|
Lähettäjä: -
Päivämäärä: 22.6.26 09:47:40
"Lähettäjä: Sh
Päivämäärä: 21.6.26 20:26:06
Kivan näköinen tukkajumala ja joku varsakin pärjännyt hyvin näytyelyssä.
Oriilla ei minkäänlaista näyttöä edes helpoista luokista eikä taida millään tasolla ole mitään suorittanut.
Liikkeitä ja kokoamista ei näkynyt missään.
Oletettavasti kiva harrastemaastomopo"
Tässä nyt ilmeisesti tarkotus vähätellä oria "kivaksi maastomopoksi".
Totuushan kuitenkin on, että 95% suomenhevosharrastajista on sellaisia, että heille riittää varsin hyvin se "kiva maastomopo". Ja vähintään 95% suomenhevostammoista on sellaisia, että niiden jälkeläisestä ei saa liikeihmettä tai ikäluokkamestaria vaikka käyttäisi kaikkia kauden muotioreja loiste-priimuksista ikäluokkaihmeisiin.
Tämä ori näyttää hyvältä, on arjessa imeisen toimiva, ja toimii ainakin kolmessa lajissa. Nämä on juuri niitä ominaisuuksia, joita pitäisi suosia, jotta saadaan jalostettua monipuolista, kilttiä, toimivaa kansallisrotua vastaamaan harrastajakunnan tarpeeseen.
Ei ne 80-90 kiloiset max heB-tasoiset puskatädit tarvi mitään loiste-priimuksia. Päin vastoin, ne tarvii noita popkorneja, alfa kentaureja, hurpaleksia, aaluvia ja riikintaalereita, jotka on nuorena jalostusarvosteltuja omistajiensa harrastehevosia ja joiden sopii odottaa jättävän helppoa, toimivaa luonnetta ja muita harrastajaystävällisiä ominaisuuksia.
Jokainen suokkitäti fantasioi kasvattavansa seuraavan Vekardon, mutta kyllä karu totuus on että vaikka geenilotossa kävisi ilmiömäinen tuuri ja ori onnistuisi korjaamaan sen ravisukuisen, pithtikinttuisen, pitkärunkoisen tamman pahimmat ongelmat, niin taitoa - saati sitten rahaa - tehdä siitä varsasta Vekardoa ei vaan ole. Pahimmillaan lopputuloksena on rakennehirviö, jolla on sekä ravipuolen että ratsupuolen luonteen heikkoudet, jolloin hevonen on kova ja arka
|