Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   26.6.25 10:26:25

-

Lähettäjä: t 
Päivämäärä:   28.6.25 15:00:27

Kiva kuulla sinusta vaikkakin lyhyesti (olemme tottuneet pitkiin tarinoihisi), pelkäsinkin jo, että jotain sattunut.
Kesä kait on vaikka vettä piisannut ja kylmää, josko nyt vihdoin lämpiäisi.
Kahdelle jäljellä olevalle seniorille pitäisi kuivaheinät saada tehtyä, ei siis paljoa mutta tähän asti ollut turha edes yrittää näillä sade määrillä.
Pihoissa vanha ja "uusi" puoli sen sijaan kaikki rehoittaa, kukat kukkii, kolmas ruohonleikkuu odottaa inspiraatioita, vanha puoli kasvaa puolireiteen kaikenlaista kun syöjiä enää kaksi ja laitumia/tarhoja 7kpl...mutta eihän siellä vieraat käy joten rehoittakoon.
Näillä mennään heinäpoutia taas kerran odotellen ja oman "sokerivamman" kanssa pähkien, elämä on.
Kiva olisi kuulla Okarino tarinoitasi, piristystä arkeen ja muidenkin entisten nuorten kesä yms. meininkejä.

Lähettäjä: Tähti 
Päivämäärä:   29.6.25 21:31:32

Kiva, Tirsku on palannut!
Sanoisin että mikä Kesä? Vettä tulee ja tuulee niin että lentoon meinaa lähteä, tuntuu ihan syksyltä.
Kesälomaani on vielä hetki aikaa joten toivon että se kesä tulisi tänä vuonnakin kun ei nyt ole aikomusta lähteä hirmuhelteisiin maailmalle.

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   30.6.25 00:10:37

Moi kiva kuulla sinusta

Meillä ollut murhetta, kun kaksi kissoista menehtyi muutaman kuukauden välein.

Mun rakas tytsä ja tyttärensä. Ovat nyt uurnana kotona.

Poitsuli sitten ikävöi ja saatiin hänelle kaveri, samaa sukua oleva tyttö.
Leikkaamaton ja mouru on valtava... miten niin pienestä tytöstä lähtee niin iso ääni. No ens viikolla on steri pikku tytölle.

Mukavaa kesää kaikille

BTW mä aloittanut ratsastuksen uudelleen, käynyt jopa yksityistunneilla.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   30.6.25 17:22:57

Mainiota, mainiota, ihanaa kuulla teidän kesästänne! :)

Tuo monsuunisade kylläkin luo illuusion enemmän syksystä kuin kesästä, mutta vielä tulee se kaamea kuumuus ja tappelu veden kanssa.
Avoimiin puutarhoihin on vajaa viikko!

Suutarilikka tuli just nyt kylään, palaan asiaan myöhemmin..

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   1.7.25 14:34:37

Juu, eli puolenkuun maissa oli Avoimet kylät-tapahtuma, soitin tuolla mäellä eli metsästysmajalla tauotta torvea Kukkiksen kanssa ja poltin siinä sitten toisen puolen naamastani huomamatta kun kävi tuuli, no siitä äityi taas se koronakutina villiksi, ensin se naama ja sitten koko kroppa, turvonnut ei sentään vielä ja toivon ettei turpoakaan.

Mopopoika lohdutti edellispäivänä kun tuli hiustenleikkuulle, että olet vanha ja kukaan ei ihmettele että näytätkin siltä. :O

Mutta nyt on Avomiet puutarhat-päivä sunnuntaina ja suurin odotuksin suunnittelin MacKinlayn saaren kukkapenkkien vierustamia kävelypolkuja, esikasvatin mm. muutaman sata gladiolusta ja daalioita parisenkymmentä..
Gladiolukset kasvoivat tosi hienosti, kunnes vein niitä ulos suuttuivat samantien kun oli niin koleaa tai luulen siitä äityneen, eli ei yhtään glaikkaa.

