Lähettäjä: Joku vaan
Päivämäärä: 25.4.19 19:09:35
Meillä Larsilainen nuori ori, ollut rehellisesti sanottuna hankalin hevonen jonka olen tavannut, koska todella reaktiivinen, arka mutta myös karjas. Kaikki mitä on tehty, on pitänyt opetella tosi rauhassa ja pala kerrallaan. Kun homma on tuttu on poika nätisti ja tosi kiva, kun taas tapahtuu jotain yllättävää on orilla kuppi nurin mikrosekunnissa. On kuitenkin fiksu poika, eikä sama asia hätkähdytä montaa kertaa, vaan oppii nopeasti ja toimii tutuissa tilanteissa hyvin. Jossain kohtaa jouduttiin aika kovasti katsomaan, että kuka onkaan se, ketä kunnioitetaan, väistääkö ihminen hevosta vai toisin päin. Ravaa kuin unelma, hyvällä tyylillä ja lujempaa, kuin olisi kuntoon nähden vielä tarpeen. Ratsun alkeet nyt aloitettu ja siitä hommasta tuntuu nauttivan. Liikkeet tällä aivan mahtavat. Eiköhän se tästä, kun saa lisää itseluottamusta iän mukana, nyt siis neljän. Tässä matkan varrella on mulle varmaan jo kaksikymmentä ihmistä sanonut, että ruunaa, mutta ei anna sisu myöten, uskon että tästä tulee vielä tosi hyvä.
|