi jokaiseen karsinaan peili seinälle..?

Eivät hevosihmiset ole mitään holhottavia idiootteja. Jos tarjolla on parempaa tietoa, TOTTAKAI siirrytään käyttämään sitä.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   16.9.24 20:33:04

Ja jos tarve tällaiseen lakimuutokseen tulisi niin että allekirjoittajissa ja ajamassa olisi vaikka SRL:n toiminnanjohtaja, tallitoiminnan kehittäjä, asiantuntijaeläinlääkäri ja maajoukkuevalmentaja, Hippoksen asiantuntijaeläinlääkärit, Hippoliksen, Hevostietokeskuksen ja muu väki, joka _oikeasti_ tuntee suomalaisen hevosalan ja hevosten olosuhteet ja olisi osoittanut huolensa, siinä voisi olla edes hitunen järkeä. He olisivat heti voineet kertoa että ei tällaiselle kyllä ole mitään oikeaa tarvetta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.9.24 20:47:57

Ööö ... mitä sekoilet ? Asetus tarkentaa asioita jotka on jo laissa. Asetus antaa viranomaiselle työkaluja valvontaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.9.24 20:49:41

Hassua että tämän puolustajat kuvittelevat että laki joustaa tarvittaessa.

Lähettäjä: HK 
Päivämäärä:   16.9.24 21:14:00

Erikoisinta tässä on koko lakiehdotuksen lähtökohta. Esitetään että koska nykyinen laki on 20 vuotta vanha, sitä pitää päivittää. Yleisesti ottaen Suomessa on täysin toimivia lakeja jopa 1700-luvulta jotka on sellaisenaan hyväksi havaittu.
Lisäksi viimeisin hevosia koskeva lakimuutos, eläinten hyvinvointilaki tuli voimaan 1.1.2024(!). Tällä eläinten hyvinvointilailla kumottiin eläinsuojelulaki ja lailla uudistettiin eläinten hyvinvointia koskeva sääntely vastaamaan nyky-yhteiskunnassa vallitsevaa käsitystä eläinten asemasta ja suojelutarpeesta. Samalla sääntelyä täsmennettiin ja luotiin nykyvaatimuksia vastaava rakenteeltaan ja kieliasultaan selkeä laintasoinen sääntely. Eläinten hyvinvoinnin tilaa parannettiin uusilla säännöksillä. Lisäksi tehostettiin eläinten hyvinvoinnin valvontaa ja viranomaisten keinoja puuttua epäkohtiin.
Tässä pitkään valmistellussa eläinten hyvinvointilain, eli eläinsuojelulain kokonaisuudistuksessa on pyritty ottamaan huomioon eläinten hyvinvointitieteen viimeaikainen kehitys. Eläimillä tulisi olla muun muassa mahdollisuus toteuttaa olennaisimpia käyttäytymistarpeitaan ja siksi eläinten liikkumista voimakkaasti rajoittavista pitomuodoista, kuten parsinavetoista ja emakkohäkeistä, halutaan luopua. Uusien parsinavetoiden ja kiinteärakenteisten porsitushäkkien rakentaminen kielletään lain tullessa voimaan.

Edellinen etenkin juuri hevosten pitopaikkoja koskeva lakimuutos oli lausuntokierroksella 4.11.2021-14.1.2022, eikä siis todellakaan ole 20 vuotta vanha!!! Tätä lakimuutosta varten tehtiin valtava määrä selvitystyötä, ja tässä linkistä löytyy lausuntokooste kaikista sidosryhmien antamista lausunnoista, mikä tämän hyvin vahvistaa.

https://mmm.fi/elainsuojelulaki

https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f807dcfc5

Lähettäjä: HK 
Päivämäärä:   16.9.24 21:30:58

Nykyisessä laissa _lukee jo_:

"Ulkotarhan ja laitumen aitojen on oltava hevoselle sopivasta materiaalista ja sille turvalliset. Aitauksessa ei saa olla liian ahtaita tai teräviä kulmia. Aitauksen on oltava helposti hevosen havaittavissa."

"Hevosen liikunnan, ulkoilun ja sosiaalisen kanssakäymisen tarpeiden tyydyttämisestä on huolehdittava päivittäin. Päivittäisten hoitotoimenpiteiden äkillisiä muutoksia on vältettävä."

Nyt vaaditaan vielä oikein kiireellisenä pelkkää turhaa saivartelua. Nykyinen laki kattaa kaikilta osin hevosten hyvinvoinnin _erittäin hyvin_, eikä ongelmia ole ollut. Nyt nämä lain säätäjät käyttäytyvät kuin olisivat pyörää keksimässä uudelleen! Hevosten hyvinvointi ei maassa vaarannu siitä että jollain hevosella käytetään imppauspantaa kaasuähkyn ehkäisemiseksi, mikä on täysin hyväksytty ja eläinlääkäreiden suosittelema väline ympäri maailmaa.

SEY kirjoittaa myös: "Pääosin asetusehdotuksessa on kuitenkin sellaisia parannuksia, jotka ovat hevosten hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä, eikä niitä tulisi vesittää, eikä asetuksen toimeenpanoa lykätä."

Mikä ihmeen kohta edes yksittäin on muka tällainen "välttämättömyys" mikä ei tuon edellisen lain myötä jo toteudu..?

Laki ei ole millään lailla vanhentunut, saati miltään osin uusimman tiedon vastainen. Tämähän on se argumetti millä turhaa uudistusta nyt koitetaan runnoa läpi. Kyse nyt ei todellakaan ole mistään ihmeen "olennaisista edistysaskelista"!

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100588

https://tinyurl.com/ysrexhbc

Lähettäjä: no 
Päivämäärä:   16.9.24 21:32:50

Laki uusittiin, ja nyt SEY on iltalypsyllä, niin että tarkentavat asetukset tulisivat heidän mielensä mukaisesti, vaikka heillä ei juuri ole hevosalan asiantuntemusta.

Lähettäjä: ope 
Päivämäärä:   16.9.24 22:03:10

"Asetus antaa viranomaiselle työkaluja valvontaan."

Mille viranomaiselle ja mitä työkaluja? Haluatko rikossyytteen siitä jos et pysty todentamaan että hevoset eivät ole olleet ilman karkearehua yhtäjaksoisesti yli kuutta tuntia. Onko sekuntikello sopiva työkalu?

Tietävätkö lain säätäjät miten vaaditut "

Jos hevosen jalkojen sitominen yhteen on kielletty, miten astutusliinoja voidaan käyttää? Imppauspantoja on eri malleja ja materiaaleja, miksi kielletään kaikki vaikka vain tutkitusti vain rautainen aiheuttaa hieman stressiä? On eläinlääkärin suositus käyttää hevosella karsinassa sellaista jos hevosella on kertaalleen ollut ilman nielemisestä johtuva kaasuähky, sillä se todennäköisesti pelastaa ko. eläimen hengen. Millä lailla "hevosen varusteiden huollosta tulee huolehtia"? Miten estetään ja rajoitetaan jatkuvasti lisääntyvien, pisaratartuntoina leviävien vakavien hevossairauksien leviäminen jos kaikkien karsinoiden väliseinät tulee olla rakennettu siten, että hevosilla on mahdollisuus
turpakosketukseen? Miten valvotaan että hevosen suun limakalvojen kunto tarkastetaan säännöllisesti? Laitetaanko lääkekirjanpito-kansion viereen oma suun limakalvojen kuntotarkastus-kansio? Jos kuiviketta tulee olla niin paljon, että hevonen ei kastu virtsaan, paljonko sakkoja saa kun se kimo poni kuitenkin piehtaroi itsensä siihen kusilammikkoon? Jos lanta pitää kerätä tarhasta "säännöllisesti" niin tehdäänhän tästäkin säännöllisyyden osoittamiseksi oma, erillinen kansio? Mitä työkalua tähän suositellaan sinne jättitarhaan -30 asteen pakkasella? Kuka tulisi kertomaan suomenhevosoriille että hänen 1,5 tenniskentän (tenniskenttä on 23,77 m. x 10,97 m.) kokoinen tarha on itseasiassa nyt liian pieni sähkölangalle, jatkossa sopii tulla aidan läpi ja juosta moottoritielle. Jos sähkökatkojen varalle tulee olla "suunnitelma", niin käykö suunnitelmaksi kilauttaa kaverille, vai pitääkö olla erillinen suunnitelma sähkökatkojen varalle-kansio? Mikä pölypitoisuus on tutkimusten mukaan "haitallisen korkea" ja minkälainen mittaristo tallinpitäjien on ostettava näiden kaikkien viiden eri arvon jatkuvaan vahtimiseen? Kuinka paljon sakkoja saa jos maastoretken jälkeen hikiset hevoset nostavat tallin kosteuden yli "haitallisen", vai joutuuko heti linnaan?

Oikeasti. Isoin ongelma kokeneilla hevosihmisillä EI ole se että he vastustaisivat hevosten hyvinvoinnin parantamista, vaan yksinkertaisesti se että tuosta ehdotuksestä näkee kilometrin päähän että sen ovat laatineet henkilöt joilla ei ole riittävää kokemusta ja käytännön ymmärrystä hevostenpidosta. Ja itsessään vain SE on hyvin huolestuttavaa.

Lähettäjä: Bar 
Päivämäärä:   16.9.24 22:04:54

Tämän ehdotuksen yksi suurimmista ongelmista on sen suhde rikoslain kriminalisointeihin sekä hallintopakkokeinojen käyttö, jotka monilta osin ylittävät rikoslain seuraamukset ankaruudessaan.

Lisäksi ehdotuksessa ylitetään asetuksenantovaltuutuksella annettu toimivalta. Perustuslakivaliokunta nimenomaan vaati tekemään valtiutuksista tarkkarajaisia ja täsmällisiä, mutta suurelta osin mmm on sivuuttanut tämän lakitekstiä muokatessaan ja nyt on vieläpä unohtanut nekin tarkennukset, jotka sentään tehtiin pevin vaatimuksesta.

Käsittämätöntä hölmöilyä mmm:ltä.

Asetusluonnos johtaa tilanteeseen, jossa rikotaan vallitsevia kriminalisointiteorioita ja periaatteita.

Onko siellä mmm:ssä säännöksiä luonnostelemassa fanaattisia aktivisteja vai objektiivisesti virkavelvollisuutensa täyttäviä virkamiehiä? Koska alkaa vakavasti näyttämään siltä, että ensimmäisiä.

Lähettäjä: Qwerty 
Päivämäärä:   16.9.24 22:24:42

"niin että tarkentavat asetukset tulisivat heidän mielensä mukaisesti"

Juuri näin. Sillä lakiuudistuksessa on kaikki samat asiat vähän eri lausein mitkä laista nyt jo löytyy. On kyllä todella erikoista että juuri kun on saatu päätökseen lausuntokierros hevosten pitopaikkoja koskien ja laki hyväksyttyä, niin samantien alkaa uusi. Kenen idea tämä oikeasti alunperin on ollut?

Lähettäjä: muu 
Päivämäärä:   16.9.24 22:26:09

Sinne MMM:ään nimenomaan on luikerrellut näitä fanaattisia aktivisteja, jotka pyrkii kaikin keinoin lopettamaan koko hevosten pidon Suomessa. Näitä SEYn jäseniä.

Lähettäjä: HK 
Päivämäärä:   16.9.24 22:35:18

Sen lisäksi että riittävää kokemusta ja käytännön ymmärrystä hevostenpidosta ei näy, eivät nämä tämän hevosasetuksen pykääjät myöskään seuraa muiden maiden tapahtumia, mikä on todella huolestuttavaa. Tässä laissa olisi pipertämisen sijaan voitu ehdottaa ihan oikeasti tärkeitä muutoksia mm. hevoskasvatuksen ja jalostuksen menetelmiin liittyen. Ruotsissa jo kiellettiin OPU/ICSI.

Suomi ei ole mikään hemmetin saari vaan täällä tulee lainsäädännössä ottaa mallia ja esimerkkiä isoista hevosmaista. Siellä on tiede, tieto, ammattimaisuus ja ymmärrys tosiaan jo rapakon takana valovuoden meitä edellä. Ei harrastajien toimesta näperrellä turhia vaan eletään tässä ajassa.

https://www.horseandhound.co.uk/news/studbook-takes-ethical-stance-as-
registration-of-foals-bred-via-certain-reproductive-techniques-to-be-banned-855230

Lähettäjä: + 
Päivämäärä:   16.9.24 22:37:22

"1.1.2024 voimaan tullut laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023) toi uusia vaatimuksia myös hevosten ja muiden hevoseläinten pitäjille. Vaatimuksista on kerrottu tarkemmin Ruokaviraston verkkosivulla Hevosten pitoa koskevia uusia vaatimuksia."

20-vuotta vanha laki?!

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   16.9.24 22:42:14

"Sinne MMM:ään nimenomaan on luikerrellut näitä fanaattisia aktivisteja, jotka pyrkii kaikin keinoin lopettamaan koko hevosten pidon Suomessa. Näitä SEYn jäseniä."

Ei suoranaisesti MMM:ään, vaan sen asettamaan neuvottelukuntaan.

"Valtioneuvosto on tänään maa- ja metsätalousministeriön esityksestä asettanut valtioneuvoston asetuksen (1174/2010) mukaisen seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimikaudeksi 15.5.2024 – 14.5.2027.
Neuvottelukunnan tehtävät ovat asetuksen mukaan:
1) seurata ja arvioida seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin kehitystä ja tehdä ehdotuksia hyvinvoinnin pitkäjänteiseksi kehittämiseksi sekä antaa lausuntoja merkittävistä seura- ja harrastuseläinten hyvinvointia koskevista hankkeista ja esityksistä;
2) tukea ja edistää viranomaisten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin parantamiseksi;
3) edistää seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin merkitystä ja arvostusta yhteiskunnassa;
4) suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön määräämät
tehtävät."

Tämän poppoon ansiosta tämä aivopieru on tekaistu. Epäselvää on että miten tämä kömpelö lakiesitys sopii yhteenkään noista tehtävistä?