Daaliat kasvoivat korkeutta hyvin näyttävästi, mutta sitten ne kasvoivat kasvivalojen yli ja kun ei voinut viedä ulos kylmän takia niin siinähän roikistuivat ja olivat kuin mitäkin matoja.
Tukemalla tuettiin ja vietiin purkeissaan ulos ja alkoivat ryhdistäytyä, raivattiin juolavehnäjankosta uusi kukkapenkin soiro, ehkä jotain viisi metriä ja laitettiin siihen kymmenkunta kasvamaan ja ihan ovat viihtyneet, mutta kun tänään on eka lämmin päivä niin eipähän ole nuput ehtineet valmistua sati aueta, yksi siellä alkoi aueta eilen.
Niitä purkeissa olevia on vielä kymmenisen kappaletta odottamassa paikkaa.
Samoin selvisi muutama kalla ja kanna.

Salkoruusujen reunustamat kukkapenkkirivit jäävät näkemättä tältä viikolta, kun salkoruusut ovat uljaasti ylenneet kolmisenkymmentä senttiä. ;D
Viime vuodelta kukkimatta jäänyt on jo reiteen asti terhakkaana, mutta nyt vasta alkaa näkymään niitä nuppuja lehtihangoissa, jotka sitten nousevat sinne pariin metriin asti joka lehtiväliin.

Sain taas taimistolta niitä 'poisheitettäviä' pari viidenkympin satsia, eli pihassa on sata kesäneilikkaa ja orvokkiamppeleita, löytyy myös ahkeraliisoja, yrttejä, nupullisia daalioita ja tuli myös aivan ihania pelargoneja, omat talvehtineet olivatkin aikas rankuiksi päässeet, mutta nyt on pergolan seinäaidat kuorrutettu pelakuilla, aivan hienoa.
Pergolaan nimittäin menee värimaailmaltaan vaaleanpunaisesta lilahtavaan pinkkiin pielikit ja niitä on seitsemisenkymmentä kukkaa ympäryksessä.

Punaiset laitoin viime vuosina pikkusaaressani olevaan traktorinrenkaaseen, ehkä voisi laittaa nytkin, mutta valkoiset olivat yhtenä, varmaan ensimmäisenä vuonna navetan seinustan rengaspinoissa, voisin varmaan laittaa ne nytkin sinne sinisten lobellioiden tai orvokkien kera tai sitten laitan kolmea väriä eli keltaiset orvokit lisäksi..
Amppelidianaa tuli muutamia purkkeja.

Nyt muistin mitä pitää vielä hommata, tähtisilmiä.
Tähtisilmät lasken kuuluvaksi metalliseen saunapataan, joka on kylläkin kuin sinistä emalia päältä, kivetykselle porstuan eteen.

Ruusupensaat kukkivat, Teresa, hansa, juhannus, jne.
Elviiran jaloruusut lavakauluslaatikoissaan ovat nupuillaan ja muutama kun on kuollut talven aikana, aatelkaa vain muutama kun edellistalvena kuoli kaikki, niin vein sinne reunalle istutusta odottamaan pari eilen.
Laatikoita on vaaleanpunaisille/pinkeille, sinisille, oransseille, punaisille, keltaisille ja punavalkoisille/valkoisille ruusuille.
Siniset selvisivät kaikki, keltaiseen ja punaiseen on taimet tyrkyllä, punainen jo lähes kukkii että onko tuo nyt sitten taimi.

Bongasin myös Europeana- ja Nina Weibull-ruusuja kolmen setit verkkokaupasta kun täällä ei enää myymälöissä ollut ja niillä pitää paikata pari kuollutta ruusutarhan reunapenkistä ja ehkä teen vielä pari metriä sitä reunapenkkiä lisää ja sitten on kolme pätkää rajaamassa pensasruusutarhaa.
Siellä oli pohjat pettäneet niistä kaivonrengassuihkulähteistä eli ei ole ollut vettä tänä kesänä kummassakaan, pitääkin pyytää Miäs hoitamaan ne nyt tänään että niihin saa sen veden sunnuntaiksi.

