Lähettäjä: Valkosukka 
Päivämäärä:   18.1.16 07:34:42

Sain vihdoin päätökseen läpikäyntini, jonka tarkoitus oli selvittää erisukuisten määrä koko populaatiossa. Alkuun urakka vaikutti yhdelle sukuharrastajalle mahdottomalta, mutta vauhtiin päästyä reilu puoli vuotta siinä vain kului. Aloittaessani urakkaa, aioin ensin käydä läpi v. 1990 jälkeen syntyneet, mutta hetken suunniteltuani nipistin tuosta vielä 5 vuotta: se pienensi työtä merkittävästi, sillä erisukuisten määrä vähenee vuosittain. Suosiolla jätin väliin myös kuolleeksi merkityt ja ensin ajattelin jättäväni myös ruunat, mutta ne sitten lopulta lisäsin tilastoa kaunistamaan.

Läpikäynti kattoi siis vuosien 1995 - 2015 välillä syntyneet erisukuiset elävät suomenhevoset. Mikään absoluuttinen totuus ei tämä läpikäynti ole, sillä yli 20 v erisukuisia ihan varmasti elää vielä (ja jopa lisääntyy), osaa kuolleista ei ole merkitty kuolleiksi eikä kaikkia ruunattuja ole ilmoitettu. Mutta jotain pohjaa tästä toivottavasti saa!

Tämän läpikäynnin valossa 95-15 syntyneitä eläviä erisukuisia sain 1199 kpl. Hippoksen tietojen mukaan suomenhevosia oli v. 2014 19 400. Tämä tarkottaisi, että erisukuisten osuus populaatiosta on pyöristettynä 6%. Se on itse asiassa vähemmän kuin odotin, jotenkin elin siinä uskossa, että erisukuisia olisi kymmenisin prosenttia, sillä oletin että ennen vuotta 2000 syntyneet kaunistaisivat tilastoa enemmän. Ihan tuulesta temmattu ei ajatukseni/ oletukseni ollut, sillä 95-99 vuosina syntyneiden erisukuisten määrä tästä läpikäynnistä oli yli 50% ! Yli puolet erisukuisistamme on siis yli 16 vuotiaita!

Vanhemmissa tammoissa oli useita jopa harvinaisen sukuisia yksilöitä, jotka eivät olleet kertaakaan varsoneet. Olisi todella arvokasta saada niitä sukuaan jatkamaan.

Ruunien läpikäynti otti suoraan sanottuna päähän. Ruunia tuosta määrästä on 352 eli himpan vajaa 30 % on siis vain tilastoa kaunistamassa. Ratsupuolen kirous tuo ruunaus on, esimerkiksi v. 2011 erisukuisia ruunia on ainakin 10, joista kaikki R tai P oriiden jälkeläisiä! Ei ei ja vielä kerran ei! Näin arvokasta jalostusmateriaalia ei saisi ruunata, sairaat ja vikaiset ovat asia erikseen, mutta terveitä erisukuisia ei!

Suurin osa nuorista erisukuisista on ratsusukuisia. Entä erisukuiset nuoret juoksijat, onko niitä? Erisukuiset juoksijat kuolevat muutaman vuoden sisään sukupuuttoon, enää erisukuista juoksijaa ei liene mahdollista elvyttää, mutta jalostusvalinnoilla voisimme rodun elinkelpoisuuteen vaikuttaa huomattavasti. Määrällisesti v. 2010 jälkeen (eli nyt max 6v) erisukuisia juoksijoita on yhteensä 14 kpl, erikoinen sattuma on, että ruunia tästä määrästä on 0 oreja 1 ja loput tammoja. Huomatkaa, että tarkastelen suuntauksia isäoriin ktk-suunnan mukaan, joten osa näistä on todennäköisesti kuitenkin ratsuja. Vielä surullisempi tilastosta tulee, jos tarkastellaan 0-3 v erisukuisia juoksijoita : niitä on olemassa 3kpl, kaikki tammoja ja kaikki samasta yhdistelmästä!

Korostetaan vielä : 0-3 vuotiaita erisukuisia juoksijoita on siis koko maailmassa 3 tammaa! KOLME! Se on käsittämättön vähän. Ei niitä erisukuisia juoksiavarsoja siis ole enää missään tallin takana ostajia odottamassa. Erisukuista juoksija orivarsaa ei siis ole olemassa, yhtäkään yksilöä. Niitä on pyöreät 0. Häviävän pieni mahdollisuus sellainen olisi toki vielä kasvattaa, toivottavasti joku tarttuu aiheeseen. Kyllä minä uskon, että tämä erisukuisuus voisi olla jo myyntivaltti myös ravipuolella : erisukuiselle, hyvälle juoksijaoriille tulisi tulevaisuudessa riittämään tammoja!

Haastetaan jokainen suomenhevosihminen mukaan erisukuisuus haasteeseen myös vuodelle 2016 : erisukuiset tammat varsomaan erisukusista oreista ja valtasukuisillekin käyttäkää niitä erilaisia orivaihtoehtoja rohkeasti!

Virheitä aivan varmasti esiintyy!

Lähettäjä: --H-- 
Päivämäärä:   18.1.16 08:07:13

Siinähän sitä tilastointia myös tuosta ruunauksesta josta olen kyllä paskamyrskyn uhallakin maininnut ennekin. Se on oikeasti todella surullista kun erisukuisia ja harvinaisista linjoista olevia ruunataan niin paljon jo ihan nuorena, ilman että ne saa koskaan mahdollisuuttakaan jatkaa sukuaan. Siinä menee hukkaan isot määrät geenejä! Paljon on harvinaisemman sukusia oreja joilla on jälkeläisiäkin ihan kiitevästi mutta jatkajia suvulle ei, kun kaikki on ruunattu. Tai on vain se yksi orina vielä, ei auta kuin toivoa että niitä ainokaisia ei kohtaa mikään onnettomuus että ovat edes ne jatkamassa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.1.16 08:19:51

Millä erisukuisella orilla olisi järkevä, tasapainoinen rakenne ja hyvät liikkeet?

Lähettäjä: Niina 
Päivämäärä:   18.1.16 09:12:12

Olipa yllättävä tieto, että erisukuisia on enää noin vähän. Surullista :(

Minulla yksi erisukuinen ori ja sen orina pitäminen on minulle todella sydämen asia; jopa niin, että olen tämän asian takia hyvän kaverin menettänyt, kun en halunnut oriani ruunata, että olisi vaivattomampi kisahevosena :( Mutta kun en halua ruunata! Tiedostan, että nämä erisukuiset ovat häviävä luonnonvara, ja toivon, että tämäkin pääsee vielä sukuaan jatkamaan, vaikka ei olekaan vielä kantakirjattu (eikun jalostusarvosteltuhan se nykyään pitäisi sanoa). Ensimmäinen varsa pitäisikin syntyä jo tulevana kesänä, mutta varsa ei ole erisukuinen.

Joten erisukuisten tammojen omistajat laittakaahan korvan taakse tulevaisuutta ajatellen tällainen: http://www.sukuposti.net/hevoset/tihin-onni/1161458

Lähettäjä: Pro 
Päivämäärä:   18.1.16 09:14:12

Ihan mielettömän arvokasta työtä! Tämän täällä olleen keskustelun vuoksi astutan täysin valtaorittoman tammani vähän käytetyllä ja eri/harvinaissukuisella orilla ensi kesänä. Toivotaan, että tärppää! Onneksi tamma on nuori.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.1.16 09:39:27

Valkosukka, montako vielä potentiaalisessa varsomisiässä olevaa erisukuista juoksijaorista olevaa tammaa löysit?

Lähettäjä: Manneli 
Päivämäärä:   18.1.16 09:42:09

Kiitos Valkosukka valtavasta työstä! Olisiko mahdollista saada listattua erisukuisia tammoja, jotta erisukuisesta tilausvarsasta haaveilevat voisivat ottaa yhteyttä tammojen omistajiin?

Lähettäjä: Pio 
Päivämäärä:   18.1.16 11:00:16

Onko tässä erisukuiseksi laskettu hevoset joilla ei esiinny lainkaan valtaoreja vai sen "ei neljässä polvessa" mukaan? Lähinnä siis mietin, muuttuuko tilasto entistä surullisemmaksi, jos mennään kaikkein puhtaimmalla tulkinnalla erisukuisuudesta. Kun sukupolvia väistämättä väliin kertyy valtaoriiden vaikutuksen ollessa vuosikymmenten takana, tuntuu neljän polven määritelmä jo vähän "huijaamiselta". Pianhan ovat kaikki syntyvät hevoset "erisukuisia" sen mukaan, vaikka taulu vilisisi valtaoreja 5. polvesta eteenpäin.

