Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.3.26 08:23:48

Tamman merkitystä jalostuksessa pidetään merkityksellisempänä jopa kuin oria. Oletteko kuitenkin käyttäneet suhteellisen "tavallista" tammaa, tarkoitan ettei välttämättä ole kisanäyttöä mutta rakenteeltaan ja luonteeltaan kiva, ja tuloksena on tullut emäänsä parempi varsa? Onko ollut tarkoitus tehdä itselle harrastehevonen vai kisahevonen isompiin luokkiin? Vai myyntiin ja onko tavoite onnistunut?
Itsellä on keskitasoinen pv-tamma ja tiedostan hyvin että kaikki tammat eivät ole jalostushevosia mutta on myös tammoja, jotka ovat itse hyvinkin vaatimattomia (kisatuloksia ei ole, KTK-pisteet matalat ym) ja ovat silti jättäneet erinomaisia jälkeläisiä. Vuosia jo miettinyt ko tamman varsottamista ja saa nähdä jääkö edelleen mietinnän tasolle :).

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   31.3.26 09:02:51


Orin merkitys jalostuksessa on suuri siksi, että yksi ori voi saada elämänsä aikana satoja varsoja. Tamma saa vuodessa sen yhden varsan, erittäin harvinaisissa tapauksissa monikkovarsat. Paljon käytettyjen oriiden ominaisuudet siis dominoivat koko hevospopulaatiossa, joten jos jalostukseen käytetään vaikkapa ihottumaista oria, niin on hyvin todennäköistä että sen jälkeläisissäkin ihottumaa on paljon ja ihottuma "rikastuu" hevospopulaatioon.
Tamma puolestaan on yksi sadoista, eikä rodun ominaisuuksien kannalta ole niin merkityksellistä sattuuko sillä olemaan vaikka jotkut periytyvät irtopalat tai ihottuma.

Eli tamman vs orin merkitys jalostuksessa tulee siitä, että ori saa elämänsä aikana satoja jälkeläisiä, tamma yleensä kourallisen, tuotteliaimmat pääsee ehkä kaksinumeroisiin määriin. Oriin ominaisuudet rikastuvat koko populaatioon, yksittäisen tamman ominaisuudet on "pieru saharassa".

Yksilötasolla varsaa ajatellessa täytyy kuitenkin muistaa, että koulutustaso ja kisasuoritukset ei periydy, ja jos tamma on joku pihtikinttuinen ja pahansisuinen rakennehirviö, niin jälkeläinen on aina 50/50 molempia vanhempiaan ja se, mitä peritään mistäkin on ihan arvontaa. Yksilötasolla tamma on siis ihan yhtä merkittävä kuin orikin.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   31.3.26 09:14:01

Ja suljetussa rodussa kuten suomenhevosessa jokainen tamma on arvokas, oli kisatuloksia tai ei, ja jokaisen tamman olisi hyvä saada edes yksi jälkeläinen jotta rotu säilyy elinvoimaisena.

Lähettäjä: 'Å' 
Päivämäärä:   31.3.26 09:40:20

Jos otetaan pöydälle realiteetit ja odotukset niin vaikka valitsisit huippuoriin niin odotettavissa ei ole huippujälkeläistä. Mutta, mitä haluat kasvatukseltasi? Kivan käyttöhevosen tai emänsä kaltaisen jälkeläisen? Vai parantaa perimää? Tehdä jalostusta korkeammalla tasolla? Kaikki eivät voi kasvattaa huippukalliilla ja huipputasolla vaan ihan tavallisia kivoja hevosiakin tarvitaan. Jos taas odotukset ovat jossain korkeammalla niin huippuisän lisäksi tarvittaisiin ainakin huippusukuinen tamma jotta saataisiin jotain erityisen hienoa aikaan. Tavallisen näköisistä, tavallisen sukuisista, et voi odottaa enempää kuin tavallista. Ehkä emäänsä parempaa jos isä sattuu sopimaan täydellisesti mutta et kuitenkaan eri tason hevosta. Kun voikukka puhkeaa kukkaan, ei siitä ruusua tule.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.3.26 10:26:38

Huippujälkeläinen ei ole tavoitteena. Omaan käyttöön kiva urheiluhevonen (120-tasolle).
Huipputammoja pv-puolella ei taida suomessa edes kauheasti olla siitoskäytössä, useimmat jalostustammat taitaa olla niitä, joilla joku vamma taustalla eikä juurikaan tuloksia.

