Lähettäjä: kolme tammaa 
Päivämäärä:   7.1.22 13:58:17

Tirskun kuulumisia.

Tein sulle oman topan, kun edellinen katosi.

Ei asiatonta keskustelua, kiitos

Lähettäjä: Q 
Päivämäärä:   7.1.22 14:47:31

Toivottavasti löydät tänne ja jatkat kuulumisten kirjoittelua, niitä on aina mukava lukea :) Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi.

Lähettäjä: kolme tammaa 
Päivämäärä:   7.1.22 15:41:01

Samoin myös minulta. T Lähetit mulle kissakortin.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   10.1.22 13:32:14

Täällä ollaan, ainakin niin kauan kuin joku paha iskee linjoille. :)
Kissajoulukortti on vielä käsillä, kun onnistuin osoitteen hukkaamaan. ;D
Löysin sen eilen kun etsin tunnuslukukortin käsiini ja siinähän se oli.

Jälkikoronaa on tullut nyt podettua oikein huolella, ei todellakaan voi sanoa että tällä taudilla on jotain yhteyttä kausiflunssaan kuin vain ehkä nopea tarttuvuus henkilöstä toiseen. :/

Sain sen järjettömän viikkoja jatkuneen kutinan silloin pari viikkoa itse sairastamisen jälkeen, se alkoi sitten asettua ja edelleenkin tulee yhtäkkisiä kuin kohtauksia kun alkaa vain kutista mistä vain ilman syytä, mutta ne menevät onneksi ohi pian.
Sen sijaan se kolmisen viikkoa sitten alkanut hiustenlähtö on aivan mahdotonta!
Ensin lähti tavallista enemmän, se on sen jälkeen vain kokoajan kiihtynyt, tänäkin aamuna pingispallon verran keräsin harjasta.
Aloin mielenkiinnosta kerätä niitä sellaiseen kahdella nyörillä vedettävään pumpulipussiin, nyt se on jo puoliksi täynnä.
Eikä loppua näy, kaikista hiuksista koostuva n.25cm palmikko on pikkusormen paksuinen, ohimoilla on jotain hapsottavaa untuvakarvaa kasvanut hiusten tilalle joka sojottaa minne sattuu. ;D
-Eilen illalla kiittelin miestäni etukäteen siitä, ettei hän jätä minua vaikka tulisin kaljuksi. ;D
Hän vain totesi että sitten mennään peruukkikauppaan silmäniskun kera, totesin että en sitten suostu vaatimattomampaan kuin Dolly Partonilla. :)

Välipäivät vietin taas Arvauksen ja kodin välillä kun se ruusu iski jälleen. Jättisuuret kuukautiset painoivat hemoglobiinin liki sataan ja kuume hoiti loput ettei meikäläisestä ollut kyllä mihinkään.
Varaosavävy oli ottanut edellisenä päivänä kun minua hoitoon kuskasi koronapiikin ja en tiedä saatiinko siitä sekä heidän perhe että meidän perhe rankka flunssa TAAS.
Minulle kävi jälleen kehnommin, ei vaan saanut happea, vaikkei kuumetta ollutkaan, ulkovessaan mennessä , matkaa noin 20m, piti pysähtyä haukkomaan henkeä puuhun nojaten että pääsi perille ja takaisin tullessa retkotti penkissä keuhkot selässä kun yritti kiskoa ilmaa. Aivan uskomatonta kerta kaikkiaan.

Aloin jo epäillä demonihyökkäystä ja pyysin tyttären kysymään joltain jonka tiesi puhdistelevan örkeistä tarkastamaan missä mennään.
Mies vastasikin muutaman tunnin päästä että kolme matalavärähteistä henkeä hän oli poistanut ja nähnyt samalla että talossa asuvilla vanhemmilla on energiatasot tosi matalalla..
-Niinpä niin, hiukkasen matalalentoa ilmassa. ;)

Sairauksissahan on tärkeää sulkea pois syitä ja sitten löytyy ne oikeat syyt joihin pitää pureutua tarkemmin.

Pari aiempaa demoniatakkia olen kuullut kohdanneeni vasta perästä, paitsi niistäkin toisen poisti meedio tapaamisella vaikken etukäteen tiennyt miksi en saa hengitettyä ja siksi tiesin kysyä jo tässä vaiheessa.
Olo on parantunut siitä lähtien, joskin kun hoksasin sen mahdollisuuden aloin itsekin siunailla nurkkia ja pyytää vapautusta ylimääräisistä riesoista, eli hyöty varmaan oli siitäkin. :)

Trafilta tuli se lappu että menetän c-ajo-oikeuden jollen synttärini kulmilla toimita lääkärintodistusta ja vaikka niitä labroja renkattiin sen ruusun aikaan niin sain nyt uudet lähetteet tilattua 55-vuotistarkastuksen helmikuun ekalle.
Positiivista oli että vaikka olen tällainen läskipallura, niin kolesteroli oli vain vähän päälle neljä, mutta sokerit olivat korkealla ysiä ja paastoarvokin 9,3 eli sokeriliemessä muhitaan.
Painoa olen nyt saanut putoamaan kolmisen kiloa ja lisää pitää lähteä, jos saisi sitä sokeriakin alemmas. On tässä muutama viikko aikaa. :)

Joululahjat saatiin paketteihin vasta joulupäivänä ja ne ovat osa tuolla nurkassa odottamassa noutajaa, kaipa joku ohi kulkisi jossain vaiheessa ja poimisi mukaansa. :)
Minä sain tuikkuja ja tuikkuja ja olin iloinen, kun saan polttaa niitä sydämeni kyllyydestä. <3

Veljelleni ehdin kutoa ne sukat, Trubaduuripojalle sain yhden kokonaisen ja puoli, Heppalikan pyllytin on vieläkin puolessa välissä, eilen viimeksi kudottiin sitäkin.
Itse heräsin huomaamaan että on käynyt perinteisesti, 'suutarin lapsella ei ole kenkiä', eli itselläni ei olekaan kuin kaksi paria sukkia ja kylmät lattiat.
Aloitin sitten sukan ja aloitinpa toisenkin kuukautta myöhemmin eri värisistä väriä vaihtavista langoista. Eilen valmistui eka ja toivon että kohta valmistunee toinenkin. :D

Herra Tn villapaita piti purkaa parin kerän verran, että saan lisäykset ja vatsalle pussin eteen(+50 silmukkaa edelliseen). Takaisin olen saanut kudottua reilun kerän ja kellotin kierroksen, eli 6 minuuttia vie 250 silmukan kierros.
Ei muuten mutta jos joku kysyy kauanko meni kun saan valmiiksi, niin tiiänpä sitten.
Sähkisvävyn yllätyskysymys siitä norjalaisesta villapaidasta on poikinut kymmenen senttiä valmista helmasta eli kudonta nyt hiukan sakkaa, mutta kyllä se tästä. :)

Joulua vietän ihan sataa edelleen ja vietänkin ainakin viikonlopun yli, kun lähetin muksuilleni kutsukortit synttärikahveilleni lauantaille. :)
Riipustelen kaikki loputkin koristeet joka seinälle tällä viikolla, niin tulevathan tuuletettua kerran vuodessa.
Sain taas joltain Miähen työkaverin poistolootasta joululiinan, ihan hieno, mutta lähti varmaan poistoon noin uutena kun siihen oli loinautettu steariinia kämmenen verran. Raavin sitä kynsillä ja mietin testata niitä silitysrauta- ja muita konsteja tahran poistamiseen.
-Onko teillä joitain toimivia niksejä moiseen?

Tasaista siis, tukka takana ja elämä edessä, long christmas ja muuta kivaa. ;D

Toivottavasti teilläkin potkii sutjakkaasti, aivan ihana auringon paiste ja potkukelkka vaan alle.. :)

Lähettäjä: ,o 
Päivämäärä:   21.1.22 01:15:57

Tirsku, kuulumisia

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   21.1.22 01:22:24

Täällä myrskyää. ( Etelä Suomi)
Kissat menneet miehen kanssa sänkyyn nukkumaan. Mä täällä yksin katon töllöö ja nettailen. Elsa kisu käy välillä kiehnäämässä. Lauantaina olisi 43 synttärit, ei oikein innosta. kaveri viestitteli, et olisi halunnut mut mukaan Turkuun, oli varannut hotellin. Ihan siis naispuoleinen kaveri. Sanoin et haluan viettää synttärit mieheni kanssa.

Mukavaa viikonloppua kaikille.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   21.1.22 11:24:13

Vais niin, omat synttärini olivat lauantaina, pari poikaa kävi ja Suutarilikka perheineen ja sunnuntaina vielä Heppalikka perheineen.
Hän oli virkannut purkin kanteen koristekannen jonka päällä komeili englanninlakritseja keko, ihan aidon näköisiä, niitä oli sitten oikeina purkissa ja kuten tavallista kyseessä sisäpiirivitsi, kun en varsin pidä englanninlakuista. ;D

Täällä oli eilen myteri, lunta satoi joka suunnasta yhtä aikaa kun vein tyttöjä aamulla kouluun, kun palasin sama meno jatkui, mutta raekoko oli mennyt ihan minimiin, eli vaikka edelleen satoi joka suunnasta, niin sateen läpi näki lähes normaalisti.
Delegoin koulustapaluun Miähelle, mutta kuinka ollakaan, 18v soittikin jo puolilta päivin että voisi niin kuin hakea kohtapuoliin.
Touhusin jotakin hetken ja kun menin ulos kuului myrskytuulen mylvintää tuolta perältä naapurin metsästä. Tiesin sen olevan tulossa ja potkukelkkailin, rollaattorimummojen tapaan autolle. Laitoin käyntiin ja pyyhkäisin tuulilasia, hui hai rapina vaan kuului kaikki ikkunat olivatkin jäässä, eikä missään utulumessa.
Otin raapan ja avasin oven mahdoton puuska ruimaisi lunta aukon täydeltä, vedin oven hätäiseen kiinni ja totesin metsämyllerryksen olevan nyt parkissa käynnissä. ;)
Kun läheinen pihlaja lopetti heilumisen yritin uudelleen -ei missään mitään- kaikki tyyntä ja hiljaista.
-Mikäs siinä sitten autosta noustessa raavin lasit tyhjiksi, harjasin lumia katolta ja vähän sieltä täältä muualtakin, lähdin, mutta sainpa likan kyytiin vasta kahden jälkeen. :D
Parempi sekin kun 17v pääsi vasta neljältä.

kuntouttavassa sain kuulla että taas on keksitty uusi innovaatio, ryhmät hajotetaan jälleen!
-Kaikkia sapetti, kun ei ollut mitään järkevää syytä moiseen.
He olivat edellisellä kerralla poissaollessani täyttäneet kyselyn, että mihin menisitte jos saisi päättää jos jos jos!
-Mutta sen perusteella olikin tehty päätös että kaikki menevät niihin JOS-ryhmiin minkä paperille laittoivat. :(

Totesin etten ollut täyttänyt mitään lappua, kertoivat rouva Mn tehneen sen puolestani, eli hän oli kertonut minun menenevän kanssaan käsityöryhmään..
-Jaahas, että sellaisen olin valinnut.

Raivostuttava, haikean surullinen fakta on nyt se, että osa menee maanantain terveys-ja hyvinvointiryhmään, osa tiistain liikuntasettiin, meistä kolme saa pitää keskiviikon käsityöryhmän, Herra T2 lähti siihen, mikä oli mielenkiintoista ja loput sijoittuvat torstain kulttuuri-ja ajankohtaisryhmään.
Tyhmä juttu!

Ryhmämme on koostunut yli kymmenestä kiehtovasta persoonasta, heiltä on aina saanut kuulla jotain uusia näkökantoja, he ovat olleet mukavia ja mutkattomia ihmisiä, heitä on ollut ilo tavata jo vuosia.
Nyt kaikki on poissa, Herra Tn villapaitakin täytyy kait jatkossa käydä sovittamassa hänen kotonaan, kun en saa sitä todennäköisesti tälle viimeiselle kerralle valmiiksi, joka on ensi viikolla.

Ohjaajat ovat tietysti samoja ja kuulin uusimman niistä pitäneen luennon elämästä vaikeuksissa kun en ollut paikalla ja että hällä on kymmenen lastakin.
Muutama muu heistä onkin alkanut ärsyttää ja ärsytys vaan pahenee. :(
-En haluaisi ärsyyntyä ihmisistä ja heidän puheistaan tai persoonistaan, mutta sitä vaan ei voi näköjään välttää. Siitä voin pitää huolen etteivät he tule tietämään miten juttunsa tai asenteensa itseäni riipivät, se ei kuulu heille ja on parempi vaan hymyillä tyhmänä. ;D

Uudesta ryhmästä on huono ennakkoaavistus, toivottavasti osoittautuu perusteettomaksi: käsityöihmiset ovat tärkeilevää sakkia, katsovat toisia nenänvarttaan pitkin ja pitävät itseään erinomaisina osaajina ja toimivat sen mukaan.
-Rouva M ja minä ollaan vähän joka paikan höyliä, mitä tarvitsee toimittaa milloinkin, meillä on elämää niin kuntouttavan kuin käsitöidenkin ulkopuolella, eikä itseisarvomme määräydy sen mukaan kummalla on trendikkäämpi isoäidinneliö virkkuukoukun kärjessä killumassa.

Elämme synkkiä aikoja, kaikessa se ilmenee. :/

Mutta me elämme, kuten siinä laulussa, missä 'joku päivä pitää kuolla, mutta muut päivät minä elän'.

Taidan väsätä jäähyväisiksi kiitoskortit ryhmäläisille ja laulaa vielä laulun päälle.
https://www.youtube.com/watch?v=amE30OO3KVA&ab_channel=jousis

Joulusta täytynee luopua vihdoinkin, se lienee tämän viikonlopun 'agenda'.

Seuraavaksi tullee ystävänpäivä, vaan tässä välissä taidan poiketa norsutunnelmissa eli kaivelen norsukoristeita pöydille henkimään talven jyhkeyttä ja muistuttamaan terveestä paksunahkaisuudesta. :)

Katsoimme jälleen 17v:n tahdosta Tolkienin Sormussaagan filmit, eli Hobitin ja Tarun Sormuksen herrasta.
-Siinä oli rupeamaa, aloitimme Hobitista, joka piti meitä otteessaan kolmen pätkän verran eli ajallisesti lauantai-illasta sunnuntain aamuviiteen, Sormuspätkät katsoimme su, ma ja ti-iltoina olivatkohan useita tunteja kukin, mutta on se tarina vaan niin hiivatin hyvä ja näyttelijät loistavia, se on niin elähdyttävää olla muissa maailmoissa välillä. <3 <3

''Thank Kiesus nyt on perjantai' vai kuinkas se yksi poppikappale kulkeekaan, joskin tarkoittanee varmaan joulua. ;)
Kunhan likat saa kotiin, eikä niin väliä vaikka Miähenkin saisi, niin ei tarvitse enää liikkua ennen maanantaita minnekään. Aahh!

Äänestykset ovat sunnuntaina, vaan onneksi käytiin jo heti ekana päivänä ennakkoon niin loppus senkin miettiminen, valituksella oikeuteen on määräpäivä maanantaina, menetin asian kanssa jo hermoni eilen ja kun olin laittanut jonkun, niin asajaja soittikin matkalla että hänen täytyy saada laatia se joten peru (rahvas ja oppimattoman rääpimä) tekeleesi.
-Peruin siis ja jätin hänet pätemään, vaikka hän piti minua ääliönä kun jaksan valittaa, normaaleita ei tuollaiset häiritsisi jne jupu jupi jupinaa.
Raskas oli eilinen päivä. :(

Nyt on huominen ja huomenna on seuraava huominen ja edesmennyt tuttu tapasi sanoa, että oli mikä oli niin 'Huomenna on uusi päivä' ja niinhän se pitää ajatella, eteenpäin sanoo mummo lumessa. ;D

Tämä mummo mennee nyt keittiöön etsimään teekuppasta, jonka voi valuttaa kitusiinsa ja sitten laitan tulet pesiin ja sitten, nyyhkis, alan keräillä keraamisia joulupukkikokoelmiani kohti kesälepoa.

"Joulu päättyy vaikkei kenkään sois,
joulukuusi viedään pois, pois, pois,
mutta ensi vuonna hän
saapuu lailla ystävän,
ei voi joulu pettää!"

Kauniita hankia kaikille ja aurinkoa päiviin. <3

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   27.1.22 10:35:46

Hämeen hitaus on legendaa, mutta niin totta toisinaan, siellä se kuusi on edelleen ja niin tanssahtelevat joulupukit ja tontutkin pitkin piironkeja. ;D

Mutta kuntouttavaan jaoin kortit, lauloin jäähyväislaulun ja rouva M:n kanssa virkkasimme isoäidinneliöitä tuolinsuojukseen, normaali kuvio. :)

Olin turhautunut viikonloppuna ja aloin kotonakin virkata isoäidinneliöitä, ensin en tiennyt edes mihin, mutta sitten päätin tehdä niistä lämmitystä näille pirttipöydän penkeille, jotka pöydän kera täyttävät olohuoneen.

Harmonia-langasta oli tarjous Tokmannilla ja niitä oli muutamia siinä pöydällä, otin myös, yllättävän vaivalloisesti, selvää mitä harmonia on, kun koostumus on sama kuin seiskaveikassa, mutta hinta liki puolet edullisempi, silti avainlipputuote..??
-Seuraavana päivänä kun olin kysellyt kaupalta soitti asiakaspalvelu ja kertoi kyseisen langan valmistettavan seiskaveikan tapaan Novitan tehtaalla Kouvolan lähellä.
-Ihan hyvä palvelu siis. ;)

Pirtinpenkit ovat muuten kaksi metriä pitkät, kun hiukan venyttää, niin saa kahdesta lapusta rinnan leveyden, eli keskelle pylväsrivi ja reunoille lisää, niin riittää. Jotain alle kahdenkymmenen lappusen menee pituuteen, eli saahan siinä ''turhautua'' silmukan jos toisenkin seurassa.

Paastoyö edessä, aamulla kohti labraa, en ole laihtunut, enkä muutenkaan niin joutanut seurailla syömisiäni.
Selkä veti tiltit lauantaiaamuna, et kävele ähäkutti muuten kuin zombina hidastettuna. PAH!
No sunnuntai oli jo parempi ja tässä hiukan vaihdellut arkena, mutta haluan kokea suunnan olevan positiivinen.

-*- Ajatus luo todellisuutta. -*-

Suutarilikka on antanut itsensä uskoa, että voisi rajatiedon kautta saada lisäansioita laskuihin, mutta oli sitten vihdoin kokenut eräänlaisen herätyksen tähän arkimaallisuuteen saatuaan luetuksi muutamia factoja henkisyyden tieltä ja kuinka vaikeaa sitä on aikuisten oikeasti sijoittaa tähän maalliseen elämään.

Olen itsekin kokenut välillä tulleeni johdetuksi harhaan henkisyyden polun kautta ja tiedän miten raivostuttavaa on tuntea itsensä kuin koekaniiniksi ja hyväksikäytetyksi, pilkatuksi ja tahallaan kiusatuksi taholta jonka pitäisi heijastaa silkkaa rakkautta kaikkialle.
-Niinpä niin, rakkautta sekin kai on kun romutetaan unelmat, mutta olisin ainakin halunnut tietää etukäteen ettei mistään tule mitään, kun enhän olisi sitten ryhtynyt edes haaveilemaan sellaisesta.

Me kuunneltiin 18v:n kera Suutiksen vuodatusta kokemastaan 'valaistumisesta', naureskelimme hälle hirtehisesti kun tiesimme tuon ennestään, 18v on hyvin henkipolkunsa opiskellut ja minä kyntänyt pohjamutia myöten eli siksi kuuntelimme sujuvasti ja piristimme kärsijää osuvilla huomautuksilla.
Hän oli kyllä niiiiin kypsä, mutta koki myös vapautta, tunsi tavallaan samaa olemisen iloa kun nuorempana, ennen lapsia ja perheen tuomia rasitteita.
Päätti sitten elatussopimusten allekirjoittamisreissullaan poiketa entisellä työpaikallaan kukka/taimikasvihuoneella.
Oli päättänyt venyttää penninsä ostamaan jonkun kukan, halusin tietty osingoille ja hän palkaksi kun niin olimme osaaottavia hänen tuskiinsa ostaa sitten kukan meillekin. ;)
Tavallaan, kuten 18v totesi illalla "Saarnaaja rules.." eli hänhän toteaa raamatussa että kaikki on turhuutta.

Mutta henkimaailma kun ei ole vain julma, niin antoi jälleen hyvitystä. <3
Kauppias totesi, kun Suutis oli ostanut minulle saniaisen ja lyyrafiikuksen ja itselleen myös puolitoistametrisen lyriksen, että tässä olisi roskiin meneviä kukkia, ota niin monta kuin tahdot..
-Sanoo nyt sitten hamstraajan lapselle että 'ota niin monta kuin tahdot'.. ;D

Nyt on kukkia. <3
Suutis pyysi tykönsä valitsemaan meillekin talvi-iloa, nyt on kaksi valkoista tulilatvaa, yksi punainen, kolme vaaleanpunaista ja viisi valkoista atsaleaa, osa täydessä kukassa muutamassa runsaasti nuppuja, sen saniaisen ja lyyriksen lisäksi.
-Aivan ihanaa, joskin hiukan täyttä jo muutenkin.
Parissa purkissa oli hintalappu jäljellä niitä oli myyty 25 euroon, jestas kun on kallis satsi, vaikka ehtoopuolelle menossa, mutta silti.
Suutikselle jäi itselleenkin vielä yli kymmenen kukkivaa pöytäkoristetta, vaikka hän antoi yhden myös Trubaduuripojalle, joka toi eilen 17v:n koulusta.

Rouva kun tunsi itsensä tuulenpyörittelemäksi roskaksi, niin totesi että luonnollistahan oli saada sitten 'roskia' kyytiinsä.. ;)

On se vaan niin melkoista tämä meininki.

Laitoin illalla viestillä kiitoksen kauppiaalle parinkin perheen piristämisestä ja hältä oli aamulla tullut peukku kuittina. :)

Joten tästä oli tuplahyöty, nyt on vaan ihan pakko tehdä kukille tilaa tasoille, eli tonttuset lähtevät nyt hyvästä syystä kesälootiinsa uinumaan.

Tytöillä alkaa koeviikot, eli myös lukuloman tiimoilta on niitä harjoitusprelejä, jotka kestävät kuusikin tuntia,.
Heti huomenna siis on joku preli, englanti tai äidinkieli tai jotain, mutta 17v aloittaa kokeensa vasta maanantaina.

Tänään tuo Heppalikka lapsensa hoitoon kun lähtee kengittelemään, eipä käy kateeksi; yövuoro takana, mies lähtee töihin kun hän tulee aamulla ja muksut heräävät samaan aikaan, nyt kuulemma vaihtui vuorotyöksi Baarivävynkin työmaa joten ehkäpä lasten iltahoitokeikkoja tulee enempi tänne meillekin jos kumpikin on iltavuorossa yhtä aikaa.

Pitää siis asennoitua mummoilemaan.. :)

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   5.2.22 00:32:40

Mummoilu meni ihan putkeen, eli tytär tunnisti lapsensa samaksi kun tuli hakemaan, mutta väsyneiksi.

Tonttusetkin pukkeineen lähtivät ja norsut tulivat tilalle kukkien sekaan. :)

Kuntouttavaan en sitten päässytkään kun labrakokeissa oli hemoglobiini vain 113, sokerit ylittivät ylärajat kympillä ja selkä niin jumissa, ja lonkatkin vielä että kävely sujui kymmensenttisin askelmin, tuskaa.
-..ja tuli stressi+ ahdistus+ epätoivo+ turhautuneisuus+ toivottomuus= ruusu. :(

Eikä sitten päästy vuoden ensimmäiseen luvalliseen torviharjoitukseenkaan keskiviikkona.

Miäs uskollisesti otti hoitovapaata kuljetteluun, tytöt pääsivät kouluun ja minä Arvaukseen.

Tänään oli crp eli tulehdusarvo 62, joten ei tarvitse mennä kontrolliin, eilen oli 136.
Olin niin potilas etten päässyt sängystä liikkeelle ajassa missä kuvittelin sinne ajokorttilääkäriin ehtiäkseni ja se menikin sitten päivystyksen ruusukäynniksi ja ajokorttijutska siirtyi 15.päivään.

Nyt koin jo olevan hiukan parempi ennuste seuraaville päiville selänkin suhteen, että pääsen ajelemaan maanantaina 18v jollekin prelille ihan itse, kunhan muistan etten nyt tee yhtään 'väärää' liikettä.

Katsoin norjalaista 'Minun puutarhani'-ohjelmaa ja sain siitä kovin inspiraatiota syötävien kasvien kasvatukseen.
Tuumiskelin että jos ihan lasken vaikka kaalin per viikko ja porkkanatkin määrällisesti riittämään niin on helpompi suunnitella kuinka monta niitä pitäisi saada kasvatettua ja samaten tutkailla kellarin tilanne, että saisiko siitä korjaamalla toimivaa säilytykseen.

Isot sipulit näyttivät kiehtovilta ja jotenkin mietin voisikohan artisokkaakin oikeasti syödä ja saada ruusukaaliakin kasvatettua..

Ihan oli valoisat mietteet ja kun Suutarilikkakin syntymäpäivälahjakseni laittoi viisi tuntia kotisiivousta, niin siitäpä sitten hyödynnänkin tarjouksen ja tyhjään kasvatushuoneeni heti tänä viikonloppuna.. :)
Suutis oli tyttöjen kera kivigalleriassa käymässä ja ounastelin joko tulisi heti jo tänään tuntistaan viettämään. Varaosavävy tuli aiemmin jo torstaina kotiin kun olo oli kepuli, joten pääsivät kristallien hankintaan jo aamupäivästä.
Parempi niin, kun oli se lumimyrskyuhkakin päällä.

Palasivatkin ja kohta kun olivat kotiutuneet tytöt meille ja Suutis kotiinsa ilmoitti hän että kotitesti kertoisi miehellään olevankin koronan.. :(
-En välittäisi edes kuulla enää koko taudista, mieli synkkeni ja toki varmistui, etteipä tule Suutis siivoilemaan, emmekä ehkä jos virallinen tulos valmistuu pääse ensi viikollakaan soittamaan.

-..ja tietysti se pieni pelko takaraivossa, että kuinka heille nyt käy, selviävätkö muutamalla flunssapäivällä, mites meidän Miäs, kun oli vävyn kanssa hävikkikaupassa keskiviikkona, tuleeko taas joku vaiva.

Miäskin taas kaljottelee ja pilkkii kun on SE perjantai-ilta, vihaan juopottelua!
..mutta olen vihannut aina, joten ei mitään uutta, en siksi että Miäs sen kummempi olisi vaan, kun se viinapi.ru hallitsee ihmistä niin säälini herää väkisinkin ja se tunne on kiusallinen, kun 'muuten on ihan mukava mies'.

Hän se taas inttikin pöhnissään jostakin ja painui ulos yksiöönsä pämppäämään, mutta tuli takaisin kun oli joku serkun tytär soittanut suosikkitätinsä(yli 90v) voinnin kovasti huonontuneen, mutta lähetelleen terveisiä, lääkäri ei ollut elinaikaa tiennyt kertoa, kuinka niukalti on jäljellä.
Harmitti sekin, kyseinen täti oli omakin suosikkini, ei mitään moitittavaa, hyvin omatoiminen ja sitkeä vanhapiikaneiti.
-Mutta täällä nyt vaan on se vaihtoväki ja onhan se luonnollista, mutta aina nuo lähdöt harmittaa, ei olla voitu tavatakaan pariin vuoteen koronan takia. R.I,P., kun aika tulee. <3

*Yksi lohtu tässä on, en voi saada ruusua stressistä, kun se on jo! ;D

Elämä on kyllä niiiiiin sangen kummallista vuoristorataa, ettei siinä auta kuin asenne, rento sellainen.
Pitää osata ottaa vaikeudet kun ne tulevat, muttei antaa niiden pilata pelolla edeltäviä aikoja, kun emme lopputulokselle mitään määrätyssä vaiheessa enää mahda.