Iso lammikko on niinkuin ok takapihalla, en vaan tiedä löydänkö sinne toimivaa suihkulähdepumppua. Sammakot ovat sieltä nyt selvinnee eli voipi laittaa pumpun päälle. ;D

Suutarilikka meni Suuliteatterin näytelmään ja me vahditaan niitä sikiöitä pari kertaa viikossa nyt näytöskauden ajan ja on vahdittu useat päivät viikoissa harjoituskauden ajan.
Hänhän muutti tuonne maalle takaisin kaupungista, kesäkuun alussa, onneksi.
On asunut siellä reilu kymmenen vuotta sitten viimeksi, vanha kauppa tien vieressä.
Laittoi siihen jo aidan ja teki ihan hienon portin, melkein kuin tämä.
https://i.pinimg.com/736x/4e/9a/5b/4e9a5ba7b6545824bcacbddcd16544b9.jpg
Hän osti sahalta neljä piirua ja venytettäviä köynnösristikoita joista viritti kaarikaton ja sivut. ;D
-Aivan hieno.
Kunhan vielä saa aidan muunkin kuin tien osalle ja kasveja peittämään verkkoaitaa.
Tänään on hakenut suihkulähdealtaan pumppuineen ja menee kaivamaan altaalle paikkaa. ;D
-Äitinsä tytär. XD

Meiltä hajosi traktori ja kaikki maiden käännöt uhkasivat ja myös polttopuiden haut jäädä tekemättä.
Miähen työkaveri myi oman vanhansa osamaksulla kolmeen tonniin ja vielä sen pilkkomiskoneen viiteensataan, eli kun laina saatiin maksettua niin nyt maksetaan Rakkoria, jota on jo korjattukin muutamaan otteeseen. ;D

Heppalikka joutui kriisiin ja Baarivävystä tuli katkera eksä, lapsen symttärit ilmoitti lapsi olevan isällään eikä äidin puolen sukulaiset ole tervetulleita.
Voitte varmaan arvata että ärsyttää tuommoinen ihmispelle!
Hän otti asunnon paikalta jonka ympärillä asuu äidin puolen sukua viisi huonekuntaa.
Miksi piti katkeroitua, olisi ollut ihan mukava jutella, vaikkei enää olisikaan niin kuin perheessä paitsi lasten kautta.

Muuten on tasaista Kukkis on koulutussopimuksella yksityisellä viherrakennus/puutarhafirmalla ja Taiteilijatar käy satunnaisesti tallitöissä.

Miähellä on nyt kesälomapätkä pari viikkoa ja ekana päivänä sai punkin enkä kerro minne, nyt pitää vaan kytätä ettei tule sitä rengasta jäljen ympärille, enkä saanut edes kokonaan pois vaan se joku kärsä jäi sinne nahan sisään.
Enpä olisi uskonut tätäkin vielä kokevani. ;D
Kaateli leppärankoja ja sieltä hyökkäsi ja nyt pitäisi raivata ne oksat pois ja hirvittää mennä jos siellä on niitä enemmänkin.
Ihan tuossa takapihalla, joten pois ne on kerättävä.

Mutta ei muuta kuin jatkamaan kukkasuunnittelua, kyllä se tästä..

Mukavaa viikkoa teille muillekin, pari hellepäivää luvassa, nauttikaa niistä. :)

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   4.7.25 16:42:13

Käytiin kuntouttavan porukan kanssa Otamuksen 'haastavalla' parin kilometrin luontopolulla, kerrankin nimensä veroinen pätkä.
Pystysuoran jyrkänteen reunaa noustiin ylöspäin tietenkin ilman kaiteita reilun metrin korkuisia nousuja polussa kulma alle 45 astetta.

Onneksi MIäs lähti mukaan, hän toimi elävänä kävelykeppinä, kun on tottunut kiipeilemään siellä viemärikaivoissa, hän kiskoi ensin meikäläistä töyräitä ylös mutta loppujen lopuksi jo kaikkia muitakin.
Oli komeaa louhikkoa ja jättisuuria kiviä, opastetaulu kertoi että joitain sellaisia kutsuttiin piiskauskiviksi.
On siinä rangaistusta jo päästä sinne sati vielä piiskaus päälle. ;D

Ryhmässämme on noin 60-vuotiaita ja ulkomaalaisia.
Herra Mi oli aivan pinteessä, ylipainon ja olemattoman kunnon vuoksi, olimme hänestä jo huolissamme välillä kun hän tuskaisena huohotti sammalikossa.
Työvalmentajat olivat aivan kauhuissaan, nuorempi sanoi että on viimeinen kerta kun hän vie ketään jonnekin mitä ei itse ole ensin käynyt läpi.
Joskin sarkastisesti sitten että toisaalta olette hyvä testiryhmä, jos tästä selviätte niin selviää ne muutkin. ;D

Kaikki selvittiin, Herra Mi oli jo ihan freesissä kunnossa kun hiukan huilattiin ulkokahvilan penkeillä.

