Lähettäjä: Tutkimuksiin menos 
Päivämäärä:   8.5.19 07:45:31

Vanhat ketjut painuneet jo unhoon?
Itsellä kaikki älytöntä tönkköyttä lukuunottamatta ok. Tosin kaksivuotistarkastus ensi viikolla joten sitten voi huoahtaa jos saa hyviä uutisia.
Tosiaan hornoonilääkitys aiheuttaa valtaisaa kankeutta. Aamuisin liikkeellelähtö vaikeaa. Nivelrikko vaivaa polvessa. Nukkuminen katkonaista. Onneksi voin ottaa iltapäiväunet kun en käy töissä.

Lähettäjä: minä myös 
Päivämäärä:   8.5.19 21:50:20

Moi Tutkimuksiin menos! Mulla myös menee myös pääosin ihan ok.

Yksivuotistarkastus oli helmikuussa. Tukka kasvaa vaikka on vielä "poikatukan" pituinen, ja maaliskuussa aloitin työt.

Ongelmaksi jäi leikatun käden puolelle lymfaturvottelut joiden takia sain tukihihan ja -hansikkaan, ja aamujäykkyys kropassa. Polvia ja nilkkoja sekä käsiä on pakko jumppailla ja verrytellä tämän tästä, muuten liikkuminen menee tosi jäykäksi.

Hevosharrastusta olen myös jatkanut ja käyn säännöllisesti ratsastamassa vuokrahevosella kerran viikossa.

Mukavaa keväänjatkoa kohtalotovereille ja muillekin!

Lähettäjä: ..... 
Päivämäärä:   9.5.19 12:12:55

Läheisen rintasyöpä ohi. Kaksi vuotta, eikä ole uusiutunut ❤️

Lähettäjä: Tutkimuksiin menos 
Päivämäärä:   21.5.19 19:01:01

Vielä kuulumisia. Nostan jos joku kirjoittanut näkisi.

Lähettäjä: liinukka 
Päivämäärä:   23.5.19 20:17:37

Taisin kirjoitella siihen ketjuun liinukkana (ei vanha muista enää kaikkia niccejä, joilla on joskus kirjoittanut). En sairastanut rintasyöpää vaan minulla todettiin lymfooma, jota hoidettiin sytostaateilla ja kantasoluhoidolla. Hoidot päättyivät vähän yli kaksi vuotta sitten ja ainakin tässä vaiheessa voin oikein hyvin. Olen käynyt säännöllisesti tarkastuksissa, nykyään 6 kk välein.

Toissa kesänä pääsin jo palaamaan kokopäivätyöhön. Kyllä se sairaus aika lailla vei jaksamisen nollille ja vielä viime vuonna vähän epäröin pitkien automatkojen ajamista ym. Tänä keväänä on vasta alkanut tuntua siltä, että voimani ovat ihan kunnolla palanneet ja odotan nyt innolla kesää ja kesälomaa matkoineen.

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   25.5.19 00:21:27

Täällä ollaan!

Minulla se gradus 3 tripla nega ja ikää dignoosin aikaan 38.

Kolmivuotiskontrollit vedeltiin tänä keväänä puhtaina läpi!t Vielä kahdesti ja jos ei mitään toimenpiteitä vaativaa iske vastaan niin omillaan ollaan...

Eli melkein sukua terveelle :D

Vaan pakko myöntää että kyllä se taas kylmäsi, mennä verikokeisiin ja röntgeneihin...hrrrrr. Aina se pelko siellä on että entäs jos...

Tukka on jo lapaluiden alle, edelleen latvoista kiharaa mikä on vähän outoa koska eikö sytokiharoiden pitänyt suoristua viimeistään vuodessa..hmmm. Kai mä sitten sain kaikesta tästä hyvästä semikiharat hiukset.

Vointi on kaikin puolin normaali ja jopa hyvä.

Nyt alkaa olla siinä vaiheessa, että koko syöpä, leikkaus ja hoidot vaikutuksineen tuntuu vaan pahalta unelta.
Yks päivä sain harvinaisen hetken olla kotona yksin ja istuin vaan ja mietin että tapahtuiko se kaikki todella. Miltä musta silloin tuntui, mitä mä tein ja milloin tapahtui mitäkin. Selvästi aivot haluaa alkaa pyyhkiä pois tuota ajanjaksoa, koska en enää muista asioita ja miten ja missä järjestyksessä kaikki kävikään.

Pidän tätä yhtenä paranemisen prosessina enkä ihmettele asiaa sen kummemmin, turhahan siinä on piehtaroida sen enempää kun kerta just nyt ei ole tarvis.

Katsotaan kuinka lopullisesti kaiken voisikaan unohtaa. Toivottavasti täysin.

Nyt vaan kaikille lämmintä kesää ja aina vain parempaa jatkoa!

Lähettäjä: Tutkimuksiin menos 
Päivämäärä:   25.5.19 19:40:45

Hei :) !
Mitä sinulla röntgataan? Olitko kaksivuotistarkastuksessa? Rinnatko röntgattiin? Minulla ultra koska molemmat rinnat poistettiin.
Oliko sinulla kaksivuotistarkastuksessa (jos sellainen oli) lääkäritapaaminen?