Kevät on tulossa, ruoho ja puut vihertyvät, ollaan me elossa tai ei, aurinko nousee ja laskee, kesää seuraa syksy, elämä jatkuu.

-> Josta aasinsillalla takaisin kasveihin:
Katselin keltasirkkua ja kokeilen tänä vuonna kasvattaa sinne tänne pieniä kauraplänttejä, jos kelit ovat suotuisia niputan niitä lyhteiksi linnuille ja taas laskennallisesti, eli jospa yrittäisi jokaiselle lumiviikolle yhden lyhteen kuivata.

..ja toinen nopeampi innovaatio, kokeilen idättää auringonkukan ja herneen versoja viherruoaksi itselle.
Muutamassa viikossa saisi kourallisen salaattia lautaselle ja jos alkaa sujumaan, niin siitä sitten jalostamaan terveyttä keittiön ikkunalla. :)

Päätinhän niiden synkkien labratulosten jälkeen laihtua ja kokeilla saanko pelastettua diabetesperinteeni romukoppaan.
Joutunen ottamaan jotkut sokerilääkkeet jo silloin 15.päivä, kuulemma, sanos oma hoitaja, mutta kampoihin pistän sillekin taudille nyt aikuisten oikeasti tosissaan.
Oireita ei ole ollut, mutta onhan tämä yleiskunto altis kokoajan ollut ties mille, eikä se hillossa uiminen ainakaan helpota tilannetta.
-En se koronan jälkeen ole tervettä päivää nähnyt ja vaikka on pieni mahdollisuus, että kuormitus viruksen osalta helpottuisi siinä kuudessa kuukaudessa, eli nyt maaliskuussa, niin en laske minkään varaan enää mitään.

Olen kävellyt kuitenkin muutamaa sataa metriä potkukelkkoineni h i t a a s t i, myös eilen ja jotain tänäänkin, joten olen hyvällä alulla kohti tervehtymistä. :)

Toivottavasti tekin olette toiveikkaalla mielellä ja löytäneet jonkun sykähdyttävän inspiraation, jonka seurassa valo lisääntyy niin sisällä kuin ulkonakin. :)

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   10.2.22 13:27:35

Kaunista on, aurinko paistaa muhkeille keväthangille.. :)

Iskiasta siis potenen edelleen, en tiedä mitkä luut siellä ovat menneet solmuun, kun kokoajan pitää varoa sitä ja sitä liikettä, eikä vitsit sentään edes tiedä että MITÄ liikettä pitää varoa. :(
Jurppii.
Illalla yritin pitkäkseni laittaa ja sentään kun koko lantio jäykistyi yhtäkkiä niin että mietin miten pystyn liikkumaan yhtään milliäkään enää.
Pikkuhiljaa siitä hivuttauduin hiukan sinne ja tonne ja pääsin lutsakkeesta, mutta pelko jäi, että mitä teen ettei toistu ja se varjostaa muuten kuulasta kevääntuloa.

Suutarilikan pesue on pääsemässä voiton puolelle koronastaan, joskin kuulin että Trubaduuripoju olisi sen saanut toissapäivänä, mutta hän kuumeilee ja hikoilee vuoroon, että jos se vaan siitä sitten lutviutuu.. Toivon.

18v lähti penkkariajelulle ennen puoltapäivää, outo paikkakunta kuskille, mutta ainakin on loistava sää. :)

Idätys ei ole edennyt, kun on keskittynyt tuohon liikkumisyrityksiin huoneesta toiseen. Joskin täällä on hiukan kylmä vielä kasvatukseen, ehkäpä uudenkuun kohdalla on jo plussaa enempi, olikohan se parin viikon kuluttua tai jotain. :)

Amigurumitipuja tai -pupuja voisi harkita virkaten tuosta minilangasta.
Se Novitan Tennessee oli loistavaa lankaa kun siitä sai kätevästi niitä patalappuja kun se oli tarpeeksi vahvaa vaikka silti merseroitua.
Niitä kalliimpia versioita saa kait mm. Lankamaailmasta, mutta silloin tulee lappu turhan kalliiksi.

Jos oikein viitsisi kerrankin näprätä ja tekisi ihan ohjeen mukaan vaikka narssisseja, ainoa paha tällä hetkellä on kun ei ole sitä lehtien vihreää ja rautalankanikin olen hukannut taas 'talteen'.
-Täytyy tästä hissukseen pöyhiä paikkoja kun pystyy etenemään, tai jos se abi rentoutuu niin paljon että ehtisi etsiskelemään lukemisensa välissä.

Kuntouttavassa oli käyty katselemassa jääveistoksia, hyvä etten edes yrittänyt 'kepittää' sinne paikanpäälle.
Kyselin ensi kerran ohjelmistoa, mutta vastasivat että ei tiedä, ehdotin että jospa niitä KÄSItöitä, kun kerran on ihan ryhmä sitä varten erikseen..
Vastasivat että juu, tehtiin Ystävänpäiväkortteja.

-Kysyin että milloinkas niitä myyntijuttuja sinne Kiertoliikkeeseen aletaan tekemään, pääsiäiskoristeita, pölyriepuja, tyynyliinoja jne?
Vastaus oli vaan; hyviä ideoita, kiitos.

Eli siis tapahtuukohan taaskaan mitään, vaikka jo ryhmät siitäkin syystä hajautettiin. :D

Mielenkiintoista. ;D

Miähellä alkaa päivystysviikko aamulla, eli juuttuu kotiin heti töiden jälkeen käsi laitoksen autossa ja toinen päivystysluurissa.

Sattumalta kun juuri huomenna vanhin likka juhlistaisi 35v-synttäriään pienellä kakku- ja saunatarjoilulla.
Välttelen itse sitä ajelua jos voin kun ei tiedä pystyykö punkeamaan sinne ratin taakse ja poiskin vielä ettei selkä sano taas isotilttiä.
Eilen hain viikon ajotauon jälkeen koulukkaat ja tänä aamuna sain vietyä, Miäs tuo vielä tänään, mutta huominen täytyy hoitaa itse.

Varaosavävykin on niinkuin iso-Koosta paremmalla puolella, mutta kun jo lähtökunto lyö nyt takapakkia, kaikkine astmoineen, niin ei voi kysyä kyytiä.

Eteenpäin meinaa mummo silti lumessa. ;D
Edestakas meni kotiinyritys, kun AinoMaija meinasi vetää mutkan suoraksi kohti penkkaa palatessa.
Tuossa on tiukka notko 50m alas ja toinen ylös melkoisen jyrkässä nousukulmassa ja notkon pohjalla reilu 90 asteen kurvi vasurille, niin piti pakitella takaisinpäin vauhtia saadakseen. Aikani vekslattua sain jonkunlaisen vauhdin ja pääsin just ja just pihaan.

Pöhryyntyy tuo lumi, kun on ollut niin sopivan kova pohja pakkasilla ja sitten ei saa vauhtia, josta seuraa kaikkien tietämä stoppi liikkumiseen. :D

Ihanan sininen taivas ja aurinko. <3

Näin kun olen tuon syömisen pudottanut minimiin, niin odottelen tuloksia ensi viikolle, josko olisi se paino lähtenyt laskuun, olisi se vaan kovin hauskaa. :)

Hauskuudesta puheen ollen:
Tulin siihen parkkiin aamulla, edessä on liiteri, jonka edessä on pihlaja.
Pihlajassa oli omituinen musta möykky liiterin katon yläpuolella, vajaassa neljässä metrissä.
Aloin oikein silmäillä näkymää, kun en muistanut moista ennen nähneeni, se oli oksien v-hangassa rungon toisella puolella.
Aikani kytättyäni heilui häntä, musta kissa puussa. :)
Mietin mistä mennyt kun ei hangessa jälkiä, eli syöksynyt 'lennossa' jos naapurin koirat ovat käyneet syömässä varisten ruokia pihassa.
En tiedä minkä naapurin kissa oli, mutta on niitä välillä näkynyt.
Sitten puuhun laskeutui harakka.
Meni niin lähelle että epäilin näkikö koko kattia, mutta näki ja lensi pois, haki kaverinsa ja ne laskeutuivat kissan ympäröiville oksille ja alkoivat mäkättää ja 'nauraa' mirriparalle, ilkkuivat siinä aikansa ja kissa kiusaantuneena yritti katsella jonnekin muualle.
Uskomatonta kiusantekoa tai sitten positiivisesti ajatellen kyselivät miten hän oli siihen päätynyt ja antoivat hyviä vinkkejä kuinka tulla puusta alas. :)
Aikansa siinä säksätettyään lensivät pois.

Kirjoitin tekstiviestin ja kun katsoin uudelleen oli kisu tullut lumelle puun alle ja kun seuraavan kerran katsoin oli hävinnyt näkyvistä.

Mutta eipä tässä kummempia, mites teillä muilla, jotka ehkä näitä lukevat? :)

Lähettäjä: Cassis 
Päivämäärä:   10.2.22 14:44:19

Harakat on hauskoja tyyppejä. Kissaa mielellään täälläkin härnäävät. Toinen elehtii maassa makaavan kissan nenän edessä metrin päässä ja toinen käy takaa nokkimassa hännästä.
Kaverit puussa seuraa kissan harmistusta ja nauraa käkättävät.
Hauskoissa kotivideoissa oli joskus joku onnistunut kuvaamaan kuinka harakka laski mäkeä puunlehdellä talon katolla.
Piti lehden vartta nokassaaan, seisoi lehdellä ja laski alas. Katon reunalla lähti lentoon lehti nokassaan ja laski alas uudestaan.
Luonto-ohjelmissa on näkynytkin että jotkut linnut osaavat käyttää ja tehdä "työkaluja" etenkin ravinnon hankintaan.

Ilo irti elämästä !

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   12.2.22 20:37:02

Kissaterkkuja Uudelta maalta. Tirsku laitanko uutta sähköpostia niin saataisiin yhteistiedot. Minäkin haluaisin laittaa sinulle kortin. tuossa mun sähköposti

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   12.2.22 20:45:28

löysin osoitteen ja laitoin postia

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   12.2.22 21:47:30

No hauskaa. :)
Huomasinkin sähköpostini menneen taas täyteen, kun harrastan sitä maksullista luukkua.
Ehkäpä saan sen auki viimeistään huomenna.

Korteista puheen ollen on noita ystävänpäiväkorttejakin sen verran, että voisi laittaa kotiväkeä laajemmallekin. :)

Vanhempi perhetuttu on odotellut korttiaan, siis joulusellaista, kun anskurtelin hälle sellaisen aukeavan kuusikortin ja taisi päätyä talteen, kun sitten en enää ole löytänyt sitä, kun sain uudet postimerkit.
On tuo 'talsi' vaan niin vallan kätevä paikka, sinne kun tavaran laitat, niin siellä on ja pysyy. ;D

Selkälonkkakankku jumittaa edelleen, en saa nostettua jalkoja sänkyyn kun lukittuu niin kuin ja on pitänyt keksiä ihme konttausasentoja että on petiin päässyt.
Kävelyä tai tallustelua olen harjoittanut notkon poikki joka päivä, kerran tai kaksi armaan potkurini keralla, mutta muutenhan menee istumiseksi kun ei voi seistäkään esim. tiskatakseen, kun taas jumittaa.
Eikä jumita edes yhdeltä puolelta vaan väliin kummaltakin.
Odotan TODELLA että tämä vaan menisi ohi..

Miäs ja 18v ostivat tarjouksesta muutamia puuvillalankoja ja hahmottelin tuossa sellaista tyynynpäällistä.
Meillä ei ole sohvaa tai nojatuolia, mutta voihan sen kait sängylle heittää, jos siitä piristävä kehkeytyy.
Langoissa on kylläkin vain oranssia ja vaalean keltaista, mutta kyllähän niistä ainakin isoäidinneliöillä vähän saa sommittelua aikaiseksi.
Ohuissa langoissa on auringonkeltaista, vaaleaa beigeä, vihreää ja keltaista.
Niistä voisi tehdä niitä kukkia kakkosen tai pienemmällä koukulla.

Tuo neulapitsi olisi kyllä herkkää ja kiehtovaa, vaan jotenkin kun tämä istuminen on sellaista kiikkumista niin ei pysty keskittymään niin tarkkaan työhön.
Ehkäpä tuossa KUN paranee tuo luusto.

Syötyä on tänään tullut ihan oikea lautasellinen ruokaa, kun väkersimme kinkkukiusausta, muuten olen kitsastellut jollain näkkärillä ja maha on löystynyt päältä, eli ihan varmaankin pienentymässä.
Niin olen päättänyt kuvitella. ;D

Hiuksia ei enää lähde niin paljoa, varmaan kun ei oikein ole mitä lähteä.
Päällepäin katsoen näyttää kuin joka toinen olisi kadonnut ja hopeaiset hahtuvat vaan himmailevat kun veto käy tuvassa. :D

Ostin halvalla niitä Sormuksen herrasta tuttuja 'valtasormuksia', sen verran isojakin kokoja oli että sain nakkisormiini sopimaan.
Oli se outoa kun oli sormus, ihan vihkisormuksen paikalla, ettei edes missään peukalossa, mutta otin taas pois ja treenaan huomenna uudelleen. ;)

Jännittää taas että pääseekö sänkyyn, pystyykö nukkumaan ja pääseekö taas aamulla ylös, miksi pitää ihmisellä aina olla jotain jotenkin epätasapainossa?
-Kai se vaan on ihmisen osa.

Penkkariajelu oli mennyt ihan hyvin. Kauimmaisella koululla ei ollut ennen käyty ja he olivat aivan kiitollisia kun viitsi sinne asti lähteä. Matkaa oli alle 10km mutta kait se vaan on ollut 'liian kaukana' aiempina vuosina.
Hyvä näin. :)

En mennyt 35-vuotiskakulle, mutta uskolliset tyttäreni toivat sitä miulle tullessaan sieltä. Oli tosi hyvää, varmaan siksi kun laihdutti muutenkin.
Ei vaiskaan, vanhimmalla tyttärellä on ollut tapana hiukan liikaa käyttää värejä, syötäviä kalvoja ja ties mitä 'trendikästä' tilpehööriä ja ne vaan maistuvat pahvilta, mutta tämä oli lähes oikea, kermaa, vadelmaa.. Nam. :)

Tyttäret menivät nyt katselemaan Suutarilikan tykö jotain High school-musikaalia??, en tunne kyseistä kuvaa, mutta löytyy kuulemma Disneyplussalta, mitä meillä ei ole.

Netflix on ja katson sieltä Montalbanoja, joita en ole nähnyt tai joita en muista.
Areenan, eli telkkarin Montalbano taisikin olla viimeinen jakso jonka katselin loppuun toissapäivänä, ihan oli mielenkiintoinen loppu. :)

Rentoa viikonloppua kaikille tasapuolisesti. <3

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   25.2.22 19:39:08

No niin tässä on podettu flunssaa ja selkää jo ihan ajan kanssa, viikkoja!
-Alkaa riittämään.. :D

Postimerkkini olen hukannut taas varmaan TALTEEN, jossa kaikki 'tärkeät' asiat majailevat.

18v selvisi tänään ajokokeen kirjallisista, toinen oli yritys ja parempi näun, kun se kuitenkin maksaa aina 40e.

Vuoden vaihteessa päätin että olisi hyvä lopettaa 'velaksi eläminen', joka tässä kohtaa tarkoittaa heikkouttani kaikkeen niiiiiin mielenkiintoiseen mitä huutis myy netissä.
Olen hankkinut vuosien varrella vaikka mitä, partyliteja, tonttufiguureja, lehtiä, kirjoja, pikkuautoja, vaatteita, kenkiä, norsuja, kynttilöitä, viimeisimpiä oudoimpia oli joku oveen kiinnitettävä iso tapetin kaltainen kuva joka saa oven näyttämään aukolta syksyiseen? tai ainakin jotenkin aurinkoiseen metsään..
Sen kanssa mietinkin hetken että mitähän ajattelin, kun ei meillä ole edes ovia..? Päätin sitten laittaa sen yksiöni vessan oveen, tuskin vuokraisäntä siitä pahastuu. Saattaapi olla että se tekee avaramman olon koppiseeni. :)

Pääsiäisvirkkauksia olen koukkuillut, kukkapatalappua oranssista ja keltaisesta, samoista väreistä myös tyynynpäällistä isoäidinneliöistä.
Tänään Miäs toi fleecevilttisiä keltaisen ja vihreän, oikeita kevään värisiä, väsäilen niistä tyynyliinan, eli vihreää alle ja kukka päälle, kukka hiukan koholle vanulla eli aplikointiteos. ;D

Jossain on se kirja missä on sata erilaista isoäidinneliötä, ehkäpä teen noista lopuista lapuista niitä 'erilaisia' tuohon lapputyynyliinaan.
Yhden koristetyynyn sisäjutskan sain, 40x40cm, olisin ehkä tuon lappuversioon tahtonut sen 30x30cm, mutta jospa teen tuosta sen vilttiversion.

Ihan huippua kun pystyy istumaan hiukan paremmin ja jopa tekemään käsillä jotain. <3
Tuo selkä on ollut niin hankala että on pitänyt vaan roikkua penkin reunassa kaksin käsin tai pitää pöydästä kiinni ja katsella filmejä, eli ei virkkausta, eikä kutomista.
Olen siis vakaasti toipumaan päin, tai näin olen päättänyt uskoa.
Laihari sai hiukan takapakkia kun hävikistä tuli herkkuja, mutta taktisesti keräsin herkut, munkit, korvapuustit, croissantit ja ties mitkä pizzanpalat muovikasseihin ja toimitin Trubaduuripojalle, kun hälle tulee lapsensa taas hiihtolomaa viettämään. :)
Siellä oli jotain pähkinäpuffimuropalloja ja sateenkaaren värisiä sokerimuroja, siis KÄÄK!
-Kuka noita oikein ihan oikeasti voi syödä..??
Itse en himoitse edellä mainittuja, mutta ne kermatäytteiset hilloberliininmunkit.. voi että.. en kestä kermamunkkeja yleensäkään ja korvapuustitkin ..oioi.
-Mutta olen ihminen ja annan väliin itselleni luvan jonkun vallan turhan mussuttamiseen. ;)
Sen sijaan yhtään karamellia tai oikeaa suklaan palaa en ole syönyt viikkoihin, jotain vissiä siis näissä elämän cembaloissa. :)

Hernekeittoa syötiin yksi kymppilitrainen kattila ja sitä ennen kaalikeittoa liki samanlainen. Niissäkin on se jutska, että pitää lisätä aina vettä lämmitettäessä, niin tullee kylläinen olo, vaikka sattumat ovat harvemmassa sopassa. :)

Kyllä tämä tästä, kun liikuntakyky paranee niin lisään metrejä tallustamiini potkukelkkataipaleisiin.

Taipaleista puheen ollen, aivan kertakaikkisen kaamea oli keli eilen.
Aamu meni vielä ihan ok, mutta kun neljältä pääsi tytöt koulusta niin epäilin pääsenkö liikkeelle.
Pääsin notkosta, pääsin vielä Suutarilikankin notkosta..
Kääntyäkseni tielle joka oli pelkkää kiiltävää märkää jäätä, pelkkää jäätä!
Olin 'pökrätä' kauhusta, rukoilin ääneen koko parin kilometrin matkan jonka sain liukastella keskellä tietä, jokainen nopeuden vaihdos heitti perää, jokainen kiihdytys samoin, kun oli pakko yrittää ylämäkiin että pääsi eteenpäin, jotain 30-40km/h, oli aivan hirveää, aivan hirveää, pelkäsin niin. :(
Pätkä oli alamäkeä pääosin eli kaksinkertainen alamäki aina pienen nousun jälkeen, viimeksi oli kymmenien metrien alamäki T-risteykseen. Sain auton pidettyä nokka eteenpäin ja vauhdin kevyellä jarrupumppauksella matalana, eli pystyin pysähtymään mäen alla.

Siitä eteenpäin oli asfalttia, urat sulaa, joten tiesin pääseväni koululle sen lopun liki 20 kilsaa, mutta en tiennyt miten pääsemme enää takaisin.
Palattiin siihen ihailemaan sitä kiiltävää jäämäkeä ja kun en tiennyt mitä tehdä, niin jäin siihen pysäkille puoleksi tunniksi keräämään rohkeutta yrittää.
Muiden autot nousivat melko kätevästi, mutta kun tiesin oman rengastilanteeni, niin olin epätoivoinen.

Koko ajanhan jää siinä pehmeni ja autotkin varmaan pintaa rikkoivat, joten likat yllyttivät yrittämään, sanoivat että nyt sammutetaan kännykät ja keskitytään kaikki saamaan tämä auto kotiin ajatuksen voimalla. :D
-Hauskaa porukkaa. ;D

Kevyessä sivuliirrossa pääsimme kotiin ja kun olin itkenyt järkytyksestä ja kauhusta tullessani, niin olin paremmalla tuulella ja niiiiin tyytyväinen, kun tiesin että HIIHTOLOMA alkaa, Miäs ei päivystä, eli kun pidetään ylimääräiset Tuubakerhon harjoitukset tiistaina, minun ei tarvitse ajaa ja kun lähdemme museoon kuntouttavassa, niin kysyin josko Miäs voisi ottaa vapaata ja kuskaisi meidät sinne. Vien likat mukanani, enhän jaksa kävellä ryhmän mukana kuitenkaan, enkä osaa sinne ajaakaan, joten itse pääsen kuntouttavan mukana sisään ja tytöiltä mennee maksuun vain opiskelijahinta, Miähestä en tiedä olisiko hällä se joku seteli joita työnantajat jakelivat ainakin viime vuonna kulttuuritapahtumiin.
Kysyin sitten samalla muiltakin lapsiltani olisiko heillä mahdollisuus tulla perheineen samaan syssyyn, eli kulttuuria lastenlapsille ja yhteinen tapaaminen.
-Vielä en tiedä, mutta yritän kuitenkin yllyttää väkeä liikkeelle. Siellä on hienot pysyvät näyttelyt ja tänään juuri aukesi uusin määräaikainen, eli kannattaisi lähteä. :)

Kiljuvien sikiöiden eli lastenlasten numero viisi, jos oikein laskin, oli tänään tyräleikkauksessa. Leikkaus meni hyvin ja hän aktiivisena 7-vuotiaana, vielä hiukan hyperaktiivisena ei saa kuin hissukseen hiippailla seuraavat kaksi viikkoa.
-En kadehdi hänen äitiään. ;D

Suutarilikka on varautunut kirjoilla ja peleillä, kuulemma, mutta kouluun ei poikaa uskalla päästää, viisas veto.
Torven soittoakaan ei saa tehdä.
Olen itsekin ajatellut että poikkeaisin joinain päivinä, puhuinkin hälle jo että tulen käymään ja keksimään jotain viihdykettä.
Ekat päivät taitavat mennä potiessa, mutta loppuviikosta alkaa ne turhautumiset.
-Saanpahan siinä samalla sitten kohteen kävelyllenikin, kun sinne taaperran. :)

Kaikkea hyvää nyt kaikille lukijoille, viettäkää ainakin rento viikonloppu, jos ei muuten lomaa ole luvassa. :) <3

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.2.22 23:42:17

Mukavia juttuja.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   27.2.22 15:36:07

Paitsi tämä seuraava: Sain Ukrainan sodasta taas ruusun!
Uskomatonta piilostressiä, miten olen tullut niin järjettömän herkäksi?

Ehkäpä kaikki nämä oikeudenkäynnit ja ties mitkä ovat romuttaneet henkisen sietokapasiteettini aivan nollaan. Mikä tulevaisuus-> heti sairaana kun hermostuu..

https://www.youtube.com/watch?v=mIQa3eGDd4Q&ab_channel=pioninkukka

Lähettäjä: : 
Päivämäärä:   26.3.22 11:12:30

Kerro kuulumisiasi Tirsku, mummola on niin hiljainen ilman sinua. Joko olet selättänyt ruusun ja muut vaivasi ja pääset pian puutarhahommiin.
Itsekin huomaan tutkivani puutarhojen taimiluetteloita, vaikka joka vuosi päätän, että ei enää uusia kasveja. Hyvä kun jaksaisi hoitaa nuo entisetkin. Nyt saa vielä jännittää myrskynkin tekoja. Mahtaako vanhat omenapuut kestää tuiverruksen.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   28.3.22 11:34:16

Huomenia, tyhjäkäyntiä pukkaa.

Selkä on kipeä, ei voi väliin taipua, väliin ei oikein kävelläkään ja öisin nukutaan tuurilla pätkissä. :(
En usko minkään voivan auttaa, kuten esim. kiropraktikon, saati lääkärin, joten 'katson vielä'.

Istumista on väliin salli ut ja näin olen opiskellut ja verestänyt joskus oppimiani pitsivirkkauksia Juutupukin opetusvideoista, laitoin tytötkin muutamaa mallia tekemään pari kerrosta. :)
Kun tässä pitää kuitenkin kaikkea miettiä eteenpäin, vaikka kaikki tuntuu niin hankalalta.

Sinitukka ilmoitti että hällä on taas todettu korona ja tietysti Mopopojulla nousi kuume seuraavana iltana myös.
Kuume laski aamuksi, mutta oli kuitenkin perjantain poissa sitten töistä, ei käynyt testauttamassa.

Meille ei vielä ole iskenyt , paitsi 17v tänään valitti kurkkuaan, joskaan en ihmettele, kun hän pyörii niin vähissä vaatteissa tuolla tuiskuissa. Jätin kuitenkin koulusta pois ja toivottavasti toipunee, kun huomenna alkaa koeviikko.
18v on tänään ruotsin ylioppilaskokeessa.

Sain Rikosseuraamusvirastolta kutsun 120 tunnin yhdyskuntapalveluun, sanonpahan että onpas vallan käsittämätöntä. Kuulemma marraskuisen oikeudenkäynnin takia, ehkäpä joo, mutta kun olen jo sen 'kakkuni lusinut' toissa vuonna, niin miten ihmeessä joutuisin toistamiseen 'linnaan' teosta mitä en edes ole alunperinkään tehnyt..?? :O
-Tämä on tätä kaikentietävää digiaikaa, kuulen asiasta loppuviikosta, että mitä että..

Muuten olen istutellut tulppaaneja, narssisseja ja krookuksia purkkeihin jo yhden multasäkin verran.
Jotkut 'villitulppaanit' pukkaavat vartta aktiivisesti.
Eilen löytyi vihdoin ne kasvivalotkin, mitä olen haahuillut löytäväni viime viikkoina, nyt pitää ne viritellä ennen kuin tulppaanit ovat köynnöskasveja varreltaan. :D

Yläkerran ikkunoilla kun on ne lasihyllyt, niin siellä on 'vihreä verho' pelargoneista, jotka ovat aistineet kevään tuloa sipulikukkia herkemmin. En merkannut niihin värejä, eli en tiedä minkä värisiä pielikit ovat, mutta josko tuohon malliin jaksavat, niin eiköhän sekin selviä kukkimisen alettua.
Pergolan kaiteilla ne ovat kukoistaneet kesän, osa jäi porstuaan ja tietysti sitten kuolikin kun pakkaset tulivat.