Yhdistin tähän myös perhematkan, eli oli siellä Suutarilikka lapsineen, hällä mukana Heppalikan lapset ja meidän kyydissä Trubaduuripojan lapset, eli kaksi tytärtä, Miäs ja kymmenen lastenlasta.
Sanoin että lähtekää strategisesti vartti meidän jälkeemme polulle, lähtivätkin mutta saavuttivat ryhmämme jo ennen puoltamatkaa ja menivät heittämällä ohi. :D
Kun viimein pääsimme sieltä jyrkännettä kiertävältä reunalta tasaisemmalle osuudelle niin tuli Suutis jo vastaan ja lapset iloisesti kiljahtelivat että 'mummo selvisi', koomista kerrassaan.
Kuljin Rouva M:n kanssa niinkuin yleensä olen kuntouttavassa ollut, hälläkin muutaman vuoden takaisen murtuman vuoksi nilkka jäykkä ja joutui katsomaan mihin astui niinkuin itsekin tein.

Kahvilalla perhekunta joi evästeetä ja söi voileipää, osa lastenlapsista ja Taiteilijatar menivät luontopolun vielä uudestaankin.
Suutis oli ostanut grandimehuja tarjosin Herra Mi:llekin.

He sitten lähtivät ja meillä alkoi 'kesäloma' kuntouttavasta pari viikkoa.

Kotona säärihaavanilkkani oli turvoksissa ja laitoin vähän kiristävän sukan kun ajattelin että voisin tehdä vielä jotakin.
Jalkaa pakotti ja otin sukat pois ja sitten tein piiiiitkästä aikaa sen virheen että menin raapimaan ja äkkiäkös se iho rikkui ja sitten alkoi uhkaileva jomotus tuntua reidessä asti, ei muuta kuin antibioottikaapille ja ruusuhan se sieltä iski.
Olen retkottanut reilun 38 asteen kuumeessa petissä yön ja koko eilisen päivän, mutta tänä aamuna lämpö oli alle 37, eli ehkä pahin taas ohi, pilsuja popsin nyt vielä pari päivää, jos ja kunnes punoitus laskee jalasta.

Kaikkihan tämä vain edistää Avoimiin puutarhoihin valmistautumista. ;D
Tänään sitten istutin muutaman ruusun ja salkopapuja, eikä paljon muuta tarvinnutkaan kun jo jalkaa taas pakottaa muistutuksena siitä etten ole ihan terve vielä.

Olen nyt tovin huilinut, Suutarilikan 'plantarisfaskiitti' kiukuttelee eli hän tuli ja raivasi hetken polun viertä mutta jätti koneen tänne että Kukkis saa jatkaa.
Miäs lähti häntä hakemaan työmaalta hetki sitten.

Mut mä yritän taas tehdä jotakin, kaikkea piristävää teidän viikonloppuunne.

ps. Meillä tuli eilen ulkovessakäynnin mittainen syöksyvirtaus joka kaatoi vettä kymmenen milliä hirveän tuulen kera, mutta vessasta lähdettyä se oli jo ohi.
Tänään on tuullut, mutta ollut aurinkoista, eli ehkäpä Ulla-myrsky ei yltänyt tänne.
Pohjanmaalla oli ukkostanut ja satanut kertoi Miähen serkun vaimo.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   1.8.25 23:28:25

Noin, eloisaa elokuuta. :)

Ihottuma jalan päällä lähti pahenemaan, selvisin puutarhapäivästä, kuusi ihmistä kävi, yksi oli tuttu pariskunta, jota oli kiva nähdä ja toinenkin pariskunta oli ihan mukava, vaikka en tuntenut, mutta kaksi naista kävivät eivätkä kuulemma edes vastanneet tervehdykseen, kun ohittivat muita perheenjäseniä, minua eivät tulleet 20 metriä lähemmäksi.

Sitten meni istumiseksi jalka suorana penkillä ja vähän väliä piti kivuta sänkyyn nostamaan taivasta kohti ja sitä kesti toista viikkoa!
Pakotus oli niin sietämätöntä, ettei voinut seistä edes minuuttia, liike vähän hämäsi, mutta selällään piti aikaa viettää.
-Eikä mitääään voinut tehdä.

