|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 22.4.24 05:51:58
Vaikeinta vuokraajana on ollut se, että hevosenomistajat ovat ihan sekopäitä.
Jokaikinen vuokraamani hevonen on ollut jotenkin sairas tai sitä kohdellaan todella huonosti. Esimerkkinä ratsastan nuoren ja se toimii kuin unelma, palkitsen sitä lopettamalla ratsastuksen lyhyeen. Koska en ratsastanut kauaa sillä kertaa laitetaan omistajan kehitysvammainen pikkulapsi selkään, annetaan raippa käteen ja raipalla ja potkimalla satulan siipiä ajetaan hevonen raviin. Nuori hevonen juoksee ihmeissään ja hädässä ympäri kenttää lapsen pomppiessa selässä ja vanhempien myhäillessä selässä, kuinka hyvin lapsi ratsastaa.
Sitten nämä jotka eivät vaan USKO että hevonen on kipeä. Sanoin omistajalle, että hevosellaan on luultavasti hiekkaa mahassa kun reagoi harjatessa voimakkaasti eikä päästänyt selkään. Tästä meni 2 KUUKAUTTA kun tuli kertomaan ihan viattomasti että oli itse huomannut edellisellä viikolla että reagoi harjatessa ja oli löytynyt hurja määrä hiekkaa.
Ja sitten on näitä "se on vaan kiukkunen luonne, älä päästä niskan päälle" "sillä pitää olla selvät rajat niin sen kanssa pärjää"-omistajia joiden hevoset reagoivat voimakkaasti esim. satulointiin tai kuolaimiin. Yhdelle ilmoitin, että en valitettavasti voi enää kiivetä selkään ennen kuin hevosen kivun lähde on tutkittu ja tuli vain estot päälle siitä hyvästä.
Sitten nämä jotka raskauden takia vuokraavat hevosta. EI ENÄÄ IKINÄ. Älkää IKINÄ, IKINÄ vuokratko hevosta raskaana olevilta naisilta. Jos hevosihmiset ovat yleisesti ottaen vinksahtaneita niin hevosihminen raskaushormoneissa on kyllä sellainen psykoositapaus että huhhuh.
Mutta joo, ehdottomasti enemmän plussia hevosettomuudessa. Ihana vapaus. Varsinkin nyt kun muuton takia ei ole tullut vielä hankittua uutta vuokrahevosta.
Ihanaa harrastaa lajeja joihin voin vain jättää menemättä ilman että ketään haittaa tai edes kiinnostaa. Ei ole pakko lähteä ihan missä vain kelissä, missä vain olossa tallille. Ei tarvitse venyä ja jaksaa loputtomasti, huolehtia ja stressata että hevosella on kaikki hyvin ja rahat riittää hyvään hoitoon.
Tunneille en ole edes viitsinyt mennä. En ole ollut ryhmätunnilla yli 20 vuoteen, olisi varmasti aikamoinen järkytys. :D Tuskinpa on rahan arvoista, ennemmin maksan maastoilusta. Tosin, alkaa noita hevostarjouksia tulemaan siihen tahtiin tälläkin paikkakunnalla että saatan jossain kohtaa lähteä taas vuokraajaksi. Tähän asti on riittänyt kun lähtenyt silloin tällöin tutun mukaan tallille, sekin vaan alkaa mennä siihen että alkavat odottaa että nousen heidän nuoren hevosensa selkään. En aina jaksaisi ratsastaa, kaipaisin sellaista rentoa harrastamista missä se ratsastaminen ei ole pakollinen osa tallikäyntiä.
|