Lähettäjä: Riina M 
Päivämäärä:   18.1.16 12:22:55

Heips ja johan on Valkosukka tehnyt hienoa työtä. Karu on tilanne erisukuisilla.

"Vanhemmissa tammoissa oli useita jopa harvinaisen sukuisia yksilöitä, jotka eivät olleet kertaakaan varsoneet. Olisi todella arvokasta saada niitä sukuaan jatkamaan. "

Tuohon mahtuu myös mun tammani, mutta ei ole oikein ollut tilaisuutta, aikaa, paikkaa ym varsottaa ja nyt tamma on jo 12v. Ja varsomista ollaan ajateltu, ehkä muutaman vuoden päästä.

Lähettäjä: tammalistaa 
Päivämäärä:   18.1.16 12:30:46

Omalla orillani on vain yksi valtaoreista 4 polvessa. On vasta nuori, mutta tarkoitus on orina pitää ja hakea sille eri/erilaisen suvun omaavaa tammaa pari vuoden kuluessa. Ei täytä siis tiukkoja kriteerejä, mutta ei ihan valtavirtaakaan ole. Varsa jäisi itselle.

Lähettäjä: Pp 
Päivämäärä:   18.1.16 12:37:55

Veikkaan että kyseessä on täysin erisukuiset. Koska ratsu- ja työpuolella syntyvät varsat ovat aikalailla erillaisensukuisia kuitenkin. Ainakin toivon ettei tilanne ole niin synkkä että erilaiset on jo tuossa mukana. Oma tammani jättää varsoillaan valtaoriit (Hilu ja Vieteri) viidenteen polveen ja orivalinnat on tehty ja tehdään vaalien eri- tai erilaisensukuisuutta suoritusten ja rakenteen rinnalla. :)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.1.16 13:06:57

Sen verran olen -14 ja -15 syntyneiden varsojen sukuja katsellut, että sanoisin tuossa Valkosukan tilastossa olevan vain "oikeasti" erisukuiset. Näitä valtaori 4-5 polvessa varsoja löytyy viime vuosiltakin (onneksi) useammaltakin erisukuiselta J-oriilta.

Lähettäjä: Manneli 
Päivämäärä:   18.1.16 13:26:27

On täysin itsensä huijaamista kutsua erisukuiseksi hevosia, joiden suvussa ei ole ekassa neljässä polvessa valtasukuisia oreja. Sehän tarkoittaisi sitä, että jälkeläinen, jonka emällä ja isällä on valtaorit neljännessä polvessa, olisi erisukuinen. Tällä "erisukuisella" varsalla olisi pahimmassa tapauksessa kaikki valtaorit viidennessä polvessa. Eihän se nyt niin voi olla!!!

Lähettäjä: Valkosukka 
Päivämäärä:   18.1.16 13:50:17

Nämä ovat nimenomaan niitä oikeita erisukuisia, joilla ei esiinny valtaoriita missään kohtaa sukutaulussa. Pois karsittu (ainakin yritetty) myös ne ns. erilaisen sukuiset, joilla yksi valtaori jossain takapolvissa.

Olen samaa mieltä, että erisukuiset erisukuisina. Pidetään yhtenäinen linja siitä mikä on erisukuinen ja mikä ei, niin ei mene puurot ja vellit sekaisin asiasta keskusteltaessa. _Erisukuinen ei polveudu yhdestään valtaoriista mitään kautta_. Valtaoriithan olivat Vieteri, Suikku, Hilu ja Vokker.

"Valkosukka, montako vielä potentiaalisessa varsomisiässä olevaa erisukuista juoksijaorista olevaa tammaa löysit?"
Tämä on mielenkiintoinen kysymys ja piti pikaisella laskulla tarkistaa. Teorissahan nämä kaikki läpikäydyt voisivat vielä varsoa, mutta on aika epätodennäköistä että parikymppinen varsomaton tamma varsotettaisiin, valitettavasti. Yrittää toki kannattaisi terveiden tammojen kohdalla.

Erisukuisia juoksijatammoja sain pikaisella laskulla 302 eli jopa yllättäen hieman reilu puolet kaikista tammoista. Huolestuttavaa sitten onkin, että näistä peräti n. 85% on syntynyt aikavälillä 95-00. eli 2000 luvun jälkeen syntyneitä erisukuisia juoksijatammoja on siis noin 45 kappaletta, osan on toki suoraan tehty ratsuiksi.
Erisukuisia juoksijoita olisi siis kuitenkin mahdollista vielä kasvattaa.

Oikeastaan elämme aika mielenkiintoista aikaa: meidän jalostusvalinnoista riippuu näkevätkö meidän lapsenlapsemme ja heidän lapsensa erisukuisia suomenhevosia. Tiedon saanti on tänä päivänä uskomattoman helppoa, verrattuna ihan vaikkapa siihen kun olen aloittanut sukujen tutkimisen. Ei siitä nyt niin kauaa ole =D. Toivon todella, että saamme erisukuiset suomenhevoset säilymään ja näin ollen pystymme pitämään rodun monipuolisena ja elinkelpoisena.

Vieteri-vapaita suomenhevosia alkaa olemaan jo melko vaikea löytää. Monilla se on pudonnut jo hyvin kauaksi, rankkasin tuosta läpikäynnistä pois useamman yksilön, jolla Vieteri oli jo 7-9 polvessa! Sinänsä se yksi valtaorii sinne tänne ei haittaa mitään, jalostusvalintoja voi tehdä järkevästi ja rodun etua ajatellen myös valtasukuisille.

Lähettäjä: Hemppa 
Päivämäärä:   18.1.16 13:54:47

Hienoa työtä, Valkosukka!

Lähettäjä: Antti K 
Päivämäärä:   18.1.16 14:29:41

Mielenkiintoista tietoa!

Tein itse tutkimuksen,missä katselin, mille hevosille 2006-2015 syntyneet RAVURI-näkökulmasta mielenkiintoisista isäoreistaolevat varsat ovat eniten sukua. Pyrin välttämään yksilöitä, jotka ovat yleistyneet pääasiassa yhden jälkeläisensä kautta, kuten Pisteri ja Forte. Voi olla ettei lista ole aivan täydellinen, mutta ei siitä montaa merkittävää periyttäjää puutukaan.

Eri-Aaroni on edelleen ylivoimaisesti eniten suomenhevosen perimään vaikuttava ori. Valkosukan listalla olevista hevosista Hilu on voimakkasti eri-aaronilainen, kun taas Vieteri, Suikku ja erityisesti Vokker ovat oriita, jotka pelastivat Eri-Aaroniin tukehtumaisillaan olevan ravurijalostuksen erisukuisuudellaan.

Erisukuisuutta voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta. Jokaiselle yksilölle on se sille itselle erisukuisten lista (alhainen sukusiitosaste), oma listani on tehty katsoen suomenhevosten koko sukutaulua, jolloin erisukuisia ovat esimerkiksi Cameron-vainaa, Löytävä, Liero-vainaa ja Taikuri-vainaa, vaikka niillä on/olikin nykyajan valtaoriita suvussaan. Valkosukka keskittyy ajattelussaan viime vuosikymmeniin eli ote on hyvin käytännöllinen.

Historia osoittaa, että on lähes mahdotonta, että jostain putkahtaisi esiin huppuperiyttäjä, joka ei olisi sukua millekään lähipolviensa huippuperiyttäjälle. En usko, että siinä suhteessa tulee muutosta jatkossakaan.

Historia osoittaa myös, että huippuperiyttäjä on erittäin harvoin se, jolla on kaikki aikansa kuumimmat nimet sukutaulussaan. Se estää parhaiden tammojen käytön oriille.

Alla oleva lista perustuu siis siihen, paljonko syntyvät oriit ovat isän puolelta sukua syntyville varsoille (mittarina sukulaisuusaste). Listalla on suoranaisia ihmeitä, kuten se että tamma Mutrin-Lento noin korkealla. Kulmakarvoja kohottavat myös oriit, joiden isälinja on henkitoreissaan, mutta jotka porskuttavat silti vahvasti varsojen perimässä (Erilo, Aromus, Ero-Lohko, Vihu, Lohdutus, Erakko, Lähetti...)