Lähettäjä: vaisu 
Päivämäärä:   31.3.26 14:40:29

Se on hyvin sanottu, että kilpailutulokset ja koulutustaso ei periydy.
Tamman ominaisuuksia miettiessä kannattaa katsoa sitä tammaa (ja myös itseään) kriittisellä silmällä ja miettiä, että jos se olisi elänyt elämänsä erilaisissa olosuhteissa, olltu vaikkapa ammattilaisen alla nuoresta saakka, niin olisiko siitä voinut tulla kilpahevonen. Millainen rakenne sillä on, millainen liikemekaniikka ja hyppytekniikka.
Eli onko kisatulokset ja koulutustaso jänyt puuttumaan siksi, että hevosella ei ole siihen sopivia ominaisuuksia, vai siksi että se ei ole ollut sellaisten ihmisten käsissä jotka kaivaisi siitä täyden potentiaalin esiin.

Harrastehevoseksi päätyy aika usein sellainen kilpahevosjalostuksen ylijäämä, jolla on hyvä suku, kiva rakenne, hyvä tekniikka, mutta joista on nähty jo nuorena että niillä on esim. vaatimattomat liikkeet, tai vaikka liian arka, laiska tai pehmeä luonne kilpahevoseksi.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   31.3.26 18:48:17

"Oletteko kuitenkin käyttäneet suhteellisen "tavallista" tammaa, tarkoitan ettei välttämättä ole kisanäyttöä mutta rakenteeltaan ja luonteeltaan kiva, ja tuloksena on tullut emäänsä parempi varsa?

Kyllä, oikealla orivalinnalla aina tammaa laadukkaampi varsa. Sehän se hyvän jalostusorin tehtäväkin on - jalostaa. Huonoa ei kannatakaan käyttää.

Lähettäjä: _ 
Päivämäärä:   1.4.26 17:31:54

Ihan tälleen omaan käyttöön omaksi iloksi kasvatin tavallisesta aika vaatimattomasta pv tammasta ja hyvän ja keskinkertaisen välimaaston orista emäänsä paljon laadukkaamman jälkeläisen.

Jaksaisin uskoa että valitsemalla tammaa vielä paremmin täydentävän orin voisin saada jonkun keskivertoa paremman jälkeläisen. Eka yritys ylitti jo odotukset laatunsa ja liikkeidensä puolesta vaikka isäkään ei näin jälkikäteen ajateltuna ollut näyttävin eikä jälkeläisnäytöiltään paras vaihtoehto.

Jos tekisin nyt uudelleen, arvioisin tamman liikkeiden ja rakenteen heikkoudet ja vahvuudet tarkemmin ja ilman ruusunpunaisia laseja, ja käyttäisin tähän myös ulkopuolisia asiantuntijoita.

Sitten valitsisin orin joka ei itse välttämättä ole suoraan niitä ominaisuuksia joita tammasta puuttuu, mutta se periyttää niitä / sen sukulinja yleisesti periyttää niitä ja toivoisin parasta. Toki silti voi pompata geenilotosta ihan mitä vaan.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.4.26 12:19:01

Ja onhan niitäkin tammoja, jotka eivät ole itse kummoisia liikkeiltään tai rakenteeltaan (eikä tuloksia) ja orilla kuin orilla tekevät hienoja varsoja. Eikai sitä tiedä kuin kokeilemalla ensin yksi varsa että mitä omimaisuuksia tamma jättää?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   8.4.26 13:02:44

Meillä oli tällainen tavistamma joka päästi oria läpi paljon. Ikävä kyllä sitten periytti itseltään huonoa terveyttä, joka ei ollut tammassa kevyellä käytöllä näkynyt. Laadukkaita varsoja hypyltä ja liikkeeltä ok, terveyden takia kuoppaan nuorena.

Lähettäjä: + 
Päivämäärä:   11.4.26 11:04:30

Astuta ihmeessä, saat varmasti kivan varsan ja tulevaisuuden hevosen :)

Lähettäjä: , 
Päivämäärä:   11.4.26 14:23:20

"Ja onhan niitäkin tammoja, jotka eivät ole itse kummoisia liikkeiltään tai rakenteeltaan (eikä tuloksia) ja orilla kuin orilla tekevät hienoja varsoja. Eikai sitä tiedä kuin kokeilemalla ensin yksi varsa että mitä omimaisuuksia tamma jättää?"

Kannattaa perehtyä termeihin feno- ja genotyyppi. Fenotyypin ominaisuudet näkyvät ulkoasussa, genotyypin ominaisuudet eivät näy, mutta ovat perimässä, periytyvät satunnaisesti ja voivat taas tulla esiin jälkeläisessä. Yksilöllä jonka perimää ei tunneta on vaikea lähteä jalostamaan kun ei voida tietää mitä ominaisuuksia sen genotyypistä tulee. Kun perimä tunnetaan useamman sukupolven ajalta ja se on riittävän homogeeninen, on jälkeläisten ominaisuudet ennalta arvattavampia ja orin valitseminen pitkän tammanlinjan tammalle helpompaa ja palkitsevampaa.