Lähettäjä: C
Päivämäärä: 5.5.24 10:35:24
Pirttirannan Oliver i. ed. mainittu Skatholm Thunder Ball
- menestyi erinomaisesti viime vuoden laatuponikisassa, nuori vielä joten omia näyttöjä ei ole
Calvi Klein i. Janus e. Coosheen Dill, joka omana aikanaan kisasi Ruotsissa esteitä siellä 120cm luokissa. Calvinista on ollut useampikin jälkeläinen Ruotsin kansallisissa estekisoissa. Ori itse ei ole kilpaillut, mutta surullisen vähän käytetty ori meillä.
Frederiksminde Lorenzo i. Coosheen Finnbarr, Finnbarrin jälkeläisiä myös löytyy Ruotsin tuloksista. Lorenzo itse ratsastettu ja ajettu vasta Suomeen tulon jälkeen, joten kertoo aika paljon sen luonteesta.
Stenbergs Marvin i. Skousboe Morning Rock, joka on periyttänyt erinomaista liikettä jälkeläisilleen. Marvinin emälinja on saksalaista, jossa ratsastuominaisuudet on olleet vuosikymmeniä rotutyyppiä tärkeämpiä...
Kippure Kaiset i. Lissroe Hurricane. Isälinja tuottanut niitä irlantilaisia suoritusponeja. Kaiser on Englannissa kilpaillut hunterluokkia ja we-luokkia, toimiva käyttöponi, joka varmasti olisi ollut myös esteradoilla kiinnostava, mutta silloinen omistaja keskittyi enemmän muihin lajeihin.
Springhill Fillmore e. Doyher Troya, jonka sisko Doyher Triona on menestyksellä kiertänyt ainakin aluekilpailuita esteillä Aholan sisarusten voimin. Sen sukutaulusta löytyy monesta polvesta niitä suorittajia mm. ei Spinway Corona, eei Frederiksminde Hazy Change eeei Hagens Jaguar, jotka kaikki ovat kilpailleet Ruotsin kansallisia koululuokkia ja vielä taaempaa Värnbergs Castor taisi -70-luvulla mennä sekä koulua että esteitä.
Sitten ovat nämä juuri hyväksytyt "nuore pojat" Rockfield Superstar i. Odysseus Melody - kilpaillut Ranskassa ja Suomessa esteitä ja sen eei. Dexter Leam Pondi ei esittelyjä meriiteistään kaipaa...
Ohana Narcissus Nashel i. Dale Mountain Mist kilpaili itse menestyksekkäästi kouluradoilla, mutta sen emä Brolötens Irish Maid oli huikea hyppääjä. Narcissus Nashelin emä Edenwoods Cassiopeia Cashel on osoittanut monipuolisuutensa ja vaikkei ole kansallisia isoja luokkia hypännyt, niin pidän sitä silti erinomaisena suoritusponeja, jonka jälkeläisistä voi odotella että myös ne suorittavat omistajan haluamalla tasolla.
Yleisesti sanoisin, että sitä saa mitä haluaa - jos haluaa isoja hyppäävän suoritusponin, niin älä osta varsaa. Jotta se varsa on sen ikäinen, että siitä oikeasti voidaan sanoa mihin se kykenee, niin kyllä poniratsastajan motivaatio on hukattu jo aikoja sitten. Ikävä tosiasia on että tätien ja setien pitää rakentaa ne varsat niille poniratsastajille ja tädit ja sedätkin tykkää ratsastaa hyvillä poneilla. Kumpa olisikin sellainen järjestelmä, missä olisi taho joka bongaisi lupaavat varsat "kasvattamoon" missä ne pidetään ja koulutetaan sinne 5-6-vuotiaaksi, jolloin voidaan jo saada osviittaa missä ponin kapasiteetti menee. Toki hinta on silloin sellainen, että kuinka moni on valmis sen maksamaan...
|