Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.8.24 10:04:45

Suomenpienhevonen vai eestinhevonen?

Etsinnässä tasaisen varmaa hevosta maastohevoseksi, satunnaisesti ehkä myös kentällä humputtelua.

Kumpaa rotua _yleisesti_ ottaen suosittelisit? Kumpi on rauhallisempi ja varmempi menijä?

Lähettäjä: m 
Päivämäärä:   3.8.24 10:05:57

Suokki. Monelta osin helpporotu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.8.24 16:04:54

Kumpikin, itsellä enemmän kokemuksia suokeista niin varmaan se

Lähettäjä: ty 
Päivämäärä:   3.8.24 16:16:18

Jos haluat maastohevosen, osta semmonen joka todistetusti maastoilee hyvin sellaisissa olosuhteissa, joissa itse aiot maastoilla. Maastoiluun totuttaminen/opettaminen ei ole helppoa.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   3.8.24 16:19:49

Ehdottomasti paras maastohevonen on lämminverinen ravuri :)

Lähettäjä: HH 
Päivämäärä:   3.8.24 16:38:20

issikka

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.8.24 18:24:02

mikä tahansa hevonen minkä on luonteeltaan varma, rohkea ja utelias.

Maastoiletko kaupungin keskellä missä hevosen pitää sietää lapsia, rekkoja ja mopoja? Vai keskellä metsää missä hevosen pitää pysty menemään niin jyrkkiä mäkiä mitä se laitetaan menemään juuri niillä pohjilla mitä on, kestämään narisevat oksat ja kestämään hirviä ja karhuja?

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   3.8.24 18:48:12

Mulla on ollut monenrotuista varmaa maastoratsua, ehkä kaikkein parhaat oli ex ravurisuokkeja. Ne ei pelännyt yhtään mitään, mutta ei rauhallisiksi voinut sanoa siinä mielessä että olisivat jokaisen käsiteltävissä tai ratsastettavissa. Pelkkä kävelytahti sekoitti sisuskalut tottumattomalta ja karsinan oven avatessa ilme saattoi karkoittaa jokusen. Mutta ainuttakaan säpsyä, sivuaskelta tms ei yleensä maaston aikana tapahtunut joten tippumista ei tarvinnut pelätä:)

Lähettäjä: Ö 
Päivämäärä:   3.8.24 19:58:19

Uskon, että kummasta vaan voi saada hyvän maastohevosen eli enemmän merkitsee yksilö.

Kuitenkin oman pienehkön ja subjektiivisen kokemuksen perusteella lähes kaikki ratsastamani piensuokit olleet ihan tosi kivoja, kun taas eestiläisissä on ollut enemmän vaihtelua. Eestiläisten joukkoon on mahtunut kivoja ja varmoja tyyppejä, mutta myös tosi ponimaisia. Esim. pukittelijoita ja muita loikkijoita sekä lähtöjä ottavia on sattunut enemmän eestiläisiin, toisaalta suokit saattavat helposti kuumua joissakin tilanteissa. Eestinhevosissa saattaa asiaan vaikuttaa se, onko kyseessä ns. arabilinjan vai perinteisen linjan tyyppi.

Lähettäjä: Viineri 
Päivämäärä:   3.8.24 21:17:52

Paras maastoilukaveri on ehdottomasti lämminverinen. Aivan täydellisiä siihen hommaan

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   3.8.24 21:39:13

Mulla parhaita on olleet puoliveriset, vanhan tyyliset saksalaiset estesukuiset. Suokki on varmaan ok, kunhan on rauhallinen luonteeltaan. Työhevosen malliset on liian etupainoisia, kompuroivat joka oksaan.

Lähettäjä: Lu 
Päivämäärä:   3.8.24 21:57:42

Suosittelen pv eestin urheiluhevosta.

