Lähettäjä: Astuvat orit 
Päivämäärä:   24.2.26 08:58:08

Muuttuuko orin luonne vanhetessaan? Jos on nuorena vähän "villi" ja orimainen niin säilyykö tämä piirre niissä aina vai muuttuuko iän myötä? Tuleeko malttia aikuistuessa? Kokemuksia? Tai muuttuuko aikuisena ruunatun orin luonne merkittävästi ruunauksen yhteydessä?

Lähettäjä: // 
Päivämäärä:   24.2.26 12:19:55

Jos ori ruunataan aikuisena niin voi olla että pysyy kilipäänä (jos siis ollut sellainen orina), voi olla että muuttuu kaikkea pelkääväksi tai voi olla että järkevöityy. Sitä ei oikeastaan voi ennustaa. Mitä myöhemmin ruunataan niin sitä vähemmän tulee yleensä muutosta entiseen.

Perusluonne taitaa pysyä samana läpi elämän jos orina pysyy. Järkevät orit ovat järkeviä jo junnuina ja m*lkusta orista tuskin tulee järkevää vaikka ikää tulisikin lisää. Toki jotkut ennen astumista järkevätkin orit voivat muuttua idiooteiksi astuttuaan (esim. ei voida tarhata enää vanhojen kavereiden kanssa).

Tosi yksilökohtaista niin kuin minkä tahansa eläimen kohdalla.

Lähettäjä: Huppista 
Päivämäärä:   24.2.26 14:31:11

Kyllä hevoset sukupuolesta riippumatta saavat iän myötä malttia ja kärsivällisyyttä. Johan varsan keskittymiskykykin on ihan eri luokkaa aikuisen hevosen kanssa, oli hevonen mitä sukupuolta vain. "Villeys", jos aloittajan termin ymmärsin oikein, voi siis oriillakin tasoittua iän myötä. Usein nuorilla oreilla ensimmäinen oikea "heräämiskesä" on se pahin, kun hormonit hyrrävät ensimmäisen kerran ihan kunnolla. Monella seuraavat ovat jo helpompia, mutta tässä on toki yksilöllisiä eroja.

Vanhan oriin ruunaaminen on aina vähän arpapeliä. Monet opitut käytösmallit jäävät, vaikka testosteroni poistuisikin. Joistakin oreista tulee (ainakin aluksi) arkoja, kun testosteroni on peittänyt luontaista arkuutta. Näistäkin moni kuitenkin tasoittuu ajan myötä. Aikuisen oriin ruunaamisen vaikutukset ovat siis todella vaihtelevia. Meillä on ollut sekä todella hyvin ruunautuneita että sellaisia ex-oreja, joilta korkeintaan viilautui aivan pahimmat ylilyönnit pois ja käytös ei muuten oikeastaan muuttunut mitenkään. Omalla otannalla ruunauskomplikaatioita on vanhemmilla oreilla ollut enemmän kuin 1-3-vuotiaina ruunatuilla, mutta tähän on varmasti useita syitä ollut kuin hevosen ikä.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   24.2.26 17:46:17

"Jos ori ruunataan aikuisena niin voi olla että pysyy kilipäänä (jos siis ollut sellainen orina), voi olla että muuttuu kaikkea pelkääväksi tai voi olla että järkevöityy. Sitä ei oikeastaan voi ennustaa. Mitä myöhemmin ruunataan niin sitä vähemmän tulee yleensä muutosta entiseen."

Hormonitoiminnasta johtuva käytös vähenee olennaisesti hormonitoiminnan romahtaessa. Opitut maneerit säilyy, mutta lievenee ja pikkuhiljaa unohtuu ajan kanssa, kenellä kokonaan, kenellä valtaosin. Yksikään ruuna ei jää niin orimaiseksi kuin se aiemmin on ollut jos ruunaus on tehty oikein ja täydellisesti.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.2.26 20:11:01

"Joistakin oreista tulee (ainakin aluksi) arkoja, kun testosteroni on peittänyt luontaista arkuutta. Näistäkin moni kuitenkin tasoittuu ajan myötä."

Ei se testosteroni luontaista arkuutta ole peittänyt, arka on arka orinakin. Ruunauksen jälkeinen arkuus johtuu testosteronintasojen romahtamisesta, elimistössä on käynnissä eräänlainen hormonimyrsky yhden dominoivan hormonin tuotannon vähentyessä lähes kokonaan. Arkuus helpottaa pikkuhiljaa kun hormonitasot elimistössä tasoittuvat ja muutaman kuukauden kuluessa hevosesta hyvin todennäköisesti tulee leppoisa ruuna. Kaikista ei tule arkoja, mutta ehkä vähän "mietiskeleviä" kuitenkin kun aiemmin elämää ohjannut testosteroni yhtäkkiä puuttuukin ja elämän koko prioriteettilista menee uusiksi.

Lähettäjä: Arvaus 
Päivämäärä:   24.2.26 22:08:16

Minkä ikäisenä yleensä nuorille oreille tulee se ensimmäinen iso herääminen oriuteen? Vai voiko olla mitä vaan vuotiaasta eteenpäin?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   24.2.26 23:30:38

2- tai 3-vuotiskeväänä se yleensä selviää mikä oripoika on miehiään ja pärjääkö sen kanssa vielä. Jos suunnitelmissa on ruunaus, se kannattaa tehdä talven pimeän ja pakkasten aikaan kun kivekset ovat lepotilassa. Keväällä valon vaikutuksesta hormonitoiminta kiihtyy ja orin käsiteltävyys muuttuu, kivekset turpoaa, niiden verenkierto kiihtyy ja ruunauksessa tulee helpommin verenvuotoa ja toipuminen voi pitkittyä. Myös rapakelit ja heräilevät kärpäset saattavat keväällä olla kiusana varsinkin jos haavat on avoimet.