|
Lähettäjä: Okarino
Päivämäärä: 25.6.24 11:25:09
No, jaahas, kiitos kuulumisista, piste. <3
-Parikin kertaa olen täällä poikennut, mutta vain pikaiseen, kun taas on ollut jotain muuta singahdettavaa.
Ensinnäkin se Trubis tuli nikkaroimaan, mutta kun olin siinä ehtinyt tuumata, jotta saisikohan siitä aitan jämästä niitä nukkumakoppeja, niin hän päätyi sitten purkamaan aittaan rakennetun reilun metrin laudasta tehdyn lisäosan ja voi pojat kuinka sekin oli saatu tungettua niiiiiin täyteen tavaraa. ;D
-Tavarat tietenkin päätyivät levälleen siihen etupihalle ja siinä ovat vieläkin, paitsi että epämääräisiä kenkiä kuljetettiin kylän roskikseen pari jätesäkillistä, täytemaaksi navetan länsipuoliseen rinteeseen kuusi kottikärryllistä vaatetavaraa, se tukee hyvin pengerrystä, eikä kukaan siinä kuljekaan, kun päälle tullee kukkapenkki...
Vaan eipä tullut nukkumapaikkoja, piti pyytää varusteisiin teltta ja jotain petauspatjoja alle.
Telttoja tuli muutamia ja lastenlapsia 10.
Ensimmäisenä yönä, kun tulivat jo keskiviikkoiltana, alkoi vanhimman lapsen nuorin mennä teltassaan tukkoon, äitinsä haki pois yhden jälkeen yöllä.
Aloin jo nähdä tässä ensileirissä Agatha Christien aineksia kirjastaan 'Kymmenen pientä n-keripoikaa', mikä se sivistyneempi nimi sitten olikaan, jotain ettei yksikään pelastunut tai sinnepäin.
Mutta onneksi seuraavana yönä ei kadonnut ketään. :D
Olin laatinut 'selkeän' päiväohjelman, ruokineen kaikkineen ja väsännyt sitä parisen viikkoa, mutta 'kuinkas sitten kävikään' Tove Janssonin kirjan nimeä mukaillen, Miäs oli ottanut lomaa, vaikkei siedä 'kersoja' kun ne tekevät vain pahaa, mutta kokatakseen, kun me muut vapaudumme pitämään 'riesat' poissa pahanteosta.
Jotenkin siinä kävi kuitenkin niin että me kaikki kuitenkin Miäs mukaan lukien jouduimme kokkaamaan, tiskaamaan, itsestä tuntui kuin olisin koko ajan nyplännyt jotain ruokatarviketta.
Ohjelmassa oli aamiaisen jälkeen puutarhanhoitoa, lounaan jälkeen taidetuokio, josta uimaan, iltapäiväteen jälkeen rakennusprojektia ja päivällisen jälkeen pihapelejä illalliseen asti, eli ysiin.
Tytöt pystyttivät oman 'valvontateltan' jossa ke-to-yönä nukkui Taiteilijatar, kun Kukkis toipui työviikostaan omassa sängyssään, josta tikkana kuudelta keikkui sänkyni vieressä hoputtaen aamiaisen tekoon, hänkin kun oli vartavasten ottanut vapaata sen loppuviikon.
Ensimmäinen päivä meni melkein muuten 'putkeen', mutta iltapäivällä Taiteilijatr oli niin stressaantunut, että sai päänsäryn, joka muuttui illalla ihan mystiseksi migreenikohtaukseksi pahoinvointeineen päivineen, eli hän nukkui sängyssään seuraavan yön ja Kukkis teltassa, tai siis nuo teltassa olleet eivät saaneet nukkua yhtään yötä, kuulemma vähän väliä jollain kylmä, joku töni, ei uskaltanut lähteä vessaan jne.
Minä yritin nukkua omassa sängyssäni, mutta tiedä häntä oliko sekään nukkumista. ;D
Loppuyöt tytöt päivystivät teltassa yhdessä.