Eri-Aaroni 1932
Murto 1917
Suikku 1978
Vokker 1969
Murti 1933
Vieteri 1967
Erilo 1950
Mutrin-Lento 1956
Aromus 1938
Turo 1984
Vekku-Lento 1971
Vilperi 1961
Hilu 1961
Viesker 1989
Ero-Lohko 1951
Vihu 1932
Vekkuli (ori) 1964
Ari 1947
Ponne 1951
Liising 1994
Eri-Vili 1938
Marine 1975
Sopusointu 1903
Marilla 1970
Lohdutus 1929
Vekkuli (tamma) 1956
Erakko 1914
Patrik 1981
Lähetin 1944
Lähetti 1939
V.T. Ajatus 1974
Eino-Vakaa 1898
Suikun Ero 1988
Kihin-Muisto 1977
Vokkerilla 1986
Jaska 1969
Vorna 1929
Sipori 1996
Alarik 1897
Luonnos 1964
Hovi-Ari 1991
Kirppu 1879
Eri-Hovi 1947

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   18.1.16 15:22:40

"Se on oikeasti todella surullista kun erisukuisia ja harvinaisista linjoista olevia ruunataan niin paljon jo ihan nuorena, ilman että ne saa koskaan mahdollisuuttakaan jatkaa sukuaan."

Mikä olisi ratkaisusi tähän tilanteeseen? Minulla on erisukuinen tamma, mutta ei pienintäkään mahdollisuutta (eikä taitoa) pitää itselläni orijälkeläistä. En myöskään näe järkeä myydä orivarsaa, jos tavoitteena on saada nimenomaan itselleni harrastuskaveriksi oman tammani jälkeläinen. Orivarsan myyminen olisi lisäksi varsin kallista suomenhevosrodun tukemista siinä mielessä, että kukaan ei olisi valmis maksamaan siitä todennäköisesti pennin pyörylää; tamma kun ei ole mikään ihmeellinen eikä olisi mitään takeita, saisiko ori ikinä ensimmäistäkään tammaa astuttavaksi. Ja sitten joutuisin kuitenkin astuttamaan oman tammani uudelleen ja toivomaan sitä tammavarsaa. Onneksi tuo viimeisin jälkeläinen (erisukuisesta orista) sattui olemaan tamma, ja sitä edellisen suvusta löytyy isän puolelta valtaoreja peräti kaksin kappalein, jolloin sen ruunaaminen ei ole harmittanut ketään. Paitsi ehkä hevosta itseään.

Kunpa joku keksisi sellaisen ratkaisun, että ruunaamisen yhteydessä saisi pallit jemmattua johonkin syväjäähän muutamaksi sadaksi vuodeksi, ja sinä aikana vielä niistä talteen tarvittaessa kelvollisia siittiöitä. Ainakin omien konieni sukukalleuksia saisi ihan kuka tahansa sen jälkeen vapaasti käyttää, jos joku keksisi niille muutakin käyttöä kuin keitellä niistä soppaa.

Lähettäjä: niin 
Päivämäärä:   18.1.16 15:44:28

Asianmukaisesti tehty pakastesperma säilyy nykytiedon mukaan käytännössä ikuisesti. Ja tähänhän on ainakin Ordenojan Oriasemalla ollut mahdollisuus, joskin ihan halpaa lystiä se ei ole. Kaikki oriit eivät myöskään sovellu pakastettavaksi, suurimpana esteenä sperman heikon laadun lisäksi myös hevosen korkea ikä.

Lähettäjä: tamma 
Päivämäärä:   18.1.16 17:14:46

Onko Haavekuvan varsoissa yhtään sellaista, joka olisi raviradoille tähtäämässä?
Mikään huippuhan Haavekuva ei ollut, mutta mielestäni siinä voisi kuitenkin olla potentiaalia.

Lähettäjä: H 
Päivämäärä:   18.1.16 18:03:14

Mä teen asialle sen verran, että jos en ole lopullisesti kyllästynyt ensi kesänä tähän hommaan, ja vanha erisukuinen tammanrepsu (1p jktk) saa varsansa tehtyä asiallisesti niin astutan sen viimeksi ravistelilla, mikäli ori pysyy siihen asti hengissä, ja mikäli kuulopuheet joiden mukaan ori tekee kotikäyntejä pitää paikkansa. Siinä on sitten tulossa erisukuinen juoksijavarsa. Itsehän sen(kin) varsan joutuu pitämään, kun ei se kenellekään kelpaa, mutta kai se mahtuu olemaan kun emon laittaa pois.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.1.16 18:05:47

Onneksi omistan vain valtasukuisia tammoja niin ei tarvitse täällä mieltänsä pahoittaa millä niitä astuttelee ja mitä varsoille tekee ;)

Lähettäjä: Antti K 
Päivämäärä:   18.1.16 18:34:26

Toivottavasti kukaan ei ota tätä orisuosituksena eikä muutenkaan liian tosissaan ;)

Tämä on eräänlainen sukutaulun epämuodikkuuslista viimeisen vuosikymmmenen ajalta ravipuolella. Mitä korkeammalla ori on listalla, sen vähemmän sen suku muistuttaa viimeisenä vuosikymmenenä käytettyjen oriiden sukutauluja.

Kaikista pahinta olisi tietenkin, jos ori olisi tämän listan hännillä ja periyttäjälahjoiltaan olematon eli muotisukuinen epäperiyttäjä.

Kesä-Toto
Vinkker
R.T. Sankari
Koitos
Huiman Pyste
El Vihuri
Linjakas
Viskaisu
Palle-Pekku
Löytävä
Trispatti
Ravisteli
M.A. Viki
Murron Titaani
Luomus JR
Tasamasa
Pirttilän Denis
Vappu-Heppu
Hilpertti
Corleone
Tristan
Liptus
Poika-Siro
Kihin Hiski
Korven Voitto
Kihaus jr
Nikolai H
Tuiskis
Erovisku
Otteen Oskari
Sikko
Mikker
Matukka
Niko-Vokker
Tuska-Poika
Reisu-Juuso
Joiheri
Liising
Vipu-Poika
Hiskin Muisto
Hipan Nestori
R.R. Pysti
Vokmar
Etu-Virtuaali
Juppe Hoo
Utun Voku
Hovi-Hannu
Lassikko
Joihuri
Etu-Shekki
Kihutteen Lento
Karku
Cameron
Villihotti
B. Vilunki
Hissun Vili
Visul
Tähti-Tili
Epassi
Liero
Rillaus
K.M. Nopsa
Metkutus
Rallaus
Tähti-Vokker
Vileman
Lennox
Erikasson
Kokeva
Saran Salama
Fannin Muisto
Viuru
Vilman Vilikko
Jörkka
Tuokkolan Touho
Formula
Viltterin Lahjus
Mirandos
Apassi
Jänkä-Jussi
Kippi S
Romeo Lax
M.L. Vokki
Vilkkirilla
Hepori
Camri
Tähen Ponkaus
Viriman
Suikun Lukko
Sipori
Kaskumma
Kume
Jaanen Suikku
Risteri
K.P. Salama
Energia Ossi
Kriisi
Virturi
Taikuri
Ekoloki
Auraus
I.P. Lento
Suikun Ralli
Poika-Vinkkeli
Tino Kustaa
Viesker
Haaste-Poika
Provinssi
Tuli-Viesker
Totemi Rok
Tähen Tuuri
Vieskervili
Dominik
Hissun Viku
Pyrypolun Mig
Vieskerin Valo
Ventterin Vili
Taro
Tino
Boker
Pauskeri
Patrikin Muisto
Vänskä
Yöjuttu
Suikun Ero
Villipappa
Villiari
A.T. Eko
Suikun Sisu
Ramiini
Turtuma
Kilun Peedro
Jonkkari
Teme
Hovi-Ari
Jennyn Mörkö
Lars
Suivikas
Tutuari
Humeeti
Turkka K
Hilpetööri
Keisar
Tähen Topelius
Ture
Turon Into
Veeran Turo
Santeri Dahlia
Juli Pat
I.P. Vektori
Maasturi
Viestaus
Piirron Sopu
Etupassi
Pikku-Pertti
Turon Loisto
Elias Intomieli
Vixen
Turon Loppi
I.P. Viikari
Einomies
Tume
Turo
A.T. Veli
A.T. Visku
Sörkän Sälli
Franko
Jokivarren Kunkku
Turon Myrsky
Tuutteri
Sirpan Sisu
Tapsan Tahti
Linkori
Frans
Hullumies
Tuisku-Topi
Vipanteri
Tähtitase
Valtraus

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   18.1.16 18:54:08

Kiitos Valkosukka, mitä työtä teet! Nyt tämä tieto hevosurheiluun! Kuka linkkaisi uutisvinkin sinne?