Lumien tässä mataloiduttua olen tehnyt jaksaessani hiukan tarkistusta, että mitä oikein olen syksyllä mokannut niin sanotusti ja kyllähän sitä löytyy, harmi kyllä paljonkin. :(
Se korona kun osui niin pahuksen huonoon hetkeen kasvien ja talven tulon suhteen. Ulos purkkeihin on jäänyt satasien edestä tavaraa, josta olisi ollut iloa vielä kymmeniksi vuosiksi eteenpäinkin, puita, kukkia, pensaita ja sipulijutskiakin, jotka eivät säily kylmässä.
-Kannatti taas ostaa, kun perintörahat haihtuivat kuin tuhka tuuleen joidenkin asioiden osalta. :(

Mutta elämähän on eräänlaista luopumista kaiken aikaa ja siihen pitää vain tottua. :)

Huonekasvejakin on kyllä onnistuttu pitämään hengissä, vaikka niissä on ollut yleensä paljon hävikkiä kohdallani ihan näistä koleista asumisoloista johtuen.
-Toisaalta nämä olot ja viileys on varmaankin auttanut juuri noiden pelargonien talvettamisen osalta, kun normaali huoneenlämpö on niille liian lämmin lepokaudella. <3

Suutarilikka osti meille tuon lyyraviikunan, en paljoa odottanut, kun olot ovat mitä ovat, mutta sentään on positiivista, että se on jo tehnyt kolme uutta lehteä, eli kasvanut korkeuttakin jo viisi senttiä. :)
Samaten sulkasaniainen on vielä elossa, vaikka olen unohtanut sitä suihkutella.
Muia huonekasveja on papinkaura, apostolinmiekka, pari kliiviaa, kiinanruusu, tulilatva, rahapuu, anopinkieliä kahta laatua, soihtuköynnös, rönsylilja ja pari muuta joiden nimeä en tiedä, tuo yksi sinnittelevä on kylläkin se aavikkoruusu(kolme lehteä..).

Mitä teillä kasvaa ja kukkiiko, tai jopa tuottaa hedelmiä? :)

Tein pääsiäisajattelua ja puhaltelin munia tyhjiksi jo viikkoja sitten.
Mietin jotta mitähän niistä voisi tehdä ja kun oli Heppalikalta viiriäisenkin munia a jättimunia sieltä jostain hävikkimunista kanakasvattamosta, niin tein niistä VERHON. ;D
Onhan se vain koriste-elementti eli ei mikään kovin tiheä, eikä vielä edes valmis.
Virkkasin keltaisesta seiskaveikasta salomoninsolmuilla verhotangon mittaisen ketjun ja ylärivistä pujotin tankoon(puinen harjanvarsi), alaosan mutkiin viritin eri pituisia lankoja, joihin kiinnitin munankuoria, eli läpi lanka ja rusetti alle tai tulitikun pala, lanka siihen läpi munan puhallusreiästä ja roikkumaan lankaan.
Siellä riippuvat, mutta ihan kaikissa kaarissa ei vielä riipu ommaa munasettiä, viiriäisenmunia laitoin kolme samaan lankaan kymmenen sentin välein ja rusetit alle, jätti- ja tavallisia vain yhden per lanka, mutta eri korkeuksille.
-Hauska, vaikka itse sanonkin. ;D
Laitan siitä kuvan jonnekin, kun se ehtii valmistua.

Tällä kertaa muistin viettää earth hour-kannanottotuntia eli valot pois tunniksi valosaastetta vastaan.
Väliin on niiiiiin paljon harmittanut kun en ole muistanut kuin lopussa tai perästä, nyt meni viittä minuuttia vaille kohdilleen. ;)
Ainahan sitä voi olla valotta, mutta kun on yhteinen, koko maapallon laajuinen juttu, niin kyllä se vaan on hienoa kun voi osallistua ihan kotonaan moiseen. :)

Kesäaikaankin siirryttiin, joskin siitä ei ole milloinkaan ollut kenellekään meistä mitään harmia, lienemmekö niin joustavaa sakkia, ei työssäkäyville, eikä kotona oleville, enempi heilahtelua tulee aina täydenkuun aikaan, ehkäpä olemme sitten noitien sukua. ;D

18v on lukenut mm. noitavainoista, kun hällä on historiankirjoitukset tulossa ja kyllä se vaan oli hirvittävää aikaa ja ne keinot kiusata, rääkätä ihmisiä hengiltä aivan kauheita.
Miten se moraali voi olla niin höllässä ja tietämättömyys ihan aivottomuuden tasolla?
Tälläkin hetkellä jossain arabimaassa on noituus kuolemanrangaistukseen johtava rikos, vieläkin..??!

Noitiahan ei edes oikeastaan ole ollut missään, ehkä on ollut 'ikäväluonteisia' ihmisiä, mediaalisesti herkkiäkin, mutta kun kauniit ja rumatkin olivat vuoroon noitia ihan ilman mitään syytä.
-Ihminen on eläimistä julmin. :(

Joten kun oikein asiaan päästiin niin kaipa kaikki ovat virittäneet luutansa digiaikaan että päästään kimpassa pääsiäisenä Kyöpelinvuorelle 'häs.imään'.? :D :D
'O tempora o mores', totesivat jo muinaiset roomalaiset. :)

Virkkaamisestakin vielä pari sanasta.
Jahkaan ja jahkaan milloin mitäkin juttua ja kun niitä juttuja on kymmeniä ja taas kymmeniä, niin eihän siinä mistään ehdi mitään kehkeytyä.
Nyt olen taas ajatellut laittaa tätäkin asiaa tolkuilleen eli johonkin pitää suunnata ja sitten myöskin OIKEASTI suunnata sinne.
-Puutarha-ajatukset ovat ihan ok, eli nyt kun nuo kasvivalotkin ilmestyivät niin esikasvatuksia laitetaan ilman epäilystä muhimaan, vaikka kuun asento ei suosi kylvämisiä, sipulit loput laitan myös, ruukkuihin, siirrän sitten penkkeihin kesän aikana, jolloin hyvällä tuurilla kukkivat sieltä ensi keväänä.
Siemenkylvöt ovat nyt muutenkin tapetilla, kun ei sitä rahaa ole ostaa valmiita kasveja.
Omavaraisuuteen pitää pyrkiä, jos edes saisi itse kasvatettua yhden KAALIN olisihan se mahtavaa. ;D

Tämä virkkaus on sitten toinen juttu, eli tein päätöksen virkata tuotteita myyntiin markkinoille, jotka käynnistyvät kesäaikaan, oletettavasti, kun tämä koronahysteria on hiukan antanut periksi.
Ideahan ei ole vain se, että joku niitä ostaa, vaan että ne ovat siellä myynnissä ja JOS joku niitä sitten ostaa, niin sehän olisi huippujuttu. :)
-Jos ei ole myytävää, ei kukaan voi ostaakaan. (Onpa taas viisas ajatus. ;) )

Kukaanhan nykyaikana ei 'tarvitse' mitään, ennemminkin on sitä 'konmaritusta', että kaikesta pitää luopua.
-Onhan toki vielä joitain 'vanhanaikaisia' ihmisiä, jotka voivat viedä mökkituliaisiksi vaikka nättejä patalappuja tai ihmisiä, jotka haluavat kietoutua hartiahuiviin illan viiletessä, tai ostaa sellaisen vaikka jollekin lahjaksi.
..ja jospa sellaisia ihmisiä eksyisi myyntipöydän ääreen niin kumpikin puoli pöydästä voittaisi. <3

Näin siis virkaten kohti kevättä, sama toistuu kylläkin myös kuntouttavassa, virkataan rouva M:n kanssa ja muut tekee mitä tekee. :)

Antoisaa aprillipäivää kaikille ja intoa kevätajatuksiin. <3

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   14.4.22 16:54:58

Nyt sitten hyvää pääsiäistä kaikille. :)

Mitä suunnitelmissa?

Meillä on virpomista vielä kahdelle lapsenlapselle. Tein huovasta kassit, joihin laitoin saman määrän suklaamunia, mutta virkkasin kylkeen erivärisen kukan, joskin en yksin, eli Miäs ja tytötkin ompelivat oman osuutensa ja 18v myös virkkasi kukkia.

Nyt siis Trubaduuripojun lapset tulevat sunnuntaina kello viiden teelle tällä tietoa. Inssipojun perhe olikin kuumeessa, ehkä koronaa.

Ompelimme 14 kassia, eli niistä ne kaksi lähtee vasta tänä viikonloppuna.

Kuntouttavassa neuloin neliöitä yhteen tein, kukkia tyynyliinan toiselle puolelle ja ompelin koneella pohjatyynyliinan siihen AINOKAISEEN pääsiäistuotteeseen, jota ei edes saatu valmiiksi. ;D
-Mieletön meno käsityöryhmässä. Hyvin pyörii peukalot ja siihen se jääkin, paitsi neiti J:llä joka on hyvä piirtämään, hän teki vanhuksille pääsiäiskortteja ja myyntiin avaintauluja, eli puun palaseen erilaisia kuvioita maalaten ja polttaen, kuten Sauna, WC, Pyörän avain.. jne.

Selkä on parempi kun lihoin hiukan takaisinpäin, vaikka piti oheta, uusi yritys työn alla heti ensi viikolla. Nyt sulaakin vauhdilla, eli voisi yrittää sitä kävelemistä, onhan tuolla puita mihin nojailla, kun ei potkukelkkaa enää voi käyttää. ;)

Pääsiäiskortteihin heräsin vasta kun Heppalikalta tuli sellainen eilen, eli unohtui aivan tyystin! :O

Markkinoita silmällä pitäen olen saanut pari patalappua virkattua, violetti- ja tummansinivalkoisen.

Vanhojen tansseihin sai ilmoittautua katsomaan näin koronavuosien jälkeen.
No viimeistä viedään meidän lapsikatraasta, eli jo oli aikakin. :)

18v missasi juurikin tänään inssiajonsa, mutta ei ihme, kun ei ole ollut yhtään ajotuntia koko tänä vuonna, satanen hukkui, mut uutta yritystä vaan kehiin ja harmi kyllä koko autokoulu muutti muualle toimitilojen kalleuden takia.
Harmi siksi, kun tuon viimeisimmänkin pitäisi päästä sinne korttia ajamaan. :(
-Ehkäpä jostain kohtuullisen matkan päästä löytyy joku toinen sitten.

Pääsiäisverhoja ei ole vielä löytynyt, on taas laitettu TALTEEN, kuten ne daalian juurakot.

Siivousta nyt on ohjelmassa, saapahan sitten kevätsiivoa samaan kyytiin. :)

Muuten on tasaista. :)
Toivottavasti on teilläkin. :)

Lähettäjä: kolme tammaa 
Päivämäärä:   18.4.22 13:09:14

Kiva kuulla kuulumisia. Hyvää Pääsiäistä.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   1.5.22 22:47:35

Hyvvee vappuva kaikillen! :)

Nyt on soitettu torvea tiistaina, keskiviikkona, lauantaina, sunnuntaina ja 17v soitti myös tuuballa Kielon jäähyväiset Wanhojen tanssien aluksi perjantainakin.
Suut siis ovat muutaman vuoden tauon jälkeen olleet tiukasti messingillä pitkin viikkoa. ;D

Korona piti vappusoitot pois ohjelmistosta ja kaiken muunkin soittelun, nyt on soittoa ti ja ke ja seuraavalla viikolla nuoriso-orkesteri pitää päätöskonsertin ja VPK:lla on vielä yhdet tanssit soitettavana 21.5, sitten alkaa niin kuin kesäloma soitoista meikäläisellä, tytöillä lienee vielä muutama soittotunti luvassa.

Siinä sitä sitten jo kuulumiset olivatkin, soittoa soiton perään. ;)

Kuntouttavassa virkkasin sitä iänikuista tyynyliinaa, varsin orpona kun Rouva M oli poissa. Runoja piti olla pari mukana ja muutamilla olikin, ne kuunneltiin.

Yritin saada rahojani takaisin, joilla ostin sinne lankoja, ensin ei käynyt raha, sitten oli puhe että tilaavat lankaa ja valitsen muutamia tilattavia kun tukkuhinta on puolta halvempi, mutta sitten kävi ilmi ettei käy sekään.
Olin niiiiiin kypsä, etten tiedä, ihan sikakiukkuinen, kun mikään ei käy.
Jankkasivat vaan että ota muutama kerän loppu näistä nurkista, kun ensisijaista on kierrätys.
MITÄ SITTEN?
-Mitä se siihen kuuluu että jouduin ostamaan, KUN EI SIELLÄ OLLUT sopivia, niin ne langat, että saatiin edes tehdä sitä tyynyliinaa.
No, onhan se reilua että työtön itse ostaa kaupungille lankaa kun kaupungilla ei ole varaa. Sieppaa ja oli sitten viimeinen kerta!

Huomaatteko, alan oppia, vast'edes opin myöskin tuijottamaan kelloa tumput suorina sen neljä tuntia työkkärini eteen..?

Työkkäristä puheen ollen, meille työkyvyttömillekin tulee nyt se työpaikkojen haku-velvoite, eikä sopimusta kuntouttavaan voi enää tehdä kuin kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.

On se loistavaa työnantajille, kun alkavat saada vähintään neljä hakemusta jokaiselta työkyvyttömältä kuukaudessa, minunkin lomakkeessani lukee, etten voi seistä, kävellä, nostaa jne yhtään mitään, eli sopiiko että tulen teille töihin, 'olemaan' ja te maksatte minulle palkan..? Tietenkin korotettuna siitä syystä, koska en halua tulla teille olemaan, kun sen voi tehdä kotonakin.
-Rehellisyys se maan perii työhakemuksissakin. :)

Saa totisesti nähdä mitä tämäkin uudistus nyt tehostaa vai käykö taas niin että siitä on enemmän harmia kuin hyötyä.
Kohta ei uskalla kukaan hakea enää työntekijöitä avoimesti, kun seuraa se hakemustulva turhilta tyypeiltä siinä kun oikeiltakin pystyviltä.
Vuokratyöfirmoilla jo nyt pullistelevat listat työhalukkaista, kun he niitä haalivat tekaistuilla hakemuksilla riippumaan listoilleen, ihan turhaa kiusantekoa työnhakijoille.
-Mutta kaikki työttömien kyykyttäminen ja halveeraaminen on oikein laillista ja suotavaa nykySuomessa. :(

Virkatut huivit ovat edenneet kuin täit tervassa, pari kerrosta viikossa, patalaput vielä vähemmän.

Esikasvatuksessa yksi kyljestä avattu mehupurkki pursuaa päivänsinejä tai elämänlankoja ja toisesta pukkaa tuoksuhernettä, juhlaan lienee siis aihetta hyvin niukasti.

Juhlaa voinen toki viettää sen kunniaksi, että Miähellä ja minulla tuli tänään yhteistä taivalta 37 vuotta täyteen. <3
Naimisissa olemme niistä olleet heinäkuussa 35v, jos Luoja suo. :)

Lumista on sentään suurin osa lähtenyt, takapihan suihkukaivolampikin on jo paljastanut vihreänlimaisen sisältönsä, ;D pittääpi varmaankin tyhjentää ja jotenskin pestä tuo allasmuovi ennen kuin siihen suihkua sijoittaa. ;D

Jotkut pensas- ja valeistutusruusuista ovat odsin vihreitä varrestaan, eli jokunen on säästynyt syksyltä tällä tietoa. :)

..ja tytöt kun veivät 'väärät' purkit kellariin jo pakkasen käytyä, niin ne ovat hyvässä silmuvaiheessa, luulen kyseessä olevan koristekasvi lamoherukan ja joitain kummia varpukasveja, kun ei niissä purkeissa mitään lue, vaikka ovat niissä taimistoilta tulleet.
Ihan kiva saada sitä lamoherukkaa sinne suunnitellun pikkumuurin päälle roikottamaan ja kiinnostaa mitä ne pari muuta purkkia sitten ovatkaan. ;D

https://www.viherpeukalot.fi/images/products/65156-1-58987054_orig.jpg
https://www.viherpeukalot.fi/images/products/65156-6133695f_orig.jpg

Ne purkit mitä piti viedä, äkkäsin vasta pilkottamasta lumen alta, eli siinä oli alppiruusuja ja atsaleoja muutaman satasen edestä.
Pidin niitä menneenä, mutta liekö käynyt armo köyhälle, kun muutamissa on elävän näköisiä silmuja ja alppiruusuissa on lehdet ja nuppuja, vaikka taivasalla purkeissa olivat keskellä kulkuväylää.
-Odotan mielenkiinnolla, kuinka käy. :)

Kärhöissä ei näy elonmerkkejä, muutama tulppaanin lehti pilkistää kuitenkin sieltä täältä kukkapenkeistä. :)
Odotan sitäkin, kun istutimme myöhäiseen liki routaan niitä keisarikruunuja ja pioneja, että jäikö mikään henkiin.
Valeistutukseen lykimme myös vieri viereen niitä ruusuja purkkeineen päivineen tuonne yhden kukkapenkin tehelmäkseen, jotta että nouseekohan sieltä mikään.

Elviiran edustan lavakaulustarhasta sain leikata vain kuolleita varsia, korkeissa viemäriputkissa oli kummassakin yllättäen vihreitä oksia, sitten äkkäsin nimilapun sinne haudanneeni, eli taitaa olla selvinnyt kanadalaiset routarajan John Davis-ruusut hengissä. :D
https://www.viherpeukalot.fi/images/products/30231_orig.jpg
https://www.viherpeukalot.fi/images/products/30231-1_orig.jpg

Mutta aamulla pitää taas lähteä koululaista kyytimään.
Ääni on käheä, aattelin laittaa taustamusiikikseni tangoja, mutta osuinkin karaoke-tangoihin ja jouduin sitten veisaamaan kaikki 26 kappaletta. ;D
Kosto elää, laitan 18v:n laulamaan setin myöskin.
Oppia ikä kaikki. ;D

Kaunista toukokuuta kaikille. <3

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   14.5.22 23:24:54

Hui hai. :)

Kevättä pukkaa, mutta pakkasvaaran kanssa.
Pikkuriikkinen mökkinen alkaa kohta pursuta vihreää kun ei voi viedä mitään ulos. :D

Sain äitienpäivälahjoiksi, itse laatimastani listasta, kärhöjä ja onnenpensaan, sekä ilman listaa parit pelargoniaistutukset piharuukuissa, hauskaa. :)
Viime syksynä pelastetuista pelakuista kukkivat jo ainakin kymmenen, väreinä on vaaleanpunaista, pinkkiä ja punaista.
Se ekstrapyydystys, eli lilakin versio on tehnyt kukan, niitä pitäisi saada lisää.

Mätkyjä sain perinnöstä aivan yllättäen 2500e ja se on sitten hieno piristys , kun työkkäristä jää vuokran jälkeen pari satasta kuukaudessa..

18v on käynyt inssejä kaksi ilman tulosta ja kolmas odottaa, satanen per kerta, eikä hällä ole mitään tuloja, kun jos olisi saanut kortin, olisi voinut hakea kesän alkuun jotain työtäkin, kun ei täältä minnekään muuten pääse ja itse olen kiinni 17v:n koulukyydeissä, mutta kyllähän tuosta työkkäriä on vielä saanut venytettyä heidän puhelinlaskuihinsa toistaiseksi. ;D

Päärynäpuut ovat elossa, odotan mielenkiinnolla jaksavatko kukkia, käärmekuuseni näyttää hiukan kärsivältä, jänskättää että kuntoutuuko vielä.

Elviiran kehikoissa ei ole vihreää, jopa alppikärhö on päättänyt mennä talven mukana. :( Se oli yllätys, kun tuolla 20 metrin päässä on sinnitellyt jo yli 20 vuotta. :O

Uutta yritystä vaan, joskus saan istutukset ja talvisuojaukset toimimaan, jaksan uskoa siihen. :)

Kuntouttavassa rouva M:n kera väsättiin tyynyliinojamme ja ensi viikolla on joku kävelytesti.
-Heh, saapas näkee jaksanko kävellä tuon selkäni kanssa sitäkään pätkää.
Yrittänyt olen treenata, haahuillut pitkin pihamaata kukkapenkiltä toiselle jutustelemassa puille ja puskille. ;D

Tulppaaneita nouseskelee sieltä ja täältä, syyssipulini istutin pesuvateihin ja ruukkuihin, muutama narssissi on jo lähtenyt niistä kukkimaan. <3

Lamoherukat ovat tehneet nuppuja oksansa täyteen, kukat lienevät vaatimattomia herukan kukan näköisiä, mutta on se silti ihan mukavaa kun oksat ovat täynnä kukkia pergolan pöydällä, jonne ne tuotiin sieltä kellarista.

Pergolan ympäristö jäi silloin toissa vuonna ihan kesken, viime kesänä satsattiin takapihaan. Se avoimet puutarhat onkin nyt elokuun alussa, jolloin kukkien pitäisi kukkia kaikkialla.
-Tavallaan ihan kiva, ehdin hiukan sommitella jotakin jonnekin, jos vaikka sitten osallistuisikin.

Pergolan viereinen pieni rinne on ollut visioissani jo monta kesää, milloin pelkkää kiveä, milloin jotain muuta, nyt laitan siihen sekä että ja sen vision pitäisi sitten myös olla toimiva ja kestää vuosia eteenpäin.
Ajattelin käyttää juurimattoa käytävän nokkosettomuuden varmistamiseksi ja itse rinteen kivien väliin lykkiä nurkalla sinnitelleet vuorenkilvet, jotka kyllä peittävät melko tehokkaasti valoa muilta.
Yläosaan kuvittelin ensin suorakaiteen muotoisen kukkapenkin, joka reunustaisi pergolan ja penkin väliin jäävää kivetystä, mutta kun piirsin sen hiukan 'sillain', niin piirroksessa näkyy kuin muutaman kukan jälkeen loppu penkki olisikin vesilampi! ;D
-Se näyttää kylläkin niin kiehtovalta, että kyllä siihen taitaa sellainen pieni suorakaiteen muotoinen lampi ilmestyä, jotain ehkä 1,2 metriä pitkä ja leveyttä noin 60-70 senttiä. :)

Jos saan valmista, niin laitan kuvan jonnekin. :)

Mutta ei tässä taas auta kuin hankkiutua kohti petiä, kun koronan jälkeinen tyhmä kutina yltyy silloin tällöin iltaisin inhottavaksi ja jotta en ainakaan valvomisella sitä yllytä, niin nouseehan aamulla sitten aiemmin, kun mennee aiemmin nukkumaankin. :)

Neuroviisuista en jaksa yöuntani menettää, kun uneni ovat selän takia jo muutenkin katkonaisia. Voittaa kuka voittaa ja Rasmus on kaiketi ihan ok, sijoittui sitten minne hyvänsä.

En liioin ole tunkenut aistimaan jääkiekon kisoja Tampereelle, vaikka ainutlaatuista tilanne lienee, ahdasta kaupungissa on muutenkin ja kyllä radio kertoo missä milloinkin mennään, jos tietoa tarvitsee. :)

Kaikin puolin siis lämpimiä päiviä jokaisen pihalle ja parvekkeelle. <3

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   17.5.22 13:32:17

Nyt on sitten toinen lapsi tullut ylioppilaaksi. :)

Muuten vaivaa rahattomuus, TAAS, kannattaa tilata enempi kuin tienaa. :(

Lähettäjä: kolme tammaa 
Päivämäärä:   18.5.22 01:50:19

Onnea Ylioppilalle

Ketä se rahapula ei vaivais mut myös unettomuus. Nyt vielä kotjaavat tuota metrorataa useampana yönä öisin rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr

Lähettäjä: hih 
Päivämäärä:   15.6.22 18:03:51

HOLA Tirsku

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   15.6.22 19:31:37

eippatirallaa vaan kaikille, muuten ok, mutta kankut edelleen jumittelee ja rajoittaa kulkemista. ;D

33 vierasta kävi lauantaina 18v:n ylioppilasjuhlissa. Ennen sitä sainkin taaaaas ruusun stressistä ja keskiviikko meni kuumeen kourissa, mutta itse ajaen Arvaukselta antibioottireseptin kuitenkin.

Vappuna oli soittoja urakalla ja vielä opiston lopettajaistanssit.
Soittokunta olikin kerännyt satasen rahaa 18v:lle yo-lahjaksi, kun kuulemma ensimmäinen soittaja tullut ylioppilaaksi soittokunnan (+140v) aikana soittajien riveistä. ;D
Arvannette varmaan mihin tyttösen raha meni: kolmanteen inssiin ja läpi. <3
Huhuh, oli sekin jännäämistä.

Kuntouttavassa en sitten viikko sitten ollutkaan vaan sen kuumeen houreissa, mutta tänään lähdettiin kaupunkiin torille ihmettelemään jonoja sisävesilaivaan ja muutamia myyntikojuja ja läpi käveltiin pari torille aukeavaa kirppariakin.
Toisesta Rouva M löysi muumimukin, jota oli kytännyt viime vuonna, ei ollut raaskinut ostaa 120e oli hintana nyt lähti 60e. :)
-Jotain mukavaakin siis, hältä pummin 1, 20e että sain kolme hauskaa pienikokoista piparimuottia, kohta on allit kekseissäkin. ;)
Kuka keräilee minkäkin hintaisia esineitä, olen iloinen puolestaan. :)

Kuuma siellä oli, viimeinen puolituntinen väijyttiin sivukadun varjossa, missä niin sopivasti katu muodosti 'tuulitunnelin', eikä ollut enää yhtään kuuma. :)

Valmentaja valitteli kipua polvissa ja nilkoissaan, olivat kuulemma piinanneet jo viikkoja ja kun meni lääkäriin todettiin lihavuudella olevan osaa asiaan. Oli aiemmin vähemmän suosinut lihavuusleikkausta laihdutusmuotona, mutta nyt totesi että kyllä kipu muuttaa mielipiteen, kun ei itsehillintä syömisen sääntelyyn riitä, niin hän sai lähetteen ja puolen vuoden harkinta-ajan.

Omat kiloni palasivat pääsiäisen nurkilla, taisi se kymppikiloinen läskimötikkä kytätä vaan nurkalla tilaisuutta paluuseen, niin kuin vitsissä linjurista ja viime tipassa kyytiin pyrkivästä matkustajasta:
-Ei vielä.. ei vielä.. mutta nyyt! :D

Päärynäpuut kukkivat aivan upeasti ikäänsä nähden, viime kesänä istutettu kirsikkapuuni oli täynnä kukkia, koristeomenapuu Makamik ilahdutti kukillaan, mutta niin upeaa kukintaa en ole vielä nähnyt kun tuossa vanhassa syreenissä on parhaillaan meneillään, aivan fantastinen, isot tertut täynnä lilaa monta oksassa. <3 Ah, mikä tuoksu, vielä kaupan päälle. :)

Valeistutukseen lykätyistä loppuruusuista suurin piirtein 8/20 osoittaa elonmerkkejä, vaan yksikään ei Elviiran edustan kehikoista selvinnyt, paitsi tarha-ajuruoho valkoisten ruusujen lavakauluksessa ja alaskankleitonia vaaleanpunaisten lootassa.

Sain hankittua hiukan vastaavia ryhmäruusuja noista postimyyntien poistotarjouksista, eli saanen ainakin puolet joka laatikkoon.
Harmittaa kun ei ollut rahaa, kun Barkarolea ja Erotikaa oli myynnissä lähitaimistolla.
Eilen Miäs haki täkäläisen taimiston vihoviimeisen Soul-ruusun, pitäisi olla tuoksuva punainen.
https://viherlassila.fi/wp-content/uploads/2018/04/rosasoul.jpg

Yo-juhlien somistusta siinä pähkäillessä mentiin sitten entisen asuinpaikkamme lähellä olevaan kesäkukkamyymälään ja isäntä kun oli itse paikalla niin saimme roimin alennuksin 3 näyttävää amppelia(kissanhäntä, heliotrooppi, begonia) 4 kerrattua pinkkiä pelargoniaa, markettoja, neilikoita ja 150 orvokkia! Yhteishinta taisi olla 70e.
~*~ Enkelit asialla. ~*~

https://www.lehtisenpuutarha.fi/wp-content/uploads/2017/02/heliotrooppi.jpg

Likka satsasi kukka- ja ruokaostoksiin stipendirahansa, mutta riittivät ja se oli parasta. <3

Hän halusi tarjota schwarzwaldinkakkua, tiikeriä, aurinkoa, mariannea, ja hedelmäkakkua, kinkku- ja raparperipiirakkaa, neljää erilaista muffinsia, persikkamansikkaraparperi täytekakkua, leipää, leikkeleitä, juustoa, neljää eri levitettä voin lisäksi, grillimakkaraa, korvapuusteja, rusinapullaa..
-Siis me vaan niin leivottiin ja leivottiin ja leivottiin ja...

