|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 19.4.24 15:54:20
Kumman humma>> menetelmät eroaa näin:
Positiivinen tarkoittaa, että jotain lisätään, negatiivinen tarkoittaa, että jotain otetaan pois. Vahvisteella yritetään sananmukaisesti vahvistaa käytöstä ja rangaistuksella rankaista käytöksestä.
Eli tosiaan tuo heinäkärryn poisvieminen on negatiivinen rankaisu. Hevonen tekee jotain, mitä sen ei haluta tekevän, siltä otetaan jotain pois, jotta estettäisiin/kekeytettäisiin kyseinen käytös. Tämä nyt on ehkä vähän niin ja näin miten hyvin hevonen ymmärtää tätä, sillä esim. Tässä esimerkissä rankaisun ajoittaminen on todella hankalaa. Niin rankaisun kuin vahvisteenkin pitäisi tulla heti (ja siksi positiivisessa vahvisteessa käytetään usein naksutinta merkkaamaan se oikea hetki).
Positiivinen rankaisu tarkoittaa, että hevosen tehdessä jotain epähaluttua, lisätään epämukava asia käytöksen estämiseksi/keskeyttämiseksi. Esim. Raipan lyönti tai narulla huitaisu ovat negatiivista rankaisua. Tämä on varmasti selkeämpi asia kuin positiivinen rankaisu ja enemmän käytetty.
Ja mitä eroa sitten on negatiivisella ja positiivisella vahvisteella? No juurikin se, että negatiivisessa vahvisteessa hevonen "palkitaan" ottamalla jotain pois ja positiivisessa lisäämällä jotain. Tavallinen paine/paine pois koulutusmenetelmä on negatiivista vahvistamista. Puristetaan pohkeella, hevonen liikkuu --> paine poistuu "kiitoksena". Samoin pidäte ohjalla, hevonen hidastaa --> myötäys. Näistä usein sanotaan, että hevonen saa myötäyksen palkintona, mutta palkkahan se ei todellisuudessa ole, vaan ainoastaan epämukavan asian poistuminen. Ja siis tässä ei tietenkään ole mitään pahaa, kunhan asioita ei tehdä hevosta satuttaen ja negatiivinen vahviste on sekä hevosille että ihmiselle usein hyvin helposti ymmärrettävää ja selkeää.
Positiivinen vahviste on usein juuri sitä namin suuhun laittamista. Eli kun hevonen tekee oikein sille annetaan jotain miellyttävää. Sen ei tarvitse olla nami, se voi olla myös kehu tai rapsutusta, mutta ruokapalkka on se kaikkein motivoivin palkinto.
Positiivista ja negatiivista vahvistamista voi myös käyttää yhdessä vahvistamaan opittua. Esim. juoksutat laiskaa hevosta, annat raipalla painetta takaa ja kun hevonen siirtyy raviin annat naksun/palkkamerkin ja palkitset siirtymästä. Pikkuhiljaa vaadit pidempää matkaa ravia ja palkitset esim. ensin kolmesta askeleesta, sitten kokonaisesta kierroksesta ja lopulta vasta vaikka viiden kierroksen kuluttua. Namipalkka lisää hevosen motivaatiota liikkua itsekin reippaasti eteenpäin, koska namipalkka on jotain mitä se itsekin haluaa tavoitrlla ja riittävän tiiviillä palkkauksella tuloksia näkee usein jo aika nopeasti vs. sitten se, että ajaisit vaan sitä laiskaa hevosta pelkällä paineella (negatiivisella vahvisteella).
Näiden lisäksi positiiviseen vahvisteeseen liittyy usein vielä naksutinkoulutus ja ketjuttaminen jotka on hyvä opetella alkuun ennen kun alkaa muita juttuja kouluttamaan. Naksuttimen tarkoitus on toimia sekundäärivahvisteena, jolla merkitään se tarkka hetki, josta palkka eli primäärivahviste seuraa. Kuten edellä kirjoitinkin, muuten palkkaa on todella vaikeaa ajoittaa oikein. Ketjuttaminen taas on erilaisten tapahtumaketjujen oppimista. Esim tuossa juoksutusesimerkissä hevonen tietenkin alkuun pysähtyy suoraan ravista odottamaan palkkaa. Tämä ei välttämättä ole haluttu tilanne, joten hevonen voidaan opettaa toimimaan niin, että ravissa saadun naksun jälkeen siirrytään esim käyntiin, kävellään muutama askel, pysähdys ja sitten vasta palkka.
|