Kirjoita uusi viesti  |  Alueen etusivu  |    |  Etsi  Alas ⇓   
  Tirsku Topa

Lähettäjä: kolme tammaa 
Päivämäärä:   7.1.22 13:58:17

Tirskun kuulumisia.

Tein sulle oman topan, kun edellinen katosi.

Ei asiatonta keskustelua, kiitos

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: Q 
Päivämäärä:   7.1.22 14:47:31

Toivottavasti löydät tänne ja jatkat kuulumisten kirjoittelua, niitä on aina mukava lukea :) Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi.

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: kolme tammaa 
Päivämäärä:   7.1.22 15:41:01

Samoin myös minulta. T Lähetit mulle kissakortin.

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   10.1.22 13:32:14

Täällä ollaan, ainakin niin kauan kuin joku paha iskee linjoille. :)
Kissajoulukortti on vielä käsillä, kun onnistuin osoitteen hukkaamaan. ;D
Löysin sen eilen kun etsin tunnuslukukortin käsiini ja siinähän se oli.

Jälkikoronaa on tullut nyt podettua oikein huolella, ei todellakaan voi sanoa että tällä taudilla on jotain yhteyttä kausiflunssaan kuin vain ehkä nopea tarttuvuus henkilöstä toiseen. :/

Sain sen järjettömän viikkoja jatkuneen kutinan silloin pari viikkoa itse sairastamisen jälkeen, se alkoi sitten asettua ja edelleenkin tulee yhtäkkisiä kuin kohtauksia kun alkaa vain kutista mistä vain ilman syytä, mutta ne menevät onneksi ohi pian.
Sen sijaan se kolmisen viikkoa sitten alkanut hiustenlähtö on aivan mahdotonta!
Ensin lähti tavallista enemmän, se on sen jälkeen vain kokoajan kiihtynyt, tänäkin aamuna pingispallon verran keräsin harjasta.
Aloin mielenkiinnosta kerätä niitä sellaiseen kahdella nyörillä vedettävään pumpulipussiin, nyt se on jo puoliksi täynnä.
Eikä loppua näy, kaikista hiuksista koostuva n.25cm palmikko on pikkusormen paksuinen, ohimoilla on jotain hapsottavaa untuvakarvaa kasvanut hiusten tilalle joka sojottaa minne sattuu. ;D
-Eilen illalla kiittelin miestäni etukäteen siitä, ettei hän jätä minua vaikka tulisin kaljuksi. ;D
Hän vain totesi että sitten mennään peruukkikauppaan silmäniskun kera, totesin että en sitten suostu vaatimattomampaan kuin Dolly Partonilla. :)

Välipäivät vietin taas Arvauksen ja kodin välillä kun se ruusu iski jälleen. Jättisuuret kuukautiset painoivat hemoglobiinin liki sataan ja kuume hoiti loput ettei meikäläisestä ollut kyllä mihinkään.
Varaosavävy oli ottanut edellisenä päivänä kun minua hoitoon kuskasi koronapiikin ja en tiedä saatiinko siitä sekä heidän perhe että meidän perhe rankka flunssa TAAS.
Minulle kävi jälleen kehnommin, ei vaan saanut happea, vaikkei kuumetta ollutkaan, ulkovessaan mennessä , matkaa noin 20m, piti pysähtyä haukkomaan henkeä puuhun nojaten että pääsi perille ja takaisin tullessa retkotti penkissä keuhkot selässä kun yritti kiskoa ilmaa. Aivan uskomatonta kerta kaikkiaan.

Aloin jo epäillä demonihyökkäystä ja pyysin tyttären kysymään joltain jonka tiesi puhdistelevan örkeistä tarkastamaan missä mennään.
Mies vastasikin muutaman tunnin päästä että kolme matalavärähteistä henkeä hän oli poistanut ja nähnyt samalla että talossa asuvilla vanhemmilla on energiatasot tosi matalalla..
-Niinpä niin, hiukkasen matalalentoa ilmassa. ;)

Sairauksissahan on tärkeää sulkea pois syitä ja sitten löytyy ne oikeat syyt joihin pitää pureutua tarkemmin.

Pari aiempaa demoniatakkia olen kuullut kohdanneeni vasta perästä, paitsi niistäkin toisen poisti meedio tapaamisella vaikken etukäteen tiennyt miksi en saa hengitettyä ja siksi tiesin kysyä jo tässä vaiheessa.
Olo on parantunut siitä lähtien, joskin kun hoksasin sen mahdollisuuden aloin itsekin siunailla nurkkia ja pyytää vapautusta ylimääräisistä riesoista, eli hyöty varmaan oli siitäkin. :)

Trafilta tuli se lappu että menetän c-ajo-oikeuden jollen synttärini kulmilla toimita lääkärintodistusta ja vaikka niitä labroja renkattiin sen ruusun aikaan niin sain nyt uudet lähetteet tilattua 55-vuotistarkastuksen helmikuun ekalle.
Positiivista oli että vaikka olen tällainen läskipallura, niin kolesteroli oli vain vähän päälle neljä, mutta sokerit olivat korkealla ysiä ja paastoarvokin 9,3 eli sokeriliemessä muhitaan.
Painoa olen nyt saanut putoamaan kolmisen kiloa ja lisää pitää lähteä, jos saisi sitä sokeriakin alemmas. On tässä muutama viikko aikaa. :)

Joululahjat saatiin paketteihin vasta joulupäivänä ja ne ovat osa tuolla nurkassa odottamassa noutajaa, kaipa joku ohi kulkisi jossain vaiheessa ja poimisi mukaansa. :)
Minä sain tuikkuja ja tuikkuja ja olin iloinen, kun saan polttaa niitä sydämeni kyllyydestä. <3

Veljelleni ehdin kutoa ne sukat, Trubaduuripojalle sain yhden kokonaisen ja puoli, Heppalikan pyllytin on vieläkin puolessa välissä, eilen viimeksi kudottiin sitäkin.
Itse heräsin huomaamaan että on käynyt perinteisesti, 'suutarin lapsella ei ole kenkiä', eli itselläni ei olekaan kuin kaksi paria sukkia ja kylmät lattiat.
Aloitin sitten sukan ja aloitinpa toisenkin kuukautta myöhemmin eri värisistä väriä vaihtavista langoista. Eilen valmistui eka ja toivon että kohta valmistunee toinenkin. :D

Herra Tn villapaita piti purkaa parin kerän verran, että saan lisäykset ja vatsalle pussin eteen(+50 silmukkaa edelliseen). Takaisin olen saanut kudottua reilun kerän ja kellotin kierroksen, eli 6 minuuttia vie 250 silmukan kierros.
Ei muuten mutta jos joku kysyy kauanko meni kun saan valmiiksi, niin tiiänpä sitten.
Sähkisvävyn yllätyskysymys siitä norjalaisesta villapaidasta on poikinut kymmenen senttiä valmista helmasta eli kudonta nyt hiukan sakkaa, mutta kyllä se tästä. :)

Joulua vietän ihan sataa edelleen ja vietänkin ainakin viikonlopun yli, kun lähetin muksuilleni kutsukortit synttärikahveilleni lauantaille. :)
Riipustelen kaikki loputkin koristeet joka seinälle tällä viikolla, niin tulevathan tuuletettua kerran vuodessa.
Sain taas joltain Miähen työkaverin poistolootasta joululiinan, ihan hieno, mutta lähti varmaan poistoon noin uutena kun siihen oli loinautettu steariinia kämmenen verran. Raavin sitä kynsillä ja mietin testata niitä silitysrauta- ja muita konsteja tahran poistamiseen.
-Onko teillä joitain toimivia niksejä moiseen?

Tasaista siis, tukka takana ja elämä edessä, long christmas ja muuta kivaa. ;D

Toivottavasti teilläkin potkii sutjakkaasti, aivan ihana auringon paiste ja potkukelkka vaan alle.. :)

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: ,o 
Päivämäärä:   21.1.22 01:15:57

Tirsku, kuulumisia

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: Heli 
Päivämäärä:   21.1.22 01:22:24

Täällä myrskyää. ( Etelä Suomi)
Kissat menneet miehen kanssa sänkyyn nukkumaan. Mä täällä yksin katon töllöö ja nettailen. Elsa kisu käy välillä kiehnäämässä. Lauantaina olisi 43 synttärit, ei oikein innosta. kaveri viestitteli, et olisi halunnut mut mukaan Turkuun, oli varannut hotellin. Ihan siis naispuoleinen kaveri. Sanoin et haluan viettää synttärit mieheni kanssa.

Mukavaa viikonloppua kaikille.

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   21.1.22 11:24:13

Vais niin, omat synttärini olivat lauantaina, pari poikaa kävi ja Suutarilikka perheineen ja sunnuntaina vielä Heppalikka perheineen.
Hän oli virkannut purkin kanteen koristekannen jonka päällä komeili englanninlakritseja keko, ihan aidon näköisiä, niitä oli sitten oikeina purkissa ja kuten tavallista kyseessä sisäpiirivitsi, kun en varsin pidä englanninlakuista. ;D

Täällä oli eilen myteri, lunta satoi joka suunnasta yhtä aikaa kun vein tyttöjä aamulla kouluun, kun palasin sama meno jatkui, mutta raekoko oli mennyt ihan minimiin, eli vaikka edelleen satoi joka suunnasta, niin sateen läpi näki lähes normaalisti.
Delegoin koulustapaluun Miähelle, mutta kuinka ollakaan, 18v soittikin jo puolilta päivin että voisi niin kuin hakea kohtapuoliin.
Touhusin jotakin hetken ja kun menin ulos kuului myrskytuulen mylvintää tuolta perältä naapurin metsästä. Tiesin sen olevan tulossa ja potkukelkkailin, rollaattorimummojen tapaan autolle. Laitoin käyntiin ja pyyhkäisin tuulilasia, hui hai rapina vaan kuului kaikki ikkunat olivatkin jäässä, eikä missään utulumessa.
Otin raapan ja avasin oven mahdoton puuska ruimaisi lunta aukon täydeltä, vedin oven hätäiseen kiinni ja totesin metsämyllerryksen olevan nyt parkissa käynnissä. ;)
Kun läheinen pihlaja lopetti heilumisen yritin uudelleen -ei missään mitään- kaikki tyyntä ja hiljaista.
-Mikäs siinä sitten autosta noustessa raavin lasit tyhjiksi, harjasin lumia katolta ja vähän sieltä täältä muualtakin, lähdin, mutta sainpa likan kyytiin vasta kahden jälkeen. :D
Parempi sekin kun 17v pääsi vasta neljältä.

kuntouttavassa sain kuulla että taas on keksitty uusi innovaatio, ryhmät hajotetaan jälleen!
-Kaikkia sapetti, kun ei ollut mitään järkevää syytä moiseen.
He olivat edellisellä kerralla poissaollessani täyttäneet kyselyn, että mihin menisitte jos saisi päättää jos jos jos!
-Mutta sen perusteella olikin tehty päätös että kaikki menevät niihin JOS-ryhmiin minkä paperille laittoivat. :(

Totesin etten ollut täyttänyt mitään lappua, kertoivat rouva Mn tehneen sen puolestani, eli hän oli kertonut minun menenevän kanssaan käsityöryhmään..
-Jaahas, että sellaisen olin valinnut.