Lähettäjä: näin 
Päivämäärä:   16.9.24 22:50:16

Jos edellisen lakimuutoksen tarkoitus oli mm. "selkeyttää eläinsuojelua koskevaa lainsäädäntöä", niin tästä ehdotelmasta on kyllä selkeys kaukana!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   16.9.24 23:08:15

Sey vois saman energian käyttää suomalaiseen vanhusten hoitoon... Siellä olisi paljon korjattavaa, osa vanhuksia on varmasti huonommassa oloissa kun 99% suomalaisista hevosista

Lähettäjä: Qwerty 
Päivämäärä:   16.9.24 23:14:25

Selasin läpi tämän MMM; Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan pöytäkirjoja, ja sieltä löytyvät seuraavat merkinnät. Eli näin lakiesitys eteni.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan (IV) kokous 3/2023
Aika 8.6.2023, klo 13.00–16.00:

"6. Hevosasetuksessa huomioitavaa, alustus Kati White (neuvottelukunnalle lähettämänsä sähköpostin liitteen pohjalta). Soveltamisala: Kattaako hevosasetus aasien lajinmukaiset tarpeet, vai tulisiko niistä mainita asetuksessa erikseen? Hevosten kohtelu: tulisiko varsojen yksinpidosta, ulkoiluajoista, sosiaalisen käyttäytymisen mahdollisuuksista säätää erikseen? Tulisiko hevosten kouluttamisesta ja käytöstä terapiaeläiminä kirjata tarkemmin? Kielletty kohtelu: mitä kaikkea hevosten kohdalla tulisi erikseen mainita kiellettynä kohteluna? Hevosalan vastuuttaminen siitä, ettei kiellettyä kohtelua ja ajotapaa hyväksyttäisi? Ongelmana on, että esim. ravikilpailuissa rikoshyöty on rangaistusta suurempi, mikä ei edesauta laittomista toimintatavoista
luopumista. Välineet, laitteet ja aineet: esim. imppauspannan käytön kieltäminen tarpeen, sallittava korkeintaan eläinlääkärin määräyksestä. Hoidon yleiset vaatimukset: hevosilla tulisi olla päivittäinen mahdollisuus olla vapaana lajitovereiden seurassa; tarhassa oltava mahdollisuus liikkua kaikissa askellajeissa, poikkeuksena vain eläinlääkärin määräys. Ruokinta ja juotto: korsirehu pääasiallisena ravintona ilman liian pitkiä taukoja ruokinnassa; jatkuvan juomaveden tarjoamisen poikkeus ulkotarhoissa:
miten juomaveden riittävä saanti varmistetaan? Ulkotarhan ja laitumen määritelmät: vähimmäisala tai -vaatimus tarhan sivun pituudelle; säänsuojan määritelmä? Kesäihottumasta kärsivien hevosten suojaamisvelvoite hyvä asia. Mainittiin myös muun muassa hevosten kiinnipitäminen, käyttäytymisongelmien ehkäiseminen laumahierarkiassa, kielen sitominen eläinlääketieteellisin perustein, painojen käyttö hevosten jaloissa tietyn askellajin aikaansaamiseksi, kannusten käyttö ja materiaalit, sosiaalisten suhteiden mahdollistaminen, kengitys, hammashoito, lihavuuden ehkäisy, loimitus, virikkeet jne. Esitettiin toive, että asetukseen kirjattaisiin selkeästi tilanteet, joissa sovelletaan toista säädöstä (esim. kilpailut?).
Todettiin, että asiantuntijan kuuleminen hevosten hyvinvoinnin tutkitusta tiedosta on tarpeen erityisesti lajinmukaisten käyttäytymistarpeiden osalta; asiaan palataan seuraavien kokousten myötä. Asetusta valmisteleva Kirsti Huovinen ministeriöstä pyydetään osallistumaan kokouksiin, joissa hevosasiaa käsitellään. Puheenjohtajisto pyytää hevostutkimuksen asiantuntijoita neuvottelukunnan kuultaviksi syksyn kokouksiin."

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan (IV) kokous 2/2023
Aika 18.4.2023, klo 13.00–16.00:

"6. Eläinten hyvinvointilakia tarkentavat lajikohtaiset asetukset, keskustelunavaus (mm. hevosasetuksen ennakointi) ja asiantuntijakuulemisten suunnittelu syyskaudelle.
Lainsäädännön valmistelun resursointi on niukkaa ja leikkauspaineita on luvassa.
Hevosasetuksen osalta esim. karsinoiden vähimmäiskokovaatimuksiin on
neuvottelukunnan näkökulmasta otettava kantaa. Todettiin, että hevosasetuksen
etenemisen aikataulu ei ole selvillä, mutta sen sisältöä voi neuvottelukunta ryhtyä pohtimaan. Myös jalostusasetuksen osalta ehdotettiin, että neuvottelukunta pohtisi jo ennakkoon aiheita, joita asetuksessa tullaan nostamaan tai tulisi nostaa esiin ja valmistautua lausumaan näistä.
Päätettiin, että tulevaa hevosasetusta ennakoiden Kati White kokoaa uuden
lainsäädännön hevosiin liittyvää, asetuksella säädettävää sisältöä käsiteltäväksi
seuraavassa kokouksessa 8.6.

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan (IV) kokous 4/2023
Aika 29.8.2023, klo 13.00–16.00:

"5. Toimenpideasetuksen valmistelu ja hevosasetus, alustus Tiina Pullola ja Kirsti
Huovinen, MMM Toimenpideasetuksen valmistelu perustuu eläinten hyvinvointilain pykäliin 15 ja 16, joissa säädetään mm. kipua ja kärsimystä aiheuttavista toimenpiteistä. Toimenpiteitä saa tehdä vain, jos se on eläimen hyvinvoinnin kannalta perusteltua. Kyse on toimenpiteistä, jotka aiheuttavat eläimelle kipua tai kärsimystä ja jotka tehdään muuten kuin sairauden hoitamiseksi (esim. eläimen merkitseminen, keinollinen lisääminen,
alkionsiirto), eli syy toimenpiteen tekemiseen ei ole suoraan eläimen oman
hyvinvoinnin turvaaminen. Asetuksella säädetään sallituista menetelmistä ja
tarkennetaan lain 15 pykälän listaa sallituista poikkeuksista (kuten kastraatio, eläinten käsiteltävyyden ym. parantamiseksi tehtävä toimenpide, keinosiemennys).
Merkintämenetelminä sallitaan mikrosirun asettaminen kaikille eläimille ja mahdollisesti myös tatuointi kissoille, koirille ja kaneille. Kaneja tatuoidaan, mutta myös sirutus onnistuu ja voisi siten olla yksin riittävä merkintämenetelmä kaneille. Muista eläintenpitoon liittyvistä, välttämättömistä toimenpiteistä selvennetään asetustasolla mm. että sallittua on veri- tai kudosnäytteen ottaminen eläimen jalostusarvon (mahdollisesti myös sukupuolen) määrittämiseksi tai vapaaehtoisen eläintautiseurannan toteuttamiseksi. Erikseen kielletään (kuten tähänkin asti) eläimen hännän tai korvien typistys, koiran kannuskynsien poistaminen muusta kuin eläinlääketieteellisestä syystä, ja linnun siipisulkien leikkaaminen lentämisen vaikeuttamiseksi. Eläintä, jolle on tehty leikkaus tms. kärsimystä aiheuttava toimenpide, jonka tarkoituksena on eläimen ulkonäön muuttaminen (esim. koirien hännän tai korvien typistys), ei saa käyttää kilpailuissa eikä pitää näytteillä.

Toimenpideasetus tulee lausunnoille ja sidosryhmille järjestetään kuulemistilaisuuksia valmistelun edetessä.

Hevosten osalta toimenpideasetuksessa kiellettyä olisi polttomerkin laitto ja
turpakarvojen ajo. Sudenhampaan poisto olisi sallittua eläinlääkärin toimesta, samoin kuin muut hoitotoimenpiteet eläinlääkärin tekeminä. Hevosia saisi keinosiementää koulutuksen saanut henkilö, ja koulutuksesta säädettäisiin asetuksella tarkemmin. Koulutuksen saanut henkilö voisi tietyin ehdoin siementää myös kotitalleilla, mitä neuvottelukunta piti kannatettavana muutoksena hevosten hyvinvoinnin kannalta.

Hevosia koskee tällä hetkellä kaksi asetusta, eläinsuojeluasetus ja asetus hevosten suojelusta. Asetus hevosten suojelusta ei kumoudu uuden lain tullessa voimaan, vaan vasta sitten, kun se erikseen kumotaan ja uusi asetus on saatu valmiiksi. Hevosasetuksessa keskeistä on taata hevoselle mahdollisuus olennaisten, lajinmukaisten käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen (eläinten hyvinvointilaki, pykälät 20, 21,33 ja 37).

Käytännössä pohdintaa aiheuttaa esim. liikkumisen tarve: tullaanko tarhaus säätämään pakolliseksi, ja voidaanko vaatia päivittäistä tarhausta ja minimiaikaa tarhaukselle? Pitäisikö säätää maksimiaika sille, kuinka kauan hevonen vi olla ilman karkearehua, ja pitäisikö tarhassakin tietyin edellytyksin olla jatkuvasti vettä tarjolla? Myös lajitoverin seurasta, karsinan koosta ja vähimmäispito-olosuhteista tullaan säätämään tarkemmin.
Avien ja kuntien eläinlääkäreille tehdyn kyselyn perusteella hevosten hyvinvointia vaarantavat mm. kuraiset, lantaiset ja liina pienet tarhat, liian pienet karsinat, stressiperäiset sairaudet, säänsuojan puute sekä liiallinen sisällä seisottaminen. Jos vaatimuksista tulee olennaisesti nykyistä tiukempia, tulevat siirtymäajat olemaan tarpeen.

Lähettäjä: Qwerty 
Päivämäärä:   16.9.24 23:31:03

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan (IV) kokous 5/2023
Aika 12.10.2023, klo 13.00–16.00:

"3. Hevosten käyttäytymistarpeet
Apulaisprofessori Janne Winther Christensen Aarhusin yliopistosta Tanskasta alusti keskustelua hevosten käyttäytymistarpeista (diat erillisenä liitteenä). Hevosen vapaan liikkumisen ja sosiaalisten tarpeiden merkitystä on vaikeaa tutkia erikseen, sillä kaikki käyttäytymistarpeet ja niiden toteuttamisen mahdollisuudet vaikuttavat toisiinsa, Christensen sanoi.

Esitettiin, että laissa pitäisi säätää ulkoilumahdollisuus kaikille hevosille. Esim.
Tanskassa vaaditaan, että tallilla on vähintään kaksi hevosta, niiden yhtäaikaista
tarhassa tai laitumella pitoa ei vaadita. Yhtäaikainen tarhaus lajitoverin kanssa toisi etua hevosen hyvinvoinnille. Orejakin kannattaa pitää yhdessä, jos ne ovat tottuneet toisiinsa.

Varsat vieroitetaan Tanskassa noin puolivuotiaina, mutta ne hyötyisivät pidemmästä vierihoitoajasta ja vieroituksesta ryhmään eri-ikäisten hevosten kanssa. Aikuisten hevosten seura on hyväksi varsojen kehitykselle.
Tanskassa hevosilla on oltava viitenä päivänä viikossa 2 h kerrallaan mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen (laitumella, tarhassa tai muuten ulkona). Se ei kuitenkaan riitä hevosen hyvinvoinnin kannalta, vaan vapaata liikuntaa tarvittaisiin joka päivälle, Christensen sanoi.

Kilpahevosten kohtelusta on käyty keskustelua Tanskassa, lisää tietoa täällä:
https://detdyreetiskeraad.dk/fileadmin/user_upload/Dyreetisk_Raad/Publikation
er/Udtalelser/Oversaettelser/Statement_on_the_use_of_horses_for_sport_2023.pdf.

Toiminnan sosiaalinen lisenssi puhuttaa: riittääkö syyksi hevosten kilpailutukseen, että se tuottaa ihmiselle huvia? Kilpailuja voidaan perustella sillä, että muitakin eläimiä pidetään erinäisissä tarkoituksissa, ja niin kauan kuin niiden hyvinvointi on turvattu, kilpailut voidaan hyväksyä. Aiheesta kaivattiin kuitenkin lisää keskustelua myös Suomessa.

Laura Hänninen (Helsingin yliopisto) alusti keskustelua hevosten unesta ja levosta (diat erillisenä liitteenä)."

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan (IV) kokous 6/2023
Aika 12.12.2023, klo 13.00–16.00:

"3. Hevosten käyttäytymistarpeet
MMM Essi Wallenius kertoi Mittarit hevosen hyvinvointiin -hankkeen pohjalta
hevosten liikkumisen tarpeesta ja tarvittavasta tarhan minimikoosta.
Liikkumisen tarve patoutuu hevosilla ainakin yli 14 h karsinassa pidon
seurauksena. Liikkumisentarpeen tyydyttymisen kannalta pihattotallit ovat
karsinoita parempi vaihtoehto, etenkin jos hevosten resurssit (rehut, heinä)
sijoitellaan tallissa niin, että hevonen joutuu liikkumaan niiden välillä. Runsas
tallissa vietetty aika altistaa hevosen harjoitus- ja kilpailutilanteissa saataville
vammoille. Ilman ratsastajaa tapahtuva liikkuminen on hevosen terveydelle
parempi kuin sama määrä liikkumista ratsastaja selässä. Erityisen edullista
hevoselle on, että se saa vapaasti ja omaehtoisesti liikkua eri paikkojen välillä,
esim. sisätiloista laitumelle jne. Runsas vapaa liikkuminen vähentää myös
hevosten reaktiivisuutta ja lisää siten turvallisuutta. Pihattotalleilla hevosten
välisten aggressioiden määrän on havaittu olevan 0,5 krt/h, karsinatalleilla
pienissä tarhoissa 1,5-2 krt/h. Tilan määrän lisäksi vaikuttaa myös ympäristön
mielekkyys ja seura. Resurssien jakaminen eri puolille jaloittelualuetta tuo
lisähyötyä, ja vaihtelevat pinnanmuodot ja ympäristöt houkuttelevat hevosia
liikkumaan enemmän. Pieniinkin tiloihin voidaan saada lisää mielekkyyttä
hevosille esim. kujarakenteiden avulla. Hevonen suosii sosiaalista kontaktia
lajitovereiden kanssa, ja mahdollisuus kontaktiin on yhteydessä vähäisempään
stereotyyppiseen käyttäytymiseen hevosilla.

Käytännön haasteina hevostenpidossa todettiin olevan vanhojen käytäntöjen
päivittäminen ja käsityönä tehtävän työn määrä. Asetusvalmistelussa haastaa
etenkin tutkimustiedon mukainen, nykyvaatimuksia huomattavasti suurempi
tilan tarve, jotta kaikissa askellajeissa liikkuminen olisi hevosille mahdollista
tarhaoloissa. Hevosen hyvinvoinnin kannalta ravinnonsaannin tasaisuus ja
ravinnonetsimiskäyttäytymisen tukeminen olisi tärkeää. Hevosten ilmeiden,
eleiden ja käyttäytymisen parempi tunteminen ja jatkuvan veden (rajoittamaton)
tarjoaminen olisi myös olennaista hevosten hyvinvoinnin kannalta.

