Lähettäjä: Tirlittan
Päivämäärä: 19.3.19 14:48:36
Hienoa Sunika, ymmärrät hyvän päälle. :)
No niin, Pilkku ja muutkin, nyt se tapahtui.. ;D
Sain eilen riivittyä itseni joutilaisuuden pysähtyneestä hurmoksesta sinne Aavemajalle shaalialoitusta hahmottelemaan.
Pääsin sinne Suutarilikan lasten kerhokyydillä yhdeksi.
-Jahkasin ja jahkasin ja likat tulivat ennen kolmea omien töidensä kimppuun, avitin 14v numerokuvion alkuun ja jatkoin jahkailujani viltin reunalla.
Kun Suutis haki kerholastensa mukana neljältä teinitkin niin olin edennyt 5cm!
Kolmessa tunnissa 5 cm! Ihan tosivahva motivaation puute oli kimpussa. :D
Sain siinä kuitenkin itseäni tolpilleen ja kun olin mokannut alussa, eli jouduin ekaan 10 senttiin tekemään tuplatyötä ja se sapetti, niin alkoi helpottamaan.
Ennen likkojen tuloa huomasin nurkan puolelta eli vasemmalta yhden loimilangan katkenneen, solmin sen ja ilmassa häilähti ihan hajuveden tuoksua ja fiiliskin parani.
-No jäin sitten taas keskenäni likkojen lähdettyä, viereisessä tilassa oli joku 'huonostikasvatettujenipanoiden älämölökerho' (17:30-19:30).
Työ sujui jo ihan 'sutjakkaasti', hidasta se ohuiden lankojen kanssa temuaminen on jo perussettinä, kun yhtäkkiä taas se vieno kukkaishajuvesi alkoi tuoksua vasemmalta nurkan suunnasta, käänsin oikein pään sinnepäin ja näin taas sen loimilangan solmun irronneen..
Niitä lankoja on neljää väriä n.10cm raitoina n.560kpl, eli se yksi jää huomaamatta helpostikin reunojen nurkilta.
Tajusin samantien etten siis ollut ollutkaan yksin! :O
-Kiitin ihan ääneen ja pahoittelin etten huomannut kiittää jo ekalla kertaa kun hän ilmoitti langan katkenneen. :D
Olin kyllä niin totisen huvittunut kuin vain voi ihminen olla, jotenkin vaan kuvittelee jonkun 'ikiaikaisen pahan' ryömivän kellarista ja tuhoavan minut sinne kangaspuiden ääreen ja se hirvittää.
-Kaikkihan on toki mahdollista, jos Luoja sallii, mutta siinä sitten istuin itse 'Aavemajaksi' ristimäni talon huoneessa ja juttelin oikealle kummitukselle! :)
Oloni oli niin kevyt ja iloinen, eikä pelosta häivääkään, tunsin myös kiitollisuutta enemmän kuin yhdestä loimilangasta, niin tälle näkymättömälle auttajalle, kuin Luojallekin että sain tällaisen kokemuksen. <3
Muuten on tasaista..
..ja tasottuu kaiken aikaa, kun vesisade alentaa kinoksia.
Valusolun 'piha' on ollut lumeton jo pitkään, mursketta vaan kulkeutuu jaloissa sisälle.
-Mies tyhjenteli työkaverin asuntoa muuttoapuna, joka tarkoittaa että meille on kulkeutunut jo kolme peräkärryllistä huonekaluja ja laatikoissa ties mitä sälää, jota eivät enää tarvinneet. ;D
Laupiaan hamstraajan unelmapuuha. :D ;D
Eilen tuli mm. parin telkkarin lisäksi, joku 'turbopoweri' ladattava akkuimuri ja pienehkö puinen metsoteos, ne tuotiin Valusoluun suoraan.
Mopopoika olisi kaupunkiin kai kuulemma sen imurin halunnut, mut en sitten itsekään tiedä miksi mies jääräpäisesti halusi sen minulle tuoda..?