Raivostuttava, haikean surullinen fakta on nyt se, että osa menee maanantain terveys-ja hyvinvointiryhmään, osa tiistain liikuntasettiin, meistä kolme saa pitää keskiviikon käsityöryhmän, Herra T2 lähti siihen, mikä oli mielenkiintoista ja loput sijoittuvat torstain kulttuuri-ja ajankohtaisryhmään.
Tyhmä juttu!

Ryhmämme on koostunut yli kymmenestä kiehtovasta persoonasta, heiltä on aina saanut kuulla jotain uusia näkökantoja, he ovat olleet mukavia ja mutkattomia ihmisiä, heitä on ollut ilo tavata jo vuosia.
Nyt kaikki on poissa, Herra Tn villapaitakin täytyy kait jatkossa käydä sovittamassa hänen kotonaan, kun en saa sitä todennäköisesti tälle viimeiselle kerralle valmiiksi, joka on ensi viikolla.

Ohjaajat ovat tietysti samoja ja kuulin uusimman niistä pitäneen luennon elämästä vaikeuksissa kun en ollut paikalla ja että hällä on kymmenen lastakin.
Muutama muu heistä onkin alkanut ärsyttää ja ärsytys vaan pahenee. :(
-En haluaisi ärsyyntyä ihmisistä ja heidän puheistaan tai persoonistaan, mutta sitä vaan ei voi näköjään välttää. Siitä voin pitää huolen etteivät he tule tietämään miten juttunsa tai asenteensa itseäni riipivät, se ei kuulu heille ja on parempi vaan hymyillä tyhmänä. ;D

Uudesta ryhmästä on huono ennakkoaavistus, toivottavasti osoittautuu perusteettomaksi: käsityöihmiset ovat tärkeilevää sakkia, katsovat toisia nenänvarttaan pitkin ja pitävät itseään erinomaisina osaajina ja toimivat sen mukaan.
-Rouva M ja minä ollaan vähän joka paikan höyliä, mitä tarvitsee toimittaa milloinkin, meillä on elämää niin kuntouttavan kuin käsitöidenkin ulkopuolella, eikä itseisarvomme määräydy sen mukaan kummalla on trendikkäämpi isoäidinneliö virkkuukoukun kärjessä killumassa.

Elämme synkkiä aikoja, kaikessa se ilmenee. :/

Mutta me elämme, kuten siinä laulussa, missä 'joku päivä pitää kuolla, mutta muut päivät minä elän'.

Taidan väsätä jäähyväisiksi kiitoskortit ryhmäläisille ja laulaa vielä laulun päälle.
https://www.youtube.com/watch?v=amE30OO3KVA&ab_channel=jousis

Joulusta täytynee luopua vihdoinkin, se lienee tämän viikonlopun 'agenda'.

Seuraavaksi tullee ystävänpäivä, vaan tässä välissä taidan poiketa norsutunnelmissa eli kaivelen norsukoristeita pöydille henkimään talven jyhkeyttä ja muistuttamaan terveestä paksunahkaisuudesta. :)

Katsoimme jälleen 17v:n tahdosta Tolkienin Sormussaagan filmit, eli Hobitin ja Tarun Sormuksen herrasta.
-Siinä oli rupeamaa, aloitimme Hobitista, joka piti meitä otteessaan kolmen pätkän verran eli ajallisesti lauantai-illasta sunnuntain aamuviiteen, Sormuspätkät katsoimme su, ma ja ti-iltoina olivatkohan useita tunteja kukin, mutta on se tarina vaan niin hiivatin hyvä ja näyttelijät loistavia, se on niin elähdyttävää olla muissa maailmoissa välillä. <3 <3

''Thank Kiesus nyt on perjantai' vai kuinkas se yksi poppikappale kulkeekaan, joskin tarkoittanee varmaan joulua. ;)
Kunhan likat saa kotiin, eikä niin väliä vaikka Miähenkin saisi, niin ei tarvitse enää liikkua ennen maanantaita minnekään. Aahh!

Äänestykset ovat sunnuntaina, vaan onneksi käytiin jo heti ekana päivänä ennakkoon niin loppus senkin miettiminen, valituksella oikeuteen on määräpäivä maanantaina, menetin asian kanssa jo hermoni eilen ja kun olin laittanut jonkun, niin asajaja soittikin matkalla että hänen täytyy saada laatia se joten peru (rahvas ja oppimattoman rääpimä) tekeleesi.
-Peruin siis ja jätin hänet pätemään, vaikka hän piti minua ääliönä kun jaksan valittaa, normaaleita ei tuollaiset häiritsisi jne jupu jupi jupinaa.
Raskas oli eilinen päivä. :(

Nyt on huominen ja huomenna on seuraava huominen ja edesmennyt tuttu tapasi sanoa, että oli mikä oli niin 'Huomenna on uusi päivä' ja niinhän se pitää ajatella, eteenpäin sanoo mummo lumessa. ;D

Tämä mummo mennee nyt keittiöön etsimään teekuppasta, jonka voi valuttaa kitusiinsa ja sitten laitan tulet pesiin ja sitten, nyyhkis, alan keräillä keraamisia joulupukkikokoelmiani kohti kesälepoa.

"Joulu päättyy vaikkei kenkään sois,
joulukuusi viedään pois, pois, pois,
mutta ensi vuonna hän
saapuu lailla ystävän,
ei voi joulu pettää!"

Kauniita hankia kaikille ja aurinkoa päiviin. <3

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   27.1.22 10:35:46

Hämeen hitaus on legendaa, mutta niin totta toisinaan, siellä se kuusi on edelleen ja niin tanssahtelevat joulupukit ja tontutkin pitkin piironkeja. ;D

Mutta kuntouttavaan jaoin kortit, lauloin jäähyväislaulun ja rouva M:n kanssa virkkasimme isoäidinneliöitä tuolinsuojukseen, normaali kuvio. :)

Olin turhautunut viikonloppuna ja aloin kotonakin virkata isoäidinneliöitä, ensin en tiennyt edes mihin, mutta sitten päätin tehdä niistä lämmitystä näille pirttipöydän penkeille, jotka pöydän kera täyttävät olohuoneen.

Harmonia-langasta oli tarjous Tokmannilla ja niitä oli muutamia siinä pöydällä, otin myös, yllättävän vaivalloisesti, selvää mitä harmonia on, kun koostumus on sama kuin seiskaveikassa, mutta hinta liki puolet edullisempi, silti avainlipputuote..??
-Seuraavana päivänä kun olin kysellyt kaupalta soitti asiakaspalvelu ja kertoi kyseisen langan valmistettavan seiskaveikan tapaan Novitan tehtaalla Kouvolan lähellä.
-Ihan hyvä palvelu siis. ;)

Pirtinpenkit ovat muuten kaksi metriä pitkät, kun hiukan venyttää, niin saa kahdesta lapusta rinnan leveyden, eli keskelle pylväsrivi ja reunoille lisää, niin riittää. Jotain alle kahdenkymmenen lappusen menee pituuteen, eli saahan siinä ''turhautua'' silmukan jos toisenkin seurassa.

Paastoyö edessä, aamulla kohti labraa, en ole laihtunut, enkä muutenkaan niin joutanut seurailla syömisiäni.
Selkä veti tiltit lauantaiaamuna, et kävele ähäkutti muuten kuin zombina hidastettuna. PAH!
No sunnuntai oli jo parempi ja tässä hiukan vaihdellut arkena, mutta haluan kokea suunnan olevan positiivinen.

-*- Ajatus luo todellisuutta. -*-

Suutarilikka on antanut itsensä uskoa, että voisi rajatiedon kautta saada lisäansioita laskuihin, mutta oli sitten vihdoin kokenut eräänlaisen herätyksen tähän arkimaallisuuteen saatuaan luetuksi muutamia factoja henkisyyden tieltä ja kuinka vaikeaa sitä on aikuisten oikeasti sijoittaa tähän maalliseen elämään.

Olen itsekin kokenut välillä tulleeni johdetuksi harhaan henkisyyden polun kautta ja tiedän miten raivostuttavaa on tuntea itsensä kuin koekaniiniksi ja hyväksikäytetyksi, pilkatuksi ja tahallaan kiusatuksi taholta jonka pitäisi heijastaa silkkaa rakkautta kaikkialle.
-Niinpä niin, rakkautta sekin kai on kun romutetaan unelmat, mutta olisin ainakin halunnut tietää etukäteen ettei mistään tule mitään, kun enhän olisi sitten ryhtynyt edes haaveilemaan sellaisesta.