ELT Anna Mykkänen alusti jatkuvan vedensaannin merkityksestä ja
makuualueen vähimmäiskoosta hevosilla. Riittävä uni ja lepo ovat hevoselle
merkittäviä hyvinvointitekijöitä. Hevonen nukkuu 2,5-5 h vuorokaudessa.
Kyljellään nukkuminen on unen laadun ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä.
Karsinan koolla on merkitystä nukkumisen kannalta, mutta tarkkaa
tutkimustietoa ei juuri ole saatavilla. Pienissä karsinoissa piehtarointiliikkeitä
havaittiin enemmän hevosten noustessa. Liian pienissä karsinoissa hevosten
havaittiin pysyttelevän hereillä ja välttävän makuulle menoa, ja ahtaissa
pihatoissa hevoset nukkuivat vähemmän kuin yksittäiskarsinoissa. Hevosen
makuuaikaan vaikuttavat myös valon määrä, liikunta, synkronisen
laumakäyttäytymisen mahdollisuus, ympäristön lämpötila, sääolot, kuivikkeen
laatu ja määrä, ympäristön virikkeettömyys ja äänet.

Vedentarve hevosilla vaihtelee mm. sään mukaan. Ylläpidossa hevonen
tarvitsee keskimäärin 25 l/vrk, tiineenä 31 l/vrk, imettäessä 51 l/vrk ja alle
vuosikkaana varsana 19 l/vrk. Jos vedensaantia rajoitetaan, hevosen juoma
vesimäärä jää todennäköisesti tarpeeseen nähden vajaaksi. Vedensaannin
häiriötekijät ovat myös riskejä ähkylle. On oletettavaa, että jos hevoselle
tarjotaan rehua mutta ei samalla vettä, hevonen kokee janoa. Janon tunteen
havaitseminen tai sen mittaaminen hevosesta käsin on vaikeaa.

MMM Susanna Back kertoi hevosten jalostuksesta ja perinnöllisistä
sairauksista. Hippos ylläpitää kantakirjoja 14 eri rodulle. Niissä on määritelty
jalostustavoitteet, joiden perusteella tehtävän valinnan tavoitteena on parantaa
rodun geneettistä tasoa. Jalostusarvostelulla varmistetaan, että hevonen on
terve ja käyttötarkoitukseensa sopiva.

Hevosilla on laji- ja rotukohtaisia sairauksia esim. kiveksissä, hampaissa,
ihossa, luustossa (osteokondroosi) ja kaviorustoissa (luutuma).
Jalostusohjelmat huomioivat perinnölliset sairaudet, ja niiden vastustamiseksi
hevosen on täytettävä määritellyt rakenne- ja terveysvaatimukset. Geneettisen
monimuotoisuuden säilyttäminen on huomioitava resessiivisesti periytyvissä
sairauksissa: esim. kaikkia taudin kantajia ei kannata poistaa, jottei samalla
menetetä tarpeettomasti geneettistä vaihtelua kannassa. Jalostuskäytön
rajoittaminen tarvittaessa, geenitestaus sekä tiedon tuottaminen ovat tärkeässä
roolissa perinnöllisten sairauksien vastustamisessa.

Hevosten jalostuksessa käytetään suhteellisen paljon samoja ja samansukuisia
jalostusyksilöitä, jolloin perinnöllisten sairauksien riski kasvaa. Oreilla on
vuosittainen astutusraja mutta ei tiettävästi kokonaisastutusrajaa, jolloin
yksittäisen oriin jälkeläisten määrä voi nousta jopa 1500:aan. Hevospuolella
esim. osteokondroosin esiintymisen seurantaan ei ole olemassa
järjestelmällistä keinoa, ja sairaus on yleistynyt. Laajamittaista dataa oriiden
jälkeläisten osteokondroottisista muutoksista ei ole saatavilla.

Eläinlääkärin velvollisuus ilmoittaa perinnöllisistä sairauksista tai vioista
johtuvista toimenpiteistä koskee vain kissoja ja koiria, ei hevosia. Sen
ulottaminen hevosiin vaatisi lakimuutoksen."

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan (IV) kokous 1/2024
Aika 19.3.2024, klo 13.00–16.00:

"3. Maa- ja metsätalousministeriöstä kerrottiin, että kevään aikana lausunnoille on tulossa tuotantokanien, hevosten ja turkiseläinten hyvinvointia koskevat asetukset. Myös nautojen suojelua ja eläinjalostusta koskevat asetukset tulevat tänä vuonna uudistettaviksi. Kissoja ja koiria koskeva EU-asetus on työn alla vielä tämän EUparlamenttikauden aikana. MMM järjestää sidosryhmätilaisuuden
luolakoirakoetoiminnasta ja elävien kohde-eläinten käytöstä kokeissa ja harjoituksissa."

6. Muut asiat
jäsenten terveiset, Tapio Eerola: sukusiitoksen huomiointi hevosilla on jatkossa
entistä tärkeämpää. Jos sukusiitosastetta ei huomioida riittävästi, hevosala
joutuu tulevaisuudessa samanlaisiin ongelmiin kuin missä osa pitkälle
jalostetuista, sukusiittoisista koiraroduista on nyt."

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan (IV) kokous 2/2024
Aika 10.5.2024, klo 9.00–12.00:

"7. Muut asiat
Puheenjohtaja muistutti, että hevosasetus on lausunnoilla ja neuvottelukunnan
nykyisellä kokoonpanolla on halutessaan neljä päivää aikaa lausua, tai
vaihtoehtoisesti jättää lausuminen neuvottelukunnan uuden kokoonpanon
tehtäväksi. Hevosalan edustajat toivoivat lausumisen siirtämistä seuraavalle
kaudelle. Toivottiin, että ne nykyiset jäsenet, jotka eivät jatka uudella kaudella,
kirjaisivat toiveensa, jotka välitettäisiin uudelle kokoonpanolle lausunnon
pohjamateriaaliksi. Lausunnolle saataneen viikko lisäaikaa niin että määräaika
on 17.6. Puheenjohtajan ehdotuksen mukaan lausuminen jätettiin uuden
neuvottelukunnan tehtäväksi seuraavin huomioin:"

https://mmm.fi/web/mmm/hanke2?tunnus=MMM023:00/2021

Lähettäjä: Qwerty 
Päivämäärä:   16.9.24 23:38:21

Näillä on siis Teams kokousten lisäksi oma facebook-ryhmä missä jäsenet jakavat materiaaleja. Toukokuussa kokoonpano vaihtui, mutta edellisessä mukana ollut päällepäsmäri on siis juuri tuo SEY:n puheenjohtaja, ja mm. joulukuun kokouksessa paikalla virallista jäsentä paikkaamassa oli itse Elisa Aaltola.

Toukokuussa valitun neuvottelukunnan kokoonpano on vuoteen 2027 asti seuraava:

Puheenjohtaja:
Laura Hänninen, dosentti, Helsingin yliopisto
Varapuheenjohtaja:
Taru Säteri, eläinsuojelutoimija, rakennustekniikan insinööri
Muut jäsenet (varajäsenet sulkeissa):
Koiratoiminta:
Kimmo Mustonen, Suomen Kennelliiton hallituksen jäsen
(Molli Nyman, Suomen koirankasvattajat SuKoKa ry:n puheenjohtaja)
Kissatoiminta:
Riikka Turpeinen, Suomen Kissaliiton puheenjohtaja
(Mari Tienhaara, eläinlääkäri)
Hevostoiminta:
Susanna Mäki, Suomen Hippoksen eläinlääkäriasiantuntija
(Minna Tallberg, hevosten kouluttaja ja kirjailija)
Eksoottisten eläinten harrastustoiminta:
Joonas Gustafsson, eksoottisten eläinten harrastaja
(Markus Dernjatin, biologi)
Seura- ja harrastuseläinten hyvinvointia koskeva tutkimus:
Saara Kupsala, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
(Kati Tuomola, eläinlääkäri)
Seura- ja harrastuseläinten pitoon liittyvä etiikka:
Jirka Vierimaa, yhteiskuntatieteiden maisteri
(Elisa Aaltola, dosentti, Turun yliopisto)
Ruokavirasto:
Alisa Matomäki, erityisasiantuntija
(Sanna Varjus, erityisasiantuntija)
Käytännön eläinsuojeluvalvontatyötä tekevä viranomainen:
Jan Mattila, läänineläinlääkäri, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
(Elli Valtonen, eläinlääkäri)
Vapaaehtoinen eläinsuojelutyö:
Kati White, toiminnanjohtaja, SEY Suomen eläinsuojelu
(Marika Stillman, johtava eläinhoitaja)
Käytännön eläinlääkintätyö:
Anna-Mari Olbricht, eläinlääkäri
(Suvi Heinola, eläinlääkäri)
Seura- ja harrastuseläinkauppiaat:
Päivi Tiitinen, yrittäjä
(Sari Kuutti, eläinkauppayrittäjä)
Kuluttajat:
Timo Niemi, lakimies, Kuluttajaliitto ry
(Alexandra Antell, graafinen suunnittelija)
Pysyvä asiantuntija:
Tiina Pullola, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
Sihteeri:
Tiina Kauppinen, erityisasiantuntija, Eläinten hyvinvointikeskus, Luonnonvarakeskus

Mutta uusimpia pöytäkirjoja en löydä?

https://mmm.fi/seura-ja-harrastuselainten-hyvinvoinnin-neuvottelukunta

Lähettäjä: Jurre 
Päivämäärä:   16.9.24 23:50:20

Minua myös kiusaa eniten se, että mielestäni asetuksella ei voi antaa määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa perustuslain omaisuuden ja elinkeinonvapauden suojien kanssa. Asetuksella ei myöskään voida antaa määräyksiä, joiden avulla määritellään, mitä eläinsuojelurikosten ja rikkomusten tunnusmerkistöt sisältävät. Nythän asetus johtaa siihen, että hevosten pitäjä rikkoo lakia, kun ei juota hevosta 4 tunnin välein, koska asetuksenantovaltuutus on väljä. Kriminalisoinnit pitäisi kuitenkin laillisuusperiaatteen mukaan perustua lain tasoiseen sääntelyyn.

Turpakosketuksen vaatimus taas ylittää selkeästi asetuksenantovaltuutuksenkin, mikäli hevonen on esim. päivän tarhassa laumassa muiden hevosten kanssa. Lailla vaaditaan olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämistä ja asetuksenantovaltuutuskin on annettu vain olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämisestä. Miten kyse voi olla olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämisestä tapauksessa, jossa hevonen saa olla päivän ulkona kavereiden kanssa. Olennaisten käyttäytymistarpeiden tyydyttämättömyydestä voisi olla kyse, jos hevonen ei saisi koskaan kontaktia toiseen hevoseen. Tosin joskus sellaiseenkin on mentävä pakon sanelemana ja hevosten hyvinvoinnin vuoksi.

Imppauspantaan SEY yritti ajaa jo itse lakiehdotuksen kiellettyjen välineiden listalle, mutta epäonnistui siinä. Jostain syystä he mieluummin antavat ähkyherkän hevosen mieluummin kuolla kuin käyttää imppauspantaa. Tutkimusten mukaan kuitenkin ähkyherkälle hevoselle nimenomaan hyöty-haittapunninnan kautta voi olla perusteltua käyttää pantaa.

Ehdotus on ihan läpimätä. Joku pikkusielu on saanut päähänsä tällaisia yksittäisiä asioita, eikä ymmärrä, että joskus on parempi noudattaa kill your darlings -periaatetta, koska nämä rakkaat pikkuseikat johtavat siihen, että hevosten hyvinvointi heikkenee sen sijaan, että se paranisi.

Lähettäjä: Qwerty 
Päivämäärä:   17.9.24 00:21:35

"Päätettiin, että tulevaa hevosasetusta ennakoiden Kati White kokoaa uuden
lainsäädännön hevosiin liittyvää, asetuksella säädettävää sisältöä käsiteltäväksi
seuraavassa kokouksessa 8.6."

"Toiminnan sosiaalinen lisenssi puhuttaa: riittääkö syyksi hevosten kilpailutukseen, että se tuottaa ihmiselle huvia? Kilpailuja voidaan perustella sillä, että muitakin eläimiä pidetään erinäisissä tarkoituksissa, ja niin kauan kuin niiden hyvinvointi on turvattu, kilpailut voidaan hyväksyä. Aiheesta kaivattiin kuitenkin lisää keskustelua myös Suomessa."

Miksi _yhdessäkään_ pöytäkirjassa ei ole kirjattu _mitään_ positiivisia asioita ja edistyksiä mitä eri järjestöt ovat suomessa tehneet hevosten hyvinvoinnin eteen? Ei ihme jos hevosalasta välittyy väärä kuva, jos tarkoituksella vain kaikki epäkohdat listataan. Jos toimikunnan tehtävänä on valtioneuvoston asetuksella "seurata ja arvioida seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin kehitystä", niin sehän ei nyt toteudu totuudenmukaisesti laisinkaan. Hevosten hyvinvointi on edistynyt mutta siitä ei ole mustaa valkoisella. Eikö hevosalan edustajat käytä lainkaan puheenvuoroja?

SEY:
Kati White
toiminnanjohtaja

liiton toiminnan suunnittelu ja johtaminen
asiantuntijatehtävät
lausunnot
poliittinen vaikuttaminen
kansainvälinen yhteistyö

Ollut Animalissa myös töissä, ja Oikeutta Eläimille aktiivijäsen?

Lähettäjä: Qwerty 
Päivämäärä:   17.9.24 00:25:18

"ei voi antaa määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa perustuslain omaisuuden ja elinkeinonvapauden suojien kanssa"

Mihin tarkemmin viittaat?

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   17.9.24 00:38:15

On kyllä erikoista että tällaista tehtaillaan, samalla kun turkistarhaus ja parsinavetat olla kukoistaa! Hevonen on yhtälailla eläin, melko herneaivoinen. En siis mitenkään vähättele niin älykkyyttä ja tunteita, mutta pitää tietää että ne eivät ole samat kun esim. kädellisillä.

Miksi ei vaan voida todeta että hevosalalla ei tällä hetkellä ole erityisiä uudistustarpeita. Ei hevosala ja ratsastus harrastuksena, tai kilpaililajina missään muuallakaan ole missään "hyvinvointikriisissä". Onhan hullua miten sen varjolla että suomessa ei uutisoida kaikesta kehityksestä maailmalla, niin nämä pääsevät jankkaamaan mielikuvaa ettei sellaista ole olemassakaan. Aktiivisiahan nämä ovat hakeutumaan päättäviin elimiin ja pitämään esillä omaa agendaa, mutta tasapuolisuuden nimissä myös toinen kanta pitäisi ehdottomasti saada yhtä aktiivisesti julki. Tuossa on mainittu esimerkiksi "Mittarit hevosen hyvinvointiin -hankkeen pohjalta", mutta eipä ole pöytäkirjaan lyöty että maassa on kasvavissa määrin useita tällaisia hankkeita ja listattu niitä.