-En nimittäin ole ajatellutkaan mitään imuria siihen koppiin haalia.
Tuo siivous kun ei muutenkaan ole vahvimpia osa-alueitani.
Osaan sen taatusti, mut yleensä joku muu juttu vie voiton, joskin ennemmin siivoan kuin kokkaan..
Vähänkö olen 'perheenäiti/emäntäainesta parhaimmillaan. ;D
-Mut mies tiesi sen ottaissaan, joten häntä ei kannata sääliä, hän otti sellaisen kuin halusi ja jos on uskominen edellisten elämien tulkitsijaan, niin olen iloluonteisuudellani, hänen, yrmyn erakon, elämää 'sulostuttanut' aiemmillakin kerroilla 'suuren mustan takkuisennäköisen koirani' kanssa. :)
Kyseinen meedio ei missään tapauksessa ollut tietoinen, ei niin silloisesta mustasta hevosestani(R.I.P), kuin briardia muistuttavasta mustasta koirastanikaan, josta syystä tajusin heti kuka oli kuulunut mieheni silloiseenkin elämään. :)
"Ympäri mennään, yhteen tullaan."
-Olen ottanut pestin tämän entisen kotini puutarhurina, maisema-arkkitehtina, entisöijänä, vihersuunnittelijana ja -rakentajana.
Palkkioksi saan käyttää mm. säilytys-ja varastointitiloja vuokratta, autoni huollon ja korjaukset korvauksetta ja vapaat kädet miljöön muokkaukseen.
..ja tämän sopimuksen myös paperilla tarvittaessa.
Sitä mukaa kun pälvet paljastavat maankamaraa työsarka lisääntyy päivä päivältä.
On myös heitetty kukkapenkkihaaste, eli se 2 neliötä ja vain siemenistä itsekasvatetut kukat käyvät, nyt alkaa olla jo kiirus esikasvatukseen..
-Se ei ole totisesti vahvimpia puoliani ja teinitkin pitäisi yrittää innostaa siihen haasteeseen osallistumaan..
Siihen penkkiin saa laittaa kiviä, pylväitä ja ties mitä, mut ala on 2m2 ja ei saa siirtää mistään kasveja, eikä ostaa valmiita taimia.
Mietin kyllä että jos lisäisi vielä sipulit ja mukulat vaihtoehtoihin..
Voittajan valitsevat ventovieraat valokuvien perusteella ja hävinneet joko teetättävät kuvasta suurennoksen tauluksi tai tekevät siitä maalauksen voittajan valinnan mukaan.
Joo ja sit vielä pari juttua:
Sähkispojan armeija-aika venynee vuoteen ja Mopopoika sai töitä inttinsä alkuun asti.
-Eli heihei pojat sitten vaan, kokoan heidän sänkyjensä tilalle yläkertaan kangaspuut tännekin taloon. :/
Haikeaa se aina on vaikka sen tietääkin tapahtuvan ja on oikeinkin että tapahtuu, maailmaa varten ne lapset kasvatetaan. :(
-No siinähän saavat sitten likat paukuttaa kaikki tarpeettomat ja rikkinäiset vaatteet räsymatoiksi, taidankin luoda niille n.90cm mattoloimea jotain 30 metriä, niin tuleepahan tupaan tyhjää. ;D
Villiä mattoa luvassa kun sinne lyö farkut, t-paidat, lakanat jne trikoista puhumattakaan ompahan ainakin persoonallisen uniikkeja mattoja.
Voihan tehdä myös vhs-nauhoista mattoja, en kyl tiiä voiko niitä pestä, muovimattoja voi, eli sinne vaan loimien lomaan jätesäkitkin.. :)
Heh, tulipahan tarinoitua, eli nyt lähden päiväteelle.
Täs vielä kakku jonka kaltaisen aattelimme muiden likkojen kans tehdä Suutarilikan häihin:
https://i.pinimg.com/564x/d9/b9/81/d9b981982dc7a1da4b7abf9e7dc9438b.jpg
|