Lähettäjä: .
Päivämäärä: 11.9.24 19:03:01
Se on oikeasti todella yksinkertaista. Omani teen niin että jo 1-2veenä oppivat äänikäskyt käynti ja ravi. Ihan konkreettisesti niin että taluttaen ensin näitä tehdään, ja raviin siirtymisestä käskystä saa vaikka namin tai rapsutuksia, mikä kutakin motivoi. Nämä hyödyttävät tässä vaiheessa siinäkin mielessä että usein varsat tässä iässä käyvät näyttelyissä, jossa sitten pitää tietysti osata ihmisen vierellä ravata.
Kun opetan juoksutuksen, käytän siinä jo aiemmista treeneistä tuttuja käynti ja ravi käskyjä. Raipan kosketuksen ovat myös jo yhdistäneet tarkoittavan liikkeen lisäystä. Laukan opetan vapaana tai liinassa. Oppivat muutamassa toistossa nostamaan laukan sanasta laukka ja raippamerkistä. Hidastamiselle on omat äänikäskyt, mutta lisäksi opetan ensin maasta myötäämään ohjalle, kääntymään ja pysähtymään ohjasta ennen kuin näitä aletaan tehdään ratsain.
Selkään nousu opetetaan siedättämällä vaiheittain ensin satulaan, liikkeeseen selän päällä, painoon selässä jne. Kun hevonen on tottunut ratsastajaan selässä, voidaan alkaa opettaa uusia apuja vanhojen tilalle. Ensin lähdetään ratsain liikkeelle raippamerkistä ja sanasta käynti/ravi jne ja siihen vaan aletaan lisätä pohjeavut, istunta, ohjat. Tässä vaiheessa mukana on vielä avustaja taluttaen tai liinan päässä tulkkaamassa jos meinaa tulla väärinkäsityksiä. Lopulta aletaan tehdä niin päin että vaikka liikkeelle lähdössä ensimmäinen apu on pohje, ja vasta tarvittaessa tuttu äänikäsky. Palkinto ja motivaatio on usein ihan vaan paineen poisto, eli että apu loppuu kun hevonen tekee niin kuin oli tarkoitus. Lisäksi saavat kehuja, usein ne riittää kun pohjatyöt on oikein tehty niin että hevonen kokee työskentelyn ihmisen kanssa miellyttävänä ja kiinnostavana.
Lopulta äänikäskyjä ei selästä enää tarvitse kun hevoselle on opetettu ns uusi kieli.
Loppukoulutus, hienosäädöt tulevat tämän luodun perustan päälle pikkuhiljaa, kokeilemalla ja palkitsemalla niissä kohdissa kun hevonen yrittää oikeaan suuntaan.
|