Onko se että joku asia yhden asiantuntijan suulla "toisi etua", todella syy säätää tänne pohjoismaiden tiukin laki hevosenpitoon?

Tulikohan nuo "Bar":in erinomaiset ja tärkeät pointit kirjattua tuonne lausuntoihin?

Lähettäjä: ope 
Päivämäärä:   17.9.24 01:05:37

Varmaan ensi vuonna tämä neuvottelukunta kaikessa viisaudessaan tajuaa tarkistaa että minkälaisia määräyksiä, suosituksia ja ohjeita se EU mahtaa antaa. Ja sitten laitetaan taas kaikki uusiksi? :D Tuostahan näkee selvästi että sen sijaan että White olisi käyttänyt asiallisia lähteitä ja pohjia, hän on keksinyt koko lakiasetuksen yksin ihan omasta päästään! :D

Guide to good animal welfare practice for the keeping, care, training and use of horses. https://tinyurl.com/ys8axbzk

AWIN welfare assessment protocol for horses
https://tinyurl.com/t69cprtu

Ei täällä ole mitään syytä tehdä tiukempia vaatimuksia kun mitä EU-komissio katsoo tarpeelliseksi. Mutta oikeasti suomalaisten pitää oppia verkoistoitumaan! Onhan tuo noloa että kuinka sijaan että tarkasteltaisi yleiseurooppalaista meininkiä, täällä väännetään lakia sen perusteella että jossain kyselyssä yksi eläinlääkäri on jotain maininnut. Olisi mielenkiintoista nähdä kysymyksenasettelu.

Ja tuollahan on oikein hekumoitu "olennaisesti nykyistä tiukemmista ja tarkemmista säädöksistä", ja vaikka mistä. Suhteellisuudentaju täysin hukassa.

"sidosryhmille järjestetään kuulemistilaisuuksia valmistelun edetessä"

Missä tällaisia tilaisuuksia muuten oli?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.9.24 06:58:23

Ei hevosala ja ratsastus harrastuksena, tai kilpaililajina missään muuallakaan ole missään "hyvinvointikriisissä.
*
Puutun tähän 1 lauseeseen. Et sitten yhtään kouluratsastusta seuraa ? Mun somekuplaan tihkuu yhtenään juttuja mitkä todistaa päinvastaista.

Lähettäjä: näin 
Päivämäärä:   17.9.24 07:27:18

Kaikissa lajeissa on omat mätämunansa ja tyypit jotka ei osaa. Tusina kymmenien tuhansien aktiivikilpailijoiden joukosta on hyvin vähän, vaikka somessa niitä joka tuutissa pyöritellessä alkaa tuntua että niitä on "kaikkialla". Hyvinhän noihin on puututtu ja on selvää että sääntömuutoksia on tulossa.

Lähettäjä: näin 
Päivämäärä:   17.9.24 07:35:12

Ja lakimuutokseen liittyen, kyllä on muutamat ihmiset taitavia vetelemään naruista! Miten hemmetissä maa- ja metsätalousministeriö lähtee tuollaiseen sumutukseen oikeasti mukaan? Puuttuuko harkintakyky täysin? Jos ei oikeasti keksi muita keinoja edistää hyvinvointia kun törkeiden lakien tekaisu niin mennään kyllä metsään ja pahasti. Asetus on palautettava pöydällle tai hylättävä, se olisi ainoa järkevä teko.

Olen ihmetellyt ja hävennyt noita OE-nimittelyitä ja huuteluita näissä keskusteluissa, mutta eihän ne perättämiä olekaan! Kyllä sekin näkemys on hyvä kuulla, mutta kyllä ruori pitää olla tolkun ihmisten käsissä.

Lähettäjä: joo 
Päivämäärä:   17.9.24 07:38:11

Oikeasti. Isoin ongelma kokeneilla hevosihmisillä EI ole se että he vastustaisivat hevosten hyvinvoinnin parantamista, vaan yksinkertaisesti se että tuosta ehdotuksestä näkee kilometrin päähän että sen ovat laatineet henkilöt joilla ei ole riittävää kokemusta ja käytännön ymmärrystä hevostenpidosta. Ja itsessään vain SE on hyvin huolestuttavaa.

- tämä on levinnyt muidenkin eläinten kohdalle eikä ainoastaan hevosiin ja se on hyvin huolestuttavaa.

Lähettäjä: i 
Päivämäärä:   17.9.24 07:51:53

Ei niitä ole ollut. Se yksi tilaisuus, jonka eläinten hyvinvointikeskus järjesti, ei ollut kuulemistilaisuus, koska siellä oli eri tahot vain lobbaamassa omaa asiaansa. Saimme siis ammattilaisina harrastajatason pläjäyksen ja keskusteluun jätettiin aikaa noin 10 min, oliko kahden tunnin esitelmien jälkeen. Oma käsitys kuulemistilaisuuksista on erilainen. Tämä oli lobbaustilaisuus.

-----

"sidosryhmille järjestetään kuulemistilaisuuksia valmistelun edetessä"

Missä tällaisia tilaisuuksia muuten oli?

Lähettäjä: joo 
Päivämäärä:   17.9.24 07:52:42

Kupsala on myös tällainen oe/ Animalia- asenteinen.

Lähettäjä: Jurre 
Päivämäärä:   17.9.24 07:58:19

Tästä löytyy esim. professori Tuomas Ojasen antamassa asiantuntijalausunnossa lisää. Lausunto löytyy eduskunnan sivuilta. Skrollaa sivu aivan loppuun. About vikalla rivillä on linkki kaikkiin annettuihin lausuntoihin.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_186+2022.aspx
---

Lähettäjä: Qwerty
Päivämäärä: 17.9.24 00:25:18

"ei voi antaa määräyksiä, jotka ovat ristiriidassa perustuslain omaisuuden ja elinkeinonvapauden suojien kanssa"

Mihin tarkemmin viittaat?

Lähettäjä: knakker 
Päivämäärä:   17.9.24 09:13:34

"Toiminnan sosiaalinen lisenssi puhuttaa: riittääkö syyksi hevosten kilpailutukseen, että se tuottaa ihmiselle huvia? Kilpailuja voidaan perustella sillä, että muitakin eläimiä pidetään erinäisissä tarkoituksissa, ja niin kauan kuin niiden hyvinvointi on turvattu, kilpailut voidaan hyväksyä. Aiheesta kaivattiin kuitenkin lisää keskustelua myös Suomessa."

Ai jestas. Harmi kun näistä ei ole kirjattu kuka tällaista on höpissyt, mutta että ihan hänen jalosta päätöksestään ja armostaan kilpailut voidaan hyväksyä! Onkohan hieman valta sokaissut arvon lainsäätäjiä. Siis kukahan tällaista keskustelua oikein kaipaa?? Eiköhän siinä tule arvot hyvin selväksi, ja on karmeaa että tällaiset henkilöt ovat etunenässä säätämässä lakeja joilla on vaikutusta jokaisen hevosenpitäjän elämään, niin että heitä voidaan alkaa syytellä rikoksista.

Nuo EU-vihkoset oli hyviä!

Lähettäjä: null 
Päivämäärä:   17.9.24 09:13:46

Valitettavasti tuossa mmm harraste neuvottelukunnan listassa todellinen hevososaaminen jää aktivismin alle. Esim Taru Säteri on Tesyn pj ja Seyn hallituksen jäsen. Kaikki voivat miettiä miksiköhän hän ei mainitse sitä tuossa listassa tai ainakin minusta vaikuttaa siltä, että ulospäin ei haluta näyttää Seyn osallistujien osuutta näin suurena. Lähes kaikki ovat Seyn piirissä ja ovat myös allekirjoittaneita tuolla adressissa. Nyt pitäisi Srl ja muiden toimijoiden herätä jo tekemään asialle jotain. Tallberg on itsenäinen toimija eli ei hänellä ole mitään todellista asiaa olla tuolla.

Lähettäjä: ohho 
Päivämäärä:   17.9.24 09:18:11

Tuo neuvottelukunta on kyllä häkellyttävä, siellä on todella äärinimiä etenkin hevospuolella.

Lähettäjä: Qwerty 
Päivämäärä:   17.9.24 09:24:20

Kiitos. Onkin mielenkiintoinen.

Suora linkki: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2023-AK-3756.pdf

"Lähes 40 eläinten hyvinvoinnin asiantuntijaa ja hevosalan yrittäjää vaatii, että hevosala kantaa vastuunsa eläinten hyvinvoinnin kehittämisestä." Lukee SEY:n sivulla.

Että ihan oikein vaatii. Hehän ovat itse osa tätä isoa, pahaa, vastuutonta(!) hevosalaa. Miksi ihmeessä tällaista väitettä "vastuuttomuudesta" esitetään? Toivottavasti se on vihdoin yhteen hiileen puhaltava "hevosala" joka alkaa vaatia näitä "asiantuntijoita" ja yrittäjiä heräämään normaaliin järjenjuoksuun ja perusteelliseen ajatteluun.

Lähettäjä: ZZ 
Päivämäärä:   17.9.24 09:55:09

Ihan hyvä muistaa, ketkä ovat allekirjoittaneet, jos haluaa että hevosalasta päättävät ammattilaiset, jotka tuntevat hevosen lajina, eikä hupiveikot, jotka hihhuloivat ja jotka lähinnä ovat keskittyneet syöttämään hevosia metabolisiksi läskeiksi.

Katselin yhden uuden pihattoyrittäjän videota, jossa oli maailman lihavin hevonen, jota opetettiin käyttämään jotain ruokinta-automaattia. Laissakin kuitenkin käsketään syöttämään hevosia sopivasti, eikä läskeiksi. Yhtä toista hevosta oli opetettu jo 4 kk, eikä vieläkään onnistunut. Taisi olla nimensä kirjelmään kirjoittanut paikan omistajan hevonen. Se kertookin kaiken näiden allekirjoittaneiden ammattitaidosta hevosten kanssa. Että sellaisia "ammattilaisia".

Lähettäjä: Anni 
Päivämäärä:   17.9.24 10:02:12

Aika vähän on allekirjoittaneita tuossa SEY:n vaatimuksessa. Kun otetaan huomioon, miten sitä on rummutettu heidän nettisivuillaan ja facebookissa. Eikö siitä ole ymmärrettävissä, että ei kovin suosittua tuo kiirehtiminen edes hevosharrastajien parissa. Siinä toisessa yrittäjien laatimassa lausunnossa oli kolme kertaa enemmän allekirjoituksia, vaikka sitä ei missään edes markkinoitu.

En ymmärrä, miksi asiaa pitäisi kiirehtiä. Eikö tärkeintä olisi, että saadaan realistinen, lainmukainen ja muutenkin kaikinpuolin hyvä asetus voimaan. Mitä hyötyä on kiirehtimisestä, en ymmärrä.

Lähettäjä: Huh 
Päivämäärä:   17.9.24 12:14:23

Kaikki jotka vertaavat hevosia ja vanhuksia ja kehottavat SEY:tä huolehtimaan vanhuksista
eläinten sijaan osoittavat vain täydellisen idioottimaisuutensa. Kaikkein tyhmimmillä ei pitäisi olla edes äänioikeutta.

Lähettäjä: Jaahas 
Päivämäärä:   17.9.24 12:55:15

Tätä keskustelua lukiessa ei voi kuin todeta, että ihminen ei näemmä vain tajua, kuinka omassa kuplassa tulee asioille sokeaksi.

Haluaisitte siis, että hevosten asioista päättäisivät vain hevosalan vankat ammattilaiset, joiden ammattilaisuus on ainoa oikea tapa nähdä hevoset? Heko todella ovat teistä niitä, jotka pystyvät parhaiten tarkastelemaan hevosalan asioita objektiivisesti?

Samahan se olisi, kun turkistarhauksesta ja sen eettisyydestä päättämään pistettäisiin vain turkistarhaajia. Heillähän se suurin ammattilaisuus on asiaan ja hehän niitä eläimiä hoitavat, eikä kaupunkilainen eläinaktivisti.

Onko oikeasti niin vaikeaa myöntää, että aina ne vankimmat alan ammattilaiset eivät todellakaan näe hevosen hyvinvointia objektiivisesti ja toimi sen mukaisesti? Maailmalla ollaan todellakin herätty nyt tähän hevosmaailman kuplaan, että toiminta ei ehkä kestäkään lähempää tarkastelua, kun tieto on lisääntynyt.

Kyllä, minä olin ennen kuplassa. Enpä ole enää. Turkistarhaus joutaisi lopettaa, ja hevosalan tulee siistiytyä merkittävästi ja hevosen hyvinvoinnin tulee olla nro. 1.

Lähettäjä: Jurre 
Päivämäärä:   17.9.24 13:13:05

Mielestäni on aika olennaista jo hevosten hyvinvoinnin vuoksi se, että tämänkin asetuksen valmisteluun osallistuvat ammattilaiset, joilla on kenties vuosikymmenten kokemus hevosista, siitä mitä ne tarvitsevat ja miten ne käyttäytyvät.

Sellainen ihminen, jolta tämä kokemus puuttuu, ei voi ymmärtää, miten tutkimusten tulokset parhaiten viedään käytäntöön.

Turkistarhauksessa tilanne on toinen. Hevosia ei pidetä lainkaan samoista syistä. Hevosia pidetään, koska hevosia rakastetaan. Turkiseläimiä pidetään, koska rakastetaan niistä saatavia tuotteita. On täysin idioottimaista verrata kahta näin eri lähtökohtiin perustuvaa eläintenpitoa.

Hevosten hoito on aivan eri tasolla kuin turkiseläinten pito. Hevonen on todennäköisesti ihmisen pitämistä lemmikeistä ja harraste-eläimistä se, jota pidetään eniten lajinomaisissa olosuhteissa. Sen vuoksi on merkillistä, että juuri hevosista on SEY muiden fanaatikkojen ohella nostanut niin suuren älämölön.

