Lähettäjä: Salla 
Päivämäärä:   17.7.17 08:08:12

Olen ensikertalainen nuoren kanssa. Kyseessä erittäin kiltti ja rauhallinen kolmivuotias puoliverinen ruuna. Ostin sen yksivuotiaana joten tunnen hevosen todella hyvin. Keväällä aloitettu pikkuhiljaa koulutus kohti ratsun uraa ja kaikki sujunut tosi hyvin, vaan nyt olen törmännyt hankaluuteen.

Ihan ensiksi kerron että keväällä on raspattu hampaat. Satula on ammattilaisen toimesta sovitettu ja tarkistettu. Hevonen on kengitetty osaavan kengittäjän toimesta. Minä olen ratsastajana erittäin kokenut ja olen kouluttanut raakileita sekä "ongelmahevosia", joten en ole täysin "kädetön". Olen aikoinani valmentautunut ja ymmärrän asiat kuten paineellemyötäys yms. Olen myöskin pienikokoinen joten en ole painava taakka hevoselle kannettavaksi.

Juoksuttamisen kanssa hevonen toimii kuin ajatus ääniavuilla. Liikkeellelähtö, siirtymiset, pysähtyminen. Selkäännousussa seisoo paikoillaan kuin vanha tekijä. Mutta sitten alkaa ongelmat. Liikkeellelähtö ei onnistu. Taluttajankin kanssa kävelee vain jotain askelia ja pysähtyy jumpittamaan.

Kysyisinkin nyt siis kokeneemmilta, että miten nopeasti teidän nuoret ovat sisäistäneet tämän, että ratsastajan kanssa olisi tarkoitus kulkea eteenpäin? Tyhmä kysymys mutta tämä on asia johon en jotenkaan ollut osannut varautua... Ymmärtäisin pysähtelyn jos käveleminen vaikuttaisi jotenkin hirvittävän hankalalta mutta ne pätkät kun suostuu kävelemään niin kävelee ihan ok oloisesti.

Pelkään että hevonen leipääntyy totaalisesti tähän puuhaan jo heti kättelyssä :(

Lähettäjä: noh 
Päivämäärä:   17.7.17 09:19:09

Nenä kohti porkkanaämpäriä , joka siis sopivalla etäisyydellä, et joutuu ensin halutun määrän askelia ottamaan ?

Lähettäjä: hips 
Päivämäärä:   17.7.17 09:55:34

Tarkistaisin vielä satulan istuvuuden ja saattaisin kokeilla toista satulaa, laittaa alle romaania tms. Joskus jos nuori on vähän "hitaamman" tyyppinen se on ollut myös enemmän herkkä paineelle ihan varusteista, istunnasta yms lähtien kuin aktiivisesti liikkumaan pyrkivä kaveri. Istunta tarkkana että pysyy liikkeen takana. Kääntämällä etujalat liikkeelle voi kokeilla, myös kaveri vetoapuna voi olla hyvä idea. Mutta rohkeasti eteenpäin, avustaja maasta juoksutusraipan kanssa ohjaamaan liikettä eteen :) noita herkkujuttuja itse vierastan ratsastukseen liittyen, mutta kuten tiedetään joku toimii yhdellä ja toinen toisella. Tsemppiä!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.7.17 10:19:41

Voi olla painon kanssa liikkuminen hankalaa jos on kasvuvaihe ja tasapaino ei riitä.
Todennäköisempää on kuitenkin että jossain kohtaa on kiirehditty liikaa, ei ymmärrä pyyntöä joten palaisin koulutuksessa taaksepäin ja pilkkoisin asiat vielä pienempiin asioihin.

Lähettäjä: !+! 
Päivämäärä:   17.7.17 10:43:02

Höpöti höö edelliselle...

Käytät vaan pohkeita kevyesti koputtaen ja maiskutat niin kauan että lähtee liikkeelle. Välittömästi lakkaat kun etenee edes askeleen ja superkehut päälle! Joku tosiaan tuossa jo sanoikin, että käännät suoraan sivulle jos ei muuten tule mitään (tämä tietysti edellyttää että osaa kääntävät avut).