Lähettäjä: Vau 
Päivämäärä:   18.1.16 19:15:19

mitä tilastoja ja pohdintaa :) kiitos, ihan parasta antia nämä!

Lähettäjä: --H-- 
Päivämäärä:   18.1.16 19:55:37

""Se on oikeasti todella surullista kun erisukuisia ja harvinaisista linjoista olevia ruunataan niin paljon jo ihan nuorena, ilman että ne saa koskaan mahdollisuuttakaan jatkaa sukuaan."

Mikä olisi ratkaisusi tähän tilanteeseen?"

Ymmärrän kyllä varsin hyvin että harrastajat eivät oreja _yleensä_ halua pitää. Mutta jotenkin silti rodun ollessa tässä tilanteessa, on aika turhauttavaa nimenomaan se, että nämä harvinaissukuiset ei saa edes mahdollisuutta. Ensin murehditaan satojen viestien verran nettipalstoilla kuinka suvut kuolee käsiin, sitten tehdään erisukuisia tai harvinaissukuisia varsoja jotka kuitenkin päätyy suoraan ruuniksi. Asia ei siis etene lainkaan. Niin valitettavaa ja tylyn kuuloista se onkin, mutta rodun geenien kannalta jokainen erisukuinen ruuna on täysin hukkaanheitettyjä geenejä. Harvinaissukuinen ori taas pystyy pelastamaan geenejä todella paljon enemmän kuin tamma. Siksi olisikin rodun tilanteen vuoksi aivan supertärkeää saada myös niitä eri- ja/tai harvinaissukuisia oreja säilymään ihan aikuiseksi saakka. Mutta jos tässä nyt kysytään ratkaisuja tilanteeseen "varsanostaja" niin sen noin vaan ruunaamisen lisäksi joko a) ostetaan joku muu kuin harvinaissukuinen orivarsa jos se on tarkoitus taluttaa klinikan kautta kotiin tai b) venytettäisiin sitä ruunaamista edes siihen saakka että orilla ehtisi astuttaa muutamankaan tamman. Tämä onnistuu tarpeen vaatiessa jo aika nuoreltakin...

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   18.1.16 20:02:25

--H--, ongelmana kai onkin osaksi se, ettei niitä tammoja ole tyrkyllä nuorelle orille, jolla ei ole minkään sortin näyttöjä (ja jonka emä tosiaan on vaatimaton), vaikka olisi miten erisukuinen? Siinä vaiheessa vasta alkaa vinkuminen, kun ori on jo vanhuuttaan kuollut ja kuopattu.

Varsanostajan kannalta valinta olisikin helppo. Mutta kun kyse on oman tamman astuttamisesta, homma menee hankalammaksi, kun varsa on kuitenkin tarkoitus pitää itse eikä sen sukupuolta voi etukäteen päättää.

Lähettäjä: hups 
Päivämäärä:   18.1.16 20:08:28

Kiitos Antti K:lle, tämä oli hyvin mielenkiintoista!

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   18.1.16 20:10:53

Ja harva ratsuihminen haluaa astuttaa kirjattomalla oriilla, se on niiiin nähty.

Lähettäjä: --H-- 
Päivämäärä:   18.1.16 20:13:49

Ei varmasti paljon olekkaan, ainakaan vielä. Mutta tilannehan ei yhtään parane sitten kun niitä olisi (=sukuja ei enää ole käytettävissä), jos silloin ei ole jäljellä enää kuin ruunia näissä erisukuisissa. ;) Siksi sitä vaan edelleen toivoisi että kun niitä orivarsoja vielä kuitenkin syntyy edes ne muutamat vuodessa, ne saisi edes mahdollisuuden, edes osa niistä. Koska tällä menolla niitä ei kauaa enää edes synny. Niin valitettavaa kuin se onkin. Ja sekin on kyllä kummaa tuuria että kun ori-ihminen astuttaa tammansa saadakseen itselleen orivarsan kasvamaan, syntyy varmasti tammavarsa.

Lähettäjä: --H-- 
Päivämäärä:   18.1.16 20:19:04

Itseasiassa lähivuosina nimenomaan ratsupuolella tuo kirjaamattomien orien käyttöhän on vain yleistynyt ja luulen että tulevaisuudessa yleistyy lisää, mikäli orilla on jotain annettavaa mitä muilla ei ole. Nythän esim. muutamat värilliset orit astuu kirjaamattomina useampikin, jopa enempi tammoja kuin suurin osa kirjatuista, joten toivoa sopii että seuraavaksi tämä "syy" käyttää kirjaamatonta olisi harvinainen suku. Ei se yhtään huono syy ole, oikeastaan hiton hyvä syy jos ori muutoin edes keskinkertainen on. Luulen ja toivon että tulevaisuudessa sitä syytä osataan arvostaa, muuten käy kalpaten ja loppuu ne sukuhaarat. Sitten ei auta itku markkinoilla, ei niitä sen jälkeen enää ole eikä tule lisää.

Lähettäjä: Sanna 
Päivämäärä:   18.1.16 20:40:00

mulla on erinsukunen tamma ja olen sille yrittänyt erisukuista oria ensi kesäksi kattoa ja kovin vähän on noita itseä miellyttäviä vaihtoehtoja löytynyt... Totilo isänä rajottaa vielä tosi paljon juoksijalinjalle kirjattuja oreja... Sitä ku pitäs täyttää muitakin kriteerejä ku erisukuisuus...

Jos jollakulla on hyviä ideoita oreista olen ehdotuksille avoin. Varsa tulee myyntiin!

Nii ja tamma on tämä http://www.sukuposti.net/hevoset/virkun-huti/162975

Lähettäjä: K-Pimu 
Päivämäärä:   18.1.16 20:44:57

Oma tammani on erisukuinen ja se teki pari vuotta sitten orivarsan erisukuisesta orista. Molemmat ovat täysin ravisukuisia, vaikka tamma on P-kantakirjassa ja ori R-kantakirjassa. Joten teoriassa olisi mahdollista saada varsaa vaikka raviradoille joskus, vaikkakin tamma on geenitestattu dmrt-geenin suhteen ei-niin-lahjakkaaksi CC:ksi. Joka tapauksessa varsa on tarkoitus orina pitää ja mukavaa tietysti olisi, jos se joskus saisi itse omia varsoja.

Mahtavaa työtä on Valkosukka tehnyt!

Lähettäjä: Antti K 
Päivämäärä:   18.1.16 20:53:35

Ravurinäkökulmasta taas

Hilun ei pitäisi enää olla valtaoriluettelossa. Se tulee tietysti näkymään sukutauluissa kuten hyvän periyttäjän kuuluukin, mutta esimerkiksi Erilo, Vilperi, Ero-Lohko, Vekkuli tai Mutrin-Lento ovat saaneet samanlaisen aseman ja ovat suunnilleen samaa polvea sukutauluissa.

Myöskin Vieteri on hyvin lähellä tavallista huippuoritta. Se näkyy monen varsan sukutaulussa. Hevosjalostuksessa pyritään juuri tähän, että parhaiden yksilöiden hyvät ominaisuudet yleistyisivät hevoskannassa.

Suikku ja Vokker tulivat suureen tarpeeseen. Vokker oli suvullinen pelastus suomenhevoselle ja Suikkukin sopi todella monelle tammalle. Huippuyksilöinä ne käyttivät saamansa tilaisuuden ehkä liiankin hyvin. Ne muuttivat voimakkaasti Eri-Aaronilaista hevoskantaa einolaisemmaksi (Vokker) erakkolaisemmaksi (erityisesti Vokker mutta myös Suikku) lohdutuslaisemmaksi (Suikku). Murron pojista Eri-Aaronin ylivoimainen asema murtui ja hyviksi haastajiksi nousivat Murti sekä Vihu.

Vokker ja Suikku siis monipuolistivat huomattavasti suomenhevosen perimää. Vuosituhannen vaihteen maissa oriiden ylivoima sai jalostajat käyttämään niitä valtavasti. Nyt ollaan kuitenkin jo krapulavaiheessa ja molempien painoarvo tulee putoamaan. Seuraavalla huippupeiyttäjällä on luultavasti ainakin toinen niistä suvussaan, mutta on muuten tammakantaan nähden sopivan erisukuinen.