Jos verrataan vaikkapa kissaan, niin on aika luonnotonta pitää kissaa neljän seinän sisällä ihmisen kodissa. Eihän se vastaa yhtään sellaista olosuhdetta, kuin missä kissa asuisi, jos saisi itse päättää. Se haluaa vaeltaa ja saalistaa. Samoin on koirien laita. Koira on laumaeläin, jonka pitäisi saada elää muiden koirien kanssa ja saalistaa itse ravintonsa luonnosta ja ennen kaikkia liikkua paljon ja leikkiä lajitovereidensa kanssa. Vielä huonompi on tilanne erilaisilla jyrsijöillä, matelijoilla, jäniseläimillä ja linnuilla. Niitä pidetään usein pienissä häkeissä, joissa on muutama virikehärveli sen sijaan, että ne saisivat liikkua isolla alueella, tonkin maata, kipittää menemään pusikossa ja muutenkin tehdä sitä, mitä ne luonnossa tekisivät. Ne eivät koskaan välttämättä edes tunne vihreää ruohoa jalkojensa alla.

Kyllä itsestäni tuntuu, että hevoset saavat elää paljon useammin lajinmukaista elämää kuin yksikään noista yllä mainituista kissoista, koirista, pupuista, hamstereista, rotista jne.

---

Lähettäjä: Jaahas
Päivämäärä: 17.9.24 12:55:15

Tätä keskustelua lukiessa ei voi kuin todeta, että ihminen ei näemmä vain tajua, kuinka omassa kuplassa tulee asioille sokeaksi.

Haluaisitte siis, että hevosten asioista päättäisivät vain hevosalan vankat ammattilaiset, joiden ammattilaisuus on ainoa oikea tapa nähdä hevoset? Heko todella ovat teistä niitä, jotka pystyvät parhaiten tarkastelemaan hevosalan asioita objektiivisesti?

Lähettäjä: Lissu 
Päivämäärä:   17.9.24 13:18:54

Aika moni hevostalliyrittäjä on näitä vastaan, herää kysymys että miksi, varsinkin jos nämä on jo kunnossa.

Lähettäjä?

Päivämäärä16.9.24 18:48:13

1.Hevosen tulee saada ruokaa riittävän usein.
2.Hevosen tulee päästä liikkumaan omaehtoisesti tarhassa.
3. Jatkuvasti vettä tarjolla.
4. Ei saa eristää muista hevosista ilman erittäin painavaa syytä.
5. Varsaa ei saa vierottaa liian aikaisin.
6. Imppauspantakielto
7. Turpahihnaa ei liian kireälle.

Mikä näissä on sellaista mitä ei hyvässä tallissa nyt jo ole käytössä?

Lähettäjä: mä 
Päivämäärä:   17.9.24 13:24:12

Nuo luettelon vaatimukset eivät ole asetuksesta. Asetukset ovat paljon tarkemmat, niin että ne kääntyvät hevosta vastaan.

Vaaditaan erittäin kalliita asioita muka perustuen tieteeseen. Mutta kun meillä ei ole tietoa, että kuuden tunnin ruokintaväli estäisi mahahaavat. Iso laidun ei saa hevosta liikkumaan, jos se haluaa seistä stressaantuneena automaatin vieressä. Yhteen varusteeseen hirttäytyminen on vain naurettavaa.

Suosittelen boikotoimaan jokaista näistä allekirjoittajista.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.9.24 13:55:59

"Mutta kun meillä ei ole tietoa, että kuuden tunnin ruokintaväli estäisi mahahaavat. "

Edelleenkään siellä ei vaadita 6 tunnin ruokintaväliä. Eikä automaatteja. Muuten kyllä aika paska asetus.

Lähettäjä: mä 
Päivämäärä:   17.9.24 14:10:10

Ahneen ja lihavan hevosen kanssa ruokintaväli ja aika ilman ruokaa eivät kovin paljoa eroa toisistaan, jos ei halua eri syistä käyttää verkkoja.

Lähettäjä: Heh 
Päivämäärä:   17.9.24 14:10:34

Turkistarhausta ei voi verrata hevosenpitoon. Jos vertaa niin joko ei ymmärrä hevosalasta tai turkistarhauksesta. Jos kokee olevansa hevosihminen ja rinnastaa ne keskenään niin sahaa omaa oksaansa. Koska kun turkistarhaus tullaan EU tasolla kieltämään seuraavan 10v sisällä niin minkä kuvittelette olevan seuraavana? Lemmikkikissat? Rajatolpat siirtyy aina kun yhtä on saatu siirrettyä. Ja kun alamme kieltämään laillisia liiketoimintoja niin jokainen miettii mitkä liiketoiminnat maailmassa on laillisia ja eettisiä, koska mikään ei ole sen jälkeen toisen yläpuolella.

Lähettäjä: joo 
Päivämäärä:   17.9.24 14:25:30

Onko oikeasti niin vaikeaa myöntää, että aina ne vankimmat alan ammattilaiset eivät todellakaan näe hevosen hyvinvointia objektiivisesti ja toimi sen mukaisesti?

- kyllä he pääasiassa näkevät ja aina ei voi eläimiä pitää kuin luonnossa.
En ota esimerkiksi hevosta vaan esim. pihattolehmät joilla on pihatossa kunnollinen ja tasainen rehunsaanti kun taas joku " eläinsuojelu" valopää haluaisi lehmien laidunnuksen pakolliseksi eli meilläkin se käytännössä tarkoittaisi sitä että eläinten rehunsaanti vaihtelisi päivän mittaan todella paljon joka lisäisi eläinten sairastumisriskiä kun ne väkisin ajettaisiin tasaisen rehunsaannin ja rauhallisen parressa märehtimisen luota ulos jossa ei olisikaan mitään syötävää.

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   17.9.24 14:27:42

No, nämä alla olevat eivät ole asetustekstistä, vaan jonkun itse keksimiä mielikuvituksellisia tulkintoja. Asetusehdotuksessa on huomattavasti tarkempia määräyksiä. Annan esimerkin.

Mikäli käytetään automaattisia vesikuppeja, niiden virtausnopeuden on oltava 8 l minuutissa.

Tässä onkin oiva esimerkki siitä, miten jonkin tutkimuksen suositus kääntyy hevosen hyvinvointia vastaan. Jossain tutkimuksessa on myös todettu, että hevosen juomisen määrä ei kasva saavijuotossa.

No niin. Ensinnäkin, jälleen kerran, ammattilainen tietää, että hevoset ovat yksilöitä ja myös tapojensa orjia hyvin pitkälti. Ne voivat olla myös hyvin pelokkaita ja jopa itsepäisiä. Tästä aiheutuu se, että ilman mitään tutkimuksia, ammattilainen tietää, että osa hevosista juo paremmin, mikäli virtausnopeus automaatissa on heikko. Tämä siitä syystä, että ne pelkäävät liian voimakkaasti virtaavaa vettä ja automaatista aiheutuvaa kohinaa, eivätkä koskaan opi juomaan riittävästi, jos vettä tulee liian nopeasti. Osaa ei yhtään tykkää siitä, että vettä roiskuu, kun taas toiset rakastavat, että sitä roiskuu. Hevonen kuitenkin saattaa juoda aivan riittävästi hitaastikin virtaavasta automaatista. Ammattilainen tietää tämän, koska hevonen ei ole kuiva heikosta virtauksesta huolimatta. Automaattiin voi myös asentaa mittarin, jos juomisen määrästä ollaan kovin huolissaan ja tarvittaessa hevosta voidaan tällöin lisäjuottaa tai antaa sille karsinaan ja/tai tarhaan saavi, josta juoda. Monilla hevosilla onneksi on tarhassa saavi, eikä automaattijuotto. Siitäkin huolimatta, että tutkimuksissa väitetään, että saavijuotto ei lisää juomista. Tähänkin löytyy kyllä selitys ja ammattilainen tietää, mikä se on, toisin kuin viisaat tutkimusten tekijät. Toisekseen, hevoset ovat siis tapojensa orjia. Jos kyse on hevosesta, joka ei ole varsana oppinut juomaan automaatista, saattaa olla, että sitä on äärimmäisen vaikea opettaa juomaan automaatista enää aikuisena, varsinkaan, jos virtausnopeus on liian suuri. Lisäksi vuodenajasta ja yksilöstä riippuen hevonen saattaa tykätä joko kylmästä tai lämpimämmästä vedestä, eikä tämä tykkäämisen laatu suinkaan ole sama jokaisena vuodenaikana. Tämänkin ammattilainen on huomannut vuosien saatossa. Joka tapauksessa, vaikka jokaisella tallilla olisi virtausnopeudeltaan riittävät automaatit, hevosia kuolee kuitenkin ähkyyn, kun ne eivät juo riittävästi. Osa selittyy jo edellä mainituista syistä. Mutta, koska osa hevosista pelkää liian nopeasti virtaavaa vettä, automaatin virtausta voi yleensä säätää pienemmäksi. Nyt meillä siis on riittävän nopeasti virtaava automaatti, mutta tarkastaja ei voi tietää, että kun ovi sulkeutuu, virtaus säädetään pienemmälle, jotta hevonen taas uskaltaa juoda siitä. Onkin aivan älytöntä säätää asetuksella turhia kustannuksia aiheuttavia määräyksiä, kun asia voidaan hoitaa vähemmän vaikealla tavalla ja edullisesti. Ammattitaitoinen tallinpitäjä kyllä osaa hoitaa tämänkin homman niin, että virtausnopeuden säätämisestä huolimatta hevonen saa enemmän kuin riittävästi vettä. On myös hyvä huomioida, että suurin osa ähkyistä ilmenee syksyisin ja keväisin. Ei siis talvisin, jolloin juotto yleensä koetaan ongelmaksi ja ratkaisuksi esitetään sitä, että hevoset pitää juottaa neljän tunnin välein pakkasilla. Ja jälleen kerran, mitä hyötyä on määrätä juottoa lisättäväksi talvisin pakkasilla, kun suurin osa ähkyistä ilmenee vuodenaikana, jolloin hevosilla on vettä jatkuvasti saatavana? Perustelu lisäjuotolle ontuu. Ammattitaitoinen tallinpitäjä tietää kyllä, miksi ähkyjä syntyy juuri syksyisin ja keväisin. Tutkimuksia tekevät eläinlääkärit sitä lähinnä ihmettelevät, vaikka ammattilaiselle asia on itsestään selvä. Näiden ammattilaisten tallissa ähkyjä harvemmin esiintyykään, niitä on enemmän muilla talleilla ja syyt ovat usein ihan muualla kuin veden saannissa. Muun muassa tästä syystä asetusluonnoksen valmisteluun tarvitaan hevostenhoidon ammattilaisia, ei niitä, jotka eivät ole hoitaneet satoja tai tuhansia hevosia joka päivä huolehtien niiden veden tarpeen tyydyttämisestä.

Tästä ja muista käytännön hevosmiestaidoista voisi kirjoittaa kirjan ja tehdä siitä loogisen esityksen, mutta jääköön nyt tähän. Ehkä tämä hieman selvensi seikkaa, että asetuksen tasolla tehtäviin määräyksiin pitää saada joku järki, jotta emme vaaranna taitamattomampien omistajien/hoitajien/tallinpitäjien hevosten terveyttä, kun he sokeasti uskovat, että asetuksen määräyksiä noudattamalla hevoset pysyvät hengissä. Taitaa käydä päinvastoin, pahoin pelkään.

Ihan parasta olisi, jos tallinpitoon vaadittaisiin oikeasti tutkinto tai vähintään 20 v kokemus työskentelystä hevosten parista. Ei tarvitsisi säätää älyttömyyksiä.

---

Lähettäjä: Lissu
Päivämäärä: 17.9.24 13:18:54

Aika moni hevostalliyrittäjä on näitä vastaan, herää kysymys että miksi, varsinkin jos nämä on jo kunnossa.

Lähettäjä?

Päivämäärä16.9.24 18:48:13

1.Hevosen tulee saada ruokaa riittävän usein.
2.Hevosen tulee päästä liikkumaan omaehtoisesti tarhassa.
3. Jatkuvasti vettä tarjolla.
4. Ei saa eristää muista hevosista ilman erittäin painavaa syytä.
5. Varsaa ei saa vierottaa liian aikaisin.
6. Imppauspantakielto
7. Turpahihnaa ei liian kireälle.

Mikä näissä on sellaista mitä ei hyvässä tallissa nyt jo ole käytössä?

Lähettäjä: joo 
Päivämäärä:   17.9.24 14:31:06

Nuo on itsestäänselvyyksiä joka tallilla mutta mikä on se rehunsaanti riittävän usein?
Vähintään kolme kertaa päivässä vs vapaasti?

Lähettäjä: joo 
Päivämäärä:   17.9.24 14:33:21

Meidänkin hevosilla oli jatkuva vedensaanti ympäri vuoden ja talvella eivät ikinä juoneet ulkona.

Lähettäjä: henna 
Päivämäärä:   17.9.24 18:03:07

"En ymmärrä, miksi asiaa pitäisi kiirehtiä. Eikö tärkeintä olisi, että saadaan realistinen, lainmukainen ja muutenkin kaikinpuolin hyvä asetus voimaan. Mitä hyötyä on kiirehtimisestä, en ymmärrä."

Tämä.

Kyllä, jokaisella alalla on hyviä ja huonoja yrittäjiä. Suomessa on silti hevosilla yleisesti ottaen asiat erittäin hyvin. Ammattimaisuus nimenomaan tuo perustietoa asioista. Ihan turha höpistä mistään ihmeen "kuplasta", alalle mahtuu ihan kaikenlaista.
Lähtökohtaisesti se ajatus että lähdetään muokkaamaan ja uudelleenkirjoittamaan lakia ilman oikeaa, olemassa olevaa tarvetta, on väärin. Jos kaikki on jo kunnossa, silloinhan lakia ei tarvita.

On ihan käsittämätöntä että kuten tuolta kokouspöytäkirjasta 8.6.2023 nähdään, että sen sijaan että olisi käytetty noita EU-pohjia hyvinvoivan hevosen määrittelystä, White onkin ihan omasta päästään alkanut keksiä ja listata asioita!

Painostuksestako MMM päästää tuollaisen läpi, vai mistä ihmeestä voi olla kyse? Valmistelusta käy ilmi että kyseessä on lähinnä yhden ihmisen sota "perinteistä hevosalaa" vastaan.

Eläinten hyvinvointia ei paranneta ensisijaisesti lakeja tiukentamalla. Tuon toimikunnan jäsenet eivät ole tehtäviensä tasalla ja se näkyy.

Lähettäjä: henna 
Päivämäärä:   17.9.24 18:06:02

"Nuo on itsestäänselvyyksiä joka tallilla mutta mikä on se rehunsaanti riittävän usein?
Vähintään kolme kertaa päivässä vs vapaasti?"