Uimaan mentiin kello 14, satoi tai paistoi ja miten niin se vimmainen hellejaksokin päättyi juurikin ennen leiriä, yölämmöt laskivat alle kympin useana yönä, Kukkis oli haalinut jo kaikki fleeceviltit, päiväpeitteen ja vastaavat leiriläisiä sulana pitämään ja pressut telttojen päälle sateiden takia.
Uimassa käytiin, vaikkakin hiukan ylikuormalla, mutta AinoMaija selvisi siitä. :)
Lauantaina oli 'Avoimet kylät'-tapahtuma, olin lisännyt varustelistaan 'paremmat' vaatteet kun lähdemme kylätapahtumaan.
Vanhimman tyttären pojalla oli kyllä niin silmiähivelevän siisti asukokonaisuus, etten voinut kuin olla ylpeä niin tyylikkäästä mausta, periaatteessa ihan siis farkut, lenkkarit ja t-paita, mutta vaan niin sävysävyyn, vaikka sävy oli musta/limenvihreä.
Muillakin oli ihan nätit mekot ja paremmat shortsit, ettei sillain mikään vinkkelissä, paitsi Suutiksen tyttären trikoot eivät oikein sopineet kumpaankaan mekkoon, joten hälle löydettiin niistä vuokraisännän autotallikamoista sopiva mekko.
Itse kylätapahtuma olikin sitten tyrmistyttävän tylsä, kalliilla myytiin kojussa makkaraa ja kassleria, sisällä oli kaksi korumyyjää ja arpoja myi arvoisa naapurimme kuusenkääntäjä, arvontavoittoina oli tyhjiä Saludopurkkeja.
Meillähän ei ollut rahaa, tietenkään, paitsi porukan varakkaimmalla, eli limepojulla, hän taisi ostaa limsatölkin, jota sitten kerjäili porukan blondi lieronalku ja me esteltiin moista kinuamista.
Sanoinkin siellä nuapurille että jos olisi tiennyt että on näin kuivat juhlat olisi pitänyt tulla edes torvea soittelemaan, johon hän sitten minua sättimään, että etkö muka tiennyt milloin nämä ovat, mikset tehnyt asialle mitään, miksi et tullut torvea soittamaan,,
-Miehet!
Kaikkihan on naisen syytä, luonnollisesti. lähinnä olin äärimmäisen huvittunut tästä tragikomiikasta, olin siis aiheuttanut sen ettei kylätapahtumassa ollut elävää musiikkia. En edes kuulu kylätoimikuntan millään tavoin, jummi sentään kun väliin tuntee itsensä niin tärkeäksi ja vastuulliseksi. ;D
Ulkopuolella joku vanhempi 'arvonsa tunteva' herra myi vanhoja kirjoja, sanoin että kun minua tullaan hsakemaan voin ostaa muutaman, hän vain mulkaisi ja joitain hetkiä sen jälkeen pakkailikin jo kirjoja autoonsa, menin vielä kohteliaasti tykö ja ehdotin rettä voisin maksaa tilille, niin sitten hän vasta mulkoilikin ja sanoi ettei hän mitään tilinumeroita sellaisen takia ala antelemaan.
-Oli taas niin mukava kokemus. ;)
Mopopoju ilmestyi mönkijällään paikalle ja osti makkaran puolikkaat kaikille.
Olin myös arvontapisteeltä saanut ilmaisia kissanleluja, pöriseviä mustavalkoisia leppäkerttuja jokaiselle oman ja niiden pörräämistä seurattiin sitten vajan rappusella, kun ei siellä ollut edes mitään penkkejä tai tuoleja missä olisi voinut istahtaa, yksi vanha lasten muovikeinu.
Näin kun tämän kirjoitan niin näen sen värittömyyden vielä selvemmin, täytyy tarttua nyt tuohonkin asiaan menee se sitten syteen tai saveen, eihän noin askeettista voi missään olla missä edes muutaman ihmisen pitäisi tavata kerran vuodessa.
Soitin sitten Mopiksen hakemaan minut pois, kun muuthan kävelivät sinne ja takaisin, Miäs oli tuonut, mutta lähtenyt ruokakaupoille samaa matkaa, eikä tulisi hetkeen.