Eikä mitään porkkanaämpäreitä! Paineen lakkaaminen on paras palkka :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.7.17 10:50:01

Höpöti itsellesi :)
Jos halutaan turvallinen, nöyrä ja palvelualtis hevonen. On syytä muistaa miten hevonen oppii. Kuten edellinen jo sanoi; paineen poisto on paras palkinto.
Tämä ei ole ilmeisesti toteutunut kun hevoseni ei yritä saada painetta pois. Liikkumattomuus on huolestuttavampaa kuin peruuttaminen/ pyöriminen tms.

Lähettäjä: noh 
Päivämäärä:   17.7.17 11:05:03

Sinsänsä tuli mieleen et jos olet oikeesti kiinnostunut hevosen kouluttamisesta niin academic horse training on ihan loistava kirja , maailman selkein opus. Ja siellä on juurikin selostettu juurta jaksain kuinka liikkeelle-merkki opetetaan ensin maasta käsin ja miten se sitten siirretään ratsaille.

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   17.7.17 11:44:46

Academic horse training. kenen kirja ja mistä saa ostaa? :)

Lähettäjä: Silja 
Päivämäärä:   17.7.17 12:01:41

Oma nuoreni peruskoulutusjaksolta palatessaan pysähteli ja kysyin silloin useammalta nuorten kouluttajalta mielipiteitä ja mielipide oli silloin: nuorelle on tavallisempaa alkuvaiheessa stoppailla, kuin sinkoilla karkuun (mikä oli oletukseni).

Eli sen tasapaino oli huono ja reagoi minun painoon ja huonompaan tasapainoon selässä pysähtymällä. Mutta tämä olikin meidän tilanne, koska itse olen ihan tavallisen harrastajan tasapainon omaava. .Meillä auttoi kaverihevosen kanssa liikkuminen maastossa. Pysähtymiseen reagoitiin pohkeita naputellen , kunnes.lähti taas liikkeelle.

Lähettäjä: hh 
Päivämäärä:   17.7.17 13:57:07

joo on yleistä nuorilla. Mutta pysähteleekö pelkän satulan kanssa liinatessa? Yleisin syy aloitusvaiheessa on yksinkertaisesti se että eivät tykkää satulavyöstä. Aloittaisin satulavyötotuttelun alusta, liinatessa aina satulan kanssa tms. ja sitten selkään.

Avustaja pyytää eteenpäin alkuvaiheessa, ei ratsastaja. Hevoselle on jo iso asia kaikessa muussa uudessa totuttelussa, pieniä askelia aina eteenpäin tai muuten voi tulla iso takapakki. Omalla kohdalla pelkästään 3-4 kertaa ratsastuksesta menee siihen että ratsastaja on selässä vain hiljaa vaikuttamatta ainoastaan opettaa ohjan merkityksen (kääntäminen ja pysähtyminen), avustaja tekee muut.

Lähettäjä: vai ei kädetön 
Päivämäärä:   17.7.17 16:24:23

Koska aloittaja ei ole kädetön, miksi hän kysyy tätä varsan opettamishommaa netistä? Entisaikaan varsat koulutettiin normaalisti, ilman netti-ihmettelyjä. Varsa opetettiin liinaan, sitten liinassa satulaan ja ratsastaja kyytiin liinassa. Tuolloin juoksuttaja huolehtii eteenpäinmenosta ja ääniapuihin yhdistetään pohkeet. Kun varsa toimii liinassa ratsastajan kanssa ja ymmärtää pohkeet ja ääniavut, sitten irti. Kaikki askellajit läpi kymmenessä ratsastuskerrassa ja varsa laitumeen sulattelemaan oppejaan.

Lähettäjä: Salla 
Päivämäärä:   17.7.17 17:05:52

"Koska aloittaja ei ole kädetön, miksi hän kysyy tätä varsan opettamishommaa netistä? Entisaikaan varsat koulutettiin normaalisti, ilman netti-ihmettelyjä. Varsa opetettiin liinaan, sitten liinassa satulaan ja ratsastaja kyytiin liinassa. Tuolloin juoksuttaja huolehtii eteenpäinmenosta ja ääniapuihin yhdistetään pohkeet. Kun varsa toimii liinassa ratsastajan kanssa ja ymmärtää pohkeet ja ääniavut, sitten irti. Kaikki askellajit läpi kymmenessä ratsastuskerrassa ja varsa laitumeen sulattelemaan oppejaan."