Nämä on asioita joita jokaisen hevosenomistajan ja tallinpitäjän pitää itse määrittää tietokirjoihin, ohjeisiin ja _suosituksiin_ perustuen. Laiksi itsessään pitää riittää että hevosella on oltava riittävästi ruokaa. Jokainen ell. osaa määrittää lihavuuskunnon perusteella saako se riittävästi ruokaa, kuten tähänkin asti.

Lähettäjä: m 
Päivämäärä:   17.9.24 19:43:05

Ei noista allekirjoittajista puoletkaan ole ilmeisesti lukeneet tuota lakia kunnolla, tai ymmärtäneet että kyseessä on tosiaan laki, minkä laiminlyönneistä rangaistaan. Jos joku kaveri pyytää allekirjoittamaan hevosten hyvinvoinnin nimissä, niin kannattaisi edes tavata mihin nimensä laittaa.
Ihan uskomaton on tuon kuplan täysin sokea usko siihen että tällaisella nyt tosiaan ollaan jotain edistämässä ja vain heillä on oikeus puhua hyvinvoinnista. Kaikki muut laiminlyövät velvoitteensa, ja mitä kaikkea. Olen pitänyt SEYtä maltillisena, järkevänä organisaationa, mutta tämä vouhaus tyhjästä alkaa kyllä olla ikävää. Tekstit näyttävät lähinnä jo sen sävyisiltä, että jos ette allekirjoita ja hyväksy, me tuhotaan koko hevosala. Seyn sivulla lukee että tämä asetus on "kompromissi", eli tämä lain päsmäröinyt White tosiaan kokee olevansa vallan kahvassa. Hän sanelee miten asiat menevät?

Tätä jatkuvaa turhaa negatiivisuutta on suomessa lietsottu jo tuon Aaltolan toimesta ja hänelläkin aiheet ovat olleet keksimällä keksittyjä ja somepostaukset jopa valheellisesti väänneltyjä. Arvoista tulee mieleen PETA. Perimmäisenä tavoitteena on kaikenlainen hevosten käyttämisen totaalinen kielto.

Eli onko tosiaan niin että kaveriporukallinen entisiä kettutyttöjä on lyönyt päänsä yhteen, onnistunut pääsemään päättävään elimeen sohlaamaan ja tässä on lopputulos?

Nämä henkilöt antaisivat itsestään asiallisen ja järkevän kuvan, kun uhriutumisen sijaan antaisivat näkyvyyttä niille oikeasti kärsiville hevosille joita joka viikonloppu näkee mm. härkätaisteluissa, teuraskuljetuksissa, ja lääketeollisuuden palveluksessa.

Hevosala on Suomessa kehittynyt kymmenessä vuodessa niin paljon hyvään suuntaan että siitä voi todella olla ylpeä. Näitä hyviä edistysaskeleita pitäisi vaan enemmän tuoda julki, ja olla rohkeasti hevosten kanssa esillä turuilla ja toreilla.

Lähettäjä: Hippo 
Päivämäärä:   17.9.24 21:45:34

Asetuksessa on asioita, jotka pitäisivät olla ok jokaiselle hevosenomistajalle ja tallinpitäjälle ja pulknat pois

Lähettäjä: niinpä 
Päivämäärä:   17.9.24 22:06:58

"Nämä henkilöt antaisivat itsestään asiallisen ja järkevän kuvan, kun uhriutumisen sijaan antaisivat näkyvyyttä niille oikeasti kärsiville hevosille joita joka viikonloppu näkee mm. härkätaisteluissa, teuraskuljetuksissa, ja lääketeollisuuden palveluksessa."

Niin. Suomessa ei tarvitse oikeasti puuttua kuin yksittäistapauksiin, enemmän työtä on muualla maailmassa.
Ai niin mutta kun näillä työttömillä ei ole varaa eikä uskallustakaan lähteä sinne. Esim Egyptin turistihevosia auttamaan.

Suomalainen hevonen voi todella hyvin, ongelmia toki on hyvinvointiyhteiskunnan mittapuulla, esim eläinten liikalihavuus.

Lähettäjä: Nimet 
Päivämäärä:   17.9.24 22:12:13

Eikö ole jännä, että mukana ei ole yhtä ainoaa arvostettua praktikkoa?

Kati White, toiminnanjohtaja ja eläinlääkäri, SEY Suomen eläinsuojelu
Kati Tuomola, eläinlääkäri, ELT
Minna Tallberg, hevostenkouluttaja
Tiina Kauppinen, erityisasiantuntija, Eläinten hyvinvointikeskus
Satu Raussi, johtava asiantuntija, Eläinten hyvinvointikeskus
Tuire Kaimio, eläintenkouluttaja
Anna Valros, eläinten hyvinvointitieteen professori, Helsingin yliopisto
Jaana Pohjola, eläinten käytösneuvoja MSc, BSc
Nina Laiho, eläintenkouluttaja EAT
Heta Rautiainen, eläintenkouluttaja AT
Laura Hänninen, dosentti, Dip Ecawbm-WSEL, vanhempi kliininen opettaja, Helsingin yliopisto
Milla Paloniemi, hevosalan yrittäjä, Ponifarmi Oy
Essi Jäntti, hevosalan yrittäjä, Finnbyn talli
Irma Leppäkoski, hevosalan yrittäjä, Rähin tila
Kia Herold, valmentaja, ratsuttaja
Raija Laine, hevosalan yrittäjä, Millihaka
Kaisa Livson, hevosalan yrittäjä, Hali Hideaway
Tuuli Paananen, hevosalan yrittäjä, ratsastuksenohjaaja, eläintenkouluttaja
Aila Vilkka, hevosalan yrittäjä, Tmi Vilkkoni
Elli Valtonen, eläinlääkäri
Ilkka Vesteri, hevosalan yrittäjä, Ilomaa aktiivipihatto
Marjo Konttinen, hevosalan yrittäjä, Ilomaa aktiivipihatto
Katariina Cozmei, hevosalan yrittäjä, ratsastusurheiluvalmentaja, SRL lisenssivalmentaja, eläintenkouluttaja EAT
Ilona Vikman, hevosalan yrittäjä, Etelä-Vantaan ratsastuskoulu
Mira Lahtela, hevosalan yrittäjä, Hepovaaran hyvinvointitila
Virpi Pohjolainen, hevosalan yrittäjä, Ylläksen vaellushevoset
Satu Lindstedt, hevosalan yrittäjä, Hevostaitokoulu Satula, Hepodi-podcast
Tarja Koskela, OTT, dosentti
Jasmin Niemelä, eläintenkouluttaja AT, kasvatustieteilijä
Rita Peltola, hevosalan yrittäjä, Contact Horses
Heli Hyytiäinen, dosentti, eläinten fysioterapeutti
Riitta Kuumola, hevosalan yrittäjä, Hevostoiminta Riitta
Eveliina Lehtovaara, hevosalan yrittäjä, Maatilamatkailu Usvapelto
Riitta Lahtela-Mällinen, hevosalan yrittäjä, PR-talli
Riikka Sirviö, lisensiaatintyön tekijä, ELK
Anna Mykkänen, apulaisprofessori, eläinlääkäri
Suvi Ponnikas, akatemiatutkija, FT
Jutta Mäntynen, osastonhoitaja, Yliopistollinen Hevossairaala
Anna Berglund, eläintenhoitaja
Sonja Koski, Dosentti, FT, eläinten käyttäytymistieteilijä, Helsingin yliopisto
Salla Mannerjoki, hevosalan yrittäjä, Nukarin Ratsutila
Riikka Valli, hevostalouden agrologi, tallityöntekijä
Nina Pellikka, RVN, klinikkaeläintenhoitaja (AT,EAT), Yliopistollinen Hevossairaala
Minna Lindström, eläintenkouluttaja, valmentaja, Jm Trainers Oy
Laura Koskenmäki, valmentaja ja hevosten kouluttaja, Train My Ride
Terhi Koskinen, tallityöntekijä
Kati Brusin, eläintenkouluttaja AT
Heini Rossi, eläinlääkäri
Anna Polso, eläintenkouluttaja AT
Jutta Luhtinen, satulaseppä
Susanna Gustafsson, Eläintenkouluttaja EAT, Suomen eläintenkouluttajat ry, puheenjohtaja
Saara Kupsala, YTT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Venla Ollila, ratsastuksenohjaaja, hevostenhoitaja, maaseutuyrittäjä
Kaisa Äyrälä, eläinlääkäri
Anne Majaranta, klinikkaeläinhoitaja
Hanni Tyry, hevosalan yrittäjä, Happy Rider, Omahevonen.fi
Anne Ollila, YTT, eläintenkouluttaja AT
Melina Taskinen, eläintenhoitaja
Laura Sitaru, klinikkaeläinhoitaja, merkonomi
Saara Hosio-Huuhtanen, maatalousyrittäjä
Anri Pesonen, eläinlääkäri
Veera Riihonen, väitöskirjatutkija (hevosten käyttäytyminen), Turun yliopisto
Erja Virta, hevoshieroja

Lähettäjä: Tukirahat muualle 
Päivämäärä:   17.9.24 22:46:53

Hei,

Jos ette halua antaa rahaa SEY:n tukemiseen, koska rahaa ei käytetä eläinten auttamiseen, vaan markkinointiin, niin tässä yksi hyvä vaihtoehto:

Kissankulma ry

Menee oikeiden eläinten auttamiseen, ei kivojen kuvien piirtelyyn.

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   17.9.24 22:49:49

Ei tietystikään. Kaikki varteenotettavat hevospraktikot antoivat oman lausuntonsa, jossa tukea ehdotukselle ei annettu.

Kyllä sekin jotain merkitsee, kun tämän maan johtavat hevospraktikot vastustavat aloitetta ja pitävät sitä höpönä.

Nämä allekirjoittaneet on tutkijoita tai kissanpaijaajia. Ei ne ymmärrä hevosten käytännön hoitamisesta tuon taivaallista.

--

Lähettäjä: Nimet
Päivämäärä: 17.9.24 22:12:13

Eikö ole jännä, että mukana ei ole yhtä ainoaa arvostettua praktikkoa?

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   17.9.24 23:01:33

Aina vedotaan tutkimuksiin, mutta hevosalalla ongelmana on se, että otannat ovat aina valitettavan pieniä ja tämähän heikentää tutkimusten luotettavuutta. Tämän ovat useaan kertaan myöntäneet niin tutkijat kuin muut ammattilaiset. Tutkimuksia väheksymättä niin ennenkuin lakiin aletaan tekemään pykäliä tutkimustuloksiin vedoten niin pitäähän tutkimuksen olla tarpeekso laaja.

Kun puhutaan, että pihatto on se paras niin valitettavasti nyt olen aivan liian monta kertaa todennut ettei asia todellakaan ole näin. Varsinkaan vähänkään isommissa pihatoissa (5 hevosta tai yli). Omalla otannalla vähälle ajalle niin 4/5 suhteessa pihatoissa on ilmennyt todella väsyneitä yksilöitä. Ja nämä siis ihan ammattilaisten pitämiä pihattoja, jotka puhuvat lajityypillisen käyttäytymisen puolesta.

Tai olen ollut useana yönä todistamassa sitä hirveää pauketta, kun hevoset alkaneet kuopimaan automaatteja vähän ennen kuin heinät tippuvat alas. Stressitöntä? Epäilen.

Tai miten moni ammattilainen on kertonut siitä, kun ne 20 kertaa päivässä jaettavat kouralliset heinää laukaiseekin hevosissa ongelmakäytöstä, koska koskaan eivät saa syödä itseään edes jokseenkin kylläisiksi. Ei ne hevoset luonnossa nälkädietillä koko aikaa elä.

Tai mikä ongelma on ylipainoiset hevoset, mutta se on edelleen tabu valkka somessa ja netissä asiasta kirjoitetaan vaikka kuinka. Ylipaino on hevosen terveydelle suuri riski niin fyysisesti kuin henkisesti. Pakoeläin joka on kehossaan vankina ettei jaksa/pysty juoksemaan karkuun. Stressitöntä? Tuskin.

Entäs jos hevosten kemiat eivät kohtaa? Ei voi olettaa, että aina löytyy hevoselle sopiva kaveri. Miten näissä tilanteissa tulisi toimia? Omistaja vaihtaa aina tallia niin kauan, että sopiva kaveri löytyy? Todella "stressitöntä".

Itsellä tunne, että tässä sullotaan kaikkia hevosia sellaiseen muottiin mikä olisi ihannetilanne. Unohdetaan vain ne yksilöt ja mennään se oma aate ja suloinen tavoite edellä.

Minua ei yhtään ihmetytä jos monikaan arvostettu ammattilainen ei allekirjoita. Ihan vain siksi, että he ymmärtävät, että "hosumalla ei tule kuin kusipäisiä kakaroita" eli lopputulos on kaikkea muuta kuin hyvä.

Lähettäjä: Hippo 
Päivämäärä:   17.9.24 23:16:28

Ei laissa ole mitään pihattopakkoa

Lähettäjä: Niin 
Päivämäärä:   17.9.24 23:51:34

Ei ole, mutta asetus on selkeästi suopea juuri pihattoelämistä kohtaan. Siinä pihatoille asetetut vaatimukset ovat häpeällisen vaatimattomia. On ok, että pihaton makuuhallissa hevosilla on 10 m2 tilaa hevosta kohti, kun kaikki ammattilaiset tietävät, että tämä ei riitä mihinkään. Juuri luin tutkimuksen, jossa ihan selkeästi todettiin, että alle 18 m2 per hevonen tilassa hevonen kärsii. Mihin ihmeeseen nämä seyn tyypit ovat unohtaneet tämän tutkimuksen? Muutenkin asetukseen on otettu vain omia näkemyksiä tukevia tutkimuksia ja jätetty kaikki muu huomiotta.

Olen myös samaa mieltä yllä olevan kirjoittajan kanssa, että hevosen täytyy saada välillä mahansa täyteen. Muuten se kokee koko ajan nälkää. Sen pitää saada kerrallaan kunnon annoksia heinää. Tarkoittaa sitä, että automaatin pitäisi olla auki kerrallaan tunnin verran. Ja jos hevonen ei tätä lihomatta kestä, niin eläinsuojelijoiden pitäisi vaatia, että tällaiset hevoset otetaan omistajiltaan pois. Hevoset eivät liiku pihatossa niin paljon, että ihmisen ei olisi sen liikunnasta huolehdittava, ellei sitten ole kyse siitä, että tilaa on 20 ha, jossa hevoset voivat vapaana vaeltaa ja joutuvat vaeltamaan.