Mopis yllättikin, vei minut mukanaan pihakirppikselle ja tarjoutui vielä ostamaan jos jotakin kiinnostavaa löytäisin.
Kirppis oli pieni ja hienostunut, mutta hinnat ihan kivoja.
Mopis osti avaamattoman juustoveitsipakkauksen ja jotain vastaavaa lahjoiksi kelpaavaa, itse löysin muutaman kirjan, T-rwaren haitaripursottimen ja pienen koristelintuhäkin. Oli kyllä jotain muutakin mutten nyt saa päähäni mitä se oli, hintaa ostoille taisi tulla pari kymppiä yhteensä.
Toisella kylällä oli hirvipeijaiset ja näin limepoika haettiin porukasta ja me muut lähdettiin uimaan, joskin nyt sillä erolla, että Mopis kyyti osan porukasta ja kävi itsekin 'kastelemassa talviturkkinsa'.
Sunnuntaina aamupäivä vielä kokattiin, mutta muuten meni telttojen kokoamisessa ja kun kaikki olivat jo jokseenkin uupuneita, niin muksut tappelivat, eikä pelaamisista tai mistään tullut enää mitään, Kukkiskin oli jo aivan lopussa ja me muut myös.
Oli meinaan jokseenkin rankka leiri. :D
Hetki hengähdettiin, Miäs ja Kukkis tietenkin menivät töihin, minä ja Taiteilijatar ihmeteltiin, paitsi että hän tietenkin hermoili ja perkaili kukkapenkkejä, siivoili takapihaa samalla lasten jäljiltä.
Loppuviikosta alettiin sitten kokata, Kukkis oli ottanut perjantain leivontavapaaksi.
..ja sitten vaan leivottiin, tiikeri-, hedelmä-, aurinko- ja Mariannekakkuja, piimä ja maustekakku, perinteinen banaani-persikka-täytekakku, tonnikala-, kinkku- ja kasvispiirakka, amorkeksejä, kauralastuja, kookospesiä, voileipiä ja huhhuh. :D
Lauantaina poikkesi sitten 31 vierasta, muutamien kanssa ehdin jopa muutaman sanankin vaihtaa. Itseäni ilahdutti Tuubakerhosta tullut Taiteilijattaren kera samoja nuotteja soittava tuuban soittaja rouvineen, liekö ikää varmaa pian 80.
Yllärinä talutti tykö Taiteilijatar jonkun ihan oudon miespuolisen, olin ainoa jolle ei ollut vuotanut tietoa, että hänet taannoin syksyllä hylännyt treffikaveri olikin ollut taas linjoilla ja tulossa jopa juhliin.
Jännän näköinen poikuli, jotenkin kuin muukalainen, hoikka, tumma, mustat vaatteet, aurinkolasit, mutta hyvät käytöstavat, kätteli sekä minut että Miähen ja pahoitteli jos nyt kovin yllätti tulollaan, kuittasin tietenkin, että hyvä vaan kun ehti paikalle.
Hän olkoon siis Muukalainen jatkossakin. :D
Raha oli yleisin lahja ja ihan kiva näin köyhille, muutamia satasia kertyi, josta tietenkin Taiteilijatar maksoi ruoka-aineista, kuten on ollut käytäntö muidenkin juhlissa, kun kaikki tietävät Miähen matalan palkkatason ja minusta ei edes puhuta rahan tulon yhteydessä, mutta 'tuhlaajana' kylläkin.
Huhuhuhuh, eli kun viimeinen vieras lähti, niin pääsi istumaan hetkeksi.
..ja ei kuin varautumaan siihen että sunnuntaina olisi 'Avoimet puutarhat' ja meillä ei kuki mikään enää, eikä vielä.
Suutis oli ollut myymässä kukkia markkinoilla yo-juhlapäivän aamun, kysyin taimistolta 50e settiä mitä vain jos mahdollista, kun hän haki myymättömät pois, niin hän toi tullessaan ja Suutis tuli sitten juhliin ja toi setin tänne.