Minun olisi varmaankin pitänyt aloituksessani mainita että minulla ei ole saatavilla apuria liinan päähän. Muutenhan tuo liinaaminen olisi hyvänen aika itsestäänselvyys... Käytettävissä on ainoastaan ihminen joka osaa taluttaa hevosta (mieheni) muttei hän ole mikään hevosharrastaja (taluttajana kyllä varma, koska on jo vuosia kuljettanut hevosia tarhaan ja takaisin) joten ei todellakaan voi juoksuttaa tai tehdä mitään muutakaan auttaakseen. Helppoahan tämä olisi kuin "heinänteko" jos mulla olisi osaava apuri käytettävissä maastakäsin.

Olen saanut hevosen liikkeelle kyllä parin askelen verran juurikin sivullepäin ohjaamalla, tämähän on sujuva kikka maastakäsinkin esimerkiksi jumittavan varsan taluttamisessa. Mutta se tyssää siihen pariin askeleeseen aina.

Kuten kerroin niin missään muussa asiassa ei ole ollut ongelmia. Satuloimiset ja selkäännousut ja juoksuttamiset sujuvat täysin ongelmitta, eli juoksuttaessakaan ei jumittele ollenkaan. En siis usko että olisi syy satulavyössä kuten joku ehdotti. Olen tottakai juoksutellut satula selässäkin.

Eteenpäin olen siis perusapuna pyytänyt kevyellä pohkeenpuristuksella ja maiskutuksella (maiskutuksen osaa juoksutuksesta täydellisesti eli tietää varsin mainiosti mitä se tarkoittaa). Heti kun vähääkään liikahtaa eteenpäin niin hellitän painetta kyljestä. Osaan myös ennakoida sitä kun se aikoo pysähtyä ja maiskutan sekä painan pohkeella jo kun se on pysähtymässä mutta se pysähtyy silti. Mielestäni hevonen on ymmärtänyt kyllä että mitä pohkeenpuristus tarkoittaa ja sen että siitä pääsee eroon lähtemällä eteenpäin.

Mutta ehkä te olette siinä oikeassa että olen yrittänyt kiirehtiä kuitenkin vähän..? Josko minä pilkkoisin tosiaan tätä vähän pienempiin palasiin. Ehkä minä otan vähän pakkia ja katson että jos edes pari liikkeellelähtöä saisi onnistumaan per kerta ja siitä eteenpäin josko vaikka matka alkaisi huomaamatta pidentyä :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.7.17 17:09:11

Maast pitää naksautuksella lähteä ainaheti liikkeelle. Sitten kun se on ehdoton, on selästä helppoa yhdistää siihen pohje.

Lähettäjä: help 
Päivämäärä:   17.7.17 17:42:58

Auttaisiko se porkkana kuitenkin? Ns. tuplavahviste. Lueskele vaikka Eläinkoulutusblogin heppakoulutusvinkkejä, jos saisit uusia ideoita :)

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   17.7.17 18:13:34

Ei muuta kuin ravia alle ratsastajan kanssa. Käyntiä tössäämällä saat pian haluttoman, eteenpäin potkittavan hevosen, jolle ei koskaan tule olemaan omaa moottoria ja liikkumisen halua.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.7.17 18:17:35

Kyllä lapsikin ensin opettelee konttaamaan.
En ymmärrä näitä neuvoja. Miten voi ravata jos ei hevonen ymmärrä/uskalla liikkua.
Meillä on kaikille opetettu aina ensin ehdottomaksi maastakäsin seis ja liikkeelle sekä kääntyminen.
Kaikki toimivat loistavasti, lähtevät mielellään töihin eivätkä tosiaan ole eteenpäin potkittavia.