Lähettäjä: ;) 
Päivämäärä:   3.8.24 22:06:49

Paras maasto ratsu on lv

Lähettäjä: :D 
Päivämäärä:   3.8.24 22:10:17

Ehdottomasti lämminverinen ravihevonen, se on kiltti, ei pelkää mitään, niin helppo käsitellä ja tosi tasaiset askellajit

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   3.8.24 22:12:26

Itsellä on lämminverinen ravihevonen maastokäytössä aivan ihana luonne ja hyppääjien hyvin!!! Ehdottomasti parhaan luonteen takia suosittelen ja ne ei pelkää mitään tottunut kuljetuksiin sun muihin toimenpiteisiin!!!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.8.24 23:27:54

Lv-hevonen tai issikka

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.8.24 23:30:55

Hyvä maastoilija-ratsastaja saa mistä vaan hevosesta hyvän maastohevosen

Pelkäävä ratsastaja ei pääse edes sen tätiturvallisen hevosen kanssa pihasta pois

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   3.8.24 23:33:38

Ja sitten kun kaipaat pitkää, vauhdikasta matkantekoa maastoon, niin täysveriarabi, totta kai. Maailman paras matkaratsu! :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   3.8.24 23:38:43

Meidän arabi on myös maailman paras maastohevonen, kertaakaan ei ole sen kyydissä tarvinnut pelätä maastossa mitään

Lähettäjä: Ll 
Päivämäärä:   4.8.24 00:18:40

Lämpöset toimii maastossa omalla kokemuksella parhiten.

Lähettäjä: No mutta TÄMÄ 
Päivämäärä:   4.8.24 01:18:12

Lähettäjä.

Päivämäärä3.8.24 23:30:55

Hyvä maastoilija-ratsastaja saa mistä vaan hevosesta hyvän maastohevosen

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   4.8.24 01:24:11

Lämminverinen. Aivan ehdottomasti.

Lähettäjä: Jep 
Päivämäärä:   4.8.24 08:29:50

Riippuu ihan yksilöstä eikä rodusta

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   4.8.24 11:02:42

Lämminverinen saa pisteet. Ex-ravurit on tottuneet kaikkeen kilpauransa aikana.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   4.8.24 11:43:25

Lähettäjäty

Päivämäärä3.8.24 16:16:18

Jos haluat maastohevosen, osta semmonen joka todistetusti maastoilee hyvin sellaisissa olosuhteissa, joissa itse aiot maastoilla. Maastoiluun totuttaminen/opettaminen ei ole helppoa.

Lähettäjä: T 
Päivämäärä:   4.8.24 11:47:47

Entinen ravuri, lv, on paras nimenomaan maastoratsuna.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   4.8.24 11:51:21

^ Tämä juuri. Ajatteli joskus tarjoutua uudelleenkouluttamaan lämminverisistä maastohevosia, mutta se tyrmättiin täällä täysin, koska on niin helppoa. Ei kuka tahansa kuitenkaan siihen pysty ja helpompi sitten lähteä maastoon hevosella, joka on tunnetusti ok maastossa ja tottunut autoihin kapeallakin tiellä jne. Hyvän maastohevosen onnistuu kyllä kuka tahansa pilaamaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.8.24 11:53:22

Jos pitää valita suomenpienhevosen ja eestinhevosen välillä, mielummin ehkä suokki. Tai kaikki hevoset on yksilöitä, mutta oman kokemuksen mukaan näin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.8.24 11:54:07

Arabi - ei pelkää mitään :)

Lähettäjä: Laku 
Päivämäärä:   4.8.24 11:59:23

. Mitkä sinun kokemukset suokeista ja eestiläisistä on?

Lähettäjä: … 
Päivämäärä:   4.8.24 13:37:59

komppaan arabia, osaavissa käsissä hyvä. Tunnetusti käytetään matkatatsadtuksessa niin sietää matkaa, vauhtia ja kaikkea. Toki jos ratsadtaja paksuluinen ja pyöreähkö niin sitten suokki.

Itse en tykkää suokkien jäärpäisestä luonteesta ja kuskaavat helposti ratsadtajaa satanolla. Eestit ponimaisia

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.8.24 17:43:31

Hyvä yksilö.
Ei mikään tietty rotu.

Lähettäjä: Hah 
Päivämäärä:   4.8.24 17:49:52

LV!!