Lauantaiaamuna viideltä lähetin 17v:n nukkumaan hetkeksi, 18v:n kera mentiin maate seiskalta ja ysiltä jatkettiin taas kaikki kokkaamista.
-Mutta ne kukat, kukat!?
Kymmeneltä laitoin viestiä Suutarilikalle että Help!
Hän tuli sitten muksuineen, miehensä oli jossain edustamassa ja Miähen kera istuttivat viisi samansävyistä orvokkia seitsemään rengaspinoon ja neljään pinkin pelargonian markettareunuksella ja kukkapurkkeja sinne tänne tulvimaan orvokkeja. ;)
Kiitos hälle!

Renkaisiin täytyi tehdä välipohja, muovitus, mullat ja sitten vasta ne kukat, mutta hyvin ehtivät. :)
Itse en ehtinyt nähdä ensimmäisiä vieraita lainkaan, kun vaan kokkasin sisällä, mutta loppupäivän tulijoiden kanssa juttelin ehtooseen asti.
Nuapurin aikamiespoikuli tuli maanantaina ja huomenna tulee vielä yksi pariskunta.
Jotain pitää vielä ehtiä kokata ennen heidän tuloaan.

-Mutta kun pyysin maksuaikaa vuokraani elokuulle, niin vuokraisäntä muisteli innoissaan kuinka yksi tyttäristämme esiintyi näytelmässä ja taas tarvittaisiin 'huippumalli bikineissään' keikistelemään parin näytöksen tuuraajaksi, eli voisiko Suutarilikka soittaa hälle. ;D ;D
-Kun ilmoitin tämän miehen vienon pyynnön niin Suutis sai ihan sätkyn, hän oli silloin teini ja nyt rupsahtanut kuuden lapsen äiti, omien sanojensa mukaan. ;D

Loppujen lopuksi sinne lähtivät kaikki nämä kolme nuorinta tytärtä ja niin siinä näyttää käyneen, että tämä meidän 17v on nyt sitten huippumallin roolissa, Suutis puhui itsensä tutustumisreissulla ulos jutusta ja näin siis meidän tytöt joutuvat siellä hyppäämään yli 70 kilsan päässä treenaamassa, ovat siellä nytkin.
Vuokraisännän kyydissä pääsevät, mutta 17v ei suostu lähtemään yksin ja ihan parempi niin, mutta siksi siellä on kumpikin juuri nytkin olleet koko päivän.

Kyseinen 'suuliteatteri' on ollut kolme vuotta poissa käytöstä ja tänään lähtivät sinne siivoustalkoisiin ja pariin läpimenoon.

Heppalikka tahtoisi myös näyttelemään, juhannuksen jälkeen alkaa työt, vaikka vaihtolonkka vielä kiukuttelee, eikä kolmivuorotyön takia ole uskaltanut edes kysyä kesäteatteriin osallistumista, mutta ehkä ensi vuonna ja ehkäpä sinne tahtoisin itsekin taas pitkästä aikaa. ;)

Täytyy varmaan itse ottaa kuva tuosta pelargonia-amppelista, kun en vastaavaa löydä.

Mutta kaipa hipsin vielä pihalle visioimaan, voikaa loistavasti, ympäröiköön kesän tuoksut teidät ja nostakoon mielialanne korkeuksiin. <3

Lähettäjä: Mnk 
Päivämäärä:   18.6.22 15:00:37

Mistä tirsku maksaa vuokraa?

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   18.6.22 21:23:07

En saanut asua kotona, eli minun täytyi ottaa vuokrayksiö, jossa asuin virallisesti eläimettä. :(
Sittemmin ei ollut enää kellään eläimiä, mutta yksiö on entinen posti, joten voin leikkiä sen olevan pieni kauppani 'kotini' lisäksi, jos saanen myyntituotteita näyteikkunaan. ;)
-Ei siinä kyllä kukaan niitä pääse 'ihailemaan' kun ei siinä pikkukylällä asu kuin muutama ihminen. :D

..Mutta kauanko viivyn missäkin, ei vielä ole missään rajattu, joten olen milloin missäkin näillä nurkilla ja päivät pääosin nypellän kukkapenkkejä aina kun selkä sallii.

Kun paranen, niin uusi laki velvoittaa etsimään työtä ja sitten en tiedä minne päädyn. ;)

Lukiokyyditkin joutanee syksyllä hoitamaan tuo tänään 19v, kun itse kirjoittaa vielä syksyllä pari ainetta, niin ei hakenut jatko-opiskeluun vielä tänä keväänä.
Kunhan hänen autonsa saadaan kuntoon.

Tänään oltiin sisarentyttären pojan synttäreillä, vietiin karkkia, saippua, pehmo ja kirja lahjaksi.
Näin siellä pitkästä aikaa isoveljeni ja toki myös sisareni ja hänen kolme lastaan, kuten myös kyseisen veljen kaksi poikaa. :)

Trubaduuripojan tytär on meillä muutaman päivän, 'Kiljuva sikiö' Nro 2. ;D

Pidän torvensoiton aloittaneiden poikien soittokunnon takia Pihakonsertin 6.8.
Kuulemma nuorempi haluaa soittaa 'Joulupukin' siellä ja vanhempi 'Let it go':n.
https://www.youtube.com/watch?v=emkviw4eCFo&ab_channel=SanomaKids

Heh, 19v varasi 'The Second walz'-aiheen.
https://www.youtube.com/watch?v=IOK8Jb76ibc&ab_channel=VidMak

Tuubisti tahtoo tämän:
https://www.youtube.com/watch?v=Blqe-dUGz90&ab_channel=SelenaTrujillo
..jos nuotit löydetään..

Saapi nähdä mitä siitä seuraa, Suutarilikka heitti että 'Hijo de la luna' varmaankin poikkihuilulla, hän osaa sillä muutaman äänen eikä nuotteja liki lainkaan. ;D
-Hauskaa tulee meille. ;)
https://www.youtube.com/watch?v=DRi9gIytE1s&ab_channel=Wind%27nWave
Voisin itse kokeilla 'Granadaa', mutta soitan mitä soitan, niin se ei aiheuta ongelmia, voin valita ihan mitä vaan, onneksi. <3
https://www.youtube.com/watch?v=33SlkQk_VYA&ab_channel=AlexSuzano
Harmi vaan ettei itsellä ole tuon luritusosan nuotteja.

Mutta tasaista on, kankut jumittelee, rahaa ei ole, istutukset ovat kesken ja vettä sataa. :)
-Täydellistä!

Lähettäjä: kk 
Päivämäärä:   27.6.22 20:22:33

Tirsku, mainitsit hiustenlähdön koronan sairastamisen jälkeen. Kuulin jostain, että korona voi aiheuttaa rautavarastojen pienenemisen. Raudanpuute puolestaan aiheuttaa hiustenlähtöä.

Toinen syy voi olla ikään liittyvä. Vaihdevuosi-ikäisellä hiuksia lähtee aiempaa enemmän paitsi jos käyttää hormonikorvaushoitoa.

Hyvää kesän jatkoa!

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   29.6.22 00:35:34

Koronaan liittyy niin paljon kaikkea, toipuminen ainakin todella hidasta, mut melkein kaikki hiukset lähti ja harmaat kasvoi tilalle, mielenkiintoista, vielä hopeaisilla raidoilla. ;D
-Saas nähdä onko tämä 'se viimeinen väri'..

Enkä ole niistä kuukautisistakaan päässyt eroon, taas taitaa alkaa kun just huomenna on kuntouttavassa neljän tunnin seisoskelu jollain kulttuurikartanolla.
´
Tänään oli pieni ukkonen, mutta enempi sadetta, menin ulos sateeseen ja nypin orvokkini tältä päivältä ja kastuin ihanan viileästi kokonaan ja mitä seurasi kankkujumit paheni niiiin etten meinannut päästä kuivia vaihtamasta yläkerrasta enää alakertaan rappuja myöten.
-Onpa vaan ärsyttävää.

Muuten on tasaista, ideoin mansikoita kurkkupurkkeihin ja naulautin ne peltipöntöt rappusten reunaan ja tasanteen alle riviin loput, nyt on mansikkaa tusina pönttöä.
Tänään niiden alle asennettiin pieni lavakaulus kolme päällekkäin ja verkko tasanteen tolppiin, laittanen siihen kiipeämään papuja mansikkapönttöjen alle.

Tämä siis talon länsipuolelle vastapäätä pergolaa.

Takapihan suihkulähde taas suihkuttaa ja pergolan eteläpäädyn kivetys on tehty, pari pasuunankukkaakin siinä jo ruukuissa kehkeytyy, eteen sommittelemani, piirustusvirheestä johtunut vesiaihe harppasi, kun tajusin miten kätevä on noin kapeaan tilaan se suorakaiteen muotoinen rakennuspalju ja pyöreä kylkeen niin saa kolmedeetä samalla ja tietysti suihkulähde tai joku joka pumppaa veden pyöreään alempaa taas lorisemaan takaisin suorakaiteeseen.. heh.

Nyt siellä Elviiran ruusukehikoissa on kaksi ruusun alkua, en tiedä ovatko villiruusua vai aitoa, mutta en ota pois kun viikonloppuna kuvittelen laitettavan ne taas kastelukuntoon.
Laittaa miten laittaa kun on sitä kolmeakymppiä luvattu lämpöjä.
Tänään oli varjossa 31 ja porstuan edessä 44 astetta lämmintä, eilen siinä oli 54, joten istuttaako vai sulaako, siinäpä pulma. ;D

Mikään ei kuitenkaan ehdi kasvaa jos ei pistä hösseliksi.

Sain taas yhdestä puutarhaohjelmasta vision. ;)
Sören Vester tehdä touhusi nurmikolleen kumpukukkapenkkejä ja kun tuo s:n malliseksi aikomani tuonne ruususpiraalin paikalle ei oikein tuntunut hyvältä, niin taidankin pyytää Mopopoikaa poikkeamaan ja lainaamaan nuapurin Avantia, jottaettä saan kasalle möykyn jonka päälle laitan kiven ja rinteille kukkeloita. ;)
-Onpahan taas mielenkiintoinen kokeilu.

Omaisnäytös on siinä komediassa nyt torstaina ja vuokraisäntä sai keksinnön, että se näytelmäkausi avataankin torvisoitolla. :O
No ei siinä mitään, soitetaan duettona 19v:n kanssa klassikko duetto Sunnuntaiaamuna. ;D
Joskin soitetaan trumpeteilla ja nopeammin kuin tuossa linkissä, mutta kappale on sama, niin ei ole niin virsimäinen.
https://www.youtube.com/watch?v=J7CEkDTLGcs&ab_channel=Pasunisti

Mut nyt pitää mennä maate tai kuntouttava kuntoutuu kartanolla keskenään. :)

Kestokykyä helteeseen ja aurinkoa mieleen. <3

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   5.7.22 16:02:55

Nyt on kartanot käyty ja kysyin tammen taimeakin sieltä puskasta, mutta ne on kuulemma kaikki sadat kaupungin omistuksessa ja kukaan ei niitä sieltä pusikosta saa hakea.
-Tavallaan ärsyttävää, kun todnäk ne vedetään asuinalueen alta katepillarilla sileäksi kuitenkin.
-Olisivat nyt suosineet ilmastonparannusta, kun joku tahtoisi puita istuttaa.
Miksi sen pitäisi olla joku 60e taimistotammi, kun kukaan ei niillä siellä polunvarressa mitään tule tekemään, eivätkä ne saa kasvaa hiilinieluiksi minnekään.
Olisi pitänyt vaan varastaa, sitähän tämä nyky-yhteiskunta suosii. :(

Mutta kun luulee että on parempi olla rehellinen, niin siitähän saa aina takkiinsa, se on koettu pian jokaisella elämän saralla. Pettymys on kova. :/

Muuten on tasaista, selkä rajoittaa toisina päivinä enempi ja toisina vähempi.
Ensimmäinen Elviiran edustan ruusulaatikoista saatiin eilen istutettua, se on keltaisten ja oranssien ruusujen loota. :)

Valkopunaisissa kasvaa ne pari alkua, näyttäisi jaloruusulta, kun taas lilojen laatikossa taitaa siitä perusjuuresta lähtenyt alku olla kasvattanut jo 30 senttiä villivesaa. ;D
Laatikoiden värijakoa pyrin noudattamaan jälleen, eli vaaleanpunaiseen on muutama ruusu, samoin siihen valkopunaisiin pari valkoista ja yksi kaksivärinen.
https://www.viherpeukalot.fi/images/products/30210_orig.jpg

Punaisiin löysin muutaman ja yksi oli säilynyt valeistutuksessa olevista niin kuin elävän näköisenä.

Valeistutuksessa Miähen yksiön takana kukkii nyt kolme vaaleanpunaista erilaista ruusua, luulen istuttaneeni sinne mm.nukkeruusua, teresanruusua, ehkä wasagamingia, tai sitten muistan vaan nimiä jotka ehkä olisivat kivoja, luulin kukista sitten erottavani aikanaan mitä siellä kukkisi..
-Höh, kivoi vaaleanpunasii ruusui.. ;D
Yhdessä on nimi, eli keijunruusu ja se on elossa.

Niissä olisi kylläkin ainesta siirtää yksittäispensaaksi sieltä tilapäisistutuksesta vihdoinkin, kuhan tietää hyvän paikan. <3

Juuri tuli tieto että Miähen läheisin täti on kuollut pari tuntia sitten. Surullista, mutta hän oli sydämensä kanssa aikas 'heikossa hapessa' jo pitempään, ikää taisi olla yli yhdeksänkymmenen. Rauha hänen muistolleen. <3

Kumpukukkapenkki jäi visiotani pienemmäksi, kun nuapurin avantista oli hydrauliikkaöljyt vähissä, mutta Mopopoju keräsi sen läheltä ja nyt se oikeastaan kasa nokkosenjuurakkoa ja muuta höttöä, ainaskin on 'läpäisevää' maata kun on ikivanha lantakasa ilman savea.
Ajattelin että olisi hakenut savea ensin, mutta kun ei vaan sopinut pojan kuvioon.
-Parempi kun tuli tekemään edes. :)

Pudotti pari kiveä keon huipulle, eilen niitä sitten käänneltiin Miähen ja likkojen kera parempaan kulmaan. Oli hiukan hankalaa, kun kanki ei saanut tukea putumullasta ja vipukivikin upposi heti kun tuli painoa. ;)
Keon korkeus jäi noin ehkä 70 senttiin, olisi kelvannut metrinenkin. Punttasimme kiviä sen verran korkeammalle että saatiin pienempiä kiviä alle, etteivät somisteeksi tarkoitetut kivet uppoaisi ensimmäisellä sateella. ;)
Sade tulikin sitten jo seuraavana päivänä ja äskenkin tuli kuuro, mutta siellähän nuo musat möllöttävät. :)

Orvokit kukkivat kauniisti ja Margareetat myös, jatkuvaa nyppimistä ja kastelua, mutta kyllä ne varmaan pysyvät elokuun alkuun kukoistavina, kunhan ei unohda niin nyppimistä kuin kasteluakaan.

Kuunliljoja on runsaasti, voihan niilläkin peittää tuon keon, niin pitävät rikkaruohotkin pimennossa tai ainakin hillitsevät niiden kasvua.
Ruusupensaita voisi tietysti siihen laittaa, mutta kun suunnittelin että niitä on jo muuallakin, niin saapi nähdä mitä siihen nyt laitetaan.
-Rahaa ei ole uusia ostaa. :)

Kynnös tuolla länsipellossa ehti jo kasvaa nokkosta ja vaikka mitä, mutta kun sitä sitten karhittiin edes takaisin, niin alkoi näyttää harmaalta.
Likat olivat perälevyllä painona, kun halusin ajettavan tien nokkospuskien läpi kyseiselle kynnökselle ja sieltä toiselta puolen takaisin, jolloin siitä saisi kävelylenkin, vaikka pienenkin.

19v hyppäsi pellon viereiselle kivikasalle, missä oli joku lelupiilo ollut ja astui sitten kerällä olevan kyyn päälle, mutta onni onnettomuudessa kärmitsä ei hyökännyt.
Se oli jo kolmas kyy tontilla tänä kesänä, kun yli 20 vuoteen ei ole yhtään näkynyt. Muurahaisia kekoineen on pitkin poikin kuten ennenkin, liekö tämä lämpö niitä luikeroita nyt levittänyt tännekin.
Vieläkin parempi syy aurata selviä kulkuväyliä, joita voi ylläpitää ruohonleikkurilla, kun silloin edes näkisi ne kyyt ennen kuin kävelee liian lähelle.

Tänään on sadellut silloin tällöin, jauhelihakeitto on liedellä porisemassa, ei ole sisällä hellaan valkeaa laitettu pitkiin aikoihin, kun kuumuus olisi ollut varsin kestämätön yötä vasten, mutta tämä sadekoleus on sopiva lämpötila puuhellankin käyttöön. :)

Voikaa taas hyvin, minäkin lomailen, kun kuntouttava on kesätauolla, vielä en ole tehnyt suuria lomasuunnitelmia sille huomenaamun neljälle tunnille, minkä 'lomani' kestää.
-Täytyy hakea ideoita ja matkakohteita netin ihmeellisestä maailmasta. ;D

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   11.7.22 00:56:11

Vihdoinkin pikkutallin edessä olevan ruusutarhan ensimmäisessä kaivonrenkaassa on valettu pohja ja tänään laitettiin sinne lumme ja aurinkokennosuihkuläpyskä. <3
-Huvittaa vaan että näin tarkasti mitä olin hankkinut, Mopopojan kanssa yhdessä vasta kun hain lähetyksen postista, lumpeen lehdet ovatkin 24-27cm leveitä :D

Asiaa! Kaivonrenkaan halkaisija on kaiketi vain vajaa metri, joten eipä siihen montaa lehteä tarvitse. ;)
..ja ihan varmaan nuo tullessa olleet pikkuiset viisisenttiä leveät, joita on viisi, rävähtävät lautasiksi parissa päivässä. :)

Sitä odotellessamme nauttikaamme ukkosista turvallisesti. :)

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   18.7.22 18:51:26

Jäi kiinnostamaan tuo kuntouttava, työllistytäänkö sieltä hyvin, tai edes joku joskus, vai onko sen tarkoitus pitää pää kasassa?

Kukkaideoita on kiva lukea, lummekin mukana. Itsellä myös mietinnässä, muutanko mökille. Sitten vain on auton kanssa naimisissa.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   19.7.22 22:00:27

Helou, kiitos nomadi viestistä. <3

Kuntouttavasta työllistyy ne joilla on mahdollisuus työllistyä, itse kuulun siihen 'kuolemaa tai eläkettä odottavien' ryhmään, joilla on joko vaivoja tai ikää, niin ettei enää mihinkään kelpaa.
Suoraan sanottuna muutaman voisi hetikin laittaa sairaseläkkeelle, mutta kun ei vaan onnistui.
Yksi herra pääsi toukokuussa, hän oli pitkälti kuudenkymmenen päälle ja vain yksi toimiva käsi. ;D

Nuorten ryhmistä ja aktiivipajoilta jää aina välillä väkeä jonnekin missä ovat käyneet tutustumassa, mutta monilla on nuoremmissa mielenterveyden heilahtelua, joka estää 'oikean' työllistymisen, joskin kuntouttavassa heillä on ns. 'pehmeä lasku' sosiaalisiin tilanteisiin ja joidenkin asioiden tekemiseen.
Osaamista myös kartoitetaan osallistujilta testein ja harjoituksin, myös alanvaihtajia käy väliin hetken listoilla.

Parhaiten kai 'röimiäs' työllistyy ihan vaan menemällä jonnekin ja kysymällä tarvitaanko työntekijää.

Mökillä on hyvä asua, mutta jos pystyy pitämään sekä helpomman asunnon, että mökin, niin suosittelen pitämään.

Tässä kun on itse jo sairastellut kohta vuoden, ensin sitä koronaa ja sitten varmaan sen jälkitautina tuota selkää, niin kyllä puulämmitteisen huushollin pitäjälle olisi tullut kylmä pakkaseen asti muutaman kerran ja samaten tuo liikkuminen, pitkät matkat, lumet ja liukkaat tiet, ei ole raihnaisella mitään asiaa maalla pärjätä ellei ole hoitajia saman katon alla kun huono hetki kohdalle osuu.
-Jos taas mökkisi on ok-varusteltu ja varmatoiminen, niin sitten lienee eri asia se asuminenkin. :)

Lumpeet ovat ihan mukava lisä vesiaiheeseen, ne täytyy Suomen oloissa kuitenkin talvettaa sisätiloissa, kun harva lampi on niin syvä ettei pohjia myöten jäädy.

Laitoin myös viikolla sen 30cm leveillä lehdillä varustetun punaisen(Attraction?) tuonne kaivonrenkaaseen, eipä sillekään se kolmen neliön pinta-aluesuositus täyty, mutta eipä näin myöhään laitettuna ehdi paljon siitä kärsiäkään. ;D

-Nyt sain ne pergolan viereisen vision rakennuspaljut likkojen kera haudattua paikoilleen, huomenna kun tulenen kuntouttavasta saan sen pikkulumpeenkin veteen. <3
Tämä 'Aurora' vaatii vain 25-50cm syvän veden ja lehti on alle kymmensenttinen halkaisijaltaan, pintasuositus vain puoli neliötä. :)

Yritin sitä kivipengerrystä alkaa tekemään, mutta itkuhan siitä tuli kun kolmea kiveä siirsin, ei pysty, niin ei pysty. sattuu vain. :(
19v toimi sitten käsinäni, taitaa tietää, pieni ihminen kooltaan, huomenna tehneensä. :)

Köyhä kesälomareissu huipensi Miähen kesäloman, kun kävimme perjantaina Rapolan linnavuorella ehtoosta evästelemässä. Hienot oli maisemat ja montut, ei ehditty museoihin kun lähdimme niin myöhään, mutta jaksoin tallustella sen parin kilometrin lenkin suuremmitta tuskitta Miähen käsipuolessa. :)
-Oli ne montun reunat vaan jyrkkiä, kävi oikein mielessä että kuinkahan käy, mutta avulias perheeni sanoi keksivänsä sen vinssin millä minua vedetään ja purilailla loput, jos omat voimat eivät riitä. ;D

Kynnöslänsipuistoni on karhittu muutamiin kertoihin, perälevyllä on vedetty kahdeksikon muotoiset tiet sinne tänne.
-Pienihän alue oikeasti on, mutta sai siihen muutaman väylän, nyt pitää enää puita laittaa ja vaikka loput liljatkin purkeista, osa oli niistäkin säilynyt talven yli, eli ansaitsevat päästä maahan asti. :)

Eilen 19v:n avustuksella istutettiin vielä purkkeihin gladioluksia, liljoja. daalioita ja muita kasveja mitkä olisi pitänyt laittaa toukokuun lopussa, että sillä viisiin täällä ehditään. ;D

Se on niin että siellä ovat ja muutama muu laitetaan vielä lähipäivinä, eli kasvavat mihin kasvavat ja sitten purkit päätyvät kellariin ensi kesää kohti. :)
Liljat ja purkeissa kasvavat puut voi istuttaa milloin vain. Puissa on vaan se, että mitä aiemmin, niin sitä todennäköisemmin ehtisivät juurtua ja kestäisivät talven.

Miähen suosikkitäti kuoli ja hautajaiset ovat la.
Sattumalta Miähen päivystyskin alkaa pe ja hän on menossa silti kantamaan.
Hautajaiset ovat raskaita, pahinta on kohdata siellä Miähen serkku joka on huijannut suvun kaikkia vanhuksia ja muitakin vanhuksia, eikä kukaan saa kiinni.
Pistää vihaksi, että ui tämänkin tädin liiveihin, vaikka täti ei halunnut, mutta mitään ei mahtanut yli 95v yksinäinen neiti.
Perästä sitten kuultiin, että on muuttanut rahaksi telkkarit, mikrot ja kaiken irtaimen tässä muutaman viikon aikana kun täti on ollut sairaalassa.

Ei siinä minua häiritse omaisuuden kato vaan se periaate, miten tuollaisia ei saada ikinä kiinni, sekin liero lähentelee jo varmaan seitsemääkymppiä ja sakkia olisi ollut muutama kymmenen perinnönjaossa kun kyseinen täti lapsettomana lähti.
Toivottavasti tuollaiset niljakkeet maksavat teoistaan tavalla tai toisella, hän on ainakin tässä elämässä saanut rutkasti vihamiehiä, en tiedä montako elämää joutuu niiden kanssa painimaan, että saavat tilit tasan.
-Ei käy kateeksi.
Mutta vielä on kesää jäljellä ja kunhan lauantaista selviän, unohdan koko kammotuksen.

Kärhökehikolla kukkii todennäköisesti 'Hagley Hybrid' ja 'Aljonushka'. <3
https://i.pinimg.com/564x/bb/11/4d/bb114d029f55db777a98cda5bf9d6ec3.jpg
https://i.pinimg.com/564x/cc/98/fb/cc98fb2eaf7d2483d3603d2d2c449a54.jpg
..ja joku pikkukukkainen valkoinen aloittelee.
Kaunista. <3

Hansaruusu kukkii ja vielä pionit ja päivänliljat. Ballade-ruusukin kukkii tornissa.
https://i.pinimg.com/564x/fe/0e/58/fe0e583d2f2dfdd0174343c7266ab925.jpg

Orvokit ja pelargoniat ovat myös terässä.
Harmi kyllä pikkujasmike kuoli talvella, se oli kovin komea pensas ja kukki hienosti, toinen jäi, mutta liekö huonommassa paikassa kun kukkii vähemmän näyttävästi.

-Mutta hiukseni ovat hissukseen kuivat, eli alan könytä kohti yläkertaa, jos Luoja suo että selkä sallii, että jos jälleen L s, niin pääsen lähtemään sinne kuntouttavaan aamulla.
Ohjelmassa lienee 'villiyrttien keräilyä'??, joten pitää ottaa pussukka mukaan ja kävelykeppeinä toimivat harjanvarret, että pääsee messiin. :)

Kaikkea hyvää teille kaikille. <3

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   26.7.22 10:30:29

Ei ollut mitään villiyrttijutskaa, se onkin vasta huomenna.
Oli taas herra V:n kokkauspäivä, mutta hän se osaa yllättää, hampurilaiset olivat totisesti herkullisia, pitää kokeilla tehdä niitä kotonakin. :)

Jackmannii-, Dr.Ruppel- ja lumikärhö ovat yhtyneet Hagley Hybridin ja Aljonushkan kukintasessioon. <3
Ruusuista vielä purkissaoleva Louise Odier kukkii ja samoin New Dawn ja Golden Showers. En ole saanut niitä edes istutettua minnekään vielä. ;D
https://www.viherpeukalot.fi/images/products/30163_orig.jpg
https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Upload/golden_showers_koynnosruusu.jpg
https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Upload/ruusu_louise_odier_17993.jpg

Nuapuri tuli vihdoin kaivelemaan viimeisintä lampi-ideaani eilen.
Suureellinen visio, enkä tiedä jääkö siihen loppujen lopuksi vain kuiva syvä vallihauta. ;D
Katson täyttyisikö se monttunen syyssateilla, kun maa oli kuin pölyä vaikka täälläkin on sadellut vai imeytyykö kaikki vesi vaan penkereisiin.. ;)
En tiedä milloin hän saa sen valmiiksi, kun ehtii hetken silloin toisen tällöin vain touhuamaan.