Lähettäjä: Hanna 
Päivämäärä:   17.7.17 21:24:59

Kuulostaisi siltä, että pohkeen paine jännittää/jumittaa. Kokeilisin pelkällä äänellä ja koske vähän raipalla pyllylle (tai mies maastakäsin). Jos saisit näin etenemään ja pääset kehumaan, niin sitten varovasti pohje mukaan.

Lähettäjä: neiti 
Päivämäärä:   17.7.17 22:16:42

Kaveriheppa mukaan ja maastoon!

Jos nyt jo jumittaa kentällä niin menkää sinne sitten vasta kun osaa liikkua kunnolla maastossa eteenpäin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   17.7.17 22:20:26

Aloittaja tekee kuten parhaaksi näkee mutta maastot yms. On oireiden hoitoa.

Lähettäjä: Ehdotus 
Päivämäärä:   17.7.17 22:30:35

Avustaja auttaa varovaisesti takaa kuten liinassa juokautettaessa niin, että hevonen oppii ajattelemaan kokoajan eteenpäin myös ratsastaja selässä. Esim. Ensin ääni + kevyt kosketus juoksutusraipalla, sitten kun onnistuu sujuvasti yhdistetään kosketus jalalla?

Lähettäjä: noh 
Päivämäärä:   18.7.17 09:47:09

Aikoinaan kokenut sisäänratsastaja/ratsuttaja kertoi et oli tullut yksi joka oli jo kertaallaan pelästetytty , ja kun ei millään uskaltanut liikkua kun ratsastaja oli selässä, niin avustaja oli assisteerannut nostamalla ja siirtämällä yhtä jalkaa kerrallaan , jos muistan oikein niin ikäluokkakisoihin sekin meni hyvällä menestyksellä sitten kun uskalsi luottaa et taivas ei putoa niskaan vaikka jalkaa siirtääkin.

Ei nyt ehkä aloittajalle tää vinkki, muuten vaan tuli mieleen tässä kohtaa.

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   18.7.17 10:25:56

Raipalla perseelle, niin kyllä se liikkeelle lähtee.

Lähettäjä: ... 
Päivämäärä:   18.7.17 14:45:50

"Aloittaja tekee kuten parhaaksi näkee mutta maastot yms. On oireiden hoitoa."

No tuota... monessa perinteisessä heppamaassa nimenomaan lähdetään nuorten kanssa maastoon kokeneiden perään. Mennään ravia ja laukkaa, ei juurikaan käyntiä.

Sitten aletaan työstämään kentällä, kun eteenpäinpyrkimys ratsastajan kanssa on hanskassa.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   18.7.17 15:20:49

oisko aloittajalle kokenutta vetohevosta nuoren eteen, jos ei silloinkaan vedä eteen niin sitten ainakin avustaja juoksutusraipan kanssa taakse viuhtomaan.

Lähettäjä: Kaija 
Päivämäärä:   18.7.17 15:38:04

Talutatte ilman ratsastajaa pois kotoa ja sitten selkään ja miehen talutuksella kotiinpäin. Kai teillä siellä joku tie on, johon uskaltaa turvallisesti mennä?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.7.17 16:36:37

Voi hyvin onnistua noinkin mutta silti itse jatkossakin teen siten että opetan että työnteko on kivaa:) oikea-aikaisesta palkitsemisesta (= paineen poisto) hevovosesta tulee yritteliäs ja halukas tekemään asioita. Lisäksi kun kaiken yhteydessä vaaditaan rentoutta, työnteosta ja ihmisestä tulee hevoselle miellyttäviä asioita. Se haluaa olla ihmisen kanssa ja tehdä töitä.
Mutta, tapoja on monia, itse toimin näin enää ole vielä nähnyt mistään syytä muuttaa tapaa. Tietysti joissakin kohtaa on hidastettava tai tehtävä pieniä muutoksia koska hevosetkin ovat erilaisia. Perusteet kuitenkin aina samoin.