Sillain kului pari viikkoa, hääpäivänä 21.7. oli Kukkisen vapaapäivä ja lähdettiin illalla sinne Otamukseen uudelleen, kun hän ei ollut siellä käynyt ja napattiin Trubaduuripoika mukaan matkalta.
Kävely oli yhtä hankala, mutta selvisin melkoisen hyvin, seuraavan päivän sai toki pötkötellä taas enempi selällään, mutta olin kunnostani ihan tyytyväinen.
Keskiviikkona sitten kun olin lähdössä kuntouttavaan tuntuikin kuumotusta nilkassa pohkeen puolella. :/

Soitin kuntouttavasta Arvaukseen ja sain vartin päähän lääkäriajan, mielettömän nopeaa palvelua.
Lekuri 'haukkui' lihvuudesta, hoitamattomasta diabeteksestä jne, mutta sain sitten antibioottikuurin ruusuun.
Yö meni kuumeessa, mutta kuume oli aamuun laskenut ja hyvä niin kun oli sovittu teatterikäynti illalle katsomaan miten Suutaritytär näytteli kaksoisroolia.

Ihan kiva näytelmä oli ja Suuttiksen lapsetkin pysyivät näppärästi hissukseen, kun oltiin jaettu itsemme, minä kahdelle pojalle ja meidän takana pari poikaa Taiteilijatar ja poika ja tytär ja Kukkis, eli rauha säilyi. ;D
Viimeinen näytös on sunnuntaina.
Sitten heilläkin alkaa koulu.

Taiteilijatar aloittaa kaupungissa keskiviikkona koulun ja kuulemma käy sieltä Anoppilasta, jossa asuu nykyään vain Sähkispoika, aina viikon ja tullee vain viikonlopuiksi tänne maalle.
Voi olla että kaverit ja kaupunki vie tytön pyörteisiinsä ja sitten ei poikkea viikonloppuinakaan.
-Niinhän ne lapset hiljalleen pesästä lentävät ja se on maailman meno. :)

Kukkis vielä päivystää täälläpäin ja varmaan kun koulunsa alkaa mennee myös viikoiksi sinne toiseen kaupunkiin, mutta hän vahtii teatterilaisten palkintomatkan Suuttiksen lasten koulunkäynnin ja hoidon reilun viikon päästä niillä kotona.

Täällä on ollut kolmenkympin helteet ja en ole jaksanut mitään, jalka olisi hiukan jo sallinutkin, mutta kropan lämmönsieto ei.
Istutin isoihin ruukkuihin wisterioita kolme, kaksi Kentuckyn sinisadetta ja yhden Honbeniin, siinä on kait vaaleanpunaiset kukat.
Samoin ajattelin tehdä jasmiineille, toinen on vielä istuttamatta.
Laitoin isoihin ruukkuihin myös ruusuja.
Köynnökset pitää talvettaa sisällä, ruukunraahausta luvassa lokakuussa.

Jaloruusut Elviiran laatikkotarhalla ovat kukkineet hienosti, nyrkin kokoisia tuoksuvia ja vähemmän tuoksuvia kukkia.
Kärhökehikolla viinirypäle on vallan villiintynyt kasvamaan, siellä on rypäleenraakileet jo osin kirsikan kokoisia.
Kirsikoita ei taida tulla kuin ehkä kolme kirsikkaluumua, jos pysyvät puussa kiinni.
Omenoista en tiedä, yhtään päärynää ei tule.
Karhunvatukat ovat vallanneet marjapensaiden alueen läpipääsemättömäksi viidakoksi, jossa latvat huitelevat yli kahdessa metrissä ja sinne tunkeutuminen repii vaatteet tai ihon, kun niissä on niin kamalat piikit, mutta jossain siellä näkyy kyllä viime vuoden varsissa marjoja kehittyvän..
-Saas nähdä mitä tapahtuu.

Daaliat ovat kukkineet isojakin satunnaisia kukkia, mutta ei koko rivi niinkuin vähän odotin yhtäaikaa.

Tämä on melkein vapaa viikonloppu, eli vahdimme niitä lapsia sekä la, että su, mutta ei tarvitse lähteä kotoa minnekään.
Jos hyvin käy voi saada jotain jopa aikaiseksikin.