Me kuunneltiin 18v:n kera Suutiksen vuodatusta kokemastaan 'valaistumisesta', naureskelimme hälle hirtehisesti kun tiesimme tuon ennestään, 18v on hyvin henkipolkunsa opiskellut ja minä kyntänyt pohjamutia myöten eli siksi kuuntelimme sujuvasti ja piristimme kärsijää osuvilla huomautuksilla.
Hän oli kyllä niiiiin kypsä, mutta koki myös vapautta, tunsi tavallaan samaa olemisen iloa kun nuorempana, ennen lapsia ja perheen tuomia rasitteita.
Päätti sitten elatussopimusten allekirjoittamisreissullaan poiketa entisellä työpaikallaan kukka/taimikasvihuoneella.
Oli päättänyt venyttää penninsä ostamaan jonkun kukan, halusin tietty osingoille ja hän palkaksi kun niin olimme osaaottavia hänen tuskiinsa ostaa sitten kukan meillekin. ;)
Tavallaan, kuten 18v totesi illalla "Saarnaaja rules.." eli hänhän toteaa raamatussa että kaikki on turhuutta.

Mutta henkimaailma kun ei ole vain julma, niin antoi jälleen hyvitystä. <3
Kauppias totesi, kun Suutis oli ostanut minulle saniaisen ja lyyrafiikuksen ja itselleen myös puolitoistametrisen lyriksen, että tässä olisi roskiin meneviä kukkia, ota niin monta kuin tahdot..
-Sanoo nyt sitten hamstraajan lapselle että 'ota niin monta kuin tahdot'.. ;D

Nyt on kukkia. <3
Suutis pyysi tykönsä valitsemaan meillekin talvi-iloa, nyt on kaksi valkoista tulilatvaa, yksi punainen, kolme vaaleanpunaista ja viisi valkoista atsaleaa, osa täydessä kukassa muutamassa runsaasti nuppuja, sen saniaisen ja lyyriksen lisäksi.
-Aivan ihanaa, joskin hiukan täyttä jo muutenkin.
Parissa purkissa oli hintalappu jäljellä niitä oli myyty 25 euroon, jestas kun on kallis satsi, vaikka ehtoopuolelle menossa, mutta silti.
Suutikselle jäi itselleenkin vielä yli kymmenen kukkivaa pöytäkoristetta, vaikka hän antoi yhden myös Trubaduuripojalle, joka toi eilen 17v:n koulusta.

Rouva kun tunsi itsensä tuulenpyörittelemäksi roskaksi, niin totesi että luonnollistahan oli saada sitten 'roskia' kyytiinsä.. ;)

On se vaan niin melkoista tämä meininki.

Laitoin illalla viestillä kiitoksen kauppiaalle parinkin perheen piristämisestä ja hältä oli aamulla tullut peukku kuittina. :)

Joten tästä oli tuplahyöty, nyt on vaan ihan pakko tehdä kukille tilaa tasoille, eli tonttuset lähtevät nyt hyvästä syystä kesälootiinsa uinumaan.

Tytöillä alkaa koeviikot, eli myös lukuloman tiimoilta on niitä harjoitusprelejä, jotka kestävät kuusikin tuntia,.
Heti huomenna siis on joku preli, englanti tai äidinkieli tai jotain, mutta 17v aloittaa kokeensa vasta maanantaina.

Tänään tuo Heppalikka lapsensa hoitoon kun lähtee kengittelemään, eipä käy kateeksi; yövuoro takana, mies lähtee töihin kun hän tulee aamulla ja muksut heräävät samaan aikaan, nyt kuulemma vaihtui vuorotyöksi Baarivävynkin työmaa joten ehkäpä lasten iltahoitokeikkoja tulee enempi tänne meillekin jos kumpikin on iltavuorossa yhtä aikaa.

Pitää siis asennoitua mummoilemaan.. :)

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   5.2.22 00:32:40

Mummoilu meni ihan putkeen, eli tytär tunnisti lapsensa samaksi kun tuli hakemaan, mutta väsyneiksi.

Tonttusetkin pukkeineen lähtivät ja norsut tulivat tilalle kukkien sekaan. :)

Kuntouttavaan en sitten päässytkään kun labrakokeissa oli hemoglobiini vain 113, sokerit ylittivät ylärajat kympillä ja selkä niin jumissa, ja lonkatkin vielä että kävely sujui kymmensenttisin askelmin, tuskaa.
-..ja tuli stressi+ ahdistus+ epätoivo+ turhautuneisuus+ toivottomuus= ruusu. :(

Eikä sitten päästy vuoden ensimmäiseen luvalliseen torviharjoitukseenkaan keskiviikkona.

Miäs uskollisesti otti hoitovapaata kuljetteluun, tytöt pääsivät kouluun ja minä Arvaukseen.

Tänään oli crp eli tulehdusarvo 62, joten ei tarvitse mennä kontrolliin, eilen oli 136.
Olin niin potilas etten päässyt sängystä liikkeelle ajassa missä kuvittelin sinne ajokorttilääkäriin ehtiäkseni ja se menikin sitten päivystyksen ruusukäynniksi ja ajokorttijutska siirtyi 15.päivään.

Nyt koin jo olevan hiukan parempi ennuste seuraaville päiville selänkin suhteen, että pääsen ajelemaan maanantaina 18v jollekin prelille ihan itse, kunhan muistan etten nyt tee yhtään 'väärää' liikettä.

Katsoin norjalaista 'Minun puutarhani'-ohjelmaa ja sain siitä kovin inspiraatiota syötävien kasvien kasvatukseen.
Tuumiskelin että jos ihan lasken vaikka kaalin per viikko ja porkkanatkin määrällisesti riittämään niin on helpompi suunnitella kuinka monta niitä pitäisi saada kasvatettua ja samaten tutkailla kellarin tilanne, että saisiko siitä korjaamalla toimivaa säilytykseen.

Isot sipulit näyttivät kiehtovilta ja jotenkin mietin voisikohan artisokkaakin oikeasti syödä ja saada ruusukaaliakin kasvatettua..

Ihan oli valoisat mietteet ja kun Suutarilikkakin syntymäpäivälahjakseni laittoi viisi tuntia kotisiivousta, niin siitäpä sitten hyödynnänkin tarjouksen ja tyhjään kasvatushuoneeni heti tänä viikonloppuna.. :)
Suutis oli tyttöjen kera kivigalleriassa käymässä ja ounastelin joko tulisi heti jo tänään tuntistaan viettämään. Varaosavävy tuli aiemmin jo torstaina kotiin kun olo oli kepuli, joten pääsivät kristallien hankintaan jo aamupäivästä.
Parempi niin, kun oli se lumimyrskyuhkakin päällä.

Palasivatkin ja kohta kun olivat kotiutuneet tytöt meille ja Suutis kotiinsa ilmoitti hän että kotitesti kertoisi miehellään olevankin koronan.. :(
-En välittäisi edes kuulla enää koko taudista, mieli synkkeni ja toki varmistui, etteipä tule Suutis siivoilemaan, emmekä ehkä jos virallinen tulos valmistuu pääse ensi viikollakaan soittamaan.

-..ja tietysti se pieni pelko takaraivossa, että kuinka heille nyt käy, selviävätkö muutamalla flunssapäivällä, mites meidän Miäs, kun oli vävyn kanssa hävikkikaupassa keskiviikkona, tuleeko taas joku vaiva.

Miäskin taas kaljottelee ja pilkkii kun on SE perjantai-ilta, vihaan juopottelua!
..mutta olen vihannut aina, joten ei mitään uutta, en siksi että Miäs sen kummempi olisi vaan, kun se viinapi.ru hallitsee ihmistä niin säälini herää väkisinkin ja se tunne on kiusallinen, kun 'muuten on ihan mukava mies'.

Hän se taas inttikin pöhnissään jostakin ja painui ulos yksiöönsä pämppäämään, mutta tuli takaisin kun oli joku serkun tytär soittanut suosikkitätinsä(yli 90v) voinnin kovasti huonontuneen, mutta lähetelleen terveisiä, lääkäri ei ollut elinaikaa tiennyt kertoa, kuinka niukalti on jäljellä.
Harmitti sekin, kyseinen täti oli omakin suosikkini, ei mitään moitittavaa, hyvin omatoiminen ja sitkeä vanhapiikaneiti.
-Mutta täällä nyt vaan on se vaihtoväki ja onhan se luonnollista, mutta aina nuo lähdöt harmittaa, ei olla voitu tavatakaan pariin vuoteen koronan takia. R.I,P., kun aika tulee. <3

*Yksi lohtu tässä on, en voi saada ruusua stressistä, kun se on jo! ;D

Elämä on kyllä niiiiiin sangen kummallista vuoristorataa, ettei siinä auta kuin asenne, rento sellainen.
Pitää osata ottaa vaikeudet kun ne tulevat, muttei antaa niiden pilata pelolla edeltäviä aikoja, kun emme lopputulokselle mitään määrätyssä vaiheessa enää mahda.

Kevät on tulossa, ruoho ja puut vihertyvät, ollaan me elossa tai ei, aurinko nousee ja laskee, kesää seuraa syksy, elämä jatkuu.

-> Josta aasinsillalla takaisin kasveihin:
Katselin keltasirkkua ja kokeilen tänä vuonna kasvattaa sinne tänne pieniä kauraplänttejä, jos kelit ovat suotuisia niputan niitä lyhteiksi linnuille ja taas laskennallisesti, eli jospa yrittäisi jokaiselle lumiviikolle yhden lyhteen kuivata.

..ja toinen nopeampi innovaatio, kokeilen idättää auringonkukan ja herneen versoja viherruoaksi itselle.
Muutamassa viikossa saisi kourallisen salaattia lautaselle ja jos alkaa sujumaan, niin siitä sitten jalostamaan terveyttä keittiön ikkunalla. :)

Päätinhän niiden synkkien labratulosten jälkeen laihtua ja kokeilla saanko pelastettua diabetesperinteeni romukoppaan.
Joutunen ottamaan jotkut sokerilääkkeet jo silloin 15.päivä, kuulemma, sanos oma hoitaja, mutta kampoihin pistän sillekin taudille nyt aikuisten oikeasti tosissaan.
Oireita ei ole ollut, mutta onhan tämä yleiskunto altis kokoajan ollut ties mille, eikä se hillossa uiminen ainakaan helpota tilannetta.
-En se koronan jälkeen ole tervettä päivää nähnyt ja vaikka on pieni mahdollisuus, että kuormitus viruksen osalta helpottuisi siinä kuudessa kuukaudessa, eli nyt maaliskuussa, niin en laske minkään varaan enää mitään.