Liising on mainio periyttäjä ja sopiii suullisesti tähän tilanteeseen. Se ei kuitenkaan liene ravijalostuksen tulevaisuus.

Suomenhevosravuria ollaan siis rakennettu ja tullaan rakentamaan yksilöillä, joilla on lähisuvussaan hyviä periyttäjiä.

Eri-Aaroni (i.Murto, Sopusointu 3+3 Poke 3+3+4)
Vihu (i. Murto)
Murti (i.Murto ei. Erakko)
Aromus (i. Eri-Aaroni)
Eri-Vili (i. Eri-Aaroni)
Ari (ei.Vihu i. Eri-Aaronin poika Eri (jos on))
Erilo (ii. Eri-Aaroni)
Ero-Lohko (ei. Eri-Aaroni)
Ponne (Murto 2+3)
Mutrin-Lento (ii. Murti iii. Murto)
Vilperi (iei. Eri-Aaroni, eii. Murti)
Hilu (Eri-Aaroni 2+3)
Vekkuli (iii. Eri-Aaroni, eei Murti)
Vieteri (ie Mutrin-Lento, e. Vekkuli)
Vokker (Murti 3+3)
Vekku-Lento (i. Vekkuli, e. Mutrin-Lento)
Suikku (i. Vekku-Lento, ee Suhina)
Turo (i. Suikku, e. Marine)
Viesker (i. Vokker)
Liising (iii. Vieteri, ei Vekkuli)

Lähettäjä: Urheilija 
Päivämäärä:   18.1.16 20:54:22

Kiitos ansiokkaasta työstä Valkosukka ja Antti.

Yritin tosissaan saada uuteen jalostusohjesääntöön klausuulia
että nuori erisukuinen ori 2---4 vuotias olisi saanut heti esim.
5 kpl tammoja -- ilman kirjaamisvaatimuksia kunhan olisi
näyttelyssä käynyt ettei pahoja vikoja.

Eivät ymmärtäneet tätä.

Näin olisi nopeutettu oleellisesti näyttöjä
ja sukupolvien välistä kiertoa nyt (12,6 vuotta)

Taas jää yksityisille tämä pelastusoperaatio
vaikka Ypäjälle miljoonia joka vuosi euroja syydetään
ei mene perille asiat.
Jospa olisi yksi tilintarkastaja älyllä varustettu edes Ypäjällä.

Lähettäjä: --H-- 
Päivämäärä:   18.1.16 21:04:42

Ravipuolella tuo erisukuiselle kirjaamattomalle nuorelle muutamankaan tamman lupa olisi ollut ehdottoman hieno asia, vaan eipä tietenkään.. Siinä mielessä muilla suunnilla asia on paljon helpommin toteutettavissa kun ei tarvitse miettiä ravikilpailuoikeuksia. Kyllähän ihmiset näitä kirjaamattomia nuoria erisukuisia löytää jo nytkin, onhan tässäkin ketjussa mainittu esim. tuo Niinan Onni jolla on ollut jo tammoja vaikkei kirjattu olekkaan. Ravipuolella tätä ei vaan voi tehdä, koska kilpailuoikeus. Jos jollakulla näitä helmiä löytyy niin niistä kannattaa vaan mainita ja tuoda esille mikäli niillä mahdollista astuttaa olisi, se on paras keino saada ne ihmisten tietoisuuteen. Sellaista on hankala käyttää jonka olemassaolosta ei tiedä. ;)

Lähettäjä: s 
Päivämäärä:   18.1.16 21:07:28

Pakko mainostaa vaikkei oma ori olekaan: tuo Antti K:n epämuodikkaiden orien listauksen yläpäässä keikkuva lähes erisukuinen Vinkker on tulossa Hämeenlinnaan muutaman tamman kesäsulhoksi ja se on luomuna käytettävissä muillekin tammoille. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä heidi_kaunisto@hotmail.com.

Tai jos kiinnostaa tilausvarsa tällaisesta yhdistelmästä <http://www.sukuposti.net/hevonen/dreampedigree#112050,386145>, niin voi laittaa mulle viestiä.

Lähettäjä: Antti K 
Päivämäärä:   18.1.16 21:07:37

Se piti vielä sanoa, että erisukuisuus on hiemaa enemmän keinotekoisesti määritelty. Määritelmän pitäisi muuttua ajan myötä, sillä olisi kaiken jalostustyön vastaista, jos parhaat periyttäjänimet eivät yleistyisi hevoskannassa. Samalla ne siirtyvät sukutauluissa taaksepäin ja on entistä todennäköisempää ja myös suotavampaa, että ainakin osa niistä on sukutaulussa.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa Haltija, jota pidän erittäin potentiaalisena harvinaistuneita sukuja edustavana oriina. Sen suvusta löytyy Vieteri 4+4, Erilo neljä kertaa, Eri-Aaroni 22 kertaa ja Kirppu 166 kertaa. Noista tutuista nimistä huolimatta oriilla on suvullisesti paljon annettavaa nykyravurille. Kukaan ei olisi 30 vuotta sitten arvannut, että Haltijan suvulla on vuonna 2016 harvinaissukuinen ja voimakkaasti erisukuinen Vokker olisi taas valtasukuinen.

Mitkä ovat valtaoriit 10 vuoden päästä tai 20 vuoden päästä? Ne ovat jo syntyneet, mutta kukaan meistä ei tiedä mitä ne ovat.

Lähettäjä: Mutta 
Päivämäärä:   18.1.16 21:11:49

Ongelmaksi tulee nykypopulaatioiden pienuus. Siinä muutaman valtaorin pyörittely sukupolvien sisällä alkaa kostautua. Geneettinen vaihtelu ei ole riittävää.

Lähettäjä: Antti K 
Päivämäärä:   18.1.16 21:15:36

Sitä varten mahdollisimman moni tamma pitäisi astuttaa.

Jopa paljon käytetyistä oreista tulee erisukuisia, kun ne epäonnistuvat siitoksessa. Niiden tammajälkeläiset voivat kuitenkin viedä eteenpäin hyviä ominaisuuksia, jotka puhkeavat kukkaan sopivan periyttäjäoriin kanssa. Niin meille syntyy osittain erisukuinen varsa, joka voi ollasuomenhevosen pelastaja.

Lähettäjä: --H-- 
Päivämäärä:   18.1.16 21:16:35

^juuri näin. Valtanimet on olleet olemassa iän päivää, ne vaan muuttuvat vuosien varrella. Joku oli sitä 50-luvulla, joku toinen on sitä nyt. Sinänsä nämä nykyiset nimet alkavat olla sellaista sukupolvea että niiden aika on jo ohi, nyt olisi löydettävissä pikkuhiljaa hyvinkin taas uudet vastaavat. Se mikä nyt on erilaista sukua ravipuolella, ei välttämättä ole sitä tyyliin 10-20 vuoden päästä. Uudet valtanimet ovat todennäköisesti juuri niitä mitä nyt pidetään erilaisina ja "pelastavina". Liisingillä on jo enemmän jälkeläisiä kuin valtias Vieterillä, Vieskerillä yli kolme kertaa enemmän kuin Eri-Aaronilla. ;)

Lähettäjä: --H-- 
Päivämäärä:   18.1.16 21:17:53

Jaa, tuohon ehti tulla väliin kommentteja jo vaikka kuin joten nuoli osoittelee nyt ihan mihin sattuu. :D Mutta sama sille, asiaa se oli tuo ylempikin.

Lähettäjä: Suvi 
Päivämäärä:   18.1.16 21:18:47

Mulle tulossa erisukuinen juoksija (?)ori(?)varsa 6/16 Koitos -Totilon Pilkku :)

Lähettäjä: Hilma 
Päivämäärä:   18.1.16 21:31:47

Kyselin pari kesää sitten Viksanteria sulhaseksi tammalleni. Silloin ori ei ollut käytössä. Käyttäisin heti kun vain olisi saatavilla. Tämähän olisi sillä tapaa ainakin erisukuinen, että puuttuu sekä Vokker, että Suikku. Siltä osinkin kiinnostaa, että olisi nopea ja lahjakas, mistä monella muulla ns. erisukuisella on enemmän tai vähemmän toivomisen varaa.