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   4.8.24 19:31:25

Lämppärit ovat kieltämättä usein hyviä maastohevosia, mutta ne eivät sovi kaikille jo ihan siksi, että lämppäri tarvitsee rakenteensa vuoksi aika kevyen ratsastajan. Toisaalta lämppäreissä on kyllä myös säpäköitä tapauksia, eivät ne kaikki ole sellaisia kaikkeen tottuneita ja mitään pelkäämättömiä hevosia.

Arabia en ensimmäisenä suosittelisi varmaa ja rauhallista maastohevosta etsivälle. Näillä on kuitenkin tilanteen tullessa yleensä varsin nopeat, sähäkät reaktiot ja ovat monella tapaa herkkiä eläimiä. Joskus olen ollut ryhmämaastossa niin, että mukana oli useampikin maastoiluun tottunut arabi, mutta kyllä niistä 3/4:llä tuli aika isoja reaktioita, kun tulikin vähän yllättävämpi tilanne vastaan. :D Ja ne reaktiot voivat olla aika nopeita sitten kun/jos niitä tulee. Siinä tilanteessa reagoi se kaikista varmin ja rauhallisinkin arabi meinaan yllättävän nopeasti!

Suomenhevosissa juuri se on hyvä, että keskivertosuokilla on keskivertoarabiin tai edes -lämppäriin verrattuna yleensä hitaammat reaktiot. Ja siinä missä arabi tai se lämppärikin voi reagoida aika helposti esim. ylös, taakse ja sivulle, niin useimmat suokit reagoivat lähinnä eteen. Toki sitten osalla suokeista on tätä viemistaipumusta ja sellaista kuumentumista ja sähläämistä, mutta aika paljon olen erilaisilla suokeilla ratsastanut ja pääosin kyllä tosi kivoja ja järkeviä maastohevosia.

Eestinhevosissa tosiaan aika paljon vaihtelua, mutta näihin muihin verrattuna usein enemmän ponimaisia. Jostain syystä monella ratsastamallani eestiläisellä on ollut vähän jotain omia juttuja ja vaativat ehkä vähän huumoria ratsastajaltaan.

Yksilö kuitenkin tärkein tekijä. Jos maastohevosen haluaa, kannattaa olla tarkkana, että hevonen tosiaan on tottunut maastoilemaan ja mieluusti yksinkin. Ellei sitten ole valmis ottamaan varsaa/nuorta ja kouluttamaan sen itse hyväksi maastohevoseksi.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   4.8.24 19:42:27

No kuule ... ihan siihen samaan suuntaan eli eteen reagoi lämminverinenkin. Ja mitä sanoit arabeista, niin kyllä maastossa pitää pystyä olemaan hereillä eikä matkustaa puolinukuksissa. Arabi on pieni, kapeahko hevonen. Sen selästä ei tipahda helpolla ja sen reaktiot eivät ole mitään valtavia ja voimakkaita normaalin tasapainon omaavalle ratsastajalle. Mutta joo, ei sovi kovakätisille (sopiiko joku?) vaan herkkyydestä nauttiville.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.8.24 19:48:32

Meidän arabi reagoi johonkin yllättävään nostamalla vähän päätään, jonkun satunnaisen sivuhypyn on tehnyt muutaman kerran tässä vuosien mittaan. Tällä voi ratsastaa jopa maastossa aloittelijat. Tämä ei ole varmaan koskaan eläessään pukittanut, ryöstänyt, noussut pystyyn, yms. Yksilöitä nämäkin silti tietenkin on, mutta toista näin hyvää hevosta en ole eläessäni kohdannut, toivon että kun aika jättää, niin löytyy muista arabeista samantyylistä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.8.24 20:14:52

Arabeissa hyvää on se (useimmissa siis) että reaktio on yleensä yksi nopea sivuloikka ja sitten pysähtyvät. Ei ole tullut tilannetta jossa edes yrittäisi lähteä. Toki se sivuloikka vaatii tasapainoa, mutta ainakin omalla se on tasajalkaloikka, joka ei pahemmin edes tunnu selkään :D Arabi kysyy aina ensin, tarvitseeko pelätä. Ja jos ihminen ymmärtää sille sanoa, ettei tarvitse, niin se ei tosiaan pelkää mitään.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   4.8.24 20:20:20

". Mitkä sinun kokemukset suokeista ja eestiläisistä on?"