Pelargoniat kukkivat hienosti.
Niiden talvehtineidenkin krankkujen varsiin ja latvoihin puhkeaa hienoja kukkapalluroita. Täytyy syksymmällä keskittyä poistamaan pisimmät soirot ja muistaa keväällä suorittaa se leikkaus mikä jäi tänä keväänä tekemättä.

Selkä/kankku piti ihan fossiilin asteella meikäläisen usean päivän niiden kivien nostoyritysten jälkeen, eilen pääsi inasen paremmin kulkemaan. Harjanvarsien kera kun kepittää menemään niin onhan se sporttinen näky, mutta kun niitä tukikeppejä tarvitsi joskus talvella viimeksi päiviä ja nyt sitten aamusta iltaan päiväkausia.. :/

Mut just nyt ei satu mihinkään, aina ne hetket pitää muistaa juhlia. <3

17v oli näytelmäporukan mukana syömässä sunnuntaina ja saikin ruokamyrkytyksen, eli raukka oksensi koko yön ja kun tiesin että valittaa vähän väliä, eli nukkumisestani ei tule mitään, niin jäin suosilla tänne alakertaan katselemaan dekkareita Areenalta.
Hän jaksoi käydä vielä neljän maissa ja aattelin viiden nurkilla josko pääsi jo nukkumaan lähteä itsekin harkitsemaan.
Selkä oli niiiin vihainen, että meni kepitellessä ulkohuussiin ainakin kymmenen minuuttia ja kun olin hiipinyt takaisin, niin Miäs oli jo laittamassa kahvia termariin töihin lähtiessään.
Join teekupposen seuraksi ja hän kertoi tytön oksentaneen viideltäkin, menin maate ja tunnin välein heräsin likan tuskiin, joten kasin jälkeen herätin 19v:n sekoittelemaan liemiä sisarensa tokeentumiseksi. Kaikkea kehiteltiin ja ylös tulivat, mut vasta Carmolis-vesi alkoi hillitä kouristelua.
-Kävi jo mielessä pitääkö lähteä Arvaukseen tiputukseen, uhri kun on luuta ja nahkaa muutenkin

Siihen jo Nuapuri ilmoittikin tulevansa ja könysin sängystä keppien varteen näyttämään kaivuualuetta..

Oli se kaamea vuorokausi, mutta niin kuin lastenlaulussa sanotaan: "..se päivä oli 'iloinen' vaan nyt se on jo eilinen.." -Onneksi.

Jos selkä sallii niin osallistun loppujen pelargonioiden istutukseen autonrengaspinoihin ja kuulemma sadetta on luvassa eli sen mukaan edetään.

Mukavaa päivää kullekin. :) <3

Lähettäjä: Ää. 
Päivämäärä:   24.8.22 21:35:07

Tirskuuu!!!

Lähettäjä: : 
Päivämäärä:   25.8.22 09:34:52

Haluaisin myös lukea Tirskun loppukesän kuulumisia.
Omassa puutarhassa kaalimadon toukat, kirpat, kirvat sun muut syövät kukkien lehdet. Upeat krassit ja monet muut kukat ovat muisto vain. Taidan alkaa kasvattaa pelkkiä pelargoneja, ne eivät tunnu tuholaisille kelpaavan.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   26.8.22 13:57:57

Hei vaan kaikille aktiivisille. :)

Minä olen potenut selkää ja selkää, tytöt ovat toimineet käsinäni ja jalkoinani.
Loppukesään ajoittuneet puutarhajutskat veivät koko kesän ahkerampina ja vähemmän ahkerina päivinä.

Nuapuri sai kaivuunsa tehtyä, hieno vallihauta pikkuisen savisaaren ympärillä. <3

Luonnon lähdettä ei kai löytynyt, mutta nyt viime sateet ovat täyttäneet tarkoituksella hiukan vinoon kaivetun lampisen ja enää korkeammasta päästä puuttuu muutama metri ollakseen oikeasti veden ympäröimä saari.
Miäs teki mielestäni aivan upean siltasen toiseen päähän ennen avoimien puutarhojen päivää.
Pyysin kaatamaan jo aikoinaan hevosten kaulaaman koivun, mikä ei ollut kyllä yhtään liian aikaisin, sisuksessa oli jo tummaa lahoa, vaikka keskivaiheilla oli normaalisti oksat vihreiden lehtien peitossa.
Siitä kaksi puuta yli vallihaudan ja päälle ehdotin trukkilavoja. Miäs bongasikin kolme lavaa, joissa oli umpilaudoitus!
-Ai sentään kun tuli niiiin pal hiano silta. <3

..kukaan ei varmaan arvaa, kun kuulee, että istutin sinne yhden puuntaimen keväällä ostamistani, että mikä se oli lajiltaan? ;D
https://www.youtube.com/watch?v=1wUynAMEpHs&ab_channel=Matkallakotiin

Realiteetit huomioon ottaen savinen saari voipi liueta, kuten myös vastarannat veden vaikutuksesta, mutta siihen saakka tallustelen harjanvarsineni paikan ohi niin kauan kuin keli ja kunto sallii. :)

Tutulta taimistolta kävin vielä kahmimassa isännän itsen läsnäollessa, kun hän voi antaa alennuksia miten tahtoo, kesäkukkia.
Samasta paikasta hain niitä orvokkejakin aiemmin.

Hain 'vitosen laatikoita' pelargoniaa, annansilmää. guineanliisaa ja petuniaa.
Aaah kukkia! <3 <3
Ei me niitä kaikkia saatu edes istutettua, mutta loppuja laitettiin vielä puutarhapäivän jälkeenkin pariin pönttöön, kun kuntouttavan ryhmä tuli keskiviikkona viime vuoden tapaan.
Laitoimme niitä yleensäkin pienen lipaston laatikoihin, hauska huonekalu sen jälkeen, vanhoihin puoli ryttääntyneisiin ja ruosteisiin maaliämpäreihin, kattiloihin ja tynnyrin puolikkaisiin. :)

Poikien soittokunnon ylläpitämiseksi olin suunnitellut sen pienen musiikkimatinean lauantaille, kun su olisi se Avoimet puutarhat päivä.
17v:n kummitäti tuli kanssamme katsomaan sen näytelmän, missä kummitytöllään oli se sijaisrooli, se oli perjantaina ja hyvin tyttö näytteli huippumallia mökkikylässä. :)
Kummitäti oli myös yleisönä matineassa.
Sisarentyttären lapset ja Suutarilikan nuorimmaisset soittivat 'modernia jazzia' nokkahuiluilla, eli mistään mitään tajuamatta mitä sattuu minuutti toisensa jälkeen. Oli se hauskaa. :)
Pojat soittivat hyvin kumpikin kaksi lastenlaulua trumpeteillaan ja me muutkin soitettiin muutamia kappaleita, se oli ihan hyvä juttu. :)

Avoimet puutarhat sitten tavallaan yllättivät, me asumme kaukana kaikesta ja polttoaine on kallista, mutta niin vain urhoollisesti tänne ilmestyi aivan ventovieraita tipoitellen kymmenien kilometrien päästä 17 henkeä. :O
Toiset kirmasivat pihaa läpi ja toiset jutustelivat maailmanmenosta. Oli se outoa.
Mutta vielä ei ole mitään perästä kuulunut, että ehkä yritän ensi vuonna uudestaan.. :)
Mut nyt tuli Suutarilikka, palaan myöhemmin..

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   30.8.22 19:43:02

Niin, sitten keskiviikkona tuli kuntouttavasta yhdeksän henkeä, heistä vain muutama oli ennen käynyt.

Järjestin heille hedelmä- ja aurinkokakkua, sämpylävoileipiä, grillimakkaroita oli jääkaapissa ja tuli valmiina jos halusi grillata, pannukakkua kermavaahdolla ja hillolla, kahta eri limonadia, teetä ja kahvia. :)

Sitten kun Suutarilikalla ovat ilmenneet ne mediaaliset kyvyt, niin tarjosin myös sitä mahdollisuutta, kaksi heistä oli kovinkin halukkaita. Toinen ehti ihan yli puolentunnin istunnon verran, mutta toinen vain hetken, mutta soitti sitten perästä ja osti puhelintulkinnan viime viikolla.
Joten jos asia kiinnostaa, niin sähkikseen puhelinnumeroa, jonka välitän eteenpäin ja voi tilata ajan. Hinta ei ole kovin korkea, kun sen määrää se toinen puoli aloittelevalle edullisemmaksi.

Mielenkiintoista kun on näkijä ihan omassa lähipiirissä. Ainahan ihmisellä on vapaa tahto uskoa mihin tahtoo, mutta itsekin olen puolivahingossa saanut viestin joltain Viittahemmolta ja äidiltäni, kun olin Suutiksen kanssa puhelimessa yhtenä aamuna, enkä ole löytänyt syytä miksi ei asia olisi ihka aito. :)
-Hän näki äitini soittelevan harmonikalla Genan syntymäpäivälaulua jossain missä on kaaria perällä, paikka mitä hän ei tunnistanut, itseäni huvitti, kun olimme Miähen kanssa juurikin pari päivää aiemmin puistonaihiooni vedelleet sillä perälevyllä kahdeksikon muotoisen kulkutien ja pari muutakin kaarta, eikä Suutis ollut sitä nähnyt, enkä ollut siitä mitään kertonut.
Äitini kehotti piirtämään paperille ensisijaisesti suunnitelmani, kun sitten olisin viisaampi aiheesta.

Viittahemmo kertoi, oli siis pukeutunut johonkin keskiaikaiseen kaapuvaatteeseen, että hän tulee nyt olemaan enemmän läsnä henkisessä kehityksessäni, vaikka on ollut mukanani jo pitkään, en tiedä kauanko, eikä selventänyt, 'aina' on hiukan ehkä kuvaava aika-arvio, eli joku henkioppaistani.
Hän käski varomaan sanomisiani, koska en aina tiedä kaikkea, mutta puhun omista tuntemuksistani niin vakuuttavasti, että kuulijat unohtavat helposti alkusanani: 'Minun mielestäni..' tai 'Minä luulen..', eivätkä käytä aikaansa omien mielipiteittensä hahmottamiseen vaan kokevat että puhun totta.
Kertoi vielä, että 'kohta saat puhua runsaasti..'
-Tietäisipä mitä sekin sitten tarkoittaa. ;D

Suutarilikka oli saanut Sähkispojan uuttamiskoneen lainaan ja tehnyt sillä yrttivoiteita ja edellinen viesti loppui siihen kun hän toi selkääni jonkun ihmemömmön jossa oli chiliä ja inkivääriä ja se oli vienyt särkyä ja kolotusta mieheltään ja itseltään pois, joten olin seuraava koekaniini.
Ei se pahalta tuntunut, mutta rumaa se oli. ;D
Nämä vaivani vaan ovat muutenkin hiukan kummallisia ja en tiedä tänään milä huomenna tuntuu.

Pariin viikkoon en ilman itkua pystynyt ajamaan edes autoa ja koulukyydin yritti hoitaa 19v, mutta kun ei siitä tullut mitään, niin Suutis vei ja Miäs toi töistä tultuaan takaisin, onneksi päivät päättyvät neljään tässä jaksossa.
Varasin ajan kuntouttavan takia tk-lääkärille, sain vasta 4.10., mutta urheiluhierojalle jo huomiseksi että katsoisi onko joku ihme lihasjumi, mutta sen jouduin perumaan eilen, kun nämä naisten vaivat ryöpsähtivätkin kehiin taas, yli kuukauden paussin jälkeen.
Selkä on hiukan parempi, aamulla ei tiedä pääseekö ylös lonkan tai selän takia, mutta eilen vein tytöt soittotunnille ilman itkua ja tänään vein myös lukiolaisen kouluun ja sen perään mentiin 19v:n kera vakoilemaan Miähen soittoa, kun hän fanfarisoi kolmen muun kanssa jonkun tehtaan muistomerkkijutskan avajaisissa. :D

Saatiin videolle ja mennään nyt kuunteluttaan se hällä yllärinä.. ;)

Voikaa loistavasti.<3

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   14.9.22 23:33:32

Tirskuu 2 vkoa menny kuulumisista, oletko kunnossa.

T kissakortin saanut

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   14.9.22 23:41:07

Ps laitoin sulle sähköpostia

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   18.9.22 15:07:25

Tervehdys. :)

Kaikki on suhteellisen hyvin. ;D
Viime viikot ovat olleet kummallisen nopeasti ohi vilahtavia, en ole oikein itse pysynyt mukana! :O

Tällä viikolla selkä on aatellut että nyt on sen ihmeparanemisen aika koittanut.
Olen voinut olla jonkin aikaa selälläni sängyssä ja autoonkin ja autolla on voinut mennä ilman että joka töyssy tekee kipeää.
En tiedä kauanko tämä jatkuu, mutta nautin joka kivuttomasta liikkeestä suurta kiitollisuutta tuntien. <3

Viime viikonloppuna oli Heppalikalla Kiljuvan sikiön synttärit, just nyt oikosulku, että kumman ne niistä oli, mutta eilen oli marketin kauppiaiden yhteissynttärit, jonne olimme entisinä naapureina saaneet kutsun. Menimme myöhässä ja näin missassimme ruokailun, mutta viimeisinä lähdimme ja saimme piirakkaa iltapalaksi.
En ole ikinä tehnyt niin suurta etikettivirhettä kuin niillä synttäreillä. :( :O
Pariskunta tuli tykömme olimme aivan mykkiä! Kaikki neljä! He tokenivat ensin ja alkoivat kätellä toivottaen tervetulleeksi, sanoimme vain kiitos.
Ymmärrättekö, emme ONNITELLEET lainkaan, oltuamme joitain aikoja keskenämme 19v totesi ettei meillä ollut edes korttia.
-Ei edes korttia!
-Lahjakin jäi kesken, kun nämä viikot menivät niin jotenkin sekaisin, ekaa villasukkaa olin kutonut 20cm.

Pahoittelimme asiaa sitten myöhemmin ja keskustelimmekin lopuksi tunteja pöydässä kun muut vieraat lähtivät, vanhin tyttäremme miehineen oli myös siinä, miehet joivat sahtia ja meidän nuorimmaiset piirtelivät jonkun takkahuoneen uumenissa, niitäkin oli varmaan useita kun oli niin ihastuttavan sokkeloinen talo. <3
Niitä vieraita oli kymmeniä vielä silloinkin kun tulimme liki neljä tuntia juhlien alkamisen jälkeen.

Kivat naapurit, jotka eivät meitä ikinä ole sietäneet ja tuomioni jälkeen vielä olematontakin vähemmän välttivät parhaansa mukaan katsekontaktista lähtien. ;D
Oli siinä bileet, Jee.

Itse pariskunta isovanhempineen ovat loistavia ihmisiä, heillä on omaisuutta pitkin Suomea ja Espanjassakin ja ties missä, mutta aina ovat suhtautuneet kuin ihmisiin meidänkin perheeseen. Lapsemme ovat olleet luokkatovereita ja tuo Puutarhurilikka toimi heillä kodin/lastenhoitajana välivuotensa, kun perheen nuorimmat olivat pieniä.

Poikkesimme palatessa Suutarilikan juhlien jämillä, siellä oli meidänkin Sähkis- ja Mopopoika tuiterissa kuskin armoilla, 18 täyttämistään juhlinut poikapuoli oli jo ottamisensa ottanut, kun kuulemma halusi testata millainen on humalassa jos vaikka kaverien kanssa lähtee ryyppäjäisiin myöhemmin, nyt kun on täysi-ikäinen.
Mitä siitä kuulin, niin huonosti kävi pahaa oloa ja sitä on jatkunut vielä tällekin päivälle, ehkä edelleenkin, ainakin puolilta päivin oli ihan petissä, raukkaparka.
Suutarilikan kolmikymppiset olivat sitten sellaiset ja tänään on jatkot Tupperware-kutsujen merkeissä tuossa neljän nurkilla. ;)

Jaksan 'rakastaa' niitä muovitörppöjä. <3
Meillä on niitä niin paljon ja ties missä, etten edes tiedä kaikkia, mutta taaskin Sisarenlikan tuppereilta tilasin liki kymmenen uutta kulhoa. Ne pitäisi saada käsiinsä tänään, kun sama esittelijä. :)
Käytämme niitä joka päivä, eli ei niitä turhaan ole hankkinut, mutta sitten on kyllä niitä joita 'muistaisin' hankkineeni, mutten ole nähnyt vuosiin. ;D
Tänäänkin pitää jotakin tilata, ehkäpä sen Mitta-Marin ottanen, kun se on ollut kätevä vuosia, vaikka mittataulukot jo kuluivat ja hävisivät aikoinaan kyljistä.

Nuapurin maitotilakin sitten lopetti ja meille tuli mietintään mites jatketaan. :/
Suutarilikan perhe vaihtoi kaupan maitoon, mutta minä sitkeästi soittelin tiloja ja kyselin 'tinkimaitoa'. Reilun kymmenen kilometrin päästä löytyi tila joka suostui myymään, mutta litrahinta tuplaantui euroon.
Mutta parempi maksaa se täysmaidosta kuin tölkistä, joten nyt juodaan kallista maitoa. :)
Mittamari osoittautui varsin hyödylliseksi, kun kyseisen jättimaitotilan tankin kraana on niin matalalla, ettei ämpäri tai kannu sovi, eli kuskataan kannun lisäksi täyttökannua hakureissuilla. :)

Likat, nuo uskolliset minikaivurini, kaivelivat grillimonttuani tarmokkaasti ja pääsivät jo istuinten tasolle ja osin jo jalkatilaankin. Monttu kun on sellainen, missä istuttaessa pää on maanpinnan tasolla.
Hiekkaa siellä oli ja lapioivatkin sitä etupihan tasoitukseksi sieltä, eli ei tarvinnut kuskata, vaan haravalla levittää ja mikä ihanuus, pystyin viikonloppuna haravoimaan hiukan, niin penkillä istuen kuin myös seisten. <3
Mielettömän upeaa, mahtavaa. <3
-Koko kesänä siitä on saanut vain nähdä unta, että voisi edes lehtiharavaa käyttää, saati tuota rautaversiota.
ps. Se hiekka ei paljon näytä auttavan nyt kun on satanut muutamana päivänä niin voisin kohta sen grillin paikalle laittaa nuo lumpeet.. ;)

17v:n ensimmäinen YO-koe oli keskiviikkona ja maantiedosta. Jännittää hiukan kuinka hänen käy, kun on todella vähän kiinnostunut opiskelusta, piirtää piirtämästään päästäen sarjakuviaan ja ties mitä, intohimoisella palolla sen sortin luomistyöhön.
On siinä eri hyväkin, mutta kun ne oppikirjat ja kokeet..

Hankkijan poistomyynnistä on haettu havuja ja niitä Walkerin hernepuita ja tarhasyysvuokkoakin muutamia. Hiukan kuvittelin ne laittavani siihen niskaan siinä 'grilli'(uima-allas)alueessa kiertämään reunaa.. ;)

Omena- tai marjasatoa ei tullut liki lainkaan, rastaat veivät aroniankin marjat jo ennen kypsymistä vaikka korkeaa aidannetta on toistakymmentä metriä.
Toivottavasti ensi vuosi on parempi.

Miäs on päivystänyt viime viikon ja joutunut yötäpäivää olemaan viemäreissä.
Sekin varmaan on sekoittanut koko viikkoa entisestään.

Myllätty etupiha poiki uuden ongelman, hiekka on savipitoista ja päätin sitten löytää siihen tori.filtä pihakiviä ja ensimmäinen saldo oli pärekori jossa oli kymmeniä shamppanjapullon korkkeja, ulkolyhtyjä ja lasten palapelejä..
-Ehkä voisi sanoa että lienenkö parantumaton hamstraaja vai taktinen tarvittavan hankkija.. ;D

Sain jo hommattua ensimmäiset pihakivetkin, pari neliötä unikiviä,
https://images.tori.fi/api/v1/imagestori/images/2923683133.jpg?rule=thumb_280x210
Sitten olen tehnyt varausta kartano-, s- ja tavallisista kivistä, että jos Luoja suo ilmestynee se kivetys ennen lumen tuloa. :)

Mut nyt pitää valmistautua niille tuppereille, nauttikaa syksystä ja kertokaa kuulumisia tännekinpäin. :)

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   18.9.22 15:33:42

https://i.pinimg.com/564x/e8/08/3f/e8083f472b651940b2f688b2664ea097.jpg

Tässä niin kuin se 'grillipaikan' idea, mutta kivivuorauksena penkit, pohja, portaat ja tulisija keskelle.

En kyllä tiedä miten siihen poraisi sen 'tyhjennysventtiilin' ettei se oikeasti olisikin akvaario.. ;D

Lähettäjä: kh 
Päivämäärä:   26.9.22 20:23:26

"Likat, nuo uskolliset minikaivurini, kaivelivat grillimonttuani tarmokkaasti ja pääsivät jo istuinten tasolle ja osin jo jalkatilaankin. Monttu kun on sellainen, missä istuttaessa pää on maanpinnan tasolla."

Mielenkiintoisen kuuloista. Miten estätte veden kertymisen?

Lähettäjä: kh 
Päivämäärä:   26.9.22 20:31:38

No siinähän mainitsitkin tyhjennysventtiilin, en huomannut äsken.

Luulen, että kannattaa aloittaa siitä viemäröinnistä. Hankala kaivaa putkelle paikkaa sitten enää, jos kaikki on jo valmista. No tämänhän varmasti tiedät itsekin. Hyvää syyskesän jatkoa. :)

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   7.10.22 20:54:13

No niin nyt on podettu syysflunssaa tarpeeksi ja taas tuolla nykyään 18v:llä on ruokamyrkytys, tai jotain vastaavaa ihmetautia.

Selkäni on ollut muutaman päivän inhimillisempi, nyt taas äsken alkoi vinksahtelemaan ja kramppaamaan.
-Kai se pelästyi että aion aikuisten oikeasti alkaa tekemään jotain, kuten syysistutuksia, ruusujen siirtoja tai joulusiivoa ja päätti että ei tule kuuloonkaan.. :/

Muuten sataa tasaisesti ja aivan upea keltapunaruskeanvihreä ruska loistaa koulukyytejä piristäen joka suunnassa mihin vain päänsä kääntää. <3 Aivan suurenmoista värikylläisyyttä. :)

Grillimonttu ei ole varastoinut vettä -vielä-, mutta sen sijaan tuo saarilampi on toiselta laidalta ihan reunaan täynnä ja sillan alla paljonkin matkaa veden pintaan. Maasto on niin hämäävä, ettei ole tajunnutkaan sen olevan yläreunaltaan noin vino! :O

Jos tilkitään lisää savea tänne lounaisreunaan, niin siinä alkaa syvyys olla jo metrin luokkaa ja sillan alla luodepäässä vain puolen luokkaa. Mielenkiintoista.

Sain työkkärin ja ostin kukkasipuleita postimyynnistä, kun ja jos ne päätyvät tänne asti, niin sitten on muutama sata tulppaania ja narssissia hautaamista vailla. Samalla pitää siirtää ne ruusut laatikoista maahan talvehtimaan ja istuttaa sipulit tilalle. Kellariin pitää väsätä trukkilavapöytä talven yli siellä säilytettäville ruukuille. kun ei pelkkä lattiatila riitä.

Pelargonioita on kehkeytynyt lisää talvisäilytettäviksi. :)
Ikkunat eivät enää riitä, vaikka hyllyjä on kahdessa tasossa. Kävin eilen Hankkijalla ostamassa metallikiskoa hyllyjä varten ja kannattimia. Piti ostaa pari pätkää, mutta ostin sitten yhden kaksimetrisen, kun siinä oli noin 25cm välein niitä kiinnitysruuvin paikkoja joten rälläkällä pätkiksi ja saan siitä neljä tukikiskoa ikkunoitten ympärille ja tuplahyllyt siten joka ikkunalaudasta. :)

En vielä edes laskenut mukaan noita renkaisiin istutettuja pielikeitä, mutta sisälle nekin pitää kuskata.
Lumpeista en varmaksi tiiä kuinka pärjäävät talven yli, 20 litran ämpärissäkö täällä, jossa muutenkaan ei oikein kävelemään sovi.. ;D.

Huomenna on sisarentyttärentyttären synttärit (taas?) ja hän kuulemma pitää ketuista ja lohikäärmeistä.
-Jaahas.
Menin selaamaan Tori.fin tarjontaa ja kumma kyllä löysin 160cm pitkän höhlän näköisen lohikäärmeen ja pehmoketun samalta myyjältä, joka on Miähen kotimatkan reittiä liki.
Onnessani otin häneltä vielä kolme karhupehmoa ja pari tupperin voirasiaa, niitä joissa on se pohja ja päällä kupu ja sopii just puolenkilon voikökkö.
Maksoi huikeat 18e, joten kauppa oli ihan kannattava. :)

Tuleehan lahjaan kuitenkin se perus 'avec'-pussi, eli on syötävääkin.

Viikonloppuna Miähen pitää korjailla AinoMaijaa uutta katsastusta varten, oli jotain kulunutta apusimpukan ja pallonivelen ja ties minkä jotain kumia, eli ei mitään yllättävää kulumatonta osaa vanhassa autossa.

Jos itselläni selkä sallii ja likoista terveempi viitsii, niin laittanemme niitä kasveja multiin ja hiukan tarkistellaan grillimontunkin tilannetta.
Lehtiä pitää haravoida poluilta, ettei niihin liukastu.

Kävin selästä lääkärissä tiistaina, mitään selvää ei tietenkään näkynyt, mutta sain lähetteen röntgeniin ja fysioterapiaan ja työvalmentaja varmaankin saa sen paprun mikä perustelee miksi en joudu hakemaan niitä neljää työpaikkaa kuukaudessa vielä tänä vuonna.

Kuntouttavassa olen pari keskiviikkoa leikellyt ikkunoita maitotölkkeihin, että saa somistaa kuppilan pöydät halloweeniksi. Kertakäyttölautanen alle, patterituikku sisään ja silkkipaperista verhot, muut ovatkin maalailleet mustiksi 'taloja' sitä mukaan kun olen saanut valmiiksi.
-Jälleen mielenkiintoista odotella lopputulosta. :)

Olen harjoitellut täällä kotona purkin kanssa ja aattelin itse tehdä linnan, eli puolen litran kermapurkki, litranen maitoversio ja vielä se parin desin kermapurkki, niin mustaksi vain ja ikkunat sitten liitetään yhteen ja mustat posliinikissat saavat seurakseen erikorkuisten tornien muodostaman linnakkeen.
https://i.pinimg.com/564x/c9/3e/37/c93e37a86dfae24c4402210f4df42a06.jpg

Ne vanerisilhuetit olisivat kovin, kovin kiehtovia, jos vaikka jouluksi hiukan suunnittelisi.. ;D
https://fi.pinterest.com/pin/672373419383624741/?nic_v3=1a2DQkFzY

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   10.10.22 22:52:35

Kivaa testiä taas.

Jos hakee niitä neljää paikka/kk, ei kukaan kiinnostu.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   13.10.22 14:01:53

Eilen sain sitten sen lääkärintodistuksen, siinä jokseenkin todetaan että ylipainoni ollessa tämä en sovellu kuin istumatyöhön.
Siinä on pitkä teksti, mutta näin se on tiivistettynä ja ihan ok, pystyn istumaan tuskitta...
-..ainakin jonkun aikaa. :)

Mitä tuosta sitten seuraa siellä työkkäripuolella en tiedä.