Lähettäjä: Eevis 
Päivämäärä:   18.7.17 18:05:13

Yhden stoppailijan opetin herkkuämpäreiden avulla herkäksi ja halukkaaksi liikkujaksi: ämpäri joka kentän kulmaan ja hurjat kehut kun liikkui ämpäriltä toiselle. Ensin ilman ratsastajaa ja sitten ratsastajan kanssa. Hevoset on erilaisia ja tärkeä on osata lukea hevosen fiiliksiä, kaikilla ei toimi samat keinot.

Lähettäjä: gormogon 
Päivämäärä:   18.7.17 18:08:49

Piste ei nyt paineenpoisto- ja maastakäsinvinkkejensä kanssa tainnut lukea että aloittajan hevonen toimii maastakäsin kyllä, vaan ei selästä. Vai etkö jotenkaan nyt ymmärrä tätä asiaa?

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.7.17 19:39:36

Kyllä tämä piste asian on ymmärtänyt. Monesti taas ihmiset eivät ymmärrä mitä tarkoittaa toimivuus ihan oikeasti. Ja väitän että jos maasta liikahtaa eteenpäin kun naksauttaa, joka kerta ja heti, ilman epäröintiä, tekee niin myös kun ratsastaja on selässä.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   18.7.17 21:16:39

Jos kerran hevonen liikkuu kääntämällä ne pari askelta, niin jatkakaa käännöstä älkääkä heti yrittäkö suoraan uuteen suuntaan. Jos avustaja ei osaa juoksuttaa, meillä on joskus tehty näin liikkeelle saamiseksi. Eli kävelette aika paikallaan seisovan miehesi ympäri ihan minivoltilla sen verran, että saadaan askelia peräkkäin ja käyntiin tulee hieman rytmiä = hevonen hoksaa, että painon kanssakin pystyy liikkumaan. Sitten miehesi kävelee pikku hiljaa yhä suurempaa volttia. Luonnollisesti pienissä pätkissä ja kaikesta kehutaan. Jos hevonen on tottunut raippaan, auttaa jos miehesi pystyy pitämään pitkää kouluraippaa toisessa kädessä ja tarvittaessa koskettamaan vähän takapuoleen. Tai ota itsellesi sopivan mittainen raippa käteen ja avusta selästä. En tarkoita, että huitoa pitää, mutta tosi usein nuorilla on kasvuvaiheessa hirveän huono käsitys siitä, missä niiden omat osat ovat. Vielä kun jännittää, moni unohtaa kokonaan takajalkojensa olemassaolon (usein käy esim niin, että nuori ylittää maapuomin etujaloilla hirveän huolellisesti ja varovasti, kompastuu siihen takajaloilla ja on hyvin hämmästynyt). Raipalla koskettaminen saa hevosen muistamaan, että siellä takanakin on jotain.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.7.17 12:23:49

Aina avustaja mukaan! Yksin saa vain ongelmia. Nuoren kanssa aina ensin joku raipalla auttamaan liikkumaan ja kuski vaan ohjaa ja on hiljaa selässä. Ja heti kun voi mennä irti niin maastoon toisen perässä. Näin oppii että liikkuminen on mukavaa ja kuuluu mennä reippaasti

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.7.17 22:12:49

Joo, ilman avustajaa tsi huonon avustajan kanssa olet pulassa. Ei se varsa mitenkään voi tajuta, että selässäolija määrää sen liikkeet vaan alkuun tarvitaan kokenut ihminen maahan ja ratsastaja vain istuu selässä. Jos ei ole hyvää avustajaa, veisin ratsutukseen.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   20.7.17 00:11:33

Voisiko mies kiinnostua opettelemaan juoksuttamisen? Vaikka veisikin aikaa miehen opettaminen, niin se voisi auttaa nuoren hevosen opettamisessa. Tsemppiä.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   20.7.17 09:37:50

Kai se miehesi osaa pyytää hevosta talutettaessa eteenpäin?? Kaikki liikkumispyyntö taluttajalta, ratsastaja on hiljaa niin kauan kunnes hevonen liikkuu normaalisti myös ratsastaja selässä. Voit myös itse opettaa hevoselle (ja miehelle) raippamerkin käytön eteenpäin pyytävänä apuna ja sitten mies liikuttaa hevosta, sinä istut vain kyydissä. Vasta kun hevonen liikkuu 100% niin, alatte yhdistää pyyntöön pohjeapua.