Sadekuurot, tosi lyhyet ovat pitäneet pari päivää ilmaa hengitettävänä, mutta heti kun sade lakkaa iskee se hautova helle.
Syksyä kohti kuitenkin, päivät lyhenevät vääjäämättä, eli auringonkin aika päivässä lyhenee nopeastikkin.

Uskon vielä väitteeseen että elokuu on kolmas kesäkuukausi ja yritän päästä tunnelmaan mukaan.

Nauttikaa tekin, 'vielä on kesää jäljellä..' :).

Lähettäjä: Hilla 
Päivämäärä:   3.8.25 08:38:45

Kiva kun laittelit kuulumisia!

Hellettä on kyllä piisannut, minusta aivan liikaa. Tuntuu siltä, että heinäkuu meni ihan hukkaan tuon helteen takia. Olen aina saanut helteestä vain päänsäryn ja huonon olon, iän myötä tuo on vain pahentunut!
Meidän pihamaalla ei kukoista kuin rikkaruohot, olkoon nyt niin kunnes kelit paranevat.

Aloittiko lääkäri sinulle diabetekseen lääkityksen? Jos kerran huonosta hoidosta tuli ripitystä. Se diabetes tosiaan edesauttaa niitä ruusuja ja tuo yhdistelmä voi olla vaarallinenkin, toivottavasti sait siis muutakin apua kuin moitteita.

Olen itse huomannut, että vaihdevuodet vaikeuttavat painonhallintaa suuresti. Muutaman kilon olen saanut kevään aikana pois, mutta kun niitä talven aikana tulikin se 15…
Pakko yrittää lisätä varovasti liikuntaa ja samalla lisätä terveellisen syötävän määrää, huomaan että jo muutaman kilon pudotus on helpottanut nivelrikkoisen polven kipua. Tästä saa kyllä lisää motivaatiota!

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   8.8.25 12:06:42

Niin se kyllä on, jos saa viisikin kiloa pois niin aamuisin herää ihan toinen ihminen. :)

Jalkaihottuma pitää vielä hillittynä liikkeen, mutta minähän vaan paranen ja paranen päivä päivältä. ;D

Helle todellakin lamasi kaiken toiminnan viime viikoilta ja nyt on niin kovin syksyisiä kelejä, alle kymmentä astetta öisin, että alkaa kasvit lähteä lepoa kohti.

Rakennelmia voisikin tehdä, kun ei ole vielä yöpakkasia, niin laastikin kuivuu rauhassa.

Se monttu minkä kaivautin ja kaivoin perheen voimalla mihin piti se patio tulla, sehän siis täytettiin uudelleen jo viime kesänä.
Patiohaaveesta en silti luovu saimme tilattua sitä asennushiekkaa ja sillä tasattua pintaa.
Miäs toi jättömaalta suorakaiteen muotoisia pihakiviä, kokeilin erilaisia muotoja, jos se olisi ollut nättiä pohjaa, mutta ei ne menneet tasan sen viemärikehikon ympäri, johon tulisijaa ajattelin.
Laitoin sitten vaan ihan suoraa ympyrää kivien pituussuunnassa ja olen sitä jatkanut aina kun Miäs on sen kivinyssykän tuonut, mutta on se vaan niin kummallista että kierros kierrokselta siihen mennee vaan useampi kivi.. ;D

Ruusut kukkivat vielä satunnaisesti, aattelin teettää kuvakirjan Luojanlahjan kukista, eli laitan siihen valokuvaamani kukat. :) <3
Sitä saa sitten ostaa kaikki vähänkin varakkaat ja imeä siitä rakkauskukkavoimaa talven pimeässä ja kylmässä. :D
Lajikkeita en enää muista, mutta jospa jotain sinne muistista kaivelee tiedoksi, tai sitten vain mietelauseita.