Halloween painaa päälle, ollen kuitenkin todella lyhkäinen juhla.
Nostin jo yhden 'kissan pöydälle', kun satuin sen pilkkahintaan netistä löytämään, loput mustat mirriset lymyävät asian mukaan nimetyssä laatikossa navetan yläosassa, entisessä vuohelassa/kanalassa, joka onkin nykyään ihan täynnä kaikenlaista kertynyttä tavaraa. ;D

Mutta jotain saatiin tyttöjen kanssa aikaiseksi joskin pikavauhtia ennen nuorimman 18v syntymäpäivää.
Tuolla on suuliosuus navettaosuuden jatkona, navetta onkin täynnä, pieni kun on, kylmäkoneita, eli siellä on pakastimia ja muuta tavaraa, mm. lyhdynmallisia ulkovaloja odottamassa sähkispojan käyntiä joskus tulevaisuudessa, on siellä muutama kattokruunukin..
Suulissa oli kolme hevoskarsinaa aikoinaan, jokaiseen oma sisäänkäynti, yksi päädyssä ja etu- ja takasivulla. Väliseinää on enää parkinpuoleisessa, joka on täynnä huonekaluja, saatuja.
Perällä on siis kahden karsinan tila, toinen oli sementtikakku lattiana ja keskimmäinen maapohjalla, käytössä ollessaan väliin lankkupohjalla.
Sinnekin oli viety lipastoja ja lautoja ja pöytiä.
Länsipuolella ovi on aukko seinässä, josta aukeaa näkymä kauempana olevalle saarilammikolleni, joka muuten on täynnä vettä ja nostimme jo alinta reunaa korkeammalle savireunuksella. Päädyn ovi on repsahtanut lautajutska jonka saranan jo viimeisin siellä asunut hevonen rikkoi. Siitä on todella kauan aikaa, kun ei siellä ollut hepoja enää sen jälkeen kun Heppalikka aikoinaan muutti kotoa.

Suunnittelin sinne suuliin jonkunlaista puutyöverstasta, eli voisi tehdä linnunpönttöjä ja vastaavia, mitä ei sisällä edes sovi tekemään.
Mutta-mutta, kun visiot lentää niin ne säntäilee sinne tänne väliin villisti. ;D
Äkkäsin tori.fillä myynnissä pihakiviä, melko kaukana, mutta samalla myyjällä oli yli 2-metrinen pöytä ja kuusi tuolia muutamalla kympillä.
Poika haki pöydän, mutta totesi matkan olevan pitkä ja työautonsa liian heiveröinen ottamaan kyytiin nosturilla kivilavoja ja siihenhän loistava bisnes kuihtui, olisin niiiiiin tarvinnut ne kivet tuohon grillimontun ympärille ja pihatielle.
-No, aina ei voi voittaa. :(

Synttärit ja puuhapäivä oli tulossa ja huusholli täynnä kesän aikana vielä karttunutta esineistöä..?? !!
-Mutta minullahan on tuo SUULI..
..ja sitten tuli kiire.
Järjesteltiin, vaikkei kunnolla sekaan sopinut, sinne ruimittua tavaraa, leveät seinälaudat vietiin pikkutalliin polttopuiden päälle, möykkypuut Lehmätarhan mökkiin, lipastot seinän vierille ja kuusi säkkiä pyykkiä selvitettiin pestäviin, ei kiireellisiin, matonkuteisiin ja roskiin. Kolme säkkiä lähti roskiinkin, edistystä. ;D
Sitten katse lattiaan, sementtiä puolet ja vieressä kuopalla hiekkaa ja lantaa.
Umpihyödylliset minikaivurini jatkoivat työtään tyhjentäen hiekkalantaa usean 'kottarikuorman' ilman kottikärryä ulkopuolelle päätyyn kevytpeitteen päälle.
Sitten alkoivat kelkkomaan karkeampaa hiekkaa tilalle, jossa sentään pystyin osallistumaan, eli levitin sitä rautaharavalla sitä mukaan kun kippailivat kottikärrystä.
Heidän kunniakseen on mainittava, että soraa oli kivikuorman alla, eli sitä mukaan kun kaivoivat, heittelivät puolen pään-pään kokoisia luonnonkiviä pois lapioinnin tieltä.
Sitten hakivat hienoa hiekkaa parkin takaa jota kuljettivat ämpäreillä kottikärrystä ja sitten alkoivat hakea pihakiviä kauempaa kasasta.
https://www.rudus.fi/tuotteet/pihakivet-ja-maisematuotteet/betonikivet/64/kartanokivi

17v alkoi tehdä opastettuna kivetystä ja pitkin hampain, kun ei ollut ennen tehnyt, 19v jatkoi kivien ja hiekan hakemista, syystä että oletin pitemmällä ja tavallaan luonteeltaan tarkemmalla sen kivien passaamisen ja jämptin asettelun olevan luonteenomaisempaa, enkä väärässä ollutkaan. :)
Kun nuorin siis täytti päivämäärällisesti täysi-ikäisyyden oli hän tekemässä kivetystä suulin lattiaan.
Yhdeltä yöllä saatiin lattia toista reunaa lukuunottamatta valmiiksi, siirsimme lipastot seinämille, lakaisimme lattian ja vaihdoimme sisälle keittiöön leipomaan sämpylöitä, pullia, aurinkokakkua..
-Jestas, mikä yö!
Neljältä likat jäivät paistamaan sämpylöitä ja pullia ja pääsin hetkeksi nukkumaan, puhuttiin että kolmen tunnin unilla voisi selvitä.
Heräsin ennen seitsemää, likat olivat kuulemma tulleet kuudelta nukkumaan.
Jatkoin sitten leipomista, pannukakkua, täytekakkupohjaa, piirakkaa..
Miäs heräsi kohta seuraksi, likat joskus ennen yhdeksää olivat jo touhuamassa.

Päivän kulku kun oli sellainen, että yhdeltätoista lastenlapset tulevat syysaskartelemaan ja siitä jatkuu 18v syntymäpäiväjuhla kolmesta eteenpäin.
Miäs ja tytöt kokosivat pöydän suuliin ja kun 'tätien mussukoita' alkoi saapua niin paikka oli valmiina.
Lapsia ei tullut kovin montaa, osa oli flunssassa. ja nuapurista nuorimmat olivat tulossa vasta 'juhliin'.
Seitsemän taisi olla askartelemassa, sisarentytär kylläkin tuli myös anskurtelemaan, kun omat lapsensa olivat mummonsa kera Ähtärissä. ;D

Mopopoika tullessaan toi loput kolme tuolia niistä kuudesta kaupungista ja meillä olikin jo samankaltaisia valkoisia tekonahkaisia-metallijalkaisia ollut kesän Kärhökehikolla.
Vettä sateli ja kun saimme asetelmat tehtyä, niin lähetin hetkeksi lapset naapuriin, olivat kastuneet materiaaleja metsästä hakiessaan, niin sai Suutarilikan omille kuivat vaatteet ja muutkin pääsivät 'leikkimään' sisätiloihin.

Sillä välin teimme tyttöjen kanssa kakun koristelun ja etsimme tarjoiluastiat, kupit sun muut tarveaineet.
kolmen jälkeen sitten pääsimme' juhlimaan' vanhenemista, 17 vierasta yhteensä kävi.

Ihan hyvät kemut olivat, mutta kyllä on hienoa kun on nuori ja terve ihminen, tytöt jaksoivat koko päivän, vaikka oli hiukka lihakset jumissa kantamisista.

Sain vastaavanlaisen ilon, kuin aiemmin mainitun lapsen syntymäpäiväksi, eli miettiessäni lahjaa tälle 18-vuotiaalle, oli Toriin poksahtanut myyntiin animefiguureita suht edulliseen hintaan. Kysyin kaikilta pojiltani, jotka ovat ansaitsevia, että ovatko miettineet lahjaa sisarelleen, arvasin etteivät, joten ehdotukseni meni läpi, ostimme ehkä kaikki ne figuurit ja Miäs kävi ne hakemassa, ostin samalta vielä DVD-boksin, pehmon jotain animea nekin ja pelikortit, eli taisi tulla liki satasen setti, mutta poikia on neljä ja me Miähen kera, että vielä tuo 19v, eli eipä se ollut kuin pari kymppiä hengeltä.
Saatan kyllä antaa nuo DVD:t jollekin vaikka joululahjaksi, että saapi nähdä.

Tarkistin netistä kyseisten figuurien, jo vanhemmasta sarjasta hintaa ja jossain oli vielä myynnissä yli 50 euroon kappaleelta! ..ja meillä oli sentään kuusi. hyvin säilynyttä, jopa ostolaatikoissaan. <3

Sain keskiviikkona kuntouttavassa valmiiksi ne kymmenen maitotölkkiä ikkunaleikkausten osalta ja osiin silkkipaperi-ikkunatkin, apuvalmentaja rouva K maalasi niitä mustiksi ja alustoiksi tulevia kertakäyttölautasia vihreiksi, joten viikon päästä ne pitäisivät olla valmiina asennettaviksi sinne pöytiin.
Kaipa kolme vielä leikattaneen omaan pöytää sinne pajallemme.

Mutta tällaista takaumaa tänään, voikaa villin inspiroivasti. :)

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   13.10.22 14:05:34

ps. Sähkispoika taisi hakea ne figuurit, eikä Miäs. ;)

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   17.10.22 22:19:29

Nyt muuttuu päivärytmi täällä vallan.
Suutarilikka haki töitä ja huomenna alkaa seiskalta.
-Jestas!
Kuusi kiljuvaa sikiötä jää nyt 19v:n hoiviin ihan virallisesti kunnes hän lähtee opiskelemaan ja jos Suutis on silloin vielä töissä, niin minun pitää hoitaa siitä eteenpäin.

Syysloman täysi yllätys.. eli siis lomailu siis vain loppui.

18v avittaa tämän viikon, mutta ensi viikosta hän mennee taas kouluun pitkiä päiviä vielä tällä jaksolla tiedossa.
Työmatka vie tunnin, eli työpäivä on 10-tuntinen lasten kanssa. Eipä käy kateeksi, mutta sopivampaakaan 'työtä' ei tuo 19v olisi voinut saada, eikä lähempää, että mielenkiintoisia aikoja eletään.
Suutarilikkakin mennee kenkäalalle hommiin, sopivaa. :D

Itse sain postista niitä kukkasipuleita satakunta lisää ja nyt pitää käyttää hyväksi nuo poutaisiksi luvatut päivät eli ke/to/pe. Vihdoinkin tuli niitä narssisseja, eli saa isomman alueen kaivaa ja peittää sitten kerralla kun on narssissien keltainen ja tulppaanien punaiset lomiteltavissa sopivasti.
Paljolta näyttää tekstissä nuo määrät, mutta pari pientä lootaa niitä on ja kun vielä istutusetäisyys on vain jotain 10-15cm, niin ei niistä laajat penkit täyty. :)

Selkä on parempi ja flunssakin alkaa olla taas ohi tältä erää.

Halloween hiipii kohti.
Ostin tänään Tori.filtä 11 harmaata fleecevilttiä.
Saimme kutsun sisarentyttären syksyisiin naamiaisiin ja teemana on 'seitsemän kuolemansyntiä' ja niitä ilmennetään värein: violetti on ylpeys, keltainen ylensyönti, himo punainen, kateus vihreä, ahneus sininen, viha oranssi ja laiskuus harmaa. <3
Muutenkin vaatekaappini savuaa harmauttaan, joten aikas luonnollista verhoutua laiskuuden vetelään vaippaan. ;D
-Laiskuuteni on suhteellista, syystä etten PÄÄSE liikkumaan ja tekemään niin paljon kuin tahtoisin ja tarvitsisi.
Hmm.. Olen siis valepuvussa naamiaisissa, jännää.. ;D

Siihen on nyt vielä aikaa eli keskiviikkona kuntouttavaan fiilailemaan purkkiloita käyttökuntoon ja siitä valmistelemaan viikonlopun halloween-aiheista puuhailukerhoa.
Tölkkejä täytyy haalia tykötarpeiksi ja mustaa maaliakin vielä silkkipaperin tai oranssien servettien seuraksi, ehkäpä ne ledituikutkin voisivat olla hyvää materiaalia.. Maksaa vaan, jos kymmenenkin lasta tulisi..
-Vaan eipä tullut viimeksikään, joten ehkä jää tuikkuja ihan omiin pönttölöihin poltettavaksi kuun vaihteeseen. :)

Harrastukset ovat kaikki lomalla tämän viikon, ihanan seesteistä, paitsi että ei kun nyt iski nämä hoiturihommelot sotkemaan tyynen ajan soljumisen omissa ympyröissä.
Saanen varmaan kerran päivässä seurakseni koko katraan sieltä naapurista ja jospa se osutettaisiin puoleen päivään, niin jospa ojentaisin auttavan käden 19v:lle ja tekisin ruoan, jonka tulisivat syömään..
-Kyllähän siinä hiukan päivän kulku saisi väriä, joskin minä joutunen sitten kokkaamaan joka päivä ruokaa(-ke), kun nykyään täällä laitetaan ruokaa max kerran viikossa. ;D

Ehkäpä se avittaisi myös hoikentumista, kun joutuisi työn tynkään tarttumaan.
Saapi nähdä.

Tsemppiä teillekin syysviikolle. <3

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   25.10.22 11:59:25

Eipä ole istutettu mitään, pimeä tuli kun kaikki kotiutuivat, sitten alkoi se puuhakerhon valmistelu huoneen siivouksella. Löytyi pöytäkin vihdoin tavaravuoren alta ja pääsiäisliinahan siinä oli paikallaan, kun ei sitten pääsiäisen ole paljon sisätiloissa oleiltu.

Kesän kertymien raivaukseen hukutettiin siis sipulien istutusajat, mutta saatiin tyhjää, saatiin Miäs ostamaan askartelutarvikkeita ja saatiin 14 lasta askartelemaan.
Suutarilikan nuorimmat(3) laitettiin leikkimään ja kokoilemaan pala/palikkapelejä, kun ei heille voinut teräaseita antaa.
Mukana oli neljä vanhimmalta, kaksi seuraavalta, naapurin kuusi ja sisarentyttären kaksi.

Maitotölkeistä kehkeytyi oikein hurmaavia kummitustaloja, harmi vaan kun maalin piti kuivua, niin vanhimman tyttären lapset eivät ehtineet saada talojaan loppuun. Naapurinkin talot tehtiin valmiiksi vasta sunnuntaina ja siinä sitten hukkuikin sekin istutuspäivä.

Täällä on nyt ollut pakkasta viiden asteen nurkilla, mutta toivon vielä että ne luvatut sateet tulevat vetenä ja saa sulan maahan nuo sipulit upottaa.

Saarilammikkoni on täynnä, sekin on ollut hiukan jo jäässä yhtenä aamuna, nytkin voisi olla, mutten ole kätynyt siellä. Aikas jännää, saa oman luisteluneliön.

Selkä on edelleen parantunut, mutta varoa pitää kokoajan silti. Saan jo kannettua muutaman kilon painoisia tavaroita, pystyn seisomaan hiukan pidempiä aikoja, eikä kävellessä satu koko aikaa, kunhan etenee rauhallisesti. <3
Röntgeniin en vielä ole aikaa tilannut, täytyy sinnekin ennen joulua mennä.

Kylmä alkaa olla, sisällä on enää aamuisin ollut alle viidentoista, kukat alkavat kohta kärsiä ja minun täytyy täällä lämmittää päivisin, että pysyykin plussan puolella.
Välikattoon olisi pitänyt niitä villoja lisätä, mutta niin olisi ollut hyvä maalata rakennuksetkin ja kesä meni jo tältä vuodelta. ;D
-Ehkä ensi vuonnakin tullee suvi suloinen ja helteinen heinäkuu.. :)

Puolet on siis talosta raivattu, kesävaatteita ei ole vielä laitettu pois roikkumasta, eikä talvitäkkiä vaihdettu petiin, eli sellaiseen sitten pitää aika jostain löytää.
Soitot alkoivat taas loman jälkeen ja alkaa kolkutella se kirkonkin Kauneimmat joululaulut, kahteen kai tirehtööri on ajatellut meidänkin orkesteria sovittaa.
Kerran viikossa tapahtuva harjoitus on lyhyt aika loppujen lopuksi, kun ennen lomaa saatiin vain yksi uusi sovitus, tällä kertaa Joulukirkkoon-kappaleesta.
-On ne väliin niin villejä räpellyksiä, kun aina pitää saada se oma nuotti tungettua sinne perinnemusiikkiinkin, kun ei mikään edellinen kelpaa.
Välillä ihan ärsyttää ja soittajana varsinkin, kun yhden porukka oppii, niin yhtäkkiä se muutetaankin ties mihin kuosiin.

Muutenkin kun nyt siihen nuoriso-orkesteriin tuli se uusi kapellimestari, niin pitää soitella hänen sävellyksiään ja ne ovat väliin aivan avaruusmusiikkia. Hänen mielestään varmaan tuiki loistavia, mutta voisihan nuorisolle tehdä tutuksi vaikka olemassa olevia iskelmiä tai vastaavia, siinähän se kulttuuritutustuminen sujuisi sopivasti älymaailman sivulla, kun muistettaisiin välillä mitä se mummokin tai muu täti kuunteli aikoinaan.
Totuushan on että hyvin harva nykyiskelmä tai niiden esittäjä on mistään kotoisin, kiroillaan, klähmitään, viillellään, petetään, ryypätään ja ollaan masentuneita.

Voi että, toista se oli oikeiden laulajien, kuten Olavi Virran, Annikki Tähden jne iskelmien parissa.
Joku sanoo että ovat vanhanaikaisia, mutta onko ihminen muuttunut ihmisenä mihinkään, synnytään, eletään, kuollaan, iloitaan, itketään, ei ihmiselämä ole muuttunut pelkäksi ahdistukseksi ja välttämättömäksi pahaksi.

Tai puhun varmaan vain omasta puolestani, rakastan elämää ja tunnen siitä kiitollisuutta. Huomasin tuossa yhtenä päivänä, että olen Miähen kanssa saavuttanut merkittävän virstanpylvään:
Olemme saaneet kasvatettua kaikki yhdeksän lastamme aikuisiksi. <3

Sisarentyttären naamiaiset ovat viikonloppuna, 'suureen harmaaseen laiskuuteeni' hain roolimallia ja löysin mainion kappaleen: Star Warsin Jabba Hut.
https://i.pinimg.com/564x/9a/e3/97/9ae397ee04cb94b9ae04911fd1f22ff2.jpg

Vaan taidan taas liikkua, menen vaikka täyttämään pesukoneen ja tiskaan hiukan, sen minkä selkä sallii.
Sähkö nousee viikon päästä hinnaltaan melko kaameaksi, jos saisi käytettyä siihen mennessä mm. kuivausrumpua, että sittemmin jopa ilman selviäisi.
On tämä kanssa, venäläiset tekevät saman Suomelle minkä kiinalaiset maailmalle, ei tarvitse sotia kun ostetaan maat pois pala kerrallaan ja sitten vaan liitetään itseen..
-..ja me mennään kuin pässit narussa. :( Sääli.

-Paitsi että vertaus ontuu, pässi on tosi juntti talutettavaksi eläimeksi. ;D
Voikaa hyvin siihen saakka kunnes muuta ilmenee. Asenne ratkaisee. <3

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   30.10.22 22:04:24

En viitsinyt sitten kuitenkaan kuin verhoutua niihin kahteen harmaaseen vilttiin, kuin munkki ikään hartioilta kiinni ja vyö ympärille. Se suuri laiskuus.. ;)

Tänään on istutettu liki 200 sipulia, monta on vielä jäljellä, mutta suurempi
ilonaiheeni oli se, että pystyin oikeasti lapioimaan hiukan pihakäytävää ilman kipua. <3
En ole pystynyt tekemään sitä koko tänä vuonna.
-Perästä saattaa kuulua, sanos torvensoittaja, mutta vielä istun tässä. :)

Naamiaisiin tuli vain muutama ihminen, tunnelma oli lattea, eikä tarjottavia järin ollut, oikein synkät juhlat synkin puittein.
Taisivat olla oikeaa halloweenia..?
Ehkä ensi vuosi on parempi, viemäni pannukakku hupeni saman tien, että ainakin ne muutamat lapset siitä kai jotain hyötyivät.

Arki alkaa taas huomenna jos Luoja suo ja viskaalit sallii, koulukyytejä, jotain pientä askaretta, takaisinhakukyyti, soittamista ma, ti ja ke ja ehkä torstaina vanhimman likan lapset tulevat viimeistelemään mökkinsä.

Tasaista on, AinoMaija sai jälleen kahden vuoden leiman katsastuskonttorilla, kiitos siitä Miähelle.

Hän sai tänään kuulla sisarensa kuolleen jo 28.9. ja haudatunkin jo, ihme salailusukua kaikki. Ei oltu paljon tekemisissä ja olihan hän jo yli 80-vuotias, mutta silti, reilua olisi ollut ilmoittaa asiasta. :(

Eiköhän se tästä, pää pystyssä kohti uusia pettymyksiä. ;)

*** Voikaa hyvin.***

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   15.11.22 17:57:25

Nyt näppäimistö vaihteeksi tilttasi ja tämä näyttöversio lyö tuplakirjaimia.

Tein jo pätkän kivetystä, ruusut siirrettiin ja jo satoja sipuleitakin on maassa, saldo turposi yli kahteen tuhanteen kappaleeseen, eli vielä on jäljellä.

Tuubakerhon vanhat potevat tänäänkin koronaa, eli ei ole harjoituksia.

Selkäkin iltaisin ahdistelee, mutta kaipa tämä tästä.

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   16.11.22 18:18:14

Kiva kuulla kuulumisia.

Laitoin parvekkelle lasien taakse tirpoille, siis talitinteille syötävää. kissat kyttäilly niitä.

Sain eilen naurut, kun Uunopoika mittaili hyppyä ikkunalaudalle, kävi hassusti, kun parketilla luisti takatassut ja hyppy jäi lyhyeksi. Nolona tuli luokse ja nostin katselemaan lintuja.

Näillä Birmoilla on varpaiden välissä semmoset tupsut, etten yhtään ihmettele, että luistaa. Laukkaavat olohuoneessa, niin tassut käy vatsan alla, muttei kissa liiku. Samoin jarrutuksen kanssa, törmäilyjä tulee.

Mukavaa talven odotusta sinulle ja perheellesi.

T Heli

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   8.12.22 16:18:54

Mites joulukuu alkanut Tirskulla.

Meille tullut paljon lunta.

Kissat tykkää istua parvekkeella ja katsella lintuja.

Elsa ja Uuno olivat ulkona, kun iso orava päätti hakea linnuille tarkoitetun talipallon parveke kaidetta kävellen kissojen ohi. Uuno pötki pakoon lattialle ja Elsa tuijotti lasin läpi 10 cm päästä koko ajan. Nyttemmin olen murskannut pallot ettei kokonaisena vie Olli Orava.

Kissoilla paksu turkki ( Pyhä Birma) niin tykkäävät olla pidempiäkin aikoja ulkona. Kuuluu raaps raaps, tai MJAAUUUUU kun halutaan sisälle.

Mukavaa Joulun odotusta teidän poppoolle.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   9.12.22 16:21:32

Tässähän tämä kuin jäitä poltellessa. ;D

Näin just marraskuun sähkölaskun, kun satasenkin alle on tehnyt tiukkaa näiden osamaksujen, vuokran, tuhannen kilometrin viikottaisten polttoainekulujen lisäksi, niin nyt se oli 584 euroa.
En tiedä miten tässä pärjäillään.

Selkä on parempi.
Kävin fysioterapiassa, Tero taivutteli sinne tänne ja totesi ettei ole missään mitään löydettävää vikaa.
-Olen siis terve, taas.

Kramppien synnystä T selvitti, että kun .lihas on hajoamassa rasitukseen, niin se lähettää hätäsanoman aivoille, jotka lähettävät krampin suojaksi. Takamukseni ei todellakaan ole ollut missään ylirasituksessa, eli sehän vain vahvistaa, että hermojen välitystoiminnassa on jotain ihmehäikkää, kun lähettävät vikahälytyksiä aivoihin.
-Mutta sairastumisen jälkeen alkaa parantua ja siihen jaksan edelleen luottaa. :)

Kylmä on, vaikkei oikeasti ole pakkasta kuin alle kymmenen. Jalat jäätyvät kun nurkista vetää.

Joulu on tulossa.
Huomenna soitamme kirkossa torvisoittokunnassa kauneimpien joululaulujen säestystä sekä H:n kirkossa, että sunnuntaina I:n kirkossa, jänskättää hiukan kun tuon käyrätorven kanssa on hiukan äänet hakusessa. On se vaan niin totisen komeaa kun se ääni siellä kirkon holvissa kajahtaa, mutta kun sen soisi sitten olevan juurikin se oikea nuotti, eikä nuotin vierestä. ;D

Sukkien kudontaa on hiukan harjoitettu a joulusiivoustyhjennystä, mutta vielä on vaiheessa.

Kiirehdin tästä kun unohdin lukiolle tyttäreni, niin häntä hakemaan, menin niin tyrmistykseen tuosta sähkölaskusta, että ajantajukin katosi, mutta nyt on mentävä.
Voikaa hyvin. <3

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   10.12.22 13:37:20

Okarino, miten noista jättisähkölaskuista oikein selviää? Kyselen, koska itsellekin samaa luvassa. Mökillä pidettiin ennen peruslämpöä, mutta tämän talven se saa olla kylmillään. Silti tuntuu jopa epäreilulta, että sähkön hinta voi pompata noin.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   10.12.22 14:53:40

En vielä tiedä.
Tässä ensimmäisessä meitä lohduttaa se, että 19v saa yksityisen hoidon tuen kahdelta kuulta just eräpäivän aikoihin ja se on hiukan enemmän, joten jos itse saadaan jotakin, niin siitä avitetaan loput.

..mutta joulukuun lasku, en edes tiedä mitä siitä odottaa, kun meillä kuitenkin on tapana itse paistaa kinkku ja laatikot, kuten myös leipoa kakkuja, pikkuleipiä ja piparkakkuja ja marraskuussa ei tehty kai kuin yksi laatikko.

Täytyy vain katsoa kuinka meidän itse kunkin käy.

Pahinta tässä on, ettei sähkön hinnannousuun ole ollut mitään syytä, tuuli puhaltaa Suomessa samoin kuin ennenkin ja vesi virtaa, miksi ne liittyisivät Ukrainan sotaan? :(

-Mutta nyt täytyy virittäytyä joululaulunsoittotunnelmiin. :)

Lähettäjä: .. 
Päivämäärä:   10.12.22 18:01:14

Jos ei ole leivinuunia tai puuhellaa niin laatikot ainakin kannattaa varmasti ostaa valmiina..ja paistaa siihen vain kohtuullisen kokoisen kinkun sähköuunissa. Paljonko teillä on Tirsku hinta kWh?

Lähettäjä: nomadi 
Päivämäärä:   10.12.22 21:17:29

Jos talo ei lämpiä kokonaan puulla, kyllähän se sähköuunikin lämmittää kinkun paistossa taloa. Ehkä yöllä sähkö on halvempaa.

Okarino on oikeassa, tällaiseen sähkön hinnan nousuun ei ole mitään järjellistä syytä. Sennupuolella on tästä keskusteltu.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   10.12.22 23:07:54

55 senttiä

Soitto oli komeaa, kirkko ihan täynnä...
..ja mie mokasin yhden selkeän kohdan, kun en uskaltanut puhaltaa tarpeeksi lujaa. Nolous.