Isot pihatot pitäisi myös kieltää, koska sekin on tutkittu juttu, että parhaiten hevoset sopeutuvat pieniin max 5 hevosen ryhmiin. Mutta tämänkin ovat seyn white kumppaneineen raakanneet pois, koska haluavat kaikki hevoset pihattoon. Pienessä ryhmässä tilan tarve on paljon pienempi, mutta edelleen ihmisen on huolehdittava hevosten liikunnasta. Tuota isommissa pihatoissa alkavat ongelmat, ellei tilaa ole kymmeniä hehtaareja niin, että jokainen lauma voi valita oman nurkkansa ja niillä on omat resurssit käytössään.

Olen nähnyt ihan hienojakin pihattoja, mutta kyllä niissä minunkin kokemuksen mukaan hevoset ovat aika väsyneitä. Ja se johtuu todennäköisesti siitä, että tilaa makuuhallissa on aivan liian vähän ja osa hevosista ei koskaan pääse kunnolla turvallisesti nukkumaan. Yleensä hevosilla on omat paikkansa makuuhallissa, mutta kun lauman koko kasvaa, tämä ei enää toimi ja tulee riitaa omista paikoista.

--

Lähettäjä: Hippo
Päivämäärä: 17.9.24 23:16:28

Ei laissa ole mitään pihattopakkoa

Lähettäjä: m 
Päivämäärä:   18.9.24 04:39:31

"Asetuksessa on asioita, jotka pitäisivät olla ok jokaiselle hevosenomistajalle ja tallinpitäjälle ja pulknat pois"

No näin se ei todellakaan mene. Ymmärrätkö laisinkaan että "asetus" on laki, ei suositus..? Tajuatko mikä on ero..?
Nämä asiat ovat kaikille ok, mutta eivät laiksi määrättynä. Lakiin ei kuulu keksiä ja kirjata kaikkea mahdollista. Tällaista lakia kannattavat ovat täysin pihalla, eivätkä kunnioita kollegoita hevosalalla, saati hevosten hyvinvointia. Sen kanssa tällaisella propagandalla ei ole tekemistä. Yksi hörö kaksimässä mitä kaikkea mahdollista voitaisi tiukentaa ja kiristää. Minuakin kiinnostaa miksi hevosalan edustaja ei vaan pyytänyt lopettamaan tätä sekoilua alkuunsa. Eihän tuo ole edes mitään lakitekstiä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.9.24 05:06:43

"Ei voi olettaa, että aina löytyy hevoselle sopiva kaveri"
Kyllä voi. Se on niin ääri harvinaista ettei muka tulisi toimeen muiden kanssa että jos sellainen yksilö löytyy niin sen voi lopettaa. Itsellä kuitenkin pihassa 9 oria ja 6 tammaa eikä yksikään ole yksin. Ei ole ollut yhtään sellaista 40 vuoden aikana mitä meillä on hevosia ollut. Kyllä se laumautuminen saattaa rajulta näyttää mutta aina on rauhoittunut kun on vaan antanut olla.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.9.24 07:43:37

Miksi sitten paikoissa joissa on paljon hevosia, jotka ulkoilevat isoissa laumoissa näyttää kuolevan hevosia ihan vuosittain?

Lähettäjä: Voi 
Päivämäärä:   18.9.24 07:53:56

Tekisivät nyt ne asetukset niin loppuisi tuo sosiaalisen lisenssin ja ”nyt on kiire” itkeminen hetkeksi. He saavat sillä tahtonsa läpi kuin uhmaikäiset konsanaan, voivat hetken hengähtää ja sitten ottaa uudet teemat käsittelyyn. Ehkä ne malttavat vuoden olla tyytyväisiä työnsä tulokseen, sitten voi aloittaa uuden kierroksen mutta saisi hetken työrauhan kentälle.

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   18.9.24 08:03:53

. No itsellä kokemusta useammastakin hevosesta joille kaverin löytäminen todella hankalaa. Osalle on löytynyt lopulta, osalle olisi pitänyt olla aina useampi hehtaari tilaa, että samojen aitojen sisälle olisi mahtunut ja osalle ei.

Todellakin tiedän, että laumautuminen voi näyttää rajulta, mutta että monttuun menee hevosia sen takia niin moniko tallikaveri haluaa riskeerata oman hevosensa, että jollekin rajummalle yksilölle löytyy kaveri? Tai pitkäänkö sitä rajuutta pitää katsoa tai korjata jytäkkääkin lankkuaitaa, kun tarhakaveri ajetaan siitä toistuvasti useita kertoja läpi? Tai siinä vaiheessa jos tilanne rauhoittuukin, mutta selvästi tarhakaveri pelkää toista niin onko se reilua vaikka nyt samaan tarhaan mahtuisivatkin?

Eli hevonen, joka on erakompi luonteeltaan niin sen vuoksi pitäisi lopettaa, kun ei mene normimuottin? No samalla varmasti voi lopettaa hevoset, jotka pitää suojittaa, eivät kestä vapaata heinää jne., koska kyllä hevosen kuuluisi kestää ja kyetä liikkumaan ilman suojia jaloissaan.

Lisäksi ei voi vaatia ihmisiltä, että pitäisi olla hevosille useiden hehtaareiden tarhat läpi vuoden jne. Siinä vaiheessa voidaan rueta ajamaan alaa kokonaan alas. Vaikka itselläkin isot tarhat onnistuisi hyvin niin ymmärrän ettei se kaikkialla ole mahdollista tai vastavuoroisesti hintalappu nousee niin kovaksi ettei asiakkaita riitä.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   18.9.24 09:37:35

Saako työryhmä palkkaa tästä sekoilusta, vai ovatko vapaaehtoisia?

Kun taloustilanne vaatii kiristyksiä yhteiskunnan aivan jokaisesta julkisesta palvelusta, miten voi olla mahdollista että resursseja käytetään vuosi sitten voimaan tulleen lain tarkennuksiin? Miksi? Ja äkkiä?

Ja täällä keskustelussa verrataan turkisalaan "seura- ja harraste eläinten" pitämistä perusteluna, miksi tarvitaan alan ulkopuolista tarkkaa säätelyä. Tsiisus!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.9.24 09:40:01

Laki on valtion suvereenin viranomaisen, tavallisesti kansallisen parlamentin, antama velvoittava säädös. Lait ovat velvoittavia. Asetus on Suomen lakia täsmentävä tai täydentävä säädös. Asetukset tarkentavat lakia, mutta eivät muuta sen sisältöä.

Lähettäjä: m 
Päivämäärä:   18.9.24 09:54:54

"Itsellä kuitenkin pihassa 9 oria ja 6 tammaa eikä yksikään ole yksin."

Juuri tämä on se ongelma. Minä ja minun hevoset! Se ei tuo vielä mitään oikeaa käsitystä ja kokemusta. Kai ymmärrät että tuo on järjettömän pieni määrä hevosia. Sitten kun sinulla on ollut 90 oria ja 600 tammaa, ja olet käsitellyt saman verran, voit tehdä jonkinlaisia yleistyksiä?

Tämä näiden ajojahti "huippuratsastajia" kohtaan on vastenmielistä ja vaikuttaa jo muutamien kohdalla vaikuttaa jo lähes jonkinlaiselta katkeruudelta ettei itse ole saanut samanlaisia mahdollisuuksia. Kaiken pahan ja ikävän yhdistäminen "huippuratsastajiin" on sellainen seikka mikä osaltaan kertoo kuinka pihalla nämä oikeasti ovat siitä miten maailma makaa. Ja tosiaan kun muistaa missä kunnossa on nähty useammankin listan allekirjoittaneiden omia hevosia, tuollainen hyvinvoinnin lähettiläänä poseeraaminen on jo vastenmielistä.

Lähettäjä: m 
Päivämäärä:   18.9.24 09:55:39

"Saako työryhmä palkkaa tästä sekoilusta, vai ovatko vapaaehtoisia?"

Saavat ministeriöltä palkkioita ja kulukorvauksia?

Lähettäjä: niin 
Päivämäärä:   18.9.24 09:59:20

Jep, minä ja mun hevoset. Ihmiset, joilla on starttaavia ravureita sanovat, että kaikille vaan vapaa heinä, ei se voi olla ongelma. Ne joilla on issikoita Lapissa, sanoo, että pitää olla hehtaareja, muilta hevoset pois.

Lähettäjä: Stor 
Päivämäärä:   18.9.24 10:57:51

"6. Hevosasetuksessa huomioitavaa, alustus Kati White (neuvottelukunnalle lähettämänsä sähköpostin liitteen pohjalta). Soveltamisala: Kattaako hevosasetus aasien lajinmukaiset tarpeet, vai tulisiko niistä mainita asetuksessa erikseen? Hevosten kohtelu: tulisiko varsojen yksinpidosta, ulkoiluajoista, sosiaalisen käyttäytymisen mahdollisuuksista säätää erikseen? Tulisiko hevosten kouluttamisesta ja käytöstä terapiaeläiminä kirjata tarkemmin? Kielletty kohtelu: mitä kaikkea hevosten kohdalla tulisi erikseen mainita kiellettynä kohteluna? Hevosalan vastuuttaminen siitä, ettei kiellettyä kohtelua ja ajotapaa hyväksyttäisi? Ongelmana on, että esim. ravikilpailuissa rikoshyöty on rangaistusta suurempi, mikä ei edesauta laittomista toimintatavoista
luopumista. Välineet, laitteet ja aineet: esim. imppauspannan käytön kieltäminen tarpeen, sallittava korkeintaan eläinlääkärin määräyksestä. Hoidon yleiset vaatimukset: hevosilla tulisi olla päivittäinen mahdollisuus olla vapaana lajitovereiden seurassa; tarhassa oltava mahdollisuus liikkua kaikissa askellajeissa, poikkeuksena vain eläinlääkärin määräys. Ruokinta ja juotto: korsirehu pääasiallisena ravintona ilman liian pitkiä taukoja ruokinnassa; jatkuvan juomaveden tarjoamisen poikkeus ulkotarhoissa:
miten juomaveden riittävä saanti varmistetaan? Ulkotarhan ja laitumen määritelmät: vähimmäisala tai -vaatimus tarhan sivun pituudelle; säänsuojan määritelmä? Kesäihottumasta kärsivien hevosten suojaamisvelvoite hyvä asia. Mainittiin myös muun muassa hevosten kiinnipitäminen, käyttäytymisongelmien ehkäiseminen laumahierarkiassa, kielen sitominen eläinlääketieteellisin perustein, painojen käyttö hevosten jaloissa tietyn askellajin aikaansaamiseksi, kannusten käyttö ja materiaalit, sosiaalisten suhteiden mahdollistaminen, kengitys, hammashoito, lihavuuden ehkäisy, loimitus, virikkeet jne. Esitettiin toive, että asetukseen kirjattaisiin selkeästi tilanteet, joissa sovelletaan toista säädöstä (esim. kilpailut?)."

Tämä vetää kyllä aivan sanattomaksi! Tulisiko säätää erikseen, tulisiko säätää tarkemmin, mitä kaikkea tulisi erikseen mainita... Ei sitten tosiaan ole käynyt mielessä käyttää pohjana muiden EU-maiden vastaavia lakeja ihan oman runoilun sijaan..? Eikä tuosta tosiaan jää epäselväksi kuka tämän kaiken on junaillut!

Paljonko Suomessa on kuivuneita hevosia jotka eivät saa riittävästi vettä? Mahahaavaisia hevosia? Imppauspantaa käyttäviä? Jotta näistä laissa pitää erikseen säätää, ilmeisesti ongelmaksi asti? Tuossa asetuksessa ei ole yhden ainoaa asiaa, mitä ei nykyisessä laissa olisi jo mainittu, ja se ei kyllä ole mistään kohtaa vanhentunut.

Onneksi kyseessä on pelkkä asetusEHDOTUS, joka pian palaa pöydälle muokattavaksi. Sitähän saa jokainen ehdotella ihan mitä haluaa, mutta miten ihmeessä tämä maa- ja metsätalousministeriön vastaava, neuvotteleva virkamies Kirsti Huovinen(?) on päästänyt jotain tällaista lausuntokierrokselle ja miksi useampi hevosalan edustaja ei ole rohkeasti sanonut julki, että tällaiselle "uudistukselle" ei yksinkertaisesti ole oikeaa tarvetta? Pelkäävät että heidän maalitetaan näiden "eläinsuojelijoiden" toimesta?

Lähettäjä: ml 
Päivämäärä:   18.9.24 11:11:47

Nythän hevosalan yrittäjät ovat reagoineet lähettämällä oman vastineen sen jälkeen kun sey julkaisi netissä oman kiirehtimisvaatimuksensa. Yrittäjien vaatimuksen allekirjoittaneita on paljon enemmän kuin seyn vaatimuksen allekirjoittaneita, vaikka seyn vaatimus on ihan julkisesti nähtävillä netissä. Ei sillä seyn vaatimuksella siis ole kovin laajaa kannatusta. Sen ovat allekirjoittaneet lähinnä sellaiset höpöhöpöhöpöttelijät. Ja mikä mielenkiintoisin, oma pesäkään ei kaikilla ole ihan puhdas. Mielenkiintoista nähdä, miten yrittäjien vastineeseen reagoidaan, vai reagoidaanko mitenkään. Toivottavasti saa aikaan ainakin sen, että miettivät hiukan, miten koko hommassa oikeastaan onnistuttiin vaikka virkavelvollisuuksien hoitamisen suhteen ja ryhtyvät miettimään, etteivät olisi ihan narusta vietävissä.

--

Onneksi kyseessä on pelkkä asetusEHDOTUS, joka pian palaa pöydälle muokattavaksi. Sitähän saa jokainen ehdotella ihan mitä haluaa, mutta miten ihmeessä tämä maa- ja metsätalousministeriön vastaava, neuvotteleva virkamies Kirsti Huovinen(?) on päästänyt jotain tällaista lausuntokierrokselle ja miksi useampi hevosalan edustaja ei ole rohkeasti sanonut julki, että tällaiselle "uudistukselle" ei yksinkertaisesti ole oikeaa tarvetta? Pelkäävät että heidän maalitetaan näiden "eläinsuojelijoiden" toimesta?

Lähettäjä: Hei 
Päivämäärä:   18.9.24 11:52:56

Nyt valoja päälle. Uudistukselle on todella tarve. Moni hevosyrittäjä vastustaa koska heille tulisi siitä lisää kuluja ja työtä kuk pitäisi panostaa oikeasti hevosten hyvinvointiin.

Lähettäjä: Pim 
Päivämäärä:   18.9.24 12:02:35

Hei, Hei, SEY:n porukka on epärealistisia suojelijoita ja näkevät mörköjä, vaikka niitä ei olisikaan!