Lähettäjä: Surku II 
Päivämäärä:   18.1.16 21:51:39

"Jopa paljon käytetyistä oreista tulee erisukuisia, kun ne epäonnistuvat siitoksessa. Niiden tammajälkeläiset voivat kuitenkin viedä eteenpäin hyviä ominaisuuksia, jotka puhkeavat kukkaan sopivan periyttäjäoriin kanssa. Niin meille syntyy osittain erisukuinen varsa, joka voi ollasuomenhevosen pelastaja."

Olisiko Saran Salama esimerkiksi tällainen?

Lähettäjä: ikuinen heppatyttö 
Päivämäärä:   18.1.16 22:31:38

Mikään hevonen ei ole täydellinen, mutta vaikka erisukuinen ori olisikin rakenteeltaan hieman kehnompi kuin joku jolla on valtaori suvussaan on risukuisella astuttaminen huomattavasti järkevämpää. Ennen kuin joku alkaa valittamaan, että rodun laatu huononee niin mitäs sitten tehdään kun suomenhevoset ovat kaikki valtaoreista ja suunilleen lähisukulaisia? Siinä vaiheessa ollaan todella vakavassa pisteessä. Minun mielestäni meidän pitäisi pelastaa se mitä on pelastettavissa vaikkakin siitä joutuisi pienen rakenteellisen hinnan maksamaan.

Lähettäjä: tamma 
Päivämäärä:   18.1.16 22:41:45

Suurin osa nuorista erisukuisista on ratsusukuisia. Entä erisukuiset nuoret juoksijat, onko niitä? Erisukuiset juoksijat kuolevat muutaman vuoden sisään sukupuuttoon, enää erisukuista juoksijaa ei liene mahdollista elvyttää, mutta jalostusvalinnoilla voisimme rodun elinkelpoisuuteen vaikuttaa huomattavasti. Määrällisesti v. 2010 jälkeen (eli nyt max 6v) erisukuisia juoksijoita on yhteensä 14 kpl, erikoinen sattuma on, että ruunia tästä määrästä on 0 oreja 1 ja loput tammoja.

Meillä olis tamma, jonka voisi astuttaa. Minkä sukuinen/niminen tuo yksi nuori ori on? Onko kirjattu, että sais ravipuolelle ?

Lähettäjä: Valkosukka 
Päivämäärä:   19.1.16 07:42:06

Muistaakseni alkujaan valtaoriit nimitettiin jälkeläismäärien perusteella.

En näe itse mitään tarvetta vaihtaa valtaoriita tai erisukuisuuden määritelmää - uudetkin mahdolliset valtaoriit kuitenkin polveutuvat näistä neljästä tavalla tai toisella ja jos hevonen ei omaa jotain näistä neljästä sukutaulussaan, on selkeästi valtavirtaan nähden erisukuinen.

Vähän surkuhupaisaakin on lukea näitä omia läpikäyntejään: teoriassa meillä olisi aivan riittävästi materiaalia jalostaa suomenhevosta monipuolisesti, pienellä ss%:lla, välttää isoa sukukatoa ja vaalia erisukuisuutta. Mutta tämä materiaali on vähän käytettyä ja iäkästä. Viiden vuoden päästä mahdollisuus on pienentynyt todennäköisesti jo puolella. Kymmenen vuoden päästä erisukuisia on ehkä enää muutama sata, jos kasvatus jatkuu samalla tavalla kuin tähän asti. Jos saisimme erisukuisista tammoista puolet varsomaan yhtenä vuotena erisukuisten oriiden kanssa, saisimme melkein 300 erisukuista varsaa lisää. Sillä olisi jo merkitystä. Tammoista kuitenkin varsoo vain kourallinen ja vielä pienempi määrä erisukuisista oreista. Herätkää kasvattajat!

Tuskin kukaan on valtasukuisia vastaan, mutta sukukato on vakava asia. Minä esimerkiksi fanitan Vieteriä aivan kympillä : se on yksi lempisuomenhevosistani kautta aikain, se kestää kertaamisen harvinaisen hyvin ja esiintyy monien suosikkisuokkieni takana, mutta rodun kannalta Vieterin kertaamista ja jopa lisäämistä sukutauluihin tulisi tällä hetkellä välttää. Itse asiassa kaikkia valtanimiä tulisi nyt välttää ainakin sukupolvi - pari. Hetken kuluttua niitä on pakko lisätä ja kerrata, joten siirretään se kertaamis- ja lisäämispakko mahdollisimman kauas takapolviin.
Huomatkaa, että minä pyrin katselemaan asioita rodun edun kannalta, enkä yksilöä jalostaen.

Hilu toki kuuluu valtaoriiden joukkoon, mutta mielenkiintoinenkin huomio on, että se on nuorilla ravureilla vähiten esiintyvä valtaori, mutta ratsuilla yleisimmin esiintyvä. Yleisin valtaori nuorten juoksijoiden takana on Vieteri, se on vain pudonnut jo sen verran takapolviin ettei ole niin silmiin pistävä.

---- : Miksi et kasvata myyntiin? Ihan hyvin varsan voi kasvattaa myyntimielessä. Vaikka sinä et halua oria, joku muu voi haluta ja taas suomenhevonen saisi yhden erisukuisen aarteen lisää. Erisukuisuus on tänä päivänä erityisesti ratsupuolella myyntivaltti. Rikastumaan et kasvatuksella pääse, kasvatit sitten mitä tahansa, mutta kukapa tätä rahan takia tekeekään ;) ? Jokainen erisukuinen on äärettömän arvokas, sitä ei voi korostaa liikaa (ja älkää ruunatko niitä!).

Lähettäjä: Valkosukka 
Päivämäärä:   19.1.16 07:44:26

Kirjoitusvirhe : "jos hevonen ei omaa jotain näistä neljästä sukutaulussaan, on selkeästi valtavirtaan nähden erisukuinen" - tässä piti tietysti lukea, että jos hevonen ei omaa _yhtäkään_ näistä neljästä sukutaulussaan on selkeästi valtavirtaan nähden erisukuinen.

Lähettäjä: Miiku 
Päivämäärä:   19.1.16 08:35:00

---, miten olisi, että jos tammasi tekisi erisukuisen orivarsan, tekisit varsasta vaihtarit jonkun toisen kasvattajan kanssa? Saisit tilalle tamman tai ilman hammasten kiristelyä ruunattavan orivarsan, ja oma erisukuisesi saisi mahdollisuuden levittää geenejään eteenpäin? Kyllä niitä kivoja harrasteruunia tulee muistakin kuin siitä, toki rakkaasta, oman tamman jälkeläisestä. Olisihan se tavallaan uhraus, kun haave muuttaa muotoaan, mutta jos asia on tärkeä, on niitä uhrauksiakin joskus tehtävä. Ja voihan se tulla se tammavarsakin, jolloin ongelmaa ei edes ole.

Mitä muuten tulee orina pitämiseen, ehkä voitaisiin ajatella jonkinlaisia orinkäsittelykoulutuksia tai mitä nyt ikinä. Ehkä siellä saataisiin purettua sitä mystiikkaa ja turhia(kin) pelkoja orien ympäriltä, ja opittaisiin niitä asioita jotka orin kanssa on otettava huomioon - ja huomattaisiin, että yleensä niitten asioitten kanssa voi kyllä ihan hyvin tulla toimeen eikä edes ole kohtuuttoman hankalaakaan. Verrattuna saavutettuun hyötyyn rodun kannalta.

Tällä hetkellä ruunaukseen viedään orivarsoja, joitten hyvää käytöstä ja kiltteyttä ja kaikinpuolista ongelmattomuutta ihmetellään porukalla - mutta silti ruunaus. Koska helpompaa. Miten helppoa sen oikein pitää olla, tulee joskus hieman kerettiläisesti mieleen.

Nykyään on vallannut jonkin verran alaa myös ajattelu, että orina pito on suoranaista eläinrääkkäystä. Pallit kuulemma niin pakottaa, vaikka itse ori saattaakin seisoskella heinillään kaikessa rauhassa kiimaisen tamman lähellä. Sen jalat notkuen kiimailevan tamman pakotukset eivät kuitenkaan huoleta ketään, mistä lie syystä. Samoin surraan sitä, että ori joutuu olemaan yksin. Toiset orit pystyvät tarhaamaan orivarsojen tai ruunien kanssa koko ikänsä, ja ne jotka eivät, yleensä ovat ihan tyytyväisiä tarhatessaan "oman" tamma- tai ruunalaumansa keskellä niitä vahtien mutta omaa rauhaansa arvostaen. Ja aika moni tamma ja ruunakin näyttää tarhailevan yksinään, mitä olen tullut havainneeksi.