Ehkä huomenna selviän ja ehkä sitä ei monikaan laulaja hoksannut, meitä oli kuitenkin muutama kymmenen soittajaa.
Kappale oli tämä sama, mutta meidän ei taida tulla äänitteenä ja ihan alun tahdit, niin herkkää ja hienoa, paitsi tällä kertaa tänään.
https://www.youtube.com/watch?v=Lj9c8uG7b0E&ab_channel=BrendanElliget

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   13.12.22 15:29:03

Jee, ei se siitä parantunut, kirkko vaihtui, mutta kuvio pysyi samana, harjoituksessa ihan ok, mutta esityksessä muistutti maantiekiitäjien ja pingun ääntä siinä kohdassa.. ;D

Lunta sitten tuli niin paljon, että johtotähti AinoMaija päätyi penkkaan ja koululaiset loivat aamun lunta.
Lopuksi, kun Ainis oli taas kotona vihdoin, niin anskurreltiin ranne- ja kaulakoru helmistä heidän äidilleen, paketoitiin ja kerroin että joulupukeilla on erityiset suhteet mummoloihin, eli hän poikkeaa niissä pyydettäessä täydentämässä lahjavarastoaan, eli nyssykät saadaan pukin matkaan jouluna ja äiti yllättyy.

Nyt sitten hissukseen siihen joulusiivoon, uunikin vaan laulamaan, niin saadaan lopputalvi maksaa joulukuun sähkölaskua pimeässä.

Veljeni on halunnut useana jouluna tiikerikakkua, kun on jäänyt siihen harhakuvitelmaan, että minun kakkuni ovat jotenkin erityisen hyviä ja jos sitten tänä jouluna sellaisen lähettäisi..
-Pitää pyrkiä. ;D

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   30.12.22 00:32:35

Ei tässä mihinkään päästy. ;D

Ruusu iski stressistä ja joulusiivo on ihan vaiheessa, tiikerikakusta tuli niin kuivaa, että on kuin olisi pöydällä kuivunut viikon ja tupperit piti olla keskiviikkona ja kaikki vieraat sairastui flunssaan ja nyt ne ovat tänään, eli perjantaina, kunhan koisaan hiukan, niin pitää sutia siivoa loppuun.
Lahjoiksi sain tuikkuja ja karkkia ja anopin kaapeista tyhjätyt pojille turhat posliinikannut ja kipot. Ihan ok, ei valittamista.

Viimeinen kuntouttava meni tänä vuonna niin, siis ennen joulua, että vein käyrätorven sinne ja muutamia laulukirjoja, että Kauneimpien joululaulujen vihkosia ja hiukan piparkakkua.

Soitin joululauluja ja välissä laulatin porukkaa, eli vedin sitten pikkujoulutilaisuuden siinä neljässä tunnissa ja vein sen lahjankin mistä oli puhe ja ainoastaan rouva M:llä oli toinen lahja, vaihdoimme lahjat ja totesin jo etukäteen ettei ole hänen suosikkiesineitään, mutta ei ollut hyviä karkkejakaan, joten olemme ehkä tasoissa. ;D
-Ehdotin kyllä että antaa vaikka takaisin joulun jälkeen.

Mut nyt lähden maate, joo ja yhtään joulukorttia en ehtinyt lähettää kenellekään, käteen annoin keskiviikkona ja lahjakasseihin liitin muksujen perheille.
Nukkumisrytmi on ollut ihan sekava sen kuumeyön, eli joulupäivä-Tapani välistä lähtien, kömmitty ylös yhdentoista nurkilla ja kolmelta nukkumaan. Huomenna on pakko nousta ja jatkaa raivaus loppuun.

19v lähtee isukkinsa kera ostamaan raketteja ja jotain ruisleipää voileipiä varten ja kurkkuakin kuten leikkelettä, että on jotain tarjota esittelijälle ja sitten vaan toivomaan että joku viitsisi tulla kuuntelemaan.

Tavoitteeni, sama joka joulu, Mummolan ihmemaasta ei oikein taaskaan toteudu kuten olin suunnitellut, osa posliinitontuista on hautautunut jonnekin ulottumattomiin ja vanerinen kylämiljöökin jäi tekemättä, MUTTA kuusi tuotiin aattona sisälle ja sitä on siitä alkaen koristeltu päivittäin, se on ihuna. <3

joulunihan jatkuu puolenkuun yli, jolloin vietän synttäreitäni, joten ehkäpä siihen mennessä saavutan visiostani ainaskin puolet.
Poika haki illalla joulupalloja joiden halkaisija on yli 20 senttiä, iihanaa saan ripustaa ne jonnekin roikkumaan ja peilailla itseäni. :D
(Muovia ja punaisia, ettei kauhiast kuva hahmotu, mutta jos kiiltävät niin hyvä on.)

Mutta niistä jutuista tiedän seuraavan kerran lisää.

ps. Selkä parempi, mieli virkeämpi ja paaljon kynttilöitä. :)

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   19.1.23 11:35:10

Ne joulupallot olivat ihan pään kokoisia. :D

Synttäreilläni kävi yllättäen myös Inssipoju kahden poikansa kanssa, ehkäpä siksi, että sai Mopopojulta kyydin 'ässämersulla', kuten myös Sähkispoika tuli samaa matkaa, en muista milloin olisi kyseinen Inssipoju poikennut.
Lauantaina siis he, Suutarilikka lapsineen ja tuttavapariskunta huostaanoton ajoilta.
Sunnuntaina teetä oli nauttimassa Sisarentytär ja Trubaduuripoika.

Vähiin käy vierahat, kun ruuhkavuosia elävät lapsoset.

Tarjosin kakkua missä oli 56 kynttilää ;D tiikerikakkua, kauralastuja, kookospesiä, kinkkujuustopiirakkaa ja voileipiä.

Lahjaksi sain tietty tältä uskonnolliselta pariskunnalta, pienen raamatunlause joka päivälle-kirjasen, pojilta kumman mehikasvin joka oli osin värjätty siniseksi, Suutarityttären teos oli jännä pahvilevy, jonka koloissa oli steariinia ja pumpulia, katkoviivalla jaettu neliöihin, kuulemma loistavia sytytyspaloja. ;)
Sisarentytär toi lahjaksi oman itsensä hetkeksi, mutta Trubis yllätti huippupositiivisesti. <3

Hän toi jonkun askartelukirjasen, jossa oli sama periaate kuin näyttämökirjassa, eli kun avaa niin aukeamasta tulee kolmiulotteinen, tässä tapauksessa se oli ritarilinna, jonne sai irrottaa kartonkisia sotilaita ratsuineen, eli taitetaan alaosa ja pysyvät pystyssä.

Toisessa kirjassa oli valmiiksi painettuja kirjavia kuvioita, eli kun ne irroitti, niin sai liimattua niistä timantin- ja ties minkä pallon muotoisia kappaleita.
-Aivan mainio askarteluvinkkiopus, kun ei tee niitä valmiiksi, niin niitä sabluunana käyttäen voi tehdä vastaavia paperijutskia koristeiksi huru mykke.

..ja vielä, mikä upeeta-mahtavaa-jne kassista löytyi KAKSI metallista tuulikelloa, ja oikeasti siis 'kelloa', eli isommasta messinkisestä roikkuu viisi ketjua joissa kussakin on neljä pientä kelloa ja kaikki soi yhdessä ja erikseenkin.
-Ah autuutta huippukrääsää! :) <3 :)

Muuten sitten olen hiukan pohjanoteerannut, niin kuin fiksuuden puolesta, ostanut taas turhia asioita kun ei oikein olisi budjettia.
Syyllistyn siihen harvemmin ja harvemmin aikaisempiin vuosiin verrattuna, mutta kehitys on hitaahkoa. :/
-Joulukama, se traaginen kompastuskiveni.
Joka joulu olen ostanut ainakin laatikollisen uutta koristetta, tonttua, pukkia kynttelikköä jne, joita ilmankin tietty eläisi, mutta joita kuitenkin tulee käytettyä mielettömän tunnelman luomiseksi.

On siis kaksi ryppyä muuten niin "järkevässä" toiminnassani, kasvit ja joulujutskat.
Tavallaan tragikoomista, hienoa että osaa laittaa kaiken peliin ja elää hetkessä, mutta olosuhteet vaatisivat hillintää.
Askeesi olisi tappavan tylsää varmaan koko porukalle, kun odottavat minut tuntien kuitenkin jotain särmää..
-MUTTA nyt alkaa olla jo siihen malliin välineistöä, että hankinnat vähenevät entisestään jo ihan sen vuoksi kun kaikkea alkaa jo olla. :)

Mitä aarteita sainkaan hommattua ja edullisesti, voi sentään. <3
Löysin Tori.filtä ja huutiksesta partylitetäydennyksiä sarjoihini, uusia hienoja kynttelikköjä ja mitä ihanimpia lyhtyjä jopa ilmaiseksi.
Tuossa kuvaa olohuoneen tunnelmista. <3
https://irc-galleria.net/user/Tamango/picture/131027342

Tuokin Mytologia-sarjan pallolyhty matkasi Torniosta asti ilokseni.
Hurrikaanit, joiksi noita taaempana näkyvää (joskin hyvin huonosti näkyvää) isompaa lasimaljaa kutsutaan, olivat harvinaisia aarteita jokunen vuosi sitten, hinnat hipoivat 50-60e, joten olivat ulottumattomissa, nyt kun vuodet ovat kuluneet on minulla niitä jo varmaankin neljä tai viisi ja max hinta mitä olen viimeisimmistä maksanut on 20e.
Seinällä valaisevat saman sarjan, (tällä kertaa Kultamosaiikki) pienemmät tuikkukipot, niitäkin myytiin 20e kappale, nyt olen saanut kympillä kaksikin.

Tässä netistä myyntikuva perusMytologia-sarjan hurrikaanista ja tuikkukipoista.
https://images.tori.fi/api/v1/imagestori/images/100176658463.jpg?rule=medium_660

Aivan huippuihana löytö oli joulurekka, sitä voisin pällistellä päivittäin, kuten myös aivan ihanat valotalot.<3
https://irc-galleria.net/user/Tamango/picture/131027344

Kuusessa on vaikka mitä, on tonttuja, poroja, kelloja, karkkeja, pieniä taloja, pähkinänsärkijähahmoja, auto- ja olkikoristeita, muumi-ja frozenpalloja, tavaraa enempi kuin ikinä. Hyvä kuusi tuohon tarkoitukseen, pitää ne perinteiset sähkökynttilätkin pystyssä kun oksat ovat napakammat, niitä sarjoja on kaksi.
Tottakai on myös palloja ja käätyjä.
Pelkästään tuon kuusen vierellä menee monta minuuttia jos yrittää löytää kaikki eri asiat mitä sinne on ujutettu. Sellainen kuusi on hyvä pienten lasten ihailtavaksi. <3

Mutta nyt täytyy alkaa lämmittämään, kun on tuo talvi taas ilmestynyt tänne loskan keskelle.
Voikaa mainiosti. :)

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   19.1.23 11:50:18

https://images.clasohlson.com/medias/sys_master/h58/hc9/68036567040030.jpg

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   20.1.23 21:11:00

Vilkaisin tuonne ketjun alkuun ja muistui siinä mieleen kuinka olinkin kipeä niistä kankku/selkähermoista.
Onneksi en tiennyt kuinka kipeä vielä olisinkaan, kun tammikuulla asiaa ihmettelin, tai kuinka kauan, että periaatteessa vuosi menisi ennen kuin pystyn kantamaan edes kahvikuppia.. :O

Nyt on parempi, paitsi että muutamina päivinä-öinä on tuo säärihaavasääri kiukutellut niin ettei nukkuminen ole onnistunut kuin pätkissä. Nytkin juilii ja kirvelee milloin mistäkin polven ja nilkan väliltä, pitää liikutella vähän väliä. Yritän nyt juoda litrakaupalla vettä jos se siitä ja jos se siitä niin huomenna heti potkukelkkalenkille kun on seuraa vahtimassa, etten kepsahda mihinkään penkkaan..
Hirvittää kun mieleen tulee kaikki veritulpat ja ties mitkä ja tulin niiiin sairaaksi kun se lääkäri sanoi etten selviä vuottakaan kun olen niin sokerinen ja lihava. :(
-Toivottavasti pysyn kurssissa ja pystyssä.

Lauantain juhlista yksi juttu:
Istuin siinä juttelemassa, kun yhtäkkiä tunsin kuinka olisi sellainen harso laskeutunut alas päälleni ja näin vilaukselta mielessäni laakean tumman montun ja huonekin tuntui hämärtyvän.
Kukaan muu ei huomannut mitään, joten ihmettelin hissukseen asiaa. Kun vieraat olivat poistuneet, niin olin uupuneempi kuin olisin olettanut ja hengästyinkin vallan kun menin vessareissulle.
Sama jatkui sunnuntainakin, ja maanantaina soitin Suutarilikalle, että jos hän viestittäisi sille hepulle, joka pystyy 'katsomaan' ja puhdistamaan epämääräisiä asioita, että onko jotain vai onko mielikuvitukseni ylittänyt itsensä.
Iltapäivällä oli jo helpompi hengitellä, onneksi.

Suutis soittikin sitten alkuillasta, että oli saanut vastauksen, eli joku oli langettanut kirouksen, heppu oli sen poistanut ja laittanut langettajan 'kuntoutukseen'. Kysyin kuitenkin oliko tietoa tekijästä, tiistaina taisi vastata että joku 'joka ei päässyt juhliin'.
-Tavallaan hyvin helpottavaa, kun ei ollut kävijöistä kukaan. :)

Toinenkin juttu vielä:
Siellä Suuliteatterilla kun kävin silloin 17v:n näytelmätuurausta katsomassa, jutustelin käsikirjoittajan kera, joka kertoi että tekee komediaa vanhainkotimiljööstä, jonka nimeksi tulee 'Loppusuora', jos hän pysynee hengissä, kun sairastaa syöpää.
Vuokraisäntäni, joka on kyseiselle kirjoittajalle sukua soitti perjantaina.
Hirvitti kun aattelin asian koskevan niitä muutamia kymppejä, joita vielä puuttuu lokakuun vuokrasta, mutta hän jutteli ensin niitä näitä sähkön hinnasta lumitilanteeseen ja sitten kertoi että Loppusuora on tulossa kesällä ja kyseinen käsikirjoittaja on kaavaillut minua psykologiksi ja tyttöjä hoitajiksi!
-Johan pomppas, miten edes muisti meikäläistä niin lyhyen näkemisen perusteella??

Mietittiin sitten tyttöjen kanssa, että 'pilataanko' kesän vapaus sitoutumalla kesäteatteriin, joka on vielä liki sadan kilometrin päässä..
Todettiin sitten, että kun on luvattu polttoaineet maksaa, saadaan mennä AinoMaijalla kimpassa rennosti, niin kait me tarjoudutaan.
Laitoin tekstarin ja vastauksena oli yksinkertaisesti 'Kiitos.' ;D
-Se jää nähtäväksi jatkuuko kiitollisuus, jos me ei osatakaan, mutta mietitään sitä sitten jos se eteen tulee.

Sitten kukkiin.
Laitettiin Suutiksen kera niitä hyasintteja hyötöön joulua varten. Hän saikin niitä kukkimaan ja pari tulppaaniakin vielä, mutta osin aukesivat siellä lehtien seassa.
Minulla näytti hiukan turhemmalta, mutta alkoi näkyä nuppurykelmää ja kasvoi ihan vajaaseen 30 senttiin asti kukkatähkä, kukkien osuus noin 20 senttiä.
Lajike oli tummaa punaviolettia, mutta tuoksu ihan hyasinttimainen.
Muutama erivärinenkin on pukannut esiin, joskin he aukovat itseään ilman kukkavartta, vaalea sinilila ja hennon vaaleanpunainen tuossa nyt ovat alimmaisia kukkiaan näyttäneet.
Eka kerta kun onnistuu edes tuon verran. <3

Asiasta innostuen laitan lähipäivinä muitakin pusseihin jääneitä sipuleita multaan ja katson mitä tulee.
Ne pitää ensin pitää hetken kylmässä, sitä jännitän etten sitten jäädyttäisi, kun porstuassa on hiukan kuin ulkotila.
Olisihan hienoa saada pääsiäiskukkiakin. :)

Miehellä alkoi taas päivystys ja on edelleen töissä ja kuulemma menee huomennakin samaa hommaa jatkamaan.
Suutarilikka repäisi ja lähti 18- ja 19v:n kanssa lähimpään pikkuiseen baariin/pubiin haistelemaan viihdettä.
-Hyvä ehkä heille, vaikka kumpikin oli ihan kypsä lähtemään minnekään, toinen reuhannut töissään Suutiksen lasten kanssa pitkät päivät ja toinen painanut opiskelua ja penkkarijuhlien valmisteluja koulussa.
Odotan mielenkiinnolla peräkylän kapakin tunnelmien kuvausta kun palannevat.

Mutta, mutta muuri sammuu ja hella myös, eli hyvät viikonloput kaikille. :)

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   31.1.23 16:25:53

Niin siinä sitten kävi, että näytelmään alustavasti päädyttiin.
18v on loppuunpalava hoitaja, 19v on eläköitynyt diakonissa ja meikäläinen se eläköitynyt psykologi ja vanhainkodilla puidaan byrokratiaa sun muuta ajankohtaista.

En ole vielä nähnyt vuorosanasettiä, mutta pelottaa, kun kuulemma rooliini on kirjoitettu jotain laulamistakin, eikä mitään perushumppaa vaan joku traaginen taidelaulu ja suoraan sanottuna niitä en tapaa laulella ajellessani lukiokyytejä.. ;D

Pitää ajatella jonkun viisaan sanoin, että 'moka on lahja', paitsi etten tahdo sitä lahjoitusta, 14 näytöstäkin vielä.
-Saas nähdä kuinka 'ämmien' käy.

Muuten on tasaista, suitsin tylysti omaa nettishoppailuani ja sehän tietysti tuottaa tulosta, kun ei näe myytävää, ei sorru ostamaan.
-Kasvipuolelle annan itseni mennä vielä jossain vaiheessa, mutta nyt kun on vielä muutama joulukamaloota tuossa tukkeena, niin en pääse istuttelemaan esikasvatuksia.

Suutarilikka haastoi ruoan kasvatukseen siemenistä..
Ihan ok muuten, mutta kun meillä on niin kylmä sisällä, että pelargoniat viihtyy talvehtimassa, mutta esim. kasvihuonekasvit eivät idä alta 20 asteen.
Hällä on joku kasvikaappikin.
-Voisin yrittää heittää ylimääräisen lasilevyn tai ikkunan tuonne entiseen vaatehuoneeseen ikkunoiden eteen, niin ei ainakaan suoraan tuulisi seinästä.

Selkä on parempi, mutta parina iltana olen jässähtänyt tuohon pöydän viereen palapelaamaan ja tuuli on käynyt lattian tasolla kylmästi ja kramppeja on seurannut, mutta pääosin saan olla hitaammin edeten rauhassa. :)

Aiemmin mainitulla 'pubikeikalla' ei löytynyt kuin muutama 19v:n lukiotoveri tarjoilijan asemassa, söivät sitten kun eivät juomisesta piittaa, eikä ole ollut hinkua uusintaan toistaiseksi.

Sukkien kutominen on tyssännyt aivan totaaliseen saamattomuuteen!
Kertakaikkista tervanjuontia on ollut, ei osu puikot käteen sitten muka missään välissä. :(

On tässä vielä talvea jäljellä könöttää tuossa takkatulen loisteessa, joten uskon vielä itseeni. ;D

Viimeiset Tori-kaupat vielä hiertää, kun ei nuo haut tunnu sopivan mihinkään aikaan yhtä aikaa. Huutonetissä on vielä kesken pari roskaromaaniostosta, isoa sellaista, mutta sitten olen 'kuivilla'. :D

Väliin on sellaista epämääräistä levottomuutta, kun tuntuu olevan välillä jotain liikaa tai vinkkelissä, mutta en oikein saa kiinni pohjasyistä.

Laiharia pitää taas yritellä tukea, jos tuo selkä antaa lähteä liikkeelle, joillain kävelypätkillä. Nämä kevään säät ja ainakin kelit eivät kyllä suosi mitään liikuntaa, aina tiet jäässä enempi ja vähempi ja yhtäkkiä muka ilta kun ajattelee aamusta , että tänään käynkin vähän lenkillä. :O
Täytyy nyt ryhdistäytyä priorisoimaan päiviään järjestykseen, muuten ei taida tulla kun joka iltainen harmittelu ja ihmettely, että mihin tämäkin päivä taas meni..

Huomenna on kuntouttava ja en kyllä tiedä mikä on ohjelmassa, ehkäpä taas ystävänpäiväkoristeita.
..joista tuli mieleen jotta pitääkin kaivaa pinkit paperit taas mukaan, kun ei sinne ole ilmestynyt niitä tänäkään vuonna. Käytettiin viikko sitten J:n kera varmaan viimeiset kartongit kortteihin, mutta papereita ei ollutkaan.

Pöhköä herätä tähän vasta nyt, kun ei siellä ollut silkkipapereitakaan, mistähän nekin ehdin kaivaa, kun olisi tuubakerhon harjoitus kuuden jälkeen..
-Pitää siis ryhtyä rupeamaan.

Heräsi myös kysymys onko täällä enää vain minä joka riipustelee keskenään, vai käykö täällä muitakin?
Jos käy, niin kertokaa nyt hiukan maailmastanne. :)

Kaikkea hyvää itse kullekin. <3

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   1.2.23 17:35:14

Kyllä käy, odotellaan sun kirjoituksia.

Ravit alkaa kohta, näkee edes netissä hevosia.

Oikein mukavaa helmikuuta sunulle ja perheellesi.

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   2.2.23 02:13:00

Niin pyysit mitä meille
Tavallista elämää, en osaa kuvata niinkuin sinä.

Olen kissoille portsari parvekkeen ovella, aamuisin ulos yksi, kaksi kerrallaan vartiksi, sitten yksi raapustaa ovea sisälle, toinen jää. sit ootetaan. kolmas ei just nyt haluakkaan vaan myöhemmin.

mitä ei tekisi näiden vuoksi.

Tilasin raapispuun 5 petiä ja useampi sisalköytinen jalka puussa.

pikkutyttö omistanut itselleen yläpedin, mamman kanssa riiteleevät siitä kuka siellä nukkuu.
pikkupoitsu siis kakara mamman toinen jälkeläinen on tyytynyt alapeteihin. kai se on tyttövaltaa.
hyvä ostos tuo kiipeilypuu, tykkäävät.

pari yötä sitten olin yksin kotona ja kissoilla oli ralli sata nolla parketilla, ei toiminu kiihdytys eikä jarrut. kissalla kävi tassut alla, mutta kissa ei liikkunut eikä jarrutkaan. törmäiltiin.
ei siinä voinut nukkua, ja sitten vielä vuorottain käytiin naaman edessä miaauuu nukutko... no en nuku!

nyt kun isäntä kotona ovat päivisin hereillä, saattaavat yönkin nukkua.

Viimeyö oli rauhallinen, yhden ainoan kerran heräsin siihen että joku nuuskii ja viikset, oli poitsu, joka oli menossa nukkuman petiinsä mun puolelle sänkyä. tämmösii täällä

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   2.2.23 02:31:28

mulla siis kolme Pyhää Birmaa
ovat kyllä persoonia, jokainen omanlaisensa.

mamma sylikatti ei koskaan tassua , rakastaa silityksiä ylikaiken kaikkien kaveri ei ujostele. tätä saa silittää, tulee syliin

pikkutytsä herkkis, hieman arka, mutta utelias, tulee kattoo vieraat ja omilla ehdoilla tulee luokse. tykkää silityksistä muttei syliin.

Pikkupoitsu miten sanoisi, on kiltti tiettyyn pisteeseen asti, kun menee silitys ohi saattaa purra ja raapia. Hoidettaessa kynnet hampaat on kiltti kun luottaa omaan mammaan. mutten antaisi kenellekään muulle kuin itselle harjattavaksi, on kiukku, mutta kiltti. Leikattiin liian myöhään, kun toivottiin siitokseen.

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   2.2.23 02:39:42

kaikki kissat leikattuja, rokotettuja sirutettuja passeineen.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   11.2.23 18:42:56

Tytöillä olevat kissat ovat ihan 'erakoita' eli katoavat jos tulee joku kylään. ;)

Penkkarit olivat torstaina ja 18v oli pukeutunut Tarun Sormusten Herran haltia Legolakseksi, kaverinsa oli Gandalf, sitten kuulemma oli Wingsejä, Daltoneita ja
vaikka mitä tv/elokuvahahmoja. :)

Tiet olivat muuttuneet jäisiksi, perä heilui ensin vasurille ja sitten oikealle mennessä, mutta pysyimme tiellä.
Takaisin hakiessa kävikin sitten köpelösti, ajoin keskellä soratietä ja jouduin ottamaan vauhtia mäennyppylälle ja palaamaan oikealle. Siitä sitten singahti vasurille ojaan ja sieltä pongahdettiin tien kautta perä edellä takaisin vasurille ja sairaan lujaa. :/
18v pysyi penkissä, minä ja myös tuubakin(20kg) takapenkillä, mutta käsivarsi tuli niin kipeäksi, lie ratti heilauttanut, kun pidin siitä kiinni, että saan vasta nyt vaivoin nostettua. 18v:llä ei ensin ollut mitään, mutta eilen iltapäivällä alkoi särkeä jalat ja selkä, nekin onneksi toipuivat tälle päivälle.
..mutta AinoMaija ei tykännyt, traktorilla nypättiin tielle, ajoin sen pari kilometriä kotiin, mutta jäähdytin hajosi, rengas tyhjeni ja ties mitä kun Miäs ei ole vielä kokonaan kartoittanut tilannetta.

Jestas ja oli loistavaa ettei muita kulkijoita ollut kuin perässä tullut auto, jonka kuski tuli ja kysyi onko teillä puhelinta.
-Taisi olla tärkeintä, ei se oltiinko muuten kunnossa.. ;D
18v kysyi heti kun vauhti pysähtyi olenko kunnossa, ihan ok, mutta oli kuin olisi katsellut elokuvaa, hällä kun oli se Legolas-puku peruukkeineen päällä. ;)
https://cdn.europosters.eu/image/750/art-photo/legolas-i142869.jpg

Tytöillä on soittotunti maanantaina, saapi nähdä onko Ainis pelastettavissa siihen mennessä..

Muuten olen ollut jumissa, en siis edennyt kuin laiharissa 2 kiloa alaspäin. :)
Parempi sekin, mutta vielä on pöydät tyhjäämättä esikasvatuksia varten, hyvä että vielä on aikaa. :)

Voikaa hyvin ja pysykää tiellä. <3
-Onneksi alkoi lukuloma.

Lähettäjä: Pohjalla 
Päivämäärä:   12.2.23 09:16:50

Ollaan täällä taustalla.
Viikon "kohokohta" on, kun olet käynyt kirjoittamassa ajatelmiasi.

Kiitos.

Omassa elämässä elän pahasti pudonneena taas pohjalle, mutta sinun juttusi pitää vielä mielenkiinnon elämään yllä.
Kaikki päivät on tervanjuontia ahdistuksen kera, masennus kivasti tässä kaverina, joka ei malta jättää yksin.

Järki sanoo, että kyllä tästä taas noustaan, niin kuin feeniks lintu tuhkasta...
Mutta henkinen tasapaino ei nyt ole ihan sellainen, että voimia olisi ruveta kasaamaan tuhkasta lintua.

Toivoahan on, niin kauan kuin jaksaa uskoa.
Mutta entäs jos usko on jo koetuksella. Kaikki mitä koitat tehdä, leviää käsiin. Vähän kuin omakotitalon remontti; jotain kun saat valmiiksi, niin seuraava kohta jo odottaa remontoijaansa, eikä tekeminen lopu koskaan.

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   12.2.23 16:40:24

Oikein mukavaa sunnuntaita kaikille.
Täällä oli aamulla upea auringon nousu.
Miehellä oli eilen 53v synttärit. Laitoin possun ulkofile pihvit, aurajuusto perunat, paahdettua sipulia ja paprikaa ja tuore salaattia ostin jonkun ruusun juurineen( sanon näin kun en tykkää ostaa leikkokukkia, nää saattaa kasvaa vielä)
Nyt vielä kauppaan kun huomasin ettei multaa ja olisi inspiraatio laittaa tomaatit, chilit ja paprikat multiin.
Niin miten mä pidän tuon ruusun hengissä? On nuppuja monta... en oo aiemmin tuollaista hoitanut. Tirsku hoitoneuvoja
T Heli

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   12.2.23 16:44:59

Pohjalla

Kirjoittele sinäkin tuntoja ja tapahtumia elämästäsi tänne.