Olen kävellyt kuitenkin muutamaa sataa metriä potkukelkkoineni h i t a a s t i, myös eilen ja jotain tänäänkin, joten olen hyvällä alulla kohti tervehtymistä. :)

Toivottavasti tekin olette toiveikkaalla mielellä ja löytäneet jonkun sykähdyttävän inspiraation, jonka seurassa valo lisääntyy niin sisällä kuin ulkonakin. :)

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   10.2.22 13:27:35

Kaunista on, aurinko paistaa muhkeille keväthangille.. :)

Iskiasta siis potenen edelleen, en tiedä mitkä luut siellä ovat menneet solmuun, kun kokoajan pitää varoa sitä ja sitä liikettä, eikä vitsit sentään edes tiedä että MITÄ liikettä pitää varoa. :(
Jurppii.
Illalla yritin pitkäkseni laittaa ja sentään kun koko lantio jäykistyi yhtäkkiä niin että mietin miten pystyn liikkumaan yhtään milliäkään enää.
Pikkuhiljaa siitä hivuttauduin hiukan sinne ja tonne ja pääsin lutsakkeesta, mutta pelko jäi, että mitä teen ettei toistu ja se varjostaa muuten kuulasta kevääntuloa.

Suutarilikan pesue on pääsemässä voiton puolelle koronastaan, joskin kuulin että Trubaduuripoju olisi sen saanut toissapäivänä, mutta hän kuumeilee ja hikoilee vuoroon, että jos se vaan siitä sitten lutviutuu.. Toivon.

18v lähti penkkariajelulle ennen puoltapäivää, outo paikkakunta kuskille, mutta ainakin on loistava sää. :)

Idätys ei ole edennyt, kun on keskittynyt tuohon liikkumisyrityksiin huoneesta toiseen. Joskin täällä on hiukan kylmä vielä kasvatukseen, ehkäpä uudenkuun kohdalla on jo plussaa enempi, olikohan se parin viikon kuluttua tai jotain. :)

Amigurumitipuja tai -pupuja voisi harkita virkaten tuosta minilangasta.
Se Novitan Tennessee oli loistavaa lankaa kun siitä sai kätevästi niitä patalappuja kun se oli tarpeeksi vahvaa vaikka silti merseroitua.
Niitä kalliimpia versioita saa kait mm. Lankamaailmasta, mutta silloin tulee lappu turhan kalliiksi.

Jos oikein viitsisi kerrankin näprätä ja tekisi ihan ohjeen mukaan vaikka narssisseja, ainoa paha tällä hetkellä on kun ei ole sitä lehtien vihreää ja rautalankanikin olen hukannut taas 'talteen'.
-Täytyy tästä hissukseen pöyhiä paikkoja kun pystyy etenemään, tai jos se abi rentoutuu niin paljon että ehtisi etsiskelemään lukemisensa välissä.

Kuntouttavassa oli käyty katselemassa jääveistoksia, hyvä etten edes yrittänyt 'kepittää' sinne paikanpäälle.
Kyselin ensi kerran ohjelmistoa, mutta vastasivat että ei tiedä, ehdotin että jospa niitä KÄSItöitä, kun kerran on ihan ryhmä sitä varten erikseen..
Vastasivat että juu, tehtiin Ystävänpäiväkortteja.

-Kysyin että milloinkas niitä myyntijuttuja sinne Kiertoliikkeeseen aletaan tekemään, pääsiäiskoristeita, pölyriepuja, tyynyliinoja jne?
Vastaus oli vaan; hyviä ideoita, kiitos.

Eli siis tapahtuukohan taaskaan mitään, vaikka jo ryhmät siitäkin syystä hajautettiin. :D

Mielenkiintoista. ;D

Miähellä alkaa päivystysviikko aamulla, eli juuttuu kotiin heti töiden jälkeen käsi laitoksen autossa ja toinen päivystysluurissa.

Sattumalta kun juuri huomenna vanhin likka juhlistaisi 35v-synttäriään pienellä kakku- ja saunatarjoilulla.
Välttelen itse sitä ajelua jos voin kun ei tiedä pystyykö punkeamaan sinne ratin taakse ja poiskin vielä ettei selkä sano taas isotilttiä.
Eilen hain viikon ajotauon jälkeen koulukkaat ja tänä aamuna sain vietyä, Miäs tuo vielä tänään, mutta huominen täytyy hoitaa itse.

Varaosavävykin on niinkuin iso-Koosta paremmalla puolella, mutta kun jo lähtökunto lyö nyt takapakkia, kaikkine astmoineen, niin ei voi kysyä kyytiä.

Eteenpäin meinaa mummo silti lumessa. ;D
Edestakas meni kotiinyritys, kun AinoMaija meinasi vetää mutkan suoraksi kohti penkkaa palatessa.
Tuossa on tiukka notko 50m alas ja toinen ylös melkoisen jyrkässä nousukulmassa ja notkon pohjalla reilu 90 asteen kurvi vasurille, niin piti pakitella takaisinpäin vauhtia saadakseen. Aikani vekslattua sain jonkunlaisen vauhdin ja pääsin just ja just pihaan.

Pöhryyntyy tuo lumi, kun on ollut niin sopivan kova pohja pakkasilla ja sitten ei saa vauhtia, josta seuraa kaikkien tietämä stoppi liikkumiseen. :D

Ihanan sininen taivas ja aurinko. <3

Näin kun olen tuon syömisen pudottanut minimiin, niin odottelen tuloksia ensi viikolle, josko olisi se paino lähtenyt laskuun, olisi se vaan kovin hauskaa. :)

Hauskuudesta puheen ollen:
Tulin siihen parkkiin aamulla, edessä on liiteri, jonka edessä on pihlaja.
Pihlajassa oli omituinen musta möykky liiterin katon yläpuolella, vajaassa neljässä metrissä.
Aloin oikein silmäillä näkymää, kun en muistanut moista ennen nähneeni, se oli oksien v-hangassa rungon toisella puolella.
Aikani kytättyäni heilui häntä, musta kissa puussa. :)
Mietin mistä mennyt kun ei hangessa jälkiä, eli syöksynyt 'lennossa' jos naapurin koirat ovat käyneet syömässä varisten ruokia pihassa.
En tiedä minkä naapurin kissa oli, mutta on niitä välillä näkynyt.
Sitten puuhun laskeutui harakka.
Meni niin lähelle että epäilin näkikö koko kattia, mutta näki ja lensi pois, haki kaverinsa ja ne laskeutuivat kissan ympäröiville oksille ja alkoivat mäkättää ja 'nauraa' mirriparalle, ilkkuivat siinä aikansa ja kissa kiusaantuneena yritti katsella jonnekin muualle.
Uskomatonta kiusantekoa tai sitten positiivisesti ajatellen kyselivät miten hän oli siihen päätynyt ja antoivat hyviä vinkkejä kuinka tulla puusta alas. :)
Aikansa siinä säksätettyään lensivät pois.

Kirjoitin tekstiviestin ja kun katsoin uudelleen oli kisu tullut lumelle puun alle ja kun seuraavan kerran katsoin oli hävinnyt näkyvistä.

Mutta eipä tässä kummempia, mites teillä muilla, jotka ehkä näitä lukevat? :)

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: Cassis 
Päivämäärä:   10.2.22 14:44:19

Harakat on hauskoja tyyppejä. Kissaa mielellään täälläkin härnäävät. Toinen elehtii maassa makaavan kissan nenän edessä metrin päässä ja toinen käy takaa nokkimassa hännästä.
Kaverit puussa seuraa kissan harmistusta ja nauraa käkättävät.
Hauskoissa kotivideoissa oli joskus joku onnistunut kuvaamaan kuinka harakka laski mäkeä puunlehdellä talon katolla.
Piti lehden vartta nokassaaan, seisoi lehdellä ja laski alas. Katon reunalla lähti lentoon lehti nokassaan ja laski alas uudestaan.
Luonto-ohjelmissa on näkynytkin että jotkut linnut osaavat käyttää ja tehdä "työkaluja" etenkin ravinnon hankintaan.

Ilo irti elämästä !

  Re: Tirsku Topa

LähettäjäHeli 
Päivämäärä:   12.2.22 20:37:02

Kissaterkkuja Uudelta maalta. Tirsku laitanko uutta sähköpostia niin saataisiin yhteistiedot. Minäkin haluaisin laittaa sinulle kortin. tuossa mun sähköposti

  Re: Tirsku Topa

LähettäjäHeli 
Päivämäärä:   12.2.22 20:45:28

löysin osoitteen ja laitoin postia

  Re: Tirsku Topa

LähettäjäOkarino 
Päivämäärä:   12.2.22 21:47:30

No hauskaa. :)
Huomasinkin sähköpostini menneen taas täyteen, kun harrastan sitä maksullista luukkua.
Ehkäpä saan sen auki viimeistään huomenna.

Korteista puheen ollen on noita ystävänpäiväkorttejakin sen verran, että voisi laittaa kotiväkeä laajemmallekin. :)

Vanhempi perhetuttu on odotellut korttiaan, siis joulusellaista, kun anskurtelin hälle sellaisen aukeavan kuusikortin ja taisi päätyä talteen, kun sitten en enää ole löytänyt sitä, kun sain uudet postimerkit.
On tuo 'talsi' vaan niin vallan kätevä paikka, sinne kun tavaran laitat, niin siellä on ja pysyy. ;D

Selkälonkkakankku jumittaa edelleen, en saa nostettua jalkoja sänkyyn kun lukittuu niin kuin ja on pitänyt keksiä ihme konttausasentoja että on petiin päässyt.
Kävelyä tai tallustelua olen harjoittanut notkon poikki joka päivä, kerran tai kaksi armaan potkurini keralla, mutta muutenhan menee istumiseksi kun ei voi seistäkään esim. tiskatakseen, kun taas jumittaa.
Eikä jumita edes yhdeltä puolelta vaan väliin kummaltakin.
Odotan TODELLA että tämä vaan menisi ohi..