Jos kysymys oli osotettu mulle, niin mulla on itellä ollu eesti, ja oon ratsastanu tuttujen suokeilla, ja maastossa on mun kokemuksen mukaan toiminu paremmin suokit. Toki ihan yksilöllistähän se on, mutta alottaja haluskin, että vastataan yleisesti "toimivampaa".

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   4.8.24 20:34:20

N: Itse asiassa olen useampaan pystyyn hyppivään tai loikkivaan lämppäriin törmännyt myös, mutta oikeassa olet, useimmiten niilläkin reaktiona on eteenpäin. Mutta tosiaan, koska lämppärillä ei ole ratsuksi ihanteellinen rakenne ja yleensä ovat sirojakin, niin ovat aika pienikokoisten ratsuja.

Minä en missään sanonut mitään puolinukuksissa matkustamisesta, mutta jos on perustätiratsastaja, niin arabilla saattaa olla suomenhevoseen tai kylmäverisiin tottuneelle aika nopeat ja isotkin reaktiot.

Olin joskus suokkimaastossa, jossa vastaan tuli kuumailmapallo, joka meni meidän yli. Sykkeet nousi hevosilla, mutta reaktiona oli kaikilla pelkkä parin askeleen laukkapyrähdys suoraan eteenpäin ja yhdellä taas ns. jalkojen lakoaminen ja niiaaminen. Vastaavassa tilanteessa arabimaastossa yksi hevonen loikki pystyyn, toinen teki salamannopean uukkarin ja yritti paeta paikalta. :D Ja yksi taas osasi tehdä aikamoisia pukkeja - ei usein, mutta kun teki, niin sieltä tuli aika helposti kyllä alas.

Totta on, että tuossa on vain muutama arabiyksilö, mutta sitten niitä suokkeja tunnen ehkä satakunta, enkä ole koskaan niiltä ihan samanlaisia reaktioita nähnyt kuin mitä noilta muutamalta arabilta. :D

Mutta kuten jo sanoin, yksilö merkitsee enemmän kuin rotu.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   4.8.24 20:50:03

Virosta voi saada vaellustalleilta kivan, edullisen eestiläisen joka on nähnyt kaiken ja toimii "kaikilla" ainakin ryhmässä. Yhden tällaisen tunnen ja on kyllä erinomainen maastomopo ja hyvä ratsastaa kentälläkin.

Piensuokit ovat yhä suokkeja, ja niillä on usein ongelmana jyrääminen ja ryöstäminen. Toki se on usein koulutuksesta johtuvaa ja jos onnistuu löytämään hyvin koulutetun suokin tai osaa itse kouluttaa, niin nekin voivat olla todella kivoja. Minulla on suokki, mutta se onkin itse koulutettu. Jos valmista etsisin niin katselisin ennemmin eestiläisiä.

Lähettäjä: N 
Päivämäärä:   4.8.24 23:18:51

...: Joo, on se vähän mistä kukakin tykkää. Itse olen 60v enkä mikään kukkakeppi, mutta ratsastan lämppärillä ja arabilla tosi turvallisesti maastossa itsekseni sekä porukassa. Olen myös järjestänyt maastoratsastuksia turisteille aikanani sekä kisannut matkaa molemmilla roduilla. Itse kouluttamalla saa luotettavimman, mutta on näissä ollut muidenkin kouluttamia. Kaikki turvallisia yhtä kompastumista lukuunottamatta. Yhdessä vaiheessa menin hankkimaan suomenhevosen. Pelästyi koiraa, pyörsi ympäri ja toisella kierroksella linkouduin jäiseen maahan sillä seurauksella, että kuukauden saikku kylkiluumurtumien vuoksi. Tämän yksilön takia en luota enää suomenhevosiin. Jos ne olisivat sellaisia kuin vuosikymmeniä sitten eli rohkeita ja leppoisia, mutta kun ne eivät kaikki enää sellaisia ole. Yksilöitä kaikki.

