|
Lähettäjä: Oma issikka
Päivämäärä: 7.9.24 21:05:49
Hevoset ovat aina yksilöitä, vaikkakin rotu vaikuttaa. Itse aloitin lapsena issikoilla koska pieni koko oli kiva kun isot pelotti, siitä lähtien vieläkin täysin issikka ihminen! Nuo perus tunti ja maasto hevoset on valittu ja koulutettu juuri siihen työhön ja siihen ei valita niitä herkkiä, hienosukuisia, isoliikkeisiä kisa hevosia. Vaan ne keskikokoiset, usein vanhahkot pystyynkuolleet puska hepat. En kiellä, tunti hevosistakin löytyy hienoja ja todella miellyttäviä yksilöitä, vaan kun yleensä ne hienoimmat ovat yksityisomistuksessa ja kisaradoilla, kuten omani. On totta että isolla hevosella on pelottavampi tippua, mutta ihan yhtä lailla isokokoinen issikka esim 150cm voi säikähtää ja hyppää pystyyn tai pukittaa ja samalla tavalla sieltä tippuminen sattuu ja saattaa viedä päivystykseen. Eniten jokaiseen vaikuttaa koulutus, työn määrä, asuin olosuhteet ja suku. Esim meidän isolla issikkatallilla tiedettiin jo etukäteen että Frá Nevala sukuiset ovat hieman pöpejä ja käytös ongelmaisia ja Frá HesthusiMetz sukuiset ovat nopea liikkeisiä, reaktiivisiä mutta hienoja ja menestyviä. Hevoset jotka kävivät noin 3krt viikossa tunnilla olivat reippaampia ja liikkuivat mielekkäämmin kuin ne loppuunkäytetyt vanhukset jotka menivät monta kertaa viikossa useamman tunnin putkeen maastoja ja ridatunteja saattoivat pysähtyä paikalleen eikä liikkua edes raikasta ja tekivät kaikkensa ettei tarvitse tehdä töitä. Lähti aihe vähän harhailemaan mutta tosiaan kaikki on suhteellista ja riippuu yksilöistä ja tekemisestä
|