Miäs ja 18v ostivat tarjouksesta muutamia puuvillalankoja ja hahmottelin tuossa sellaista tyynynpäällistä.
Meillä ei ole sohvaa tai nojatuolia, mutta voihan sen kait sängylle heittää, jos siitä piristävä kehkeytyy.
Langoissa on kylläkin vain oranssia ja vaalean keltaista, mutta kyllähän niistä ainakin isoäidinneliöillä vähän saa sommittelua aikaiseksi.
Ohuissa langoissa on auringonkeltaista, vaaleaa beigeä, vihreää ja keltaista.
Niistä voisi tehdä niitä kukkia kakkosen tai pienemmällä koukulla.

Tuo neulapitsi olisi kyllä herkkää ja kiehtovaa, vaan jotenkin kun tämä istuminen on sellaista kiikkumista niin ei pysty keskittymään niin tarkkaan työhön.
Ehkäpä tuossa KUN paranee tuo luusto.

Syötyä on tänään tullut ihan oikea lautasellinen ruokaa, kun väkersimme kinkkukiusausta, muuten olen kitsastellut jollain näkkärillä ja maha on löystynyt päältä, eli ihan varmaankin pienentymässä.
Niin olen päättänyt kuvitella. ;D

Hiuksia ei enää lähde niin paljoa, varmaan kun ei oikein ole mitä lähteä.
Päällepäin katsoen näyttää kuin joka toinen olisi kadonnut ja hopeaiset hahtuvat vaan himmailevat kun veto käy tuvassa. :D

Ostin halvalla niitä Sormuksen herrasta tuttuja 'valtasormuksia', sen verran isojakin kokoja oli että sain nakkisormiini sopimaan.
Oli se outoa kun oli sormus, ihan vihkisormuksen paikalla, ettei edes missään peukalossa, mutta otin taas pois ja treenaan huomenna uudelleen. ;)

Jännittää taas että pääseekö sänkyyn, pystyykö nukkumaan ja pääseekö taas aamulla ylös, miksi pitää ihmisellä aina olla jotain jotenkin epätasapainossa?
-Kai se vaan on ihmisen osa.

Penkkariajelu oli mennyt ihan hyvin. Kauimmaisella koululla ei ollut ennen käyty ja he olivat aivan kiitollisia kun viitsi sinne asti lähteä. Matkaa oli alle 10km mutta kait se vaan on ollut 'liian kaukana' aiempina vuosina.
Hyvä näin. :)

En mennyt 35-vuotiskakulle, mutta uskolliset tyttäreni toivat sitä miulle tullessaan sieltä. Oli tosi hyvää, varmaan siksi kun laihdutti muutenkin.
Ei vaiskaan, vanhimmalla tyttärellä on ollut tapana hiukan liikaa käyttää värejä, syötäviä kalvoja ja ties mitä 'trendikästä' tilpehööriä ja ne vaan maistuvat pahvilta, mutta tämä oli lähes oikea, kermaa, vadelmaa.. Nam. :)

Tyttäret menivät nyt katselemaan Suutarilikan tykö jotain High school-musikaalia??, en tunne kyseistä kuvaa, mutta löytyy kuulemma Disneyplussalta, mitä meillä ei ole.

Netflix on ja katson sieltä Montalbanoja, joita en ole nähnyt tai joita en muista.
Areenan, eli telkkarin Montalbano taisikin olla viimeinen jakso jonka katselin loppuun toissapäivänä, ihan oli mielenkiintoinen loppu. :)

Rentoa viikonloppua kaikille tasapuolisesti. <3

  Re: Tirsku Topa

LähettäjäOkarino 
Päivämäärä:   25.2.22 19:39:08

No niin tässä on podettu flunssaa ja selkää jo ihan ajan kanssa, viikkoja!
-Alkaa riittämään.. :D

Postimerkkini olen hukannut taas varmaan TALTEEN, jossa kaikki 'tärkeät' asiat majailevat.

18v selvisi tänään ajokokeen kirjallisista, toinen oli yritys ja parempi näun, kun se kuitenkin maksaa aina 40e.

Vuoden vaihteessa päätin että olisi hyvä lopettaa 'velaksi eläminen', joka tässä kohtaa tarkoittaa heikkouttani kaikkeen niiiiiin mielenkiintoiseen mitä huutis myy netissä.
Olen hankkinut vuosien varrella vaikka mitä, partyliteja, tonttufiguureja, lehtiä, kirjoja, pikkuautoja, vaatteita, kenkiä, norsuja, kynttilöitä, viimeisimpiä oudoimpia oli joku oveen kiinnitettävä iso tapetin kaltainen kuva joka saa oven näyttämään aukolta syksyiseen? tai ainakin jotenkin aurinkoiseen metsään..
Sen kanssa mietinkin hetken että mitähän ajattelin, kun ei meillä ole edes ovia..? Päätin sitten laittaa sen yksiöni vessan oveen, tuskin vuokraisäntä siitä pahastuu. Saattaapi olla että se tekee avaramman olon koppiseeni. :)

Pääsiäisvirkkauksia olen koukkuillut, kukkapatalappua oranssista ja keltaisesta, samoista väreistä myös tyynynpäällistä isoäidinneliöistä.
Tänään Miäs toi fleecevilttisiä keltaisen ja vihreän, oikeita kevään värisiä, väsäilen niistä tyynyliinan, eli vihreää alle ja kukka päälle, kukka hiukan koholle vanulla eli aplikointiteos. ;D

Jossain on se kirja missä on sata erilaista isoäidinneliötä, ehkäpä teen noista lopuista lapuista niitä 'erilaisia' tuohon lapputyynyliinaan.
Yhden koristetyynyn sisäjutskan sain, 40x40cm, olisin ehkä tuon lappuversioon tahtonut sen 30x30cm, mutta jospa teen tuosta sen vilttiversion.

Ihan huippua kun pystyy istumaan hiukan paremmin ja jopa tekemään käsillä jotain. <3
Tuo selkä on ollut niin hankala että on pitänyt vaan roikkua penkin reunassa kaksin käsin tai pitää pöydästä kiinni ja katsella filmejä, eli ei virkkausta, eikä kutomista.
Olen siis vakaasti toipumaan päin, tai näin olen päättänyt uskoa.
Laihari sai hiukan takapakkia kun hävikistä tuli herkkuja, mutta taktisesti keräsin herkut, munkit, korvapuustit, croissantit ja ties mitkä pizzanpalat muovikasseihin ja toimitin Trubaduuripojalle, kun hälle tulee lapsensa taas hiihtolomaa viettämään. :)
Siellä oli jotain pähkinäpuffimuropalloja ja sateenkaaren värisiä sokerimuroja, siis KÄÄK!
-Kuka noita oikein ihan oikeasti voi syödä..??
Itse en himoitse edellä mainittuja, mutta ne kermatäytteiset hilloberliininmunkit.. voi että.. en kestä kermamunkkeja yleensäkään ja korvapuustitkin ..oioi.
-Mutta olen ihminen ja annan väliin itselleni luvan jonkun vallan turhan mussuttamiseen. ;)
Sen sijaan yhtään karamellia tai oikeaa suklaan palaa en ole syönyt viikkoihin, jotain vissiä siis näissä elämän cembaloissa. :)

Hernekeittoa syötiin yksi kymppilitrainen kattila ja sitä ennen kaalikeittoa liki samanlainen. Niissäkin on se jutska, että pitää lisätä aina vettä lämmitettäessä, niin tullee kylläinen olo, vaikka sattumat ovat harvemmassa sopassa. :)

Kyllä tämä tästä, kun liikuntakyky paranee niin lisään metrejä tallustamiini potkukelkkataipaleisiin.

Taipaleista puheen ollen, aivan kertakaikkisen kaamea oli keli eilen.
Aamu meni vielä ihan ok, mutta kun neljältä pääsi tytöt koulusta niin epäilin pääsenkö liikkeelle.
Pääsin notkosta, pääsin vielä Suutarilikankin notkosta..
Kääntyäkseni tielle joka oli pelkkää kiiltävää märkää jäätä, pelkkää jäätä!
Olin 'pökrätä' kauhusta, rukoilin ääneen koko parin kilometrin matkan jonka sain liukastella keskellä tietä, jokainen nopeuden vaihdos heitti perää, jokainen kiihdytys samoin, kun oli pakko yrittää ylämäkiin että pääsi eteenpäin, jotain 30-40km/h, oli aivan hirveää, aivan hirveää, pelkäsin niin. :(
Pätkä oli alamäkeä pääosin eli kaksinkertainen alamäki aina pienen nousun jälkeen, viimeksi oli kymmenien metrien alamäki T-risteykseen. Sain auton pidettyä nokka eteenpäin ja vauhdin kevyellä jarrupumppauksella matalana, eli pystyin pysähtymään mäen alla.

Siitä eteenpäin oli asfalttia, urat sulaa, joten tiesin pääseväni koululle sen lopun liki 20 kilsaa, mutta en tiennyt miten pääsemme enää takaisin.
Palattiin siihen ihailemaan sitä kiiltävää jäämäkeä ja kun en tiennyt mitä tehdä, niin jäin siihen pysäkille puoleksi tunniksi keräämään rohkeutta yrittää.
Muiden autot nousivat melko kätevästi, mutta kun tiesin oman rengastilanteeni, niin olin epätoivoinen.