Tänään lähden kylille.
Kuntouttavassa ennen ollut Herra T, jolle aikoinaan piti se jättisuuri villapaitakin kutoa ja joka kävi siinä laihdutusleikkauksessa viime vuonna ja jolle palautin sen lankarahan viiskymppisen, kun en voinut kutoa mitään, niin hänen isänsä, suuri hamstraaja, kuoli ja tilaa tyhjennettiin roskalava toisensa jälkeen talven mittaan, kuulemma.
Nyt lopuille tavaroille on siivouskirppis, kuulemma lusikoista nosturiin, alkaen tänään kolmelta ja jatkuen sekä la että su ja sinne nyt kohta suuntaan.
-Rahaa ei nyt järin ole, mutta ei nyt mitään suurta tarvettakaan, kun olen myös jättihamstraaja luonteeltani, vaan jos siellä olisikin joku romu jonka voisi mieltää taiteeksi edullisesti, niin sellaisen saatan ostaa.
Jotain tietenkin ostan periaatteesta, mutta keksijämielellä sinne lähden.

Olen tässä Tori.filtä ostellut jonkun lahjanallen kylkiäisenä niin kauhoja kuin lusikoitakin ja nukketalon ja kalusteitakin taas.
Myös palapelejä ja viimeksi varasin kolikkovöitä, Kukkis haluaa napatanssia ja minä voisin myös koittaa elvytellä verenkiertoa lihaspuolella kolikkojen helistessä.. :)

Mutta nyt pitää alkaa valmistautua lähtemään kohti tulevaisuutta..
Ilmoittelen sitten kuinka kävi..

Kuulasta aurinkoa viikonlopulle, voikaa hyvin ja nauttikaa kesästä. :)

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   8.8.25 12:08:34

ps, Tänään on yksi porttipäivistä, eli maailmassa sattuu ja tapahtuu kummia ja vähemmän kummia myös yksilötasolla, otetaan ne rakentavina asioina vastaan ja käytetään hyödyksemme.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   10.8.25 12:46:05

Pyhätervehdys. ;D
Tuli sitten käytyä romukirppiksellä.
Siellä oli kaikkea maataloudesta jäänyttä tavaraa osa rikkiruosteessa ja joitain lasiesineitä ihan myyntipakkauksissaan.

Minulle tarttui matkaan peltisaavi, nukke, lasikilluttimia, maitosiivilä ja -tonkka, avaimenperiä, kärsinyt kirves, pari huivia, muutama kukkaruukku, mukeja, tauluja, pari vanhaa käsityölehden vuosikertaa, muurausjutskia saumaukseen, takkatikut, rottinkinen mattopiiska, halloveentuikkunoita..

Taiteilijatar osti uuteen huoneeseensa kaupunkiin kokovartalopeilin ja puisen pienen seinäkaapin ja 'saa ottaa'-lavalta pari keltavoittoista maljakkoa.

Mopopoika joitain lasipakkauksia..?

Kuulin että kuntouttavalta Rouva M oli ostanut kukkatelineeksi kyntöauran ja parit Pyynikin koripullot.

Alkoi itselläkin tehdä mieli kyntöauraa..
-Jos siellä on uusi kirppis parin viikon päästä, niin käyn siellä katsomassa jäikö niitä. ;D

Vietiin eilen suurin Jättinalle ja kaksieuronen synttärilahjaksi Suutarilikan kymmenvuotiaalle.
Oltiin viimeisiä vieraita, niin ei nähty kun yksi Suutiksen koulukaveri tyttärineen.

Tänään Kukkis lähtee lastenhoitopestiin torstaille asti Suutiksen kotiin, kun hän lähtee vuorostaan sinne Tartoon näytelmäporukan kanssa, kuulemma viereinen hotelli, mutta puolta halvempi.
-Mukavaa vaihtelua hälle. :)

Aamulla Taiteilijatar lähtee kaupunkiin perjantaille asti ja Miäs tietty töihin.
Olikin päivystyskeikalla jossain tulvivassa viemärissä perjantai-illasta lauantain puoleen päivään.
-Ei käy kateeksi. ;D

..eli jäänpä yksin pitkästä aikaa tänne keskenäni huomenna, saas nähdä miltä se tuntuu.

Tuntuu tuossa jalkaterän ihottumassa edelleen, ei käy seisominen montaakaan minuuttia, eikä istuminenkaan ellei ole jalka koholla, mutta on se kuitenkin parempi.
Itsensä liikkumaan pakottaminen onkin sitten melkoisen työn takana, mutta nyt vaan täytyy yrittää, muuten ei tule kyllä mistään mitään.

Liikkukaa tekin ja hengitelkää syvään raikasta pohjoismaista ilmaa. :)