Ja tirsku, hyvä ettei sattunut pahemmin.

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   12.2.23 16:48:20

Tirsku täytyy ihailla sun mielikuvitusta kaikissa penkkari ja Halloween vaateeissa ja decossa

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   12.2.23 16:57:13

Niinpä, pohjalla ollaan hiukan niin kuin jumissa kaiken suhteen, mutta, siinäkin on se mutta, ihmisen kova meno ja alituinen alitajuinen suorittaminen uuvuttavat, vaikkei itse huomaa, mutta tulee siitä, että välillä se nollaus on hyvä juttu.
-Jos ihminen ei nuku, niin hän kuolee, koska uni on välttämätön irtiotto niin henkisesti kuin ruumiillisestikin.

Joskus myös se totaalinen tyhjäkäynti, eli ei jaksa mitään, ei ketään, ei kiinnosta mikään, on lepotila, jota on erheellisesti alettu pitämään, tässä suoritus- ja pätemiskeskeisessä maailmassa, pahana ja vääränä.

Positiivisesti 'pohjalla' pitää antaa aikaa itselleen.
Feeniks-lintukin tarvitsi paljon kuumuutta ja voimakasta tulta uuteen nousuun, eli ei lähtenyt lentoon ihan sytkällä. :)

Ihmisellä on uskomaton kyky nousta aina vaan uudelleen ja uudelleen mitä syvimmistä syövereistä.
Katson kauhulla kuvia noilta maanjäristysalueiltakin ja harvoin, juurikin sitä myötäelämisen tuskaa välttäen, mutta niin vaan heistäkin suurin osa selviää jaloilleen.

19v:llä on taipumusta synkistellä ja hällekin väliin muistuttelen kuinka paljon huonomminkin voisi olla, joten hiukan kiitollisuutta ja kevennystä toivon ajattelevan aina angstin iskiessä ja mikä tärkeintä nuorilla on aina kiire, kiire elämään ja ties mihin, se ei käy, pitää antaa itselleen aikaa.
-Kyllä kaikkeen ehtii kun pystyy ja kykenee, ei tarvitse olla kaikkea juuri nyt, eikä elämä ole eletty jos viettää luovaa joutilaisuutta joitain aikoja ihan hyvällä omallatunnolla. <3
https://www.youtube.com/watch?v=HyqOjDGj1HY&ab_channel=RainerFriman-Topic

..ja tuosta 'käsiin leviämisestä', olen jokseenkin tullut siihen tyyneen lopputulokseen, että kaikkeen saa suhtautua jo etukäteen hiukan skeptisesti, eli lähteä juttuihin kokeiluajatuksella, hyväksyen jo etukäteen suunnitelma b, c, d jne, silloin ei putoa korkealta, mutta voi myös onnistua, eli aina kannattaa rakentaa ja yrittää. :)

-Kun selkäkankkujumini oli aivan kamala, muistin iloita jokaisesta hetkestä kun ei sattunut, nyt kun sattuu harvemmin muistan kiittää siitä kun pääsen liikkumaan.
Kiitollisuus kasvattaa nöyryyttä, mutta myös vahvistaa oikeutta olla omia ainutlaatuisia itsejämme. Aina kaikessa voi parantaa, jos sattuu kiinnostamaan, mutta voi olla ihan niine hyvineenkin.

Elämä on kuitenkin elämistä varten ja sadetta seuraa pouta, ennemmin tai myöhemmin. :) <3

Poudasta puheen ollen, oli aika ikävää kuulla että meteorologi Pekka Pouta joutui sairauslomalle katkaistuaan kolmesta kohtaa sääriluunsa.
-Miten suuresti toivon hällekin toipumista, lievitystä kipuihin ja tsemppiä.

..Kuten todettu aina voi olla huonommin ja nyt on hyvin kun ei ole huonommin. :)
Sinullakin on jo paljon paremmin asiat kuin aamulla.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   12.2.23 17:02:22

Kun ruusu on kukkinut, niin vähennä huomattavasti kastelua, mutta pidä valossa ja toivotaan, että jaksaa sulaan maahan asti. :)
Lannoita hiukan nyt kun kukkii, äläkä kastele liikaa.

Valoa pitää olla taimetuksessakin, ettei kasva niitä pitkiä ja honteloita.
Juurrutetaan ensin siellä yli kahdessakympissä ja siirretään kasvivalon alle viileämpään jatkamaan, että saadaan ne vahvat varret, jotka jaksavat kantaa ne 'suunnattomat' sadot sitten kesällä. :D

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   12.2.23 20:17:12

Kiitos neuvoista, kerrostalossa asutaan, joten parvekkeelle.
Ostin tänään lisää siemeniä, kesäkukka sekoitus ja unikko pioni.
Ei ollu lähikaupassa multaa, sen verran on että saan tomaatin siemenet multaan.
Parveke on ilta aurinkoon niin mietin et laitanko ikkunalaudalle, mut sitten on nämä katit, joko syödään versot tai tiputetaan.
mukava ois jos sais parvekkeelle salaatit, tilli, persilja ruohosipuli ja vaikka sankossa valkosipulia.

voi voi sit jos mahtuu niin perunaa sankoissa. ukko ei välitä uusista perunoista mut minä nam.

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   12.2.23 20:19:14

Ja mikähän mun peikonlehdellä, ruskistaa lehtiä, en oo paljoa kastellut nuupahtanut. jos kokeilee multaa niin on pinta kuiva, mut kosteahko syvemmällä.
pitäisiköhän laittaa isompaan ruukkuun?

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   12.2.23 21:30:52

Minulta kuoli noin vain lehti kerrallaan lyyraviikuna, enkä todellakaan tiedä mihin, oli korkeakin liki metrin ja oi tehnyt uusia lehtiäkin, sitten vain ruskettui lehti kerrallaan.
Samoin nyt syksyllä kuoli apostolinmiekkakin, ihan noin vain, joten aikas ihmeissään ollaan täälläkin päässä huonekasvien suhteen.

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   12.2.23 21:58:48

mä onnistuin kerran saamaan sitruunan siemenestä n. puolen metrin kasvin, talven tullen lakastui kun ei ollut tarpeeksi valoa. Ihania oli ne lehdet, tuoksui raikkaalta sitruunalta.
pitääkin nyt taas uudestaan koettaa laittaa.

ed asunnossa ei ollut parveketta, joten ei ollut kukkia tai mitään, viherkasvit vain.
nyt iso partsi.
miten tuo amaryllis, en saanut sitä viileään, mut oli pimeässä, nyt kastelin vähäsen. tämä siis toissavuotinen.

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   12.2.23 22:05:24

niih ja miten voi olla mahdollista et punkit tuli mun kukkiin 5 krs. piti hävittää kaikki parvekkeelta tämä muutama vuosi sitten. mulla pajupunotut parvekehärdelli, ja niissä viimeksi nää ötöt, nii ne olleet nyt tuolla kylmässä tämän talven, pitääkö ne jotenkin desinfioida ennenkuin istutan uutta kesäksi.

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   12.2.23 22:23:03

perunoista sellainen hupijuttu
mun edesmennyt äitini toi vävypojalle kesällä edellisvuoden perunoita laatikollisen, kun ne uudet ei maistuneet. aina piti oottaa syksyä et voi kotona keittää perunoita, no nyt on pakastehyllyssä kaiken näköstä perunaa, mut silloin ei ollut.

toinen miehen miete: jos syö lihakeittoa ja juo maitoa, menee huulet ruttuun. tämäkin teoria kumottu, hyvin menee jauhelihakeitto.
monta muutakin asiaa on oppinut meidän yhteiselon aikana, mut sieniä en ole saanut syömään, se on mun yksinoikeus. sienet sipuli, smetana nam.. Anoppi aina mulle laittaa.

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   13.2.23 03:00:06

anoppi siis laittaa purkin suolasieniä ja maustettuja suppiksia.
Appiukko laittaa hirvenlihaa ja omalta isältäni saanut omassa saunassa palvattua possua..
Hyvin on lihassa pysytty.

Mummolassa oli aikoinaan lohilampi. 400g istutettiin keväällä, syksyllä kiloisia. muutama tais jäädä seuraavaan vuoteen. vesi tuli lähteestä, hapekas ja puhdas. Syvyyttä lammessa oli n. 3 m.

Mä menin Vili kissan kans autolla sinne ja ovet auki, istuin kallioportailla lammen vieressä ja nakkelin lohille katkarapuja, kiersivät ympyrää pinnalla.
Ei haitannu lohia iso musa mitä auton kajareista, vaara kaikui.

En itse silloin voinut kalastaa, tuntui pahalta, kun olivat kalat niin lähellä, kissaa kyllä kiinnosti. tämä kissa siis mun ed. mennyt Wilhelmiina

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   13.2.23 03:28:10

pohjalla:

kerro vain miltä tuntuu, arjen iloja ja suruja.
Hyviä muistoja elämästä.
Ei täällä murehdita.
Hyvältä tuntuu kun saa puhua tai siis kirjoittaa, sana vapaa.
mulla säpo tuolla jos haluat kirjoittaa, Tirsku mut tietääkin.
niin muuten Tirsku laita mulle säpoon sun osoite laitan jotain tulee

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   13.2.23 15:16:03

Maanantaita :)

En ole käynyt saarilammellani lainkaan kun lumi tuli, mutta eipä siitä koon puolesta
kalalammeksi olisikaan.
Muksut pelottelivat että ostavat sinne salaa kultakaloja ja siinähän sitten ihmettelen kesällä kun joku syö sammakonpoikaset.
-Eläintenpitokielto estänee senkin huvin, että olisi edes rapu akvaariossa, joten eipä huolta. ;D

Eilen yritin hiukan alkaa siivoilla, sillain oikeasti tämän vuoden olemattomuuden jälkeen. Poimiskelin roskia lattialta ja siirtelin hiukan esineitä paikasta toiseen.
Yöllä tuntui kuin olisi rehkinyt tunteja ja OIKEAn puolen kankussa tuntuisi kuin iskias uhkaavan. Kyllä on kypsää! :(

No, yrittelen silti käynnistyä pitämään huushollin lankoja käsissäni.
Ulkona on niin liukasta ja kenkävarastoni niiin onnetonta, etten voi edes kävelemään lähteä, kun aina on jäätä ja vettä ja taas jäätä ja vettä.
Voimistella en vainenkaan uskalla, ettei joku taas mene paikoiltaan väärässä liikkeessä. Tuntuu ihan tikku-ukolta tai robottilelulta. Äsh!

Mut kyllä se varmaan tästä etenee, kun vaan hissunkissun, kuin varkain, pyrkii eteenpäin.

Tuota iskiasjutskaa en kyllä enää tahtoisi, en totisesti, ei tätäkin vuotta pilalle, kiitos.

Tytöt saavat etätunnin vielä tänään ja hyvä niin, ei tarvinnut liikkua autolla minnekään.

Näytelmän käsikirjoitusta olen väliin lueskellut, on siinä yhtä ja toista muistettavaa, harmi vaan kun kaikki on niin kaukana, eli tulevat harjoituksetkin ovat 70km päässä ainakin.
Mutta siitäkin pitää vain selvitä. :)

Laihtua täytyy myös, että jaksaa tehdä ja laulaa ja liikkua.
Liikunta auttaisi siinäkin..

Kumman aikaisessa on nämä kevättä enteilevät ilmat.?? Kyllä sitä ennen on saanut sen tammi-helmikuun ihan talvikelissä viettää, mutta nyt jo 'räystäät tippuu' ja hanget alenee. Olisi loogisempaa ja reilumpaa, pitää talvi talvena ja kevät alkaisi sitten maaliskuun puolessa välissä.
Onkohan tämä sitä ilmastonmuutosta vai tuuria vai mitä ihmettä, linnut ja kasvitkin alkavat sekoilla ja mistä karhutkaan löytää ruokaa, jos liian aikaisin liikkeelle kömpivät?

Keväästä puheenollen täytyy itse hypätä kyytiin ja tosissaan kuljetuttaa huushollista tavaraa pois että saa niitä esikasvatuksia.
Hmm.. lasihyllyillä voisi saada lisää tilaa ainakin ikkunoille myös porstuaan ja tuonne vaatehuoneeseen, nyt niitä on yläkerta täynnä ja ne täynnä pelargonioita. :)

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   13.2.23 18:02:36

Mä kävin haavilla hakemassa ruutanoita suolammesta lohille ruoaksi.
Taitaa ne ruutanat kasvattaneet populaation lampeen.
Paremmman makuisia lohet kun syö muuta kuin papanaa.

MammaKissa onnistui tänään kaatamaan mut, olin kävelemässä olohuoneeseen, ja mamma sata nollaa mun eteen, piti varoo etten satuta ja kaaduin itse, nilkka jonka jo kerran satutin kissan kanssa rappusissa vääntyi, no huom3enna on varmaan turvonnut.

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   13.2.23 18:06:52

löysin hyvän radiokanavan kasari, kuuntelen kuulokkeilla puhelimesta.
Oikein mukavaa alkavaa viikkoa lukijoille ja mieluusti lisää muita kommentoijia.

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   13.2.23 18:08:45

Tirsku KOI kaloja

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   14.2.23 00:54:45

Mulla oli niitä ruutanoita myös akvaariossa, veikeitä kaloja. Hitaita liikkumaan, tottuvat käteen vedessä ja tulivat syömään ns. Kädestä.
Setäni kanssa käytiin hakemassa niitä suolammelta mopolla.
Aiemmin penskana löysin mätiä, oli mulla puolikkaassa tynnyrissä paljon kalanpoikasia. Pääsivät järveen myöhemmin.
Sitten ensimmäinen kalakokeilu, setäni teki pieneen puroon padon ka kesän oli 3 järvitaimenta ja kirjolohta.. Jännä vaan kun olis isällä käymässä viikonlopun oli kalat "karanneet" no pakkasesta löyty sen kärkeen kalaa.
Harvoin kerran 10 v kun meen mummolaan, pitää ajaa sen puron yli, muistan kalat.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   14.2.23 21:56:34

Meillä oli pihassa lapsena ollessani pieni lampi tosi pieni pari neliötä. Siitä otettiin tiskivesi kun ei ollut vesijohtoa ja kesäisin siinä oli sammakoita.
Niitä ruokittiin mm. jauhelihalla ja kun oli kuiva kesä niin kuskattiin lisää vettä järvestä, että sammakot selvisivät.

Yhtenä vuonna ei tapahtunut oikein mitään ja kun jo pakkasta alkoi tulla pyydystettiin loput takajalkaiset nuijapäät astiaan, tein pahvilaatikosta terraarion ja siellä sitten hyppivät.
Meillä oli silloinkin kylmää sisällä ja eivät ne sitten kesään ehtineet, mutta pitkään siellä pomppivat, niin että hännät hävisivät ja olivat ihan minisammakoita.

Myöhempänä kesänä meillä oli akvaariossa huntupyrstöisiä kultakaloja ja päästimme ne lampeen akvaarion hajottua. Oli ihan vaan kaksi jalkaa maton päällä, niin halkesi seinä yhtenä yönä.
Savukoivuparketti tykkäsi hyvää ja se plyyshimattokin.

Vesi lammikossa sameni ja hupeni, sammakot hyppelivät pois ja kun pohjalla oli enää joku ämpärillinen, niin tsuumailin olisiko vielä sammakoita jäljellä, niin eikös heilahtanut kultainen kylki rutakossa! :O

Siellä ne mulivat edelleen, kullanvärinen ja valkoinen kultakala, olivat lihoneet liki kämmenen kokoisiksi. :)
Otettiin sieltä isompaan akvaarioon ja elelivät siinä vielä aikoja, mutta tuo lampiepisodi jäi kyllä mieleen. :D

AinoMaijalla käytiin äsken Tuubakerhossa, toimi ainakin sen reissun.
-Aamulla lähden yrittämään kuntouttavaan, liukastakin luvassa, taidan lähteä HYVIN aikaisin ja ajaa hissukseen.

Yhtään en tiedä mitä toimitetaan, kun pari viime viikkoa 'tehtiin' ystävänpäiväkortteja. Viime kerralla seurusteltiin kyllä vain Herra V:n kanssa joka oli viimeistä kertaa ja oli leiponut rahkapiirakkaa. :)

Eiköhän sitä jotain kehkeydy.
..tai sitten vaan istuksitaan ja odotellaan neljän tunnin kulumista.

Odotan mielenkiinnolla kolmea asiaa:
1. Mitä uusia nuotteja saanemme perjantain harjoituksissa?
2. Olenko laihtunut kun lauantaiaamuna kipuan vaa'alle?
3. Joko saamme harjoitusajan näytelmään?

Laiharia olen vietellyt melko tarkasti, jopa sapettaa, kun tehtiin eilen 10 litraa hernekeittoa, mutta laitettiin se ilmeisesti liian myöhään astioihin ja kylmään, koska kannet olivat poksahdelleet auki ja koko rokka pilalla. :( :(
-Olisin niin sitä mielelläni syönyt, kaksi kiloa jauhelihaakin meni ihan hukkaan.
En sitä sitten saanut yhtään lautasellista kun valmistui vasta puolenpäivän jälkeen ja ilman jäin sitten kokonaan kun pilaantui.

Parempi tuuri seuraavalla kerralla. :)

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   13.3.23 22:50:58

Nyt onkin jo liki kuukausi kulunut, paljon on ollut pakkasta ja luntakin välillä, mutta ei pahemminkaan yli -20, eikä luntakaan puolta metriä, kevät siis tulossa. ;D

Mitä on tapahtunut?
-No ei sitten oikeastaan mitään.
Olkavarteni ei ole antanut metsäänajon unohtua, mutta helpottanut huomattavasti.

Laitoin siemeniä itämään lämminvesivaraajan päälle katonrajaan, itivätkin, otin alas enkä heti ehtinyt ottaa asiakseni, niin tomaatintaimet venyivät liki kymmensenttisiksi soiroiksi joiden päässä oli pienet sirkkalehdet.
-Laitoin valon alle pois pussista ja siinä ovat sinnitelleet muutaman viikon. Tsinniat ottivat ja kuolivat, mutta vielä tomaatit ovat elossa ja lobeliankin minitaimet vielä jokseenkin.

18v:llä alkaa huomenna YO-kirjoitukset, toivomme parasta, mutta keli huollettaa oikein tosissaan, nyt jo pyryttänyt lunta ja säätiedotuksen mukaan aamulla olisi vesikeli. Se tarkoittaa kiiltävää jääpintaa tuolle soratielle ja hirvittää, kun sinne on päästävä ajoissa ja vaikka kuinka aikaiseen lähtee, niin matka voi olla toooosi hankala. :(

Hiihtolomalla maanantaina tuli Trubaduuripojan tytär ja kohta myös Heppalikan lapset yökylään, tiistaiaamuna ilmestyi vielä seitsemältä vanhimman tyttären neljä lasta ja sitten kohta naapurista Suutarilikka kuusine lapsineen..
Kaikki menivät laavulle, tekivät nuotion ja söivät makkaraa, vaahtokarkkia ja mehua ja minä olin sisällä. :D
Naapurit lähtivät pois, pojantytär ja Heppalikan tytär jäivät.
Ke poistui Heppalikan tytär ja viikonloppuna pojan tytär.
-Sitten oltiin taas omillamme ja tyttäret tuumasivat että 'meni loma aivan hukkaan, eikä tuntunut lomalta'

Öööö? Emme olleet ennen sitä olleet missään, eikä meillä ollut ollut ketään kylässä, -siis mikä 'loma' vasta se hiihtoloma muka oli..?
Totta lienee että se oli lomaa soittoharjoituksista ja -tunneista, mutta nekin ovat kuitenkin iltaisin tapahtuvia harrastuksia, eli ei niin vakavia. :)

Kuntouttavassa väki vaihtui taas kerran, nyt vaihteeksi vetäjäpuolelta kaksi jäi pois, mutta vielä ei ole nähty korvaavia. Joku huhu kulki että seuraava 'pätkätyöllistetty' olisi joku artesaanitaiteilija, sehän olisi villiä noin käsityöryhmää ajatellen.
Mitä sitten on tehty?
-Minä olen tehnyt paperikukkia, yhden kukan teki myös Rouva M.
Pitäisi taas koristella kahvion pöydät pääsiäiseksi.
Tein viime viikolla kymmenen rullaa kartongista ja nyt kait sitten päällystän ne tapetilla, laitan koristenauhan ja teen niihin kukkia.
-Mieletön käsityöRYHMÄ. ;D

Yritän tehdä niitä kukkia täällä kotona, niihin ei montaa mene per 'maljakko', mutta pöytiä on kymmenen.
Saapahan taas näprätä, ei tule tylsää. <3
..ja jos ne eivät niihin pöytiin kelpaa, niin sittenpähän on pajamme(yksi huone) pöytä täynnä pa
Nuoriso-orkesterin soitot normalisoituivat taas keskiviikolle ja uusia kappaleitakin tuli, Lady perikukkia.
Gagaa, Hobitteja, Kapellimestarin omia vemputuksia ja aloittaneiden orkalle Vaarilla on saari, Off Track ja Limbo rock.
-Ihan hyvä juttu, niin ja meille tuli vielä tämäkin:
https://www.youtube.com/watch?v=MTNYpVSxr1o&ab_channel=PuhkPilliPundidPPP
https://www.youtube.com/watch?v=FTXrFmAN0Hg&ab_channel=juhshyanlin
Meitä on kylläkin aloittaneissa vain ehkä kymmenen henkeä. :)

..ja jotain kummaa on kuitenkin tapahtunut, soitan käyrätorvea paremmin kuin olen tähän asti soittanut, en tiedä miksi näin on päässyt käymään, mutta ehkäpä 'oppia ikä kaikki'. :)

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   16.3.23 16:46:15

Niin, vein kuntouttavaan parikymmentä paperikukkaa, Rouva M:n kera tehtiin ne 'maljakot' valmiiksi ja pari yksinkertaista liljaakin ehdittiin tekaista, mutta ei vielä ollut tarpeeksi kukkia maljakoihin, joten viikolla eteenpäin niiden valmistuminen.
-Täytyy tehdä niitä kukkia sitten taas varmuuden vuoksi täällä kotona, kun ei ikinä tiedä mikä siellä odottaa kun sinne menee.

Kirjoitin parista lähteneestä henkilöstön puolella, niitä olikin ainakin neljä, unohdin että itse pomokin siirtyi toisiin hyvinvointialueen tehtäviin.
-Harmi, oli hyvä pomo, älyllinen ja mukava, kuvioissa jo vuosia.

Soitosta sen verran, että kyllä se hiontaa vaatii tuon vekottimen hallinta edelleen. Vaikka on tämä ihmeharppaus tapahtunut osaamisessa, niin kyllä eilen taas tuli takaisinpäin, kun oltiin harjoituksissa. Ei siitä kukaan sano, mutta itse tietää tunarointinsa ja kyllä se kapellikin sen tietää, muttei hienotunteisuussyistä mainitse. ;D

Keli oli aivan kamala eilenkin, ihan sai mennä ryömiä kakkosella jäätiköllä. Soittoharjoituksiin lähdettäessä jäin heti ekaan notkoon ja 'tuurilla'(tai sairaan kehittyneellä taidolla) siitä päästiin takaisin putoamatta penkan yli ja uudella yrityksellä ylös asti, myöhästyttiin vartti.
Asfalttitie oli ihanan sulaa ja lähes kuivaa, sitä on sentään liki 20 kilometriä.
Harjoitus kesti puoli kahdeksaan siitä varttia yli viidestä ja kun tultiin ulos niin kaikki oli LUMEN PEITOSSA!
-AinoMaijasta skraapattiin ja harjattiin tavaraa kymmenkunta minuuttia, ennen kuin päästiin lähtemään ja kaikki tiet lumessa. :O
Se eduksi mainittakoon, kun se oli satanut ensin räpäskänä ja jäätynyt ja sitten vielä lumena päälle, niin pelkäämäni soratie oli rouheasti kuorrutettu, jolloin renkaat pitivät paremmin. ;)

Aiemmin mainitsemani lumen mitta puoli metriä tarkoitti siis ettei kerralla ole satanut niin paljoa, mutta asumme kuitenkin sillä alueella missä maassa on ollut yli 60 senttiäkin, eli hangen keskellä ja oikeassa talvessa saa elellä.

19v:n auto on parkkipaikalla ja ohikulkeva kulkuväylä yli oven alareunan, eli kyllä lunta on ja katoilta on tullut yli metriset penkereet, eli uida saa kun nuo alkavat sulaa, ellei niitä kuskaile tuonne alamäkeen. ;D

Maitoreissuun pitää nyt tästä yrittää.
AinoMaija on väärinpäin parkissa, kun Miähen mersu on pukeilla siinä mistä yleensä saa tilan kääntyä.
Aurinko on ihanasti paistanut koko päivän, joten nyt tarvitaan taas sitä 'tuuria', että saa auton ympäri ja sen mäen ylös. Maitopaikka on tuolla tietymättömien taipaleitten takana ja olen ihan ahdistuksissa miten sinne selviää näillä keleillä, mutkaista ja mäkistä soratietä ainakin 15 kilometriä.. :(

Mutta suomalainenhan lähtee yrittämään sen harmaan kivenkin läpi, joten muut vaihtoehdot ovat vähissä..

Palaillaan taas.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   16.3.23 20:29:08

Oli ihan ok väylä, kuusia pitkin tietä varjostamassa eli eipä ollut sulanut jääpinnalle kuin ihan muutamissa kohdin. :)

Miäs kertoi äsken tultuaan että oli kääntänyt autoni lähtösuuntaan, eli yritys saada 18v YO-kirjoituksiin< aamulla on ainakin pohjustettu.

Itämisjutskani olivat taaaas venähtäneet hujauksessa(2päivää) sinne kymmeneen senttiin, tällä kertaa ne tsinniat. Viimeksi ne kuolivat kaikki, kun otin alas viileään, saapas näkee kuinka tällä kertaa käy.

Huomio kaikki jotka jotain aiotte esikasvattaa:
Tiistaina on uusikuu ja nouseva kuu vetää siemenet ylös maasta, joten ensi viikon alusta siemenet purkkeihin. :)

https://www.youtube.com/watch?v=cIp3f9bp_K8&ab_channel=ven%C3%A4j%C3%A4nkieli.com

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   17.3.23 10:26:39

Täällä laitettu jo helmikuussa tomaatit paprikat ja chilit.
Kesäkukat laitettu itämään.
Ystävälleni lähetin keskiviikkona yllätyksenä postiin useamman siemenpussin.
Tykkään aina välillä yllättää kirjeellä, kortilla tai paketilla.

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   17.3.23 15:21:07

Hauska juttu tuo muidenkin muistaminen, minultakin jäi ne joulukortit sitten vallan postittamatta, ehkä jos nyt noita pääsiäiskortteja kokeilisi saada liikkeelle.
-Taidan kyllä olla myöskin osoitteetkin hukannut..?

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   17.3.23 15:30:37

Jos siis jälleen kortin tahtovat ilmoittautuisivat sähkikseen.. :)

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   17.3.23 16:07:18

Kamalan kalliiksi on posti merkit menneet. 2.10 e. Muistan kun ikimerkit oli 0.80 e .
Laitoin tänään vielä kortin isäni vaimolle.
Ihme ja kumma, posti oli onnistunut viemään ystävälleni siemenet 2 vrk.

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   17.3.23 16:14:08

Tirsku laitoin postia.
Osoite muuttunu