Lähettäjä: Ananas 
Päivämäärä:   5.8.24 08:46:34

Tunnustan heti, etten tunne/tiedä kuin 5 eestinhevosta , jotka kaikki ok maastoiluun, mutta näillä kaikilla on ollut kaviokuume jossain vaiheessa elämää.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   5.8.24 09:10:15

Suokeillekin tulee kaviokuume, kesäihottuma, kavioruston luutumat yms.. Valitsisin yksilön perusteella, pomminvarmin tietämäni maastoilija on ollut shetlanninponi ja virolainen puoliverinen.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   5.8.24 09:25:17

Ei voi rotuun yleistää, kaikki hevoset ovat yksilöitä. Toinen saman rodun edustaja voi olla loistava maastoratsu, utelias, varma ja rohkea, toinen taas ei uskalla lähteä kotipihasta mihinkään.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   5.8.24 11:47:45

Ex-ravuri suokki tai lämppäri. Eestiläiset ja haflingerit myös hyviä, mutta saattaa olla enemmän ponimaisia temppuja. Mutta jos eestiläisen ja suokin välillä tehtävä valinta niin ehdottomasti suokki. Paras maastoiluhevonen mitä itsellä tullut vastaan oli iso saksalainen eläköitynyt isojen luokkien hyppääjä. Se ei ikinä pelännyt mitään ja vaihteet toimi.

Lähettäjä: Susu 
Päivämäärä:   11.8.24 19:22:43

Olisiko jollain myidä tälläistä toimivaa?

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   11.8.24 21:16:57

En lähtisi rotu edellä miettimään maastohevosta, hevoset kun on yksilöitä. Täällä kovasti suositeltu suokkia maastohevoseksi. Onhan ne kivoja joo, omasta kokemuksestani voin vaan kertoa että niissäkin on villejä yksilöitä. Omallani en mene maastoon kuin vain max. 100m tallin pihasta ja toinen ihminen vieressä kävelemässä, muuten käy köpelösti.

Ravurisuokit tuntuu olevan aika kylmähermoisia, eli jostain ex-ravurisuokista voisi saada ihan kivan maastoilukaverin.

Lähettäjä: heppa 
Päivämäärä:   14.8.24 21:59:14


Lähettäjä: Ananas
Päivämäärä: 5.8.24 08:46:34

Tunnustan heti, etten tunne/tiedä kuin 5 eestinhevosta , jotka kaikki ok maastoiluun, mutta näillä kaikilla on ollut kaviokuume jossain vaiheessa elämää.

???

Ehkä ne on virolaista halpiskama, myyty juuri siitä syystä pois sieltä.

Lähettäjä: hhhhh 
Päivämäärä:   14.8.24 22:12:39

Ei yhtään yli 70kg ratsastajaa lv-hevosen selkään!!

Lähettäjä: / 
Päivämäärä:   15.8.24 00:22:35

suokit etenkin exravurit on just niitä jotka ottaa jä lähtee menemään. Ne pitäis kokonaan uudelleen kouluttaa jotta olis toimivia, mutta siellä saattaa olla semmosia kokemuksia taustalla että ryöstäminen ei lopu koskaan

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.8.24 00:57:26

Eikö iso 160cm lv tosiaan kestä enempää kuin 70kg?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   15.8.24 07:08:52

Sorry olen yli 70kg ja mulla on iso 170 säkänen lv. Ei oo vielä hajonnu tai polvet notkahtanut alta.