Lähettäjä: mama 
Päivämäärä:   18.9.24 12:38:14

Aina kun ihmisiä pyritään kontrolloimaan laeilla ja asetuksilla ajaudutaan ongelmiin, koska ihmistä itseään ja hänen elämäntilannettaan ei kunnioiteta eikä siis pyritä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen KAIKKIEN kannalta, vaan pyritään vain kontrolloimaan ja käskemään.

Syntyy siis "taistelutilanne", jossa eläinten tilanne voi vain huonontua. hevostallin pitäminen ei ole koskaan kovin helppoa ja kevyttä puuhaa. Sama logiikka siis kuin usein lastensuojelussa: Lapsi, jota on tarkoitus suojella, menee "pesuveden mukana".

Itselläni on ollut hevosia 1970-luvulta lähtien, ja olen kokenut esim. eläinsuojelu-uhkailua sellaisen asiakkaan taholta, joka ei halunnut maksaa hevosen koulutusta (johon hänellä ei ilmeisesti ollut varaa). Hän oli eläinsuojeluaktivisti, jolloin hän "hyökkäsi puolustautuakseen".

Kerran naapuri taajamassa pk-seudulla teki ilmoituksen, ja kun tarkastuksessa todettiin kaiken olevan kunnossa, niin tuo naapuri kiljui minulle "sinä saat aina tahtosi läpi!" Mielenterveysongelmaiset tekevät paljon eläinsuojeluilmoituksia, vihailmoituksia.

Heitä kohtaan voi tuntea myötätuntoa, mutta alistua ei kenenkään tuollaiselle terrorille tarvitse. Kaikki ihmiset rikkovat lakeja ja asetuksia, myös valvontaeläinlääkärit ja eläinsuojelijat.

Varsinkin tuo sääntö "hevonen ei saa olla yksin" ("ilman hevoseläimen seuraa") on suuri paradoksi. Omistajan mielen tasapaino mahdollistaa suoran yhteyden yksinäiseen hevoseen, jolloin hevonen ei enää OLE yksin. Hevonenhan ei ajattele vaan lukee ihmisen tunnetiloja. Koulutustilanteissa on usein todella hyvä asia, jos hevonen ja ihminen voivat työskennellä kahdestaan.

Olen tehnyt paljon myös ongelmahevostyötä ja monilla isoilla talleilla on paljon neuroottisia hevosia siksi, että siellä on paljon neuroottisia ihmisiä. Ja hevoset eivät siis todellakaan ole "yksin".

Vertailun vuoksi:
Suomalaiset eivät ole koskaan esim. olleet samaa mieltä siitä, onko kissan hyvä olla ulko- vai sisäkissana. Eläinsuojelisjoissa on valtavasti ihmisiä, jotka haluavat kieltää kissojen vapaanapidon. Kissojenkaan kohdalla ei siis kunnioiteta kissan vapautta eli lajinomaista käytöstä, vaan SÄÄLITÄÄN kissoja, jos ne kuolevat. Elämän laatu siis kärsii, koska ei haluta eläimen kuolevan. Tilanne on vähän samanlainen kuin jos pakottaisi teini-ikäisen asumaan loppuelämänsä kotona, jotta "mitään ei satu".

Luonto ei pelkää onnettomuuksia, kuolemaa eikä lakkaa tappamasta, vain ihminen kykenee moralismiin. Esim. suuret petolinnut tappavat myös koiria ja kissoja.

Hevoset auttavat tuhansia ihmisiä joka päivä elämään laadukkaampaa elämää. Se llaatu häviää, jos heitä syyllistetään.

Hauska esimerkki eläinsuojelutarkastuksesta:

Talli oli siisti ja asiallinen, kun valvontaeläinlääkärit tulivat. Karsinan seinustoilta oli lakaistu purut keskelle. Viranomainen tuijotti kasaa: "Levittääkö hevonen sitten nuo purut itse?"

:-D

Lähettäjä: Ei 
Päivämäärä:   18.9.24 12:40:44

Itse asiassa suurin vaikutus asetuksella on hevosen omistajiin, ei suinkaan tallinpitäjiin, paitsi tietysti niissä tilanteissa, joissa tallinpitäjä myös omistaa hevoset, eli lähinnä ratsastuskoulut. Monista luonnoksen määräysten toteutumisesta on vastuussa siis lähinnä hevosen omistaja. Myös määräysten aiheuttamat kustannusvaikutukset kohdistuvat hevosen omistajiin.

Asetuksen ongelmista sen sijaan joutuu kärsimään hevonen, koska sen hyvinvointi voi heikentyä. Asetusluonnoksessa on lukuisia tällaisia määräyksiä, jotka johtavat hevosyksilöiden kannalta valitettavaan tilanteeseen, koska luonnoksessa ei ole huomioita sitä, että hevoset ovat yksilöitä. Esimerkiksi veden virtausnopeuden vaatimus voi johtaa siihen, että osa hevosista ei enää juo automaatista, koska ne vaihdettiin virtausnopeudeltaan riittäviksi. Kukaan ei huomaa tätä ja hevonen saa sen vuoksi ähkyn. Osa hevosista ei koskaan totu juomaan automaateista, koska ne pelkäävät liian nopeaa virtausta, mutta luonnoksen mukaan kaikki on hyvin, koska niillä on hyväksytty automaatti. Toivottavasti tässä tilanteessa niillä on mahdollisuus juoda myös talvisin tarhassa ja toivottavasti tarhausaika on tällöin pitkä, jotta hevoset eivät joudu olemaan ilman vettä suurinta osaa vuorokaudesta. Mutta onpahan automaatti, jonka virtausnopeus on riittävä.

Sitten näitä muita kukkasia. Asetusluonnoksen mukaan hevoselle pitää "tarjota" vettä neljän tunnin välein tarhassa. Ei siis riitä, että sillä on saavi, josta se voi juoda jatkuvasti. Pitää sen lisäksi oikein "tarjota" vettä. Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten "tarjoamisen" puute tullaan näyttämään toteen. Toisen tontille ei oikein voi asentaa kameravalvontaa luvatta ja tontille majoittuminen eläinsuojelun nimissä saattaa olla myös kyseenalaista. Sama tilanne syntyy karkearehun 6 tunnin tauon ylittämisen valvonnassa. Miten tätä voidaan valvoa ja miten eläinsuojeluviranomainen näyttää tämän toteen? Nyt varmaan pitää velvoittaa kaikki hommaamaan karsinakohtaiset kamerat, jotta viranomainen voi valvoa. Ei sillä niin väliä, mitä kameravalvonnasta toisen tiloissa noin ylipäätään muualla laissa todetaan, kunhan saadaan tämä homma hoidettua. Ja huomatkaa nyt ihmeessä sekin, että olki ei ole muistion mukaan karkearehua, sen pitää olla heinää. Toivottavasti valvontaeläinlääkäri osaa kamerasta erottaa sen, että juuri heinä on riittänyt sen kuusi tuntia.

Entäpä sitten ulkoilumahdollisuuden vaatimus päivittäin. Ehdotuksen mukaan tätä ei tarvitse täyttää kilpailu- ja valmennusmatkoilla. Tämän ehdotuksen jälkeen kukaan ei enää kuljeta siitoshevosia astumaan tai siemennettäväksi ainakaan Suomen rajojen ulkopuolelle. No, onneksi suomalaisen viranomaisen kätöset eivät ulotu enää heristämään sormea kuljetusvälineen lähdettyä satamasta. Kuinkahan kauan kestää, että ollaan Suomen aluevesien ulkopuolella, jos lähdetään Oulusta Helsingin kautta Tukholmaan lautalla?

Sitten on näitä juridisesti ongelmallisia asioita. Kuten veden saanti ei-pysyvässä pitopaikassa. Kun asetuksella ei voi määrätä laista poikkeavasti, niin miten tällä asetuksella voidaan määrätä veden saannista ei-pysyvässä pitopaikassa, kun sitä laissa nimenomaan ei haluttu määrättävän. Mutta täysihoitotalleissa tämä ei ole ongelma tallinpitäjälle, koska hänen ei ole pakko tästä huolehtia. Hevosen omistaja on vastuussa ja hoitakoon asian miten lystää.

--

Re: SEY:n allekirjoittajat 4
Lähettäjä: Hei
Päivämäärä: 18.9.24 11:52:56

Nyt valoja päälle. Uudistukselle on todella tarve. Moni hevosyrittäjä vastustaa koska heille tulisi siitä lisää kuluja ja työtä kuk pitäisi panostaa oikeasti hevosten hyvinvointiin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.9.24 15:24:04

Näitä lukutaidottomia Ei-saivartelijoita piisaa. Eikö teillä ole parempaa tekemistä?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.9.24 15:31:07

Hevosia on nykyisin tutkittu paljon ja kyllähän ne kykenevät ajattelemaan eikä ihmisen seura korvaa oman lajin seuraa.

Älytön ja huono tapa tuokin tehdä noita kasoja ja jättää karsinan reunat paljaaksi. Kukaan järkevä karsinansiivooja ei nykyään toimi noin.

Lähettäjä: Ohhoh 
Päivämäärä:   18.9.24 15:49:10

Olen huolissani, enkä varmaan ole ainoa, jos karsinassa vielä tänä päivä on kuivikkeita niin vähän että ne siivotessa on keossa karsinan keskellä.

------------------------------
Talli oli siisti ja asiallinen, kun valvontaeläinlääkärit tulivat. Karsinan seinustoilta oli lakaistu purut keskelle. Viranomainen tuijotti kasaa: "Levittääkö hevonen sitten nuo purut itse?"

Lähettäjä: d 
Päivämäärä:   18.9.24 17:04:19

"Uudistukselle on todella tarve."

Mikä tarve..? Mitä se siinä on eroa nykyiseen asetukseen? Miten sinä aiot näyttää toteen mihin kellonaikaan hevoset on viimeksi ruokittu, tai juotettu, ettet saa rangaistusta lain rikkomisesta?

"Moni hevosyrittäjä vastustaa koska heille tulisi siitä lisää kuluja ja työtä kuk pitäisi panostaa oikeasti hevosten hyvinvointiin."

Uskomatonta että joku vieläkin jankuttaa jotain tuollaista. Että vielä "ihan oikeasti" panostaa hyvinvointiin? Kun nyt ei panosteta? Kylläpä on erikoisia väitteitä!

Ja tuli mieleen noista ns. "ns. slow-feed laitteista" että kuinka moni on nähnyt mitä näistä moni, ihan jopa heinäverkot tekevät hevosen hampaille ja lihaksistolle? Näistäkin on tutkimuksia. Kaikenlaiset peltipömpelit ja muut ylimääräiset viritykset aiheuttavat karsinassa erittäin suuren loukkaantumisriskin kun hevonen piehtaroidessaan potkaisee sellaiseen, tai jää jalastaan kiinni. Näitäkin riittää. On täysin epärealistista kuvitella että ihmiset rientäisivät tuollaisen lain edessä heinätin-ostoksille ja alkavat ostaa jotain robottiruokkijoita, vaan he alkavat itse askarrella kaikenlaista. Seurauksena on paljon vakavia loukkaantumisia ja jopa tallipaloja. Tämä(kin) kertoo nimenomaan siitä että tämän lain keksijöillä ei ole hevosalasta oikeasti pienintäkään käsitystä. :/

Oliko näitä tutkimustuloksia mitä mm. tuon kuuden tunnin ruokintavälin perusteluna käytetään, jossain kaikkien nähtävillä, vai vaan jossain tämän salaseuran omassa FB-ryhmässä ja sähköpostivaihdossa?

Lähettäjä: ?? 
Päivämäärä:   18.9.24 17:16:31

Tuli noista Heinättimistä mieleen että niitähän on ollut markkinoilla jo kahdeksan vuotta, niin miksi kaikki nämä miljonäärit jotka muualla Euroopassa rakentavat arvokkaille kilpahevosille huipputalleja eivät osta niitä..? En ole koskaan, missään nähnyt näitä kun Suomessa ja täälläkin vain muutamalla tallilla. Löysin yhden haastattelun minkä mukaan niitä oli vuoteen 2022 mennessä myyty vain noin 1500 kappaletta, vaikka tuo Ruotsikin on tuossa ihan naapurissa.

Tuli tuosta turpakosketusmahdollisuudesta karsoissa mieleen että meillä on juuri ruokinnan aikaan etenkin kiima-aikaan niin hapan tamma että jos siinä seinän takana pyörisi joku toinen liikkumassa, niin ei todellakaan pysty syömään stressaamatta. Ja veikkaan että ei todellakaan ole ainoa!

Lähettäjä: Boy 
Päivämäärä:   18.9.24 17:25:38

Kysykää Elisa Aallolta. Hän tietää😂😂

Lähettäjä: 5300 
Päivämäärä:   18.9.24 17:42:51

Lain keksijä on sitten muuten vielä Aaltolan tapaan valehdellut ympäriinsä. Todella luottamusta herättävää.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010688400.html

Ihan samaa settiä ovat ympäripyöreät, yleistävät väitteet siitä että "hevosalalla" sokeasti palvotaan auktoriteetteja, käytössä on jotain mystisiä vanhoja perinteitä joiden tarkoituksena on aiheuttaa hevoselle kipua, toimintatapoja kieltäydytään muuttamasta, asioita kielletään, ja asiantuntijat eivät pystyisi myöntämään toimivansa väärin. Tälläiset väitteet eivät yksinkertaisesti millään tasolla pidä paikkaansa ja ovat pelkkää mustamaalaamista.

Lähettäjä: Huoh 
Päivämäärä:   18.9.24 17:55:48

Kastoin tuota nykyistä lakia. Siellä ON JO mm. seuraavat kohdat:

"Hevosen karsina tai pilttuu on sijoitettava siten, että eläimellä on kuulo- ja näköyhteys pitopaikassa tapahtuvaan toimintaan sekä mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen."

"Ulkotarhan ja laitumen on oltava riittävän tilava ottaen huomioon eläimen rotu, koko, ikä, sukupuoli sekä siellä pidettävien eläinten lukumäärä ja aktiivisuus."

"Ulkotarhan ja laitumen aitojen on oltava hevoselle sopivasta materiaalista ja sille turvalliset. Aitauksessa ei saa olla liian ahtaita tai teräviä kulmia. Aitauksen on oltava helposti hevosen havaittavissa."

"Hevosen liikunnan, ulkoilun ja sosiaalisen kanssakäymisen tarpeiden tyydyttämisestä on huolehdittava päivittäin. Päivittäisten hoitotoimenpiteiden äkillisiä muutoksia on vältettävä."

"Hevosella ei saa käyttää sellaisia välineitä tai varusteita, jotka aiheuttavat sille tarpeetonta kipua, kärsimystä tai vahingon vaaraa."

Että kylläpä onkin käänteentekevää ja kiireistä tuollaista muuttaa.