Koko ajanhan jää siinä pehmeni ja autotkin varmaan pintaa rikkoivat, joten likat yllyttivät yrittämään, sanoivat että nyt sammutetaan kännykät ja keskitytään kaikki saamaan tämä auto kotiin ajatuksen voimalla. :D
-Hauskaa porukkaa. ;D

Kevyessä sivuliirrossa pääsimme kotiin ja kun olin itkenyt järkytyksestä ja kauhusta tullessani, niin olin paremmalla tuulella ja niiiiin tyytyväinen, kun tiesin että HIIHTOLOMA alkaa, Miäs ei päivystä, eli kun pidetään ylimääräiset Tuubakerhon harjoitukset tiistaina, minun ei tarvitse ajaa ja kun lähdemme museoon kuntouttavassa, niin kysyin josko Miäs voisi ottaa vapaata ja kuskaisi meidät sinne. Vien likat mukanani, enhän jaksa kävellä ryhmän mukana kuitenkaan, enkä osaa sinne ajaakaan, joten itse pääsen kuntouttavan mukana sisään ja tytöiltä mennee maksuun vain opiskelijahinta, Miähestä en tiedä olisiko hällä se joku seteli joita työnantajat jakelivat ainakin viime vuonna kulttuuritapahtumiin.
Kysyin sitten samalla muiltakin lapsiltani olisiko heillä mahdollisuus tulla perheineen samaan syssyyn, eli kulttuuria lastenlapsille ja yhteinen tapaaminen.
-Vielä en tiedä, mutta yritän kuitenkin yllyttää väkeä liikkeelle. Siellä on hienot pysyvät näyttelyt ja tänään juuri aukesi uusin määräaikainen, eli kannattaisi lähteä. :)

Kiljuvien sikiöiden eli lastenlasten numero viisi, jos oikein laskin, oli tänään tyräleikkauksessa. Leikkaus meni hyvin ja hän aktiivisena 7-vuotiaana, vielä hiukan hyperaktiivisena ei saa kuin hissukseen hiippailla seuraavat kaksi viikkoa.
-En kadehdi hänen äitiään. ;D

Suutarilikka on varautunut kirjoilla ja peleillä, kuulemma, mutta kouluun ei poikaa uskalla päästää, viisas veto.
Torven soittoakaan ei saa tehdä.
Olen itsekin ajatellut että poikkeaisin joinain päivinä, puhuinkin hälle jo että tulen käymään ja keksimään jotain viihdykettä.
Ekat päivät taitavat mennä potiessa, mutta loppuviikosta alkaa ne turhautumiset.
-Saanpahan siinä samalla sitten kohteen kävelyllenikin, kun sinne taaperran. :)

Kaikkea hyvää nyt kaikille lukijoille, viettäkää ainakin rento viikonloppu, jos ei muuten lomaa ole luvassa. :) <3

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   26.2.22 23:42:17

Mukavia juttuja.

  Re: Tirsku Topa

LähettäjäOkarino 
Päivämäärä:   27.2.22 15:36:07

Paitsi tämä seuraava: Sain Ukrainan sodasta taas ruusun!
Uskomatonta piilostressiä, miten olen tullut niin järjettömän herkäksi?

Ehkäpä kaikki nämä oikeudenkäynnit ja ties mitkä ovat romuttaneet henkisen sietokapasiteettini aivan nollaan. Mikä tulevaisuus-> heti sairaana kun hermostuu..

https://www.youtube.com/watch?v=mIQa3eGDd4Q&ab_channel=pioninkukka

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: : 
Päivämäärä:   26.3.22 11:12:30

Kerro kuulumisiasi Tirsku, mummola on niin hiljainen ilman sinua. Joko olet selättänyt ruusun ja muut vaivasi ja pääset pian puutarhahommiin.
Itsekin huomaan tutkivani puutarhojen taimiluetteloita, vaikka joka vuosi päätän, että ei enää uusia kasveja. Hyvä kun jaksaisi hoitaa nuo entisetkin. Nyt saa vielä jännittää myrskynkin tekoja. Mahtaako vanhat omenapuut kestää tuiverruksen.

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   28.3.22 11:34:16

Huomenia, tyhjäkäyntiä pukkaa.

Selkä on kipeä, ei voi väliin taipua, väliin ei oikein kävelläkään ja öisin nukutaan tuurilla pätkissä. :(
En usko minkään voivan auttaa, kuten esim. kiropraktikon, saati lääkärin, joten 'katson vielä'.

Istumista on väliin salli ut ja näin olen opiskellut ja verestänyt joskus oppimiani pitsivirkkauksia Juutupukin opetusvideoista, laitoin tytötkin muutamaa mallia tekemään pari kerrosta. :)
Kun tässä pitää kuitenkin kaikkea miettiä eteenpäin, vaikka kaikki tuntuu niin hankalalta.

Sinitukka ilmoitti että hällä on taas todettu korona ja tietysti Mopopojulla nousi kuume seuraavana iltana myös.
Kuume laski aamuksi, mutta oli kuitenkin perjantain poissa sitten töistä, ei käynyt testauttamassa.

Meille ei vielä ole iskenyt , paitsi 17v tänään valitti kurkkuaan, joskaan en ihmettele, kun hän pyörii niin vähissä vaatteissa tuolla tuiskuissa. Jätin kuitenkin koulusta pois ja toivottavasti toipunee, kun huomenna alkaa koeviikko.
18v on tänään ruotsin ylioppilaskokeessa.

Sain Rikosseuraamusvirastolta kutsun 120 tunnin yhdyskuntapalveluun, sanonpahan että onpas vallan käsittämätöntä. Kuulemma marraskuisen oikeudenkäynnin takia, ehkäpä joo, mutta kun olen jo sen 'kakkuni lusinut' toissa vuonna, niin miten ihmeessä joutuisin toistamiseen 'linnaan' teosta mitä en edes ole alunperinkään tehnyt..?? :O
-Tämä on tätä kaikentietävää digiaikaa, kuulen asiasta loppuviikosta, että mitä että..

Muuten olen istutellut tulppaaneja, narssisseja ja krookuksia purkkeihin jo yhden multasäkin verran.
Jotkut 'villitulppaanit' pukkaavat vartta aktiivisesti.
Eilen löytyi vihdoin ne kasvivalotkin, mitä olen haahuillut löytäväni viime viikkoina, nyt pitää ne viritellä ennen kuin tulppaanit ovat köynnöskasveja varreltaan. :D

Yläkerran ikkunoilla kun on ne lasihyllyt, niin siellä on 'vihreä verho' pelargoneista, jotka ovat aistineet kevään tuloa sipulikukkia herkemmin. En merkannut niihin värejä, eli en tiedä minkä värisiä pielikit ovat, mutta josko tuohon malliin jaksavat, niin eiköhän sekin selviä kukkimisen alettua.
Pergolan kaiteilla ne ovat kukoistaneet kesän, osa jäi porstuaan ja tietysti sitten kuolikin kun pakkaset tulivat.

Lumien tässä mataloiduttua olen tehnyt jaksaessani hiukan tarkistusta, että mitä oikein olen syksyllä mokannut niin sanotusti ja kyllähän sitä löytyy, harmi kyllä paljonkin. :(
Se korona kun osui niin pahuksen huonoon hetkeen kasvien ja talven tulon suhteen. Ulos purkkeihin on jäänyt satasien edestä tavaraa, josta olisi ollut iloa vielä kymmeniksi vuosiksi eteenpäinkin, puita, kukkia, pensaita ja sipulijutskiakin, jotka eivät säily kylmässä.
-Kannatti taas ostaa, kun perintörahat haihtuivat kuin tuhka tuuleen joidenkin asioiden osalta. :(

Mutta elämähän on eräänlaista luopumista kaiken aikaa ja siihen pitää vain tottua. :)

Huonekasvejakin on kyllä onnistuttu pitämään hengissä, vaikka niissä on ollut yleensä paljon hävikkiä kohdallani ihan näistä koleista asumisoloista johtuen.
-Toisaalta nämä olot ja viileys on varmaankin auttanut juuri noiden pelargonien talvettamisen osalta, kun normaali huoneenlämpö on niille liian lämmin lepokaudella. <3

Suutarilikka osti meille tuon lyyraviikunan, en paljoa odottanut, kun olot ovat mitä ovat, mutta sentään on positiivista, että se on jo tehnyt kolme uutta lehteä, eli kasvanut korkeuttakin jo viisi senttiä. :)
Samaten sulkasaniainen on vielä elossa, vaikka olen unohtanut sitä suihkutella.
Muia huonekasveja on papinkaura, apostolinmiekka, pari kliiviaa, kiinanruusu, tulilatva, rahapuu, anopinkieliä kahta laatua, soihtuköynnös, rönsylilja ja pari muuta joiden nimeä en tiedä, tuo yksi sinnittelevä on kylläkin se aavikkoruusu(kolme lehteä..).

Mitä teillä kasvaa ja kukkiiko, tai jopa tuottaa hedelmiä? :)

Tein pääsiäisajattelua ja puhaltelin munia tyhjiksi jo viikkoja sitten.
Mietin jotta mitähän niistä voisi tehdä ja kun oli Heppalikalta viiriäisenkin munia a jättimunia sieltä jostain hävikkimunista kanakasvattamosta, niin tein niistä VERHON. ;D
Onhan se vain koriste-elementti eli ei mikään kovin tiheä, eikä vielä edes valmis.
Virkkasin keltaisesta seiskaveikasta salomoninsolmuilla verhotangon mittaisen ketjun ja ylärivistä pujotin tankoon(puinen harjanvarsi), alaosan mutkiin viritin eri pituisia lankoja, joihin kiinnitin munankuoria, eli läpi lanka ja rusetti alle tai tulitikun pala, lanka siihen läpi munan puhallusreiästä ja roikkumaan lankaan.
Siellä riippuvat, mutta ihan kaikissa kaarissa ei vielä riipu ommaa munasettiä, viiriäisenmunia laitoin kolme samaan lankaan kymmenen sentin välein ja rusetit alle, jätti- ja tavallisia vain yhden per lanka, mutta eri korkeuksille.
-Hauska, vaikka itse sanonkin. ;D
Laitan siitä kuvan jonnekin, kun se ehtii valmistua.

Tällä kertaa muistin viettää earth hour-kannanottotuntia eli valot pois tunniksi valosaastetta vastaan.
Väliin on niiiiiin paljon harmittanut kun en ole muistanut kuin lopussa tai perästä, nyt meni viittä minuuttia vaille kohdilleen. ;)
Ainahan sitä voi olla valotta, mutta kun on yhteinen, koko maapallon laajuinen juttu, niin kyllä se vaan on hienoa kun voi osallistua ihan kotonaan moiseen. :)

Kesäaikaankin siirryttiin, joskin siitä ei ole milloinkaan ollut kenellekään meistä mitään harmia, lienemmekö niin joustavaa sakkia, ei työssäkäyville, eikä kotona oleville, enempi heilahtelua tulee aina täydenkuun aikaan, ehkäpä olemme sitten noitien sukua. ;D

18v on lukenut mm. noitavainoista, kun hällä on historiankirjoitukset tulossa ja kyllä se vaan oli hirvittävää aikaa ja ne keinot kiusata, rääkätä ihmisiä hengiltä aivan kauheita.
Miten se moraali voi olla niin höllässä ja tietämättömyys ihan aivottomuuden tasolla?
Tälläkin hetkellä jossain arabimaassa on noituus kuolemanrangaistukseen johtava rikos, vieläkin..??!