Sitten vielä se tallipaikkaongelma, ja se on ruuhka-Suomessa ihan todellinen. Oria et välttämättä saa mihinkään, ainakaan sille maneesitallille jonne olisi mukava mennä. Mutta hyvän ja ammattimaista hoitoa tarjoavan ravitallin saattaa löytää ihan maneesitallinkin läheltä. Ja aika monilla on kuitenkin omakin talli, ja melko pitkän kokemuksen perusteella voin kertoa, että orien ja tammojen pito samalla pikkutallilla onnistuu varmasti pääsääntöisesti aivan mainiosti.

Ja, ellei sitä tallipaikkaa orille kertakaikkiaan vain saa, sitten ehkä kannattaa vaan ostaa semmoinen yksilö, jonka pallien mukana ei mätäne kokonainen harvinainen sukuhaara. Minäminäminätahonjahaluan -ajattelu on täysin laillista, mutta sillä tämä todellinen ongelma erisukuisten orien ruunauksesta ei vaan ratkea.

Lopuksi vielä kerron tiedostavani, että on olemassa myös täydellisiä hormonihirviöoreja, jotka ovat oikein kohdeltuinakin vaarallisia, ja ainoa oikea teko on ruunata ne. Ne ovat kuitenkin hyvin harvinaisia.

Lähettäjä: höpö 
Päivämäärä:   19.1.16 08:39:22

Mielenkiintoista keskustelua!!
Itse mietin sitä, miksei erisukuisten tammojen om. Tarjoa tammaa ns.siitosleasingiin vaikka varsan kahden ajaksi, jos itsellä ei ole mahdollisuutta varsottaa. Kun tätä keskustelua on nostettu aika vahvasti , niin varmasti löytyy ihmisiä jotka haluaisivat ottaa erisukuisen, näytöttömänkin tamman. Itse olen tämmöinen joka voisi teettää varsan liisaamalla, sillä halu olisi pitää syntyvä varsa, muttei pitää välttämättä tammaa itsellä..
Minulla onkin tämmöinen isälinjalta täysin erisukuinen valitettavasti emän puolelta valtaoreja (suikku-vieteri) sisältävä nuori ori.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   19.1.16 08:50:05

Valkosukka, myyntiin kasvattaminen voisi tietysti olla yksi vaihtoehto. Mutta mieluiten siten, että joku tilaa tammasta varsan haluamastaan orista, jotta ostaja on sitten varmasti jo etukäteen tiedossa. Muuten ollaan taas samassa tilanteessa kuin astutusten kanssa; kun tamma ei ole kovin kummoinen, ei kukaan ole kiinnostunut ostamaan sen orijälkeläistä jalostuskäyttöä varten. Kun ei noita ostajia taida jonoksi asti löytyä edes ns. paremmille varsoille.

Lähettäjä: ? 
Päivämäärä:   19.1.16 08:52:08

^ Minulla se erisukuinen on ratsukäytössä. Miksi antaisin ratsuni pois? Ostamaan sen voi tulla. ;)

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   19.1.16 09:02:13

Ei erisukuinen, mutta osittain erilaista sukua oleva tamma lainattavissa varsantekoon.
Vieteri löytyy 3. polvesta. Emänisällä vain 41 jälkeläistä.
Juoksijasukuinen.

Lähettäjä: ~*~ 
Päivämäärä:   19.1.16 10:07:33

Itse tarjosin tilausvarsan mahdollisuutta kolmena vuonna, kiinnostuneita oli käytännössä muutama, mutta olisivat tehneet varsan "joskus tulevaisuudessa", joka ei taas todennäköisesti onnistu kun tamma on yli 20. Tamma erisukuinen, ei mikään maailmankaataja suvultaan, mutta toinen ja kolmas emä periyttäjävalioita. Tyhjäksi ei ole jätetty, nyt kantaa lähes erisukuista varsaa ja toiveena olisi erittäin erisukuinen varsa vielä itselle.

Lähettäjä: mkp 
Päivämäärä:   19.1.16 10:40:57

Jos joku alkaa maksaa bonushintaa erisukuisista ja ostaa ne mahaan niin voin alkaa niitä tehtailla välittömästi :)
Kun hevosista pitäisi elanto saada niin tammat valitettavasti tuottavat paremmin tuntitoiminnassa.
Oma erisukuinen ori on ruunattu samasta syystä. Se tuottaa paremmin asiakaskäytössä.

Jokaisella ruunauksen kritisoijalla on (vielä)mahdollisuus ostaa se erisukuinen ori ja käyttää sitä jalostukseen

Nytkin markkinoilla on hieno Katallin Hamilton naurettavan halvalla (ollut jo pitkään myynnissä) mutta ei tunnu kenellekään kelpaavan.

Lähettäjä: Miiku 
Päivämäärä:   19.1.16 10:48:33

No, tällä ruunauksen kritisoijalla on tällä hetkellä mm. kolme omaa oria ja tammat päälle, joten pakko myöntää että lisää en pysty ostamaan.

Kyllä niitä erisukuisia oreja on ihan yhtäläinen mahdollisuus (tai mahdottomuus) ostaa kaikilla, jotka ovat sitä mieltä, että sukukato on rodussa todellinen ongelma. Se nyt vaan on niin, että jos erisukuiset orit jo varsana ruunataan, ihan mistä syystä hyvänsä, niin ei niitä sitten ole tammoille käytettävissä ja sillä siisti. Koska joillakin kuitenkin on orejakin mahdollisuus omistaa, on mielestäni ihan aiheellista herätellä huomaamaan, että ei niitä jalostusoreja taivaasta tipahtele vaan jonkun niitä varsoja on oreinakin pidettävä. Eikä se yleensä ole niin vaikeaa kuin usein uskotaan, ja jostain syystä uskotellaankin.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.1.16 10:50:58

Itse olen seurannut vierestä astutusprojektia jossa haetaan sukusiitokselta riittävän alhaista ja mahdollisimman erisukuista varsaa. Tamman emälinja on erisukuinen, isälinjalta löytyy sitten taas vokker.

Tämän kohalla olen sitten taas törmännyt huolestuttavaan faktaan, moni "nyky"oreista ja -tammoista jotka ovat joko täysin tai melkein (ei suikkua tai vokkeria) erisukuisia ovat sitten taas keskenään melko samansukuisia. Eli ne erisukuiset varmasti ovat hyviä laajentamaan geenipoolia valtaorien paineen alla, mutta täysin erisukuista varsaa on vaikea tehdä. Nykypäivän erisukuiset ovat järjestään "vanhaa sukua", eli ovat isiensä ja emiensä viimeisiä varsoja tms. Esimerkkisuvussa on nähtävillä sukupolven vuosieroksi keskimäärin 15-16 vuotta, ja se on hevoselle jo paljon. Jos esimerkkisuvusta lähtee katsomaan ei. emälinjaa, heti ensimmäisen sukupolven vuosiero on 18 vuotta! Siitä eteenpäinkin keskimäärin sukupolvi on 15 vuotta.

Lähettäjä: --H-- 
Päivämäärä:   19.1.16 10:57:00

^juuri näin...

Myös tällä ruunauksien kritisoijalla on vanhansukuinen ori pihassa kyllä ja toiveissa siitä vielä itselle jatkajakin (ori, luonnollisesti) on saada jossain välissä. Enempäänsä niitä ei yksi ihminen voi kerätä, tilat tulee vastaan, muuten kyllä. ;)

Jos kukaan ei voi pitää oreja kun se on niin vaivalloista ja tuottamatonta niin äkkiä on loru loppu rodussa, ei se pelkkien tammojen ja "tuottavien käyttöruunien" varassa lisäänny. Jos puhutaan että jokainen erisukuinen tamma pitää astuttaa niin ihan yhtä tärkeää rodun säilymiselle olisi se, että joku niitä orejakin pitää.

Lähettäjä: --H-- 
Päivämäärä:   19.1.16 10:58:39

..ja taas nuoli väärään väliin, en osu enää millään. :D Tuo oli kohdistettu Miikulle ylemmäs...

