|
Lähettäjä: Piste
Päivämäärä: 26.4.24 21:29:03
Mulle on tullut useampi ilmainen hevonen tutun ratsastuskoulusta. Yhdelle sattui joku tapaturma tarhassa ja siltä revähti pohjelihas takajalasta. Alkuun se jalka oli ihan pois pelistä, mutta eläinlääkäri lupasi sille mukavan elämän seura- tai köpöttelyponina vuoden kuntoutuksen jälkeen. Ratsastuskoulu maksoi klinikkakäynnit, minä otin ponin vastaan kuntoutusohjeiden kanssa. Sovittiin että se siirtyy minun nimiini jos kuntoutuu hyvin. Alkuun oli yksin sairastarhassa, mutta alkoi kuntoutua oikein hyvin, ja pääsi sitten laiduntamaan laumassa. Puolen vuoden kohdalla alkoi kulkea käsihevosena maastossa ja vuoden päästä onnettomuudesta pystyi tekemään kevyttä työtä muutaman kerran viikossa. Kevyellä liikunnalla on mennyt nyt ontumatta jo viisi vuotta.
Toinen alkoi ontuilla lähestyessään kahtakymppiä, tehtyään yli 10 vuotta tuntitöitä. Tallinomistaja luovutti sen minulle. Nivelrikkoa on, mutta tukihoidolla ja kevyellä hevoselle sopivalla liikunnalla on pötkitty nyt jo useampi vuosi. Ei ole ontunut ensimmäisten viikkojen jälkeen enää ollenkaan.
Kolmas alkoi olla aggressiivinen varustaa ja kiukutteli ja stoppaili tunneilla. Siirtyi taas mulle ensin lepolomalle ja kuntoutumaan. Puolen vuoden jälkeen oli kunnossa, mutta palattuaan vielä takaisin ratsastuskoululle alkoi oireilla välittömästi ja oli tosi stressaantunut. Siirtyi sitten lopullisesti eläkkeelle, ja eli meillä tyytyväisenä kolmisen vuotta, ennen kun lopetettiin näön heikentyessä nopeasti.
Minulle nämä diilit ovat olleet loistavia. Olen voinut tarjota hienoille hevosille ansaitut kevyemmät eläkepäivät, ja samalla saanut ihan mahtavia harrastekavereita, joilla on ollut myös tosi turvallista antaa omien lasten ratsastaa ja opetella lajia.
|