Lähettäjä: ratsuttaja 
Päivämäärä:   21.7.17 09:56:27

Sen maastakäsittelevän pitää nimenomaan olla se ammattilainen, johon hevonen luottaa. Stunttiratsastajan tehtävä on vaan pysyä kyydissä, tapahtuipa mitä tahansa. Maastakäsittelijä hallitsee hevosen. Sen vuoksi hevosiin tottumattoman miehen käyttö avustajana on kuolleena syntynyt ajatus. Hevoset eivät ole leikkikaluja. Jos amatööri haluaa leikkiä, voipi ostaa keppihevosen.

Lähettäjä: Taru 
Päivämäärä:   21.7.17 11:06:17

Ensin koulutetaan mies, sitten hevonen :)

Pyydä auttamaan (ilman liinaa) maasta eli nostaa kättä tai raipalla ja maiskutus samaan aikaan. Tuo jarruttaminen on ihan tavallista, tarviit maasta kaasulle apua

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   21.7.17 11:07:29

Niin totta.
Ajo-opetuksessakin on sama kuka ohjaksissa on, tärkeämpää on että avustajataluttaja hallitsee hevosen täysin.

Lähettäjä: D.Sal 
Päivämäärä:   21.7.17 13:45:03

"Hevoset eivät ole leikkikaluja. Jos amatööri haluaa leikkiä, voipi ostaa keppihevosen."

:D Mä naurahdin kun luin tätä ketjua ja odotin koko ajan että milloin joku tulee haukkumaan aloittajaa kun uskaltaakin yrittää itse kouluttaa hevostaan. Tulihan se ammattilainen paikalle joka haluaa loistaa omassa erinomaisuudessaan. Ei se normaalin hevosen perusasioihin opettaminen ole niin tähtitiedettä etteikö siihen kokenut hevosharrastaja pystyisi ja ihan naurettavaa sanoa sitä leikkimiseksi kun sitä pohditaan missä vika ja selvästikin tehdään nimenomaa harkiten hissukseen. Kun teinilikat laittelee lämppäreitä, SE on leikkimistä.

Ja mitä tulee itse aiheeseen niin valitettavasti se on se apuri mikä tässä on taikasana. Kuten on moni muukin sanonut.

Lähettäjä: Heppa 
Päivämäärä:   22.7.17 20:21:42

Me mentiin nuoren kanssa silleen että mies käveli edellä maastotietä ja minä ratsastin perässä.Kentällä opetin ensin ohjasajon niin oppi menemään eteenpäin,tämäkään ei tajunnut liikkua ratsastajan kanssa ollenkaan.Siitä se lähti!

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   27.7.17 21:13:31

Miks pitäisi liinassa juoksuttaa? Ihan satamiljoonaa kertaa parempi jos ukolle lykkää narun käteen ja se taluttaa hevosta, kuin se että hevonen riekkuu jossain viisimetrisen narun nokassa. Eka talutuksessa eteen käynnissä, sitte elat raviaskeleet myös narussa, ja sitten kun näyttää siltä että voi niin kopu irralleen ja äijä voi maastakäsin hiukan avustaa jos ei muuten näytä tajuavan liikkua.