Noitiahan ei edes oikeastaan ole ollut missään, ehkä on ollut 'ikäväluonteisia' ihmisiä, mediaalisesti herkkiäkin, mutta kun kauniit ja rumatkin olivat vuoroon noitia ihan ilman mitään syytä.
-Ihminen on eläimistä julmin. :(

Joten kun oikein asiaan päästiin niin kaipa kaikki ovat virittäneet luutansa digiaikaan että päästään kimpassa pääsiäisenä Kyöpelinvuorelle 'häs.imään'.? :D :D
'O tempora o mores', totesivat jo muinaiset roomalaiset. :)

Virkkaamisestakin vielä pari sanasta.
Jahkaan ja jahkaan milloin mitäkin juttua ja kun niitä juttuja on kymmeniä ja taas kymmeniä, niin eihän siinä mistään ehdi mitään kehkeytyä.
Nyt olen taas ajatellut laittaa tätäkin asiaa tolkuilleen eli johonkin pitää suunnata ja sitten myöskin OIKEASTI suunnata sinne.
-Puutarha-ajatukset ovat ihan ok, eli nyt kun nuo kasvivalotkin ilmestyivät niin esikasvatuksia laitetaan ilman epäilystä muhimaan, vaikka kuun asento ei suosi kylvämisiä, sipulit loput laitan myös, ruukkuihin, siirrän sitten penkkeihin kesän aikana, jolloin hyvällä tuurilla kukkivat sieltä ensi keväänä.
Siemenkylvöt ovat nyt muutenkin tapetilla, kun ei sitä rahaa ole ostaa valmiita kasveja.
Omavaraisuuteen pitää pyrkiä, jos edes saisi itse kasvatettua yhden KAALIN olisihan se mahtavaa. ;D

Tämä virkkaus on sitten toinen juttu, eli tein päätöksen virkata tuotteita myyntiin markkinoille, jotka käynnistyvät kesäaikaan, oletettavasti, kun tämä koronahysteria on hiukan antanut periksi.
Ideahan ei ole vain se, että joku niitä ostaa, vaan että ne ovat siellä myynnissä ja JOS joku niitä sitten ostaa, niin sehän olisi huippujuttu. :)
-Jos ei ole myytävää, ei kukaan voi ostaakaan. (Onpa taas viisas ajatus. ;) )

Kukaanhan nykyaikana ei 'tarvitse' mitään, ennemminkin on sitä 'konmaritusta', että kaikesta pitää luopua.
-Onhan toki vielä joitain 'vanhanaikaisia' ihmisiä, jotka voivat viedä mökkituliaisiksi vaikka nättejä patalappuja tai ihmisiä, jotka haluavat kietoutua hartiahuiviin illan viiletessä, tai ostaa sellaisen vaikka jollekin lahjaksi.
..ja jospa sellaisia ihmisiä eksyisi myyntipöydän ääreen niin kumpikin puoli pöydästä voittaisi. <3

Näin siis virkaten kohti kevättä, sama toistuu kylläkin myös kuntouttavassa, virkataan rouva M:n kanssa ja muut tekee mitä tekee. :)

Antoisaa aprillipäivää kaikille ja intoa kevätajatuksiin. <3

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   14.4.22 16:54:58

Nyt sitten hyvää pääsiäistä kaikille. :)

Mitä suunnitelmissa?

Meillä on virpomista vielä kahdelle lapsenlapselle. Tein huovasta kassit, joihin laitoin saman määrän suklaamunia, mutta virkkasin kylkeen erivärisen kukan, joskin en yksin, eli Miäs ja tytötkin ompelivat oman osuutensa ja 18v myös virkkasi kukkia.

Nyt siis Trubaduuripojun lapset tulevat sunnuntaina kello viiden teelle tällä tietoa. Inssipojun perhe olikin kuumeessa, ehkä koronaa.

Ompelimme 14 kassia, eli niistä ne kaksi lähtee vasta tänä viikonloppuna.

Kuntouttavassa neuloin neliöitä yhteen tein, kukkia tyynyliinan toiselle puolelle ja ompelin koneella pohjatyynyliinan siihen AINOKAISEEN pääsiäistuotteeseen, jota ei edes saatu valmiiksi. ;D
-Mieletön meno käsityöryhmässä. Hyvin pyörii peukalot ja siihen se jääkin, paitsi neiti J:llä joka on hyvä piirtämään, hän teki vanhuksille pääsiäiskortteja ja myyntiin avaintauluja, eli puun palaseen erilaisia kuvioita maalaten ja polttaen, kuten Sauna, WC, Pyörän avain.. jne.

Selkä on parempi kun lihoin hiukan takaisinpäin, vaikka piti oheta, uusi yritys työn alla heti ensi viikolla. Nyt sulaakin vauhdilla, eli voisi yrittää sitä kävelemistä, onhan tuolla puita mihin nojailla, kun ei potkukelkkaa enää voi käyttää. ;)

Pääsiäiskortteihin heräsin vasta kun Heppalikalta tuli sellainen eilen, eli unohtui aivan tyystin! :O

Markkinoita silmällä pitäen olen saanut pari patalappua virkattua, violetti- ja tummansinivalkoisen.

Vanhojen tansseihin sai ilmoittautua katsomaan näin koronavuosien jälkeen.
No viimeistä viedään meidän lapsikatraasta, eli jo oli aikakin. :)

18v missasi juurikin tänään inssiajonsa, mutta ei ihme, kun ei ole ollut yhtään ajotuntia koko tänä vuonna, satanen hukkui, mut uutta yritystä vaan kehiin ja harmi kyllä koko autokoulu muutti muualle toimitilojen kalleuden takia.
Harmi siksi, kun tuon viimeisimmänkin pitäisi päästä sinne korttia ajamaan. :(
-Ehkäpä jostain kohtuullisen matkan päästä löytyy joku toinen sitten.

Pääsiäisverhoja ei ole vielä löytynyt, on taas laitettu TALTEEN, kuten ne daalian juurakot.

Siivousta nyt on ohjelmassa, saapahan sitten kevätsiivoa samaan kyytiin. :)

Muuten on tasaista. :)
Toivottavasti on teilläkin. :)

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: kolme tammaa 
Päivämäärä:   18.4.22 13:09:14

Kiva kuulla kuulumisia. Hyvää Pääsiäistä.

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   1.5.22 22:47:35

Hyvvee vappuva kaikillen! :)

Nyt on soitettu torvea tiistaina, keskiviikkona, lauantaina, sunnuntaina ja 17v soitti myös tuuballa Kielon jäähyväiset Wanhojen tanssien aluksi perjantainakin.
Suut siis ovat muutaman vuoden tauon jälkeen olleet tiukasti messingillä pitkin viikkoa. ;D

Korona piti vappusoitot pois ohjelmistosta ja kaiken muunkin soittelun, nyt on soittoa ti ja ke ja seuraavalla viikolla nuoriso-orkesteri pitää päätöskonsertin ja VPK:lla on vielä yhdet tanssit soitettavana 21.5, sitten alkaa niin kuin kesäloma soitoista meikäläisellä, tytöillä lienee vielä muutama soittotunti luvassa.

Siinä sitä sitten jo kuulumiset olivatkin, soittoa soiton perään. ;)

Kuntouttavassa virkkasin sitä iänikuista tyynyliinaa, varsin orpona kun Rouva M oli poissa. Runoja piti olla pari mukana ja muutamilla olikin, ne kuunneltiin.

Yritin saada rahojani takaisin, joilla ostin sinne lankoja, ensin ei käynyt raha, sitten oli puhe että tilaavat lankaa ja valitsen muutamia tilattavia kun tukkuhinta on puolta halvempi, mutta sitten kävi ilmi ettei käy sekään.
Olin niiiiiin kypsä, etten tiedä, ihan sikakiukkuinen, kun mikään ei käy.
Jankkasivat vaan että ota muutama kerän loppu näistä nurkista, kun ensisijaista on kierrätys.
MITÄ SITTEN?
-Mitä se siihen kuuluu että jouduin ostamaan, KUN EI SIELLÄ OLLUT sopivia, niin ne langat, että saatiin edes tehdä sitä tyynyliinaa.
No, onhan se reilua että työtön itse ostaa kaupungille lankaa kun kaupungilla ei ole varaa. Sieppaa ja oli sitten viimeinen kerta!

Huomaatteko, alan oppia, vast'edes opin myöskin tuijottamaan kelloa tumput suorina sen neljä tuntia työkkärini eteen..?

Työkkäristä puheen ollen, meille työkyvyttömillekin tulee nyt se työpaikkojen haku-velvoite, eikä sopimusta kuntouttavaan voi enää tehdä kuin kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.

On se loistavaa työnantajille, kun alkavat saada vähintään neljä hakemusta jokaiselta työkyvyttömältä kuukaudessa, minunkin lomakkeessani lukee, etten voi seistä, kävellä, nostaa jne yhtään mitään, eli sopiiko että tulen teille töihin, 'olemaan' ja te maksatte minulle palkan..? Tietenkin korotettuna siitä syystä, koska en halua tulla teille olemaan, kun sen voi tehdä kotonakin.
-Rehellisyys se maan perii työhakemuksissakin. :)

Saa totisesti nähdä mitä tämäkin uudistus nyt tehostaa vai käykö taas niin että siitä on enemmän harmia kuin hyötyä.
Kohta ei uskalla kukaan hakea enää työntekijöitä avoimesti, kun seuraa se hakemustulva turhilta tyypeiltä siinä kun oikeiltakin pystyviltä.
Vuokratyöfirmoilla jo nyt pullistelevat listat työhalukkaista, kun he niitä haalivat tekaistuilla hakemuksilla riippumaan listoilleen, ihan turhaa kiusantekoa työnhakijoille.
-Mutta kaikki työttömien kyykyttäminen ja halveeraaminen on oikein laillista ja suotavaa nykySuomessa. :(

Virkatut huivit ovat edenneet kuin täit tervassa, pari kerrosta viikossa, patalaput vielä vähemmän.

