Lähettäjä: Tirlittan
Päivämäärä: 6.5.18 00:17:21
Kirjoitin juuri joutsenen kohdalla parisuhteesta ja vaikka hyeenan katkenneesta jalasta, joka mätänee hissukseen.
Luonnonlait ovat laeista julmimmat, eikä niillä voi puolustella mitään.
Lintu putoaa pesästään, hirvi jää sarvistaan jumiin, kettu kuolee kapiin, ihmisen julmuudet häviävät kirkkaasti.
Jos hoidan eläimen hyvin, hän palvelee ja korvaa sen toiminnallaan, kuten koirat ja hevoset, hoitajana minulle syntyy oikeus käyttää heitä juuri 'alistussuhteen' takia, samoin kun hoidan kanan, saan palkaksi munan, jos lehmän tai kutun saan maidon, ja jos possun saanen syödä hänet palkaksi ruoastaan ja kodista jonka tarjosin, mutta lopetus on oltava nopea, stressitön ja kivuton.
Kun 'kuolemme' jää meistä näkyväksi vain sieluton elintarvike, madonruoka, massamöykky luita, elimiä ja lihaa, ihan sama muilla eläimillä, me itse lähdemme henkimaailmaan, kuten muutkin eläimet.
Miksi matojen ja kuoriaisten pitäisi saada valmistamani eines?
Eikö ole arvokkaampaa tulla hyödynnetyksi hoitajansa kautta eli tehdä hälle palvelus vielä ruumiillaankin?
Sitten taas synnytään uudelleen jatkamaan ihmiskunnan tukemista ja ruokkimista..
Kasvitkin ovat eläviä ja tuntevia olentoja, muistathan kiittää puuta, jos kaadat sen polttopuuksesi tai sitä hoitavaa haltijaa, kuten myös kiittää puolukkaa hänen marjoistaan, jotka kasvi Sinulle antaa?
Marjat voi poimia ja maitoa juoda huolettomammin kun niitä ottaessa ei kuole tekijä, mutta tapettavat lajit kuten puut, porkkanat, rikkaruohot, sirkat ja ravut edellyttävät anteeksipyyntöä.
Ajatteleppa oikeasti kuinka monimutkaista elämä kaikessa yksinkertaisuudessaan onkaan?
|