Lähettäjä: miu 
Päivämäärä:   3.8.19 17:07:23

En mäkään muista oliko tuo mun nikki? =)

Syksyllä tulossa 3vee-kontrolli, alkaa jo melkein jännittää. Tähän asti kaikki suht hyvin joten odotan saavani puhtaita tuloksia. Kädessä kompressiohiha, varsinkin töissä kun on fyysistä touhua. Käden toiminta muutenkin vajaa, edelleen käyn lymfassa/fyssarilla parin viikon välein. Hormoninpoistolääkkeestä tulee kipuja ja oon kokovartalorautakanki mut näillä mennään ainakin siihen viisivuotistarkastukseen asti.

Mulla jäi hiukset ihan vitivalkoisiksi, edelleen näytän omasta mielestäni oudolta. Eikä kaikki edes tunnista varsinkin jos ovat vuosia sitten nähdeet viimeksi. Muutenkin tuo sairausaika konmaritti mun elämästäni kaikki energiasyöpöt ja kuormittavat tekijät, mukaanlukien ison kasan kavereita. Hyvä niin, nyt on suht rauhaisaa eloa ja ympärillä vaan niitä oikeita ystäviä... jopa tasapainoista?! Mukavaa kuitenkin!

Lähettäjä: Syöpäläinen 
Päivämäärä:   4.8.19 17:19:02

Taisin itsekin tänne kirjoittaa vaikka en rintasyöpää sairasta. Mulla on siis syöpä sisäelimessä. Joulukuussa leikattiin munuainen, missä oli etäpesäkkeitä. Nyt niitä on keuhkoissa. Päivä kerrallaan elän ja onneksi vointi on tällä hetkellä ok.

Lähettäjä: Tutkimuksiin menos 
Päivämäärä:   7.8.19 12:22:37

Mukava kuulla mitä teille kuuluu. Minulla myös hormooninpoistolääkkeet aiheuttavat varsinaista kokovartalokankeutta. Liikkeelle lähtö tuskaa ja uni katkonaista. Lisäksi hikipuuskat kiusaavat.
Silti pystyn hoitamaan pihani eläkeläiset. Olen jo siinä iässä että kunto tuskin tästä kohenee.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.8.19 09:40:49

Kirjoitan miesystäväni puolesta, hän kun ei enää täällä ole kirjoittamassa.

Syksyllä 2017 alkoi selkää särkeä. Työterveys määräsi buranaa, mutta särky jatkui vaan. Lopulta pääsi kuvauksiin ja syöpä löytyi luusta, kurkusta, keuhkoista. Sytostaatit päälle ja pesäkkeet pienentyi ja jokunen hävisikin. Käytiin vielä matkoilla ja mies oli hyvässä kunnossa.

No viime syksynä kontrollissa ja taas syöpä roihahtanut ja nyt sitä olikin joa kaikkialla...maksa, munuainen, nenä. Taas hoitoihin mutta sillä saatiin vain elinaikaa. Mies kuoli hoitokotiin maaliskuussa. Meni loppujenlopuksi todella nopeasti. Kunto romahti edellispäivänä. Ja ikää vasta 51

Lähettäjä: Mammeli 
Päivämäärä:   13.9.19 12:57:17

Minulla hormoninestolääkitys (exemestane) aiheuttaa unettomuutta ja ihan hirveetä ahdistuneisuutta. Onkohan noihin mitään lääkitystä saatavissa? Kohta on mentävä lääkärin juttusille,kun olo välillä niin tuskainen ja väsynyt. Onko teillä muilla kohtalotovereilla vastaavaa ja onko tähän tosiaan mitään apuja olemassa?

Lähettäjä: mm 
Päivämäärä:   14.9.19 09:39:14

Mulla on tamofen antiestrogeeni. Ja ihan sellaiset mega-vaihdevuosioireet on ollu. Nukkunu en oo moneen vuoteen :) Nyt on viides vuosi menossa ja vähän on alkanu helpottaa. Ei enää juurikaan niin hirveitä hikiaaltoja ja muutenkin vähän parempi olo.Vielä kun laihtuis,niin alkaisi olla palaset paremmin.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   20.9.19 22:06:22

Hei! Kertokaa te rintasyöpäihmiset, miltä se syöpäkyhmy rinnassa tuntuu. Onko se kiinteä vai liikkuuko se? Itse hysteerisesti seuraan rintojani syövän pelossa.

Lähettäjä: -- 
Päivämäärä:   1.10.19 21:32:33

- : ennemminkin sinun pitäisi ottaa selvää, miten rauhoitutaan ja vapautetaan mieli turhasta hysteriasta.

Lähettäjä: miu 
Päivämäärä:   6.12.19 20:14:07

Mammeli: Vaihda ihmeessä tuo Exemestan pois jos vaan joku korvaava lääke löytyy. Myös Venlafaxinia jotkut käyttää mielialan tasaamiseen (sitä monikin onkologi jopa suosittelee) ja samalla tasottuu kai ne kuumiksetkin?

Mulla itselläni kokeiltiin paria eri valmistetta. Kaikista tulee jotakin haittavaikutuksia, tästä nykyisestä vähiten.