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   15.8.24 07:37:36

Omien kokemusten perusteella : lämminverinen entinen ravuri oli paras maastohevonen. Menin jo 8-vuotiaana maastossa sellasella, toimi kuin juna. Yksi arabi oli erittäin hyvä maastoratsu, mutta toinen peruutti ojaan jo matkalla tallilta maneesille :/ puoliverinen oli mahdoton. Suokit ja eestinhevoset ovat molemmat olleet tosi hyviä, mutta ovat todella persoja ruoalle eli syövät aina kun lähelle sattuu puskia ja oksia…

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   15.8.24 07:41:23

Täältä ääni eestiläiselle. Tokikaan ei kannata sokkona vaan rodun perusteella ostaa, varmasti näissäkin säpsäkämpiä yksilöitä. Oma oli niin pomminvarma kuin hevonen voi vain olla, en muista viiden vuoden ajalta kuin kaksi kertaa kun säikähti niin että otti pienen laukkapyrähdyksen. Toisella kertaa maastossa kuului takaa aseen laukaus ja toisella kertaa myöskin takana olleesta rekasta päästettiin "ilmat pihalle" ja kuului kamala sihinä. Mutta kuten sanoin, pyrähdykset olivat lyhyitä eikä ollut mitään pukittelua. Myöskään mitään säpsymisiä ei juurikaan ollut, ja jos oli, niin reaktiot olivat pieniä, ei mitään 180 asteen käännöksiä.

Tykkäsin tässä hevosessa tosi paljon siitä, että sillä ei koskaan jäänyt ne säikähdykset päälle. Kun se oli johonkin reagoinut, otti sen jälkeen taas aivan lunkisti eikä loppuaikaa kyttäillyt puskia tai nurkkia.

Tämän kanssa mm. kerran ihan kirjaimellisesti melkein törmäsin hirveen, ja säikähdin enemmän kuin hevonen. Laitettiin sille myös kärryt perään, senkin otti lunkisti. Mennyt ties mitä pressuratoja ja nähnyt mönkijää ja ruohonleikkuria ja kaikkea mahdollista. Ylipäätään kaikki muukin toiminta oli helppoa, oli useamman kerran trailerikammoisen hevosen matkakaverina ja muistan mm. kerran kun toista hevosta ei millään meinattu saada autoon, oltiin yritetty varmaan kaksi tuntia, kun aina ryykäsi karmit kaulassa ulos, niin tämä oma vain mussutti heinää eikä välittänyt vaikka toinen kuinka melskasi siinä vieressä. Oli muutenkin niin ahne että olisi varmaan kävellyt sotatantereen läpi ruoan perässä.

Tuli Virosta ratsastuskoululle ja sieltä ostin. Jalka ei kestänyt ratsastuskoulun rasitusta, muuten eivät varmasti olisikaan myyneet.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   15.8.24 07:43:36

Lämppäreiden luonne on useimmiten tosi kiva ja ne ovat aika rohkeita, mutta itse en sellaista ottaisi maastohevoseksi.
Jos lämppäri on tehnyt uraa ravurina, ei sitä ole todennäköisesti totutettu vaihteleviin maastoihin, ellei sitä ole myös ratsastettu.
Muutaman lämppärin kokemuksella ne ovat epätasaisessa maastossa varsin kömpelöitä, yhdellä käytettiin polvisuojia, kun oli koko ajan turvallaan...Yksi pelkäsi siltoja, toisella oli suuria vaikeuksia ylittää ojia, kaatuneita puunrunkoja yms.
Tottuvathan ne, kun totutetaan, mutta tosi monta klohmua olen tavannut!

Lähettäjä: € 
Päivämäärä:   15.8.24 11:20:50

Itsellä kokemus kahdesta suokista, joista toinen pommikoneen kestävä ja toinen kiikutti ilman mitään jarruja. Molemmat entisiä ravureita.
Arabi oli peloton etenijä, eikä pelännyt juuri mitään.
Eestiläinen oli kanssa ihan kiva, paitsi kun säikähti niin sitten kyyläiltiin koko loppu reissu.

Lähettäjä: Rodeo 
Päivämäärä:   16.8.24 13:14:47

Eestistä voi sitten tulla mitä vaan. Itselleni tuli elämäni paras pukittaja. Osasi toki myös keulia taitavasti ja yhdistää pukkisarjan siihen.

Hyppykyky oli loistava, ei pysynyt minkäänlaisessa aidassa.
Kengittää tämä ei antanut eikä kiinni sitoa ja lastaaminen olikin ihan oma lukunsa...