Lähettäjä: noh 
Päivämäärä:   27.7.17 22:28:29

hevosesi mielestä toimissasi ei ole päätä eikä häntää. olet menossa ööö.. mihin? jos siellä kentällä on kuitenkin jotain merkkejä kuten ämpäreitä (joiden päällä voi valmiina olla niitä herkkuja), tai tolppia, joita kiertämällä pääsee ämpäreille tai jonkun kivan ihmisen luo, niin hommaa tulee edes vähän järkeä. yksi selkäännousu lasketaan yhdeksi harjoitukseksi, vaikka siellä sitten selässä olisit viisi tuntia. mene siis selkään, ota ne askeleet kääntäen mihin ilmansuuntaan se eläin nyt helpoimmin tuntuis lähtevän, yhdistä vasta liikkeellelähdön hetkeen pohje ja se vapautus, kävelytä ne muutamat askeleet, toista jos arvelet että onnistuu. kääntäessäsi opetat tiedysti, että yhdellä pohkeella siirtyy sen puolen jalka ristiin. kun se on opittu molemmilta puolilta, ne kyllä molemmilta puolilta pyydettäessä lähtevät etiäpäin, eivätkä yritä ristiä jalkojaan... ja jos arvelet ettei toinen kerta perään onnistu, tule alas ja mene uudestaaan selkään, ehkä jopa eri paikassa kuin aiemmin jne jne. näppärä tekee vartissa viidestä kymmeneen onnistunutta harjoitusta. ja kas, kopu on ostanut pohkeenkäyttö-liikahdus yhdistelmän ennen kuin ehdit kissaa sanoa.

Lähettäjä: Salla 
Päivämäärä:   28.7.17 07:23:35

Ongelma on jo ratkaistu. Kiitos kaikille topikkiin vastanneille. Paitsi teille jotka ilman sen enempiä tietoja vastasitte minulle kuin totaali-idiootille :D

Hevonen lähtee nyt liikkeelle varsin mallikelpoisesti enkä tarvitse avustajaa. Ei tarvinut muuta kuin ottaa askel sen verran taaksepäin että opetin uudelleen maastakäsin liikkeellelähdön hieman eritavalla ja sitten uudelleen selkään, jonka jälkeen on toiminut moitteetta.

Lähettäjä: yksin 
Päivämäärä:   28.7.17 14:35:36

Hyvä, että ongelma ratkesi. Ei se sisäänratsastus välttämättä avustajaa vaadi, vaikka nopeuttaa kyllä tiettyjä vaiheita. Aika monta hevosta on tullut tehtyä ilman apukäsiä.

Ensin on juurikin ohjattu astumaan sivulle ihan vaan ohjalla. Ekalla "liikkeelle lähtö" kerralla on riittänyt yksi tai kaksi sivuaskelta, alas selästä ja talliin. Seuraavalla kerralla olen pyrkinyt saamaan liikkeen jatkumaan eteenpäin ja taas pari askelta eteen riittää, kiitos ja talliin. Kolmannella kerralla ovat yleensä jo kävelleet ja on aloitettu se pohjemerkin harjoittelu. Pysähdykset ja kääntymiset ohjamerkistä on ollut tuttuja ajoharjotuksista.

Yksi hevonen mulla on ollut, joka ymmärsi heti pohjemerkin tarkoittavan liikkeelle lähtöä. Se oli hämmentävää.

Lähettäjä: Green care 
Päivämäärä:   1.8.17 22:26:15

Hienoa Salla! Iloiset onnittelut yhteisestä onnistumisestanne!

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   1.8.17 22:50:15

Miksi kokematon kouluttaa nuorta hevosta? Haluaa päästä hengestään?

Lähettäjä: gormogon 
Päivämäärä:   2.8.17 09:03:57

Viiva: Onko ihminen heti kokematon jos ei ole ammattilainen? Jokaisella on joskus se ensimmäinen kerta edessä nuoren kanssa, eihän sitä muuten koskaan opi. Kokeneita ihmisiä ei olisi olemassa lainkaan jos kaikki pääsisi hengestään sitä puuhaa opetellessaan.

Lähettäjä: Gerda 
Päivämäärä:   2.8.17 10:22:10

Hienoa Salla, todella mukavaa lukea että tämä pieni ongelma on ratkennut. Ihanaa että joku vaivautuu rauhassa miettimään asiaa hevosen kannalta eikä lähde heti tälle "raipalla perseelle" linjalle.
Minulla kävi ennen ihan ammattilainen ratsuttaja, joka melkein onnistui pilaamaan yhden herkän nuoren juuri tuolla tavalla. Ilman mitään varoitusta veti täysillä raipalla niin että hevonen laukkasi sen jälkeen vauhkona muutaman kierroksen. Eipä tarvinnut sen jälkeen opettaa hevoselle mitään raipan kanssa, että se siitä merkinantovälineestä. Yhteistyö kyllä loppui siihen.