Esikasvatuksessa yksi kyljestä avattu mehupurkki pursuaa päivänsinejä tai elämänlankoja ja toisesta pukkaa tuoksuhernettä, juhlaan lienee siis aihetta hyvin niukasti.

Juhlaa voinen toki viettää sen kunniaksi, että Miähellä ja minulla tuli tänään yhteistä taivalta 37 vuotta täyteen. <3
Naimisissa olemme niistä olleet heinäkuussa 35v, jos Luoja suo. :)

Lumista on sentään suurin osa lähtenyt, takapihan suihkukaivolampikin on jo paljastanut vihreänlimaisen sisältönsä, ;D pittääpi varmaankin tyhjentää ja jotenskin pestä tuo allasmuovi ennen kuin siihen suihkua sijoittaa. ;D

Jotkut pensas- ja valeistutusruusuista ovat odsin vihreitä varrestaan, eli jokunen on säästynyt syksyltä tällä tietoa. :)

..ja tytöt kun veivät 'väärät' purkit kellariin jo pakkasen käytyä, niin ne ovat hyvässä silmuvaiheessa, luulen kyseessä olevan koristekasvi lamoherukan ja joitain kummia varpukasveja, kun ei niissä purkeissa mitään lue, vaikka ovat niissä taimistoilta tulleet.
Ihan kiva saada sitä lamoherukkaa sinne suunnitellun pikkumuurin päälle roikottamaan ja kiinnostaa mitä ne pari muuta purkkia sitten ovatkaan. ;D

https://www.viherpeukalot.fi/images/products/65156-1-58987054_orig.jpg
https://www.viherpeukalot.fi/images/products/65156-6133695f_orig.jpg

Ne purkit mitä piti viedä, äkkäsin vasta pilkottamasta lumen alta, eli siinä oli alppiruusuja ja atsaleoja muutaman satasen edestä.
Pidin niitä menneenä, mutta liekö käynyt armo köyhälle, kun muutamissa on elävän näköisiä silmuja ja alppiruusuissa on lehdet ja nuppuja, vaikka taivasalla purkeissa olivat keskellä kulkuväylää.
-Odotan mielenkiinnolla, kuinka käy. :)

Kärhöissä ei näy elonmerkkejä, muutama tulppaanin lehti pilkistää kuitenkin sieltä täältä kukkapenkeistä. :)
Odotan sitäkin, kun istutimme myöhäiseen liki routaan niitä keisarikruunuja ja pioneja, että jäikö mikään henkiin.
Valeistutukseen lykimme myös vieri viereen niitä ruusuja purkkeineen päivineen tuonne yhden kukkapenkin tehelmäkseen, jotta että nouseekohan sieltä mikään.

Elviiran edustan lavakaulustarhasta sain leikata vain kuolleita varsia, korkeissa viemäriputkissa oli kummassakin yllättäen vihreitä oksia, sitten äkkäsin nimilapun sinne haudanneeni, eli taitaa olla selvinnyt kanadalaiset routarajan John Davis-ruusut hengissä. :D
https://www.viherpeukalot.fi/images/products/30231_orig.jpg
https://www.viherpeukalot.fi/images/products/30231-1_orig.jpg

Mutta aamulla pitää taas lähteä koululaista kyytimään.
Ääni on käheä, aattelin laittaa taustamusiikikseni tangoja, mutta osuinkin karaoke-tangoihin ja jouduin sitten veisaamaan kaikki 26 kappaletta. ;D
Kosto elää, laitan 18v:n laulamaan setin myöskin.
Oppia ikä kaikki. ;D

Kaunista toukokuuta kaikille. <3

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   14.5.22 23:24:54

Hui hai. :)

Kevättä pukkaa, mutta pakkasvaaran kanssa.
Pikkuriikkinen mökkinen alkaa kohta pursuta vihreää kun ei voi viedä mitään ulos. :D

Sain äitienpäivälahjoiksi, itse laatimastani listasta, kärhöjä ja onnenpensaan, sekä ilman listaa parit pelargoniaistutukset piharuukuissa, hauskaa. :)
Viime syksynä pelastetuista pelakuista kukkivat jo ainakin kymmenen, väreinä on vaaleanpunaista, pinkkiä ja punaista.
Se ekstrapyydystys, eli lilakin versio on tehnyt kukan, niitä pitäisi saada lisää.

Mätkyjä sain perinnöstä aivan yllättäen 2500e ja se on sitten hieno piristys , kun työkkäristä jää vuokran jälkeen pari satasta kuukaudessa..

18v on käynyt inssejä kaksi ilman tulosta ja kolmas odottaa, satanen per kerta, eikä hällä ole mitään tuloja, kun jos olisi saanut kortin, olisi voinut hakea kesän alkuun jotain työtäkin, kun ei täältä minnekään muuten pääse ja itse olen kiinni 17v:n koulukyydeissä, mutta kyllähän tuosta työkkäriä on vielä saanut venytettyä heidän puhelinlaskuihinsa toistaiseksi. ;D

Päärynäpuut ovat elossa, odotan mielenkiinnolla jaksavatko kukkia, käärmekuuseni näyttää hiukan kärsivältä, jänskättää että kuntoutuuko vielä.

Elviiran kehikoissa ei ole vihreää, jopa alppikärhö on päättänyt mennä talven mukana. :( Se oli yllätys, kun tuolla 20 metrin päässä on sinnitellyt jo yli 20 vuotta. :O

Uutta yritystä vaan, joskus saan istutukset ja talvisuojaukset toimimaan, jaksan uskoa siihen. :)

Kuntouttavassa rouva M:n kera väsättiin tyynyliinojamme ja ensi viikolla on joku kävelytesti.
-Heh, saapas näkee jaksanko kävellä tuon selkäni kanssa sitäkään pätkää.
Yrittänyt olen treenata, haahuillut pitkin pihamaata kukkapenkiltä toiselle jutustelemassa puille ja puskille. ;D

Tulppaaneita nouseskelee sieltä ja täältä, syyssipulini istutin pesuvateihin ja ruukkuihin, muutama narssissi on jo lähtenyt niistä kukkimaan. <3

Lamoherukat ovat tehneet nuppuja oksansa täyteen, kukat lienevät vaatimattomia herukan kukan näköisiä, mutta on se silti ihan mukavaa kun oksat ovat täynnä kukkia pergolan pöydällä, jonne ne tuotiin sieltä kellarista.

Pergolan ympäristö jäi silloin toissa vuonna ihan kesken, viime kesänä satsattiin takapihaan. Se avoimet puutarhat onkin nyt elokuun alussa, jolloin kukkien pitäisi kukkia kaikkialla.
-Tavallaan ihan kiva, ehdin hiukan sommitella jotakin jonnekin, jos vaikka sitten osallistuisikin.

Pergolan viereinen pieni rinne on ollut visioissani jo monta kesää, milloin pelkkää kiveä, milloin jotain muuta, nyt laitan siihen sekä että ja sen vision pitäisi sitten myös olla toimiva ja kestää vuosia eteenpäin.
Ajattelin käyttää juurimattoa käytävän nokkosettomuuden varmistamiseksi ja itse rinteen kivien väliin lykkiä nurkalla sinnitelleet vuorenkilvet, jotka kyllä peittävät melko tehokkaasti valoa muilta.
Yläosaan kuvittelin ensin suorakaiteen muotoisen kukkapenkin, joka reunustaisi pergolan ja penkin väliin jäävää kivetystä, mutta kun piirsin sen hiukan 'sillain', niin piirroksessa näkyy kuin muutaman kukan jälkeen loppu penkki olisikin vesilampi! ;D
-Se näyttää kylläkin niin kiehtovalta, että kyllä siihen taitaa sellainen pieni suorakaiteen muotoinen lampi ilmestyä, jotain ehkä 1,2 metriä pitkä ja leveyttä noin 60-70 senttiä. :)

Jos saan valmista, niin laitan kuvan jonnekin. :)

Mutta ei tässä taas auta kuin hankkiutua kohti petiä, kun koronan jälkeinen tyhmä kutina yltyy silloin tällöin iltaisin inhottavaksi ja jotta en ainakaan valvomisella sitä yllytä, niin nouseehan aamulla sitten aiemmin, kun mennee aiemmin nukkumaankin. :)

Neuroviisuista en jaksa yöuntani menettää, kun uneni ovat selän takia jo muutenkin katkonaisia. Voittaa kuka voittaa ja Rasmus on kaiketi ihan ok, sijoittui sitten minne hyvänsä.

En liioin ole tunkenut aistimaan jääkiekon kisoja Tampereelle, vaikka ainutlaatuista tilanne lienee, ahdasta kaupungissa on muutenkin ja kyllä radio kertoo missä milloinkin mennään, jos tietoa tarvitsee. :)

Kaikin puolin siis lämpimiä päiviä jokaisen pihalle ja parvekkeelle. <3

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: Okarino 
Päivämäärä:   17.5.22 13:32:17

Nyt on sitten toinen lapsi tullut ylioppilaaksi. :)

Muuten vaivaa rahattomuus, TAAS, kannattaa tilata enempi kuin tienaa. :(

  Re: Tirsku Topa

Lähettäjä: kolme tammaa 
Päivämäärä:   18.5.22 01:50:19

Onnea Ylioppilalle

Ketä se rahapula ei vaivais mut myös unettomuus. Nyt vielä kotjaavat tuota metrorataa useampana yönä öisin rrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr

   Ylös ⇑   


  
 Vastaa viestiin
 Nimi:       [poista tiedot]
 Sähköpostiosoite:

 Jos annat sähköpostiosoitteesi, se näkyy viestissäsi.

 Otsikko:
   




Hevostalli.net ei vastaa keskusteluryhmissä käytävän keskustelun sisällöstä.