Se oli kyllä ihan hieno, myymättömiä äitienpäiväruusuja, liisoja, petunioita ja daalioita.
Istutettiin sitten aamulla takapihan renkaisiin ruusut, joissain oli vielä kukkiakin, kärhökehikkoon niitä matalia joriineja, niissäkin jokunen kukka vielä, alapihalle valkoiset pelargoniat, eli niihin missä oli viime kesänä ne Austinruusut.
Mutta liisat ja petuniat ovat edelleen tuossa trukkilavapöydän vieressä.
Puutarhaennusteista vielä päivitystä, eli se ruusutarhan keltainen juurivesaruusu ei sitten ollutkaan kuollut, vaan kun mentiin se sitten leikkaamaan poistamista varten, niin siellä olikin joissain oksissa vihreää ja uusia vihreitä juurivesoja pukkaamassa, samoin kivetyksen skrobiaanivilliruusu on kasvattanut sormenvahvuisia elinvoimaisia uusia varsia kohti korkeuksia.
Suihkukaivopumppua ei ole löytynyt!
Elviiran ruusulaatikoihin on nyt istutettu lähes kaikki taimet, on sinertävien laatikko, samoin kuin vaaleanpunaisten, keltaisten, valkopunaisten ja osittain jo oranssien ja punaistenkin laatikko eli niihin pitää vielä istuttaa muutama.
Pari keltaista oli kuihtunut, joten pyysin Miästä hakemaan Plantagenilta Lichtköning Lucian, kun laatikkoihin on ollut tapana laittaa eri lajeja se kuusi kappaletta tai seitsemän.
Miäs toi sitten ruusun eilen, MUTTA kun se oli köynnösruusu, joo, mutta silti kun netissä luki 70-80cm, joten ihan ok, ruusu on kuitenkin köynnöksenä hidaskasvuinen, MUTTA tämä Lucia olikin metrin korkuinen. :D
Päädyin istuttamaan sen tilalle laatikkoon Gelbe Dagmar Halstrupin, joka on niinkuin tarhakurtturuusupensas, mutta kun on talven arka, niin sopii ihan hyvin sakkiin.
-Nyt en kyllä tiedä missä tuo, jo nupullinen, Lucia pääsisi oikeuksiinsa. <3
Muitakin kummia juttuja on kuulunut, olin itsekin jossain ihmetaudissa tässä viikon sisällä hengitys sattui keuhkoihin, kauhea väsymys, niska/kaulalihakset kramppailivat, aivan voimaton olo, aloin sitten toissailtana ottamaan antibiootteja, etten vaan saisi sitä ruusuakin vielä ja kaiken huipuksi naistenvaivat yllättivät, ne ovat olleet poissa jo varmaan vuoden. :O
Olo alkoi kohentua jo eilen kun oli niitä pillereitä toisen ottanut, eli vaikka tässä karhii kurkkua, yskittääkin, niin onkohan joku tulehdus viritellyt myös keuhkoissa, kun tänään sitten ei enää sisäänhengitys satu, tuntuu vain hiukan kireyttä.
-Tämä vaiva olkoon sitten selätetty, otan vielä varmuudeksi pari päivää kuuria.
Avoimissa puutarhoissa kävi, onneksi, vain kolme ihmistä ja kaiken huipuksi silloinkin satoi, pariskunta lähikunnasta ja joku joka oli käynyt jo parikin kertaa aiemmin ja halusi seurata projektin etenemistä.
Seuraava koettelemus mihin tähdätään nyt, on viikon päähän alustavasti sovittu kuntouttavan porukan puutarhakyläily, jos se vaikka toteutuisi tänä vuonna, kuulen siitä huomenna.
Voikaa taas loistavasti, iloitkaa kaikesta mistä voitte, elämä on tehty elettäväksi, ei stressattavaksi menneistä tai tulevista, huominen tuo omat murheensa ja ilonsa, menneet ovat iäksi menneitä.
Kesäistä lämpöä, rakkautta ja lempeitä tuulia. <3
|