Lähettäjä: A/C 
Päivämäärä:   19.1.16 11:00:05

Eikö niitä erisukuisia kannattaisi nyt geenitestata, etenkin jos juoksijaa haetaan? Oliskos niin, että hyvät periyttäjät on olleet A/A-tyyppisiä? Eihän se DMRT-testi maltaita maksa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.1.16 11:02:20

Oikeesti hassua että esim Vekseli lasketaan erisukuiseksi, aika paljon tammoja silläkin joskus astutettiin mutta epäonnistumisensa takia on nyt mukamas erisukuinen.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.1.16 11:08:39

Tuohan se naurettavuus näissä erisukuisuusmäärityksissä onkin, Vieteri on valtaori 776 jälkeläisellään, samasta emästä oleva Vekseli 643 jälkeläisellään on sitten erisukuinen. Näitä sitten nyt tätit laput silmillä tuijottaa. Palatkaahan nykyaikaan ja katselkaa vähän laajemmalla skaalalla niitä sukuja, myös niitä omia valintojanne siitä läheltä.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.1.16 11:19:22

Mun ruuna on niin maan prkleen valtasukuinen ettei pahempaa löydy, sieltä löytyy kaikki valtanimet. Vaan Vekseliä siellä ei ole. Vekselin i. Vekkuli Jo101P sieltä kyllä löytyy, Vekku-Lennon kautta tietysti. Suikun vaikutuksen vuoksi melkeen Vekku-Lento on yksi valtaori. Vekselin vaikutus nykypäivän VALTAlinjoihin on marginaalinen. Erisukuisten kohdalla asia erikseen. Suorana isälinjanahan Vekseli on viittä vaille kuollut.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.1.16 11:26:56

Minulla on tamma jossa on kaikki muut valtaoriit paitsi Vokker ja juuri sen se tarttisi että tulisi yritystä lisää ;)
Camria haikaillen katseltu..

Lähettäjä: ** 
Päivämäärä:   19.1.16 11:28:31

eipä ne orit mitään palleilla tee, jos niitä ei käytetä jalostukseen...

"! Ei ei ja vielä kerran ei! Näin arvokasta jalostusmateriaalia ei saisi ruunata, sairaat ja vikaiset ovat asia erikseen, mutta terveitä erisukuisia ei! "'

kuka astuttaa erisukuisella mitään sanomattomalal orilla tavallisen tamman kun erisukuisen tamman ja 1 palkitun erisukuisen orinkaan varsasta ei meinaa saada kuin 1500e myydessä?

Lähettäjä: --H-- 
Päivämäärä:   19.1.16 11:29:34

Mutta oikeasti, valtionsiittola tai vastaava instanssi jolla orinpitoon on mahdollisuus, olisi oikein tervetullut apukäsi erisukuisten orivarsojen "säilyttämiseen" sen sijaan että se on täysin harrastajien harteilla. Jos/kun se pelkästään satunnaisen harrastajatädin kontolle jää, ei niitä kovin montaa saa säilytettyä kun orinpito niin hankalaksi koetaan yleisesti ottaen. Mutta taitaa olla turha toivo, aika vähän tähän sukujen katoamisasiaan (saati säilyttämiseen) on otettu kantaa missään harrastajatasoa ylempänä.

Nyt vastikään etsittiin mm. kotimaisten koirarotujen uroksia luovuttamaan spermaa geenipankkiin, haussa oli mahdollisimman erisukuisia yksiöitä laajalla skaalalla. Millähän mallilla suomenhevosen geenipankki mahtaa olla, vai huolestutaanko sen päivittämisestä vasta sitten kun materiaali on jo liian vähissä? Tavoite kansallisen eläingeenivaraohjelman pakastetusta geenipankista geenivarojen pitkäaikaissäilytystä varten on näköjään suomenhevosella 25 oriista yhteensä 100 annosta, mutta onkohan tämän toteutus millä mallilla vai millään mallilla...? https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/482723/GeVa%202014%20web.pdf?sequence=1

Lähettäjä: --H-- 
Päivämäärä:   19.1.16 11:30:36

Anteeksi, painovirhepaholainen, 25 oriista 100 annosta, ei yhteensä 100 annosta.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.1.16 11:32:58

Eikä niitä oreja voi ikinä käyttää jalostukseen jos niillä ei niitä palleja ole, saa olla aika fakiiri jos varsasta jo tietää ettei se olisi ikinä niitä tarvinut. eipä tarvi ihmetellä miks rotu on tässä jamassa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.1.16 11:40:43

Vekselin juoksijasuunnan isälinjan voi kyllä katsoa jo kuolleen. Viimeinen varteenotettava isälinjan jatkaja on (ollut) Otteen Oskari, josta on kaksi radalle tulematonta orivarsaa, niistäkin nuorempikin jo kuusivuotias.

Sen sijaan ratsusuunnalla Vekselin isälinja tullee jatkuumaan ainakin Ponuveikon ja mahdollisesti Sumiaisenkin poikien kautta. Niin ikään Vekselin suoralta isälinjalta on 2012 syntynyt voikko (eikä muuten yhtään hullumman näköinen) Lakeuden Säihke, jolla on jo kolme orijälkeläistä.

Lähettäjä: Antti K 
Päivämäärä:   19.1.16 11:49:28

Muutama vastakommentti Valkosukalle. Ei riitely- vaan sparrausmielessä

" Muistaakseni alkujaan valtaoriit nimitettiin jälkeläismäärien perusteella."

Muutama kommentti niihin. Käsittääkseni Hilu ei ole edes 15 eniten tammoja saaneen oriin joukossa viime vuosikymmeninä. Muutama vuosi sitten järjestys oli

Viesker 1264
Turo 1249
Suikku 1240
Vokker 935
Vieteri 773
V.T. Ajatus 651
Vekseli 642
Liising 636
Luonnos 578
Kihin-Muisto 572
Hiluri 504
Vinkaus 504
Hovi-Ari 483
Viltter 474
Hilu 461
Patrik 431
Ero-Ponsi 413
Suikun Ero 409
Ero-Lohko 404

"En näe itse mitään tarvetta vaihtaa valtaoriita tai erisukuisuuden määritelmää - uudetkin mahdolliset valtaoriit kuitenkin polveutuvat näistä neljästä tavalla tai toisella ja jos hevonen ei omaa jotain näistä neljästä sukutaulussaan, on selkeästi valtavirtaan nähden erisukuinen."

Tästä olen jyrkästi eri mieltä. Voimakkaimmin sukutauluissa vaikuttava nimi on Eri-Aaroni, joten miksi se ei esimerkiksi liittyisi mitenkään erisukuisen määritelmään. Tai miksi Murto ei voisi liittyä määritelmään, se on toiseksi tärkein nimi sukutauluissa.

Eri nimien "pitoisuudet" suomenhevosrodussa muuttuvat koko ajan. Siksi on tärkeää, että määritelmätkin elävät niiden mukana. Hilu ei ole enää erityisasemassa, eikä Vieteriäkään pidä välttää. Suikun, Vokkerin, Vieskerin ja Turon kohdalla voisi enemänkin olla tuntosarvet pystyssä.

"Huomatkaa, että minä pyrin katselemaan asioita rodun edun kannalta, enkä yksilöä jalostaen."

Minusta teet juuri päinvastoin. Nostat esille neljä yksilöä. Rodun kannalta on oleellisempaa suuri kuva. Esimerkiksi ettei rodun keskimääräinen sukulaisuus mihinkään yksilöön olisi yli 15% tai että olisi mahdollisimman paljon yksilöitä, joihin keskimääräinen sukulaisus olisi yli 1%.

Ravurijalostajat ovat tehneet viimeiset 50 vuotta korjausliikettä, jolla karkaamaan päässyt eri-aaronilaisuus on saatu aisoihin. Samoin kävi Vieterin ja Hilun hallintajaksojen jälkeen. Viimeiset viisi vuotta on Suikun ja Vokkerin vaikutusta pyritty alentamaan. Näistä ei puhuta ääneen, mutta kun katsoo tilastoja, niin näin tapahtuu käytännössä.

Erisukuisuuden vaalimista parhaimmillaan on astuttaa erisukuisia tammoja käyttö- ja rakenneominaisuuksiltaan riittävän hyvillä hevosilla, ovat ne sitten valta- tai erisukuisia. Samoin parhailla valtasukuisilla tammoilla pitäisi tehdä riittävästi kokeiluvarsoja ei niin muodikkailla, mutta käyttö- ja rakenneominaisuuksiltaan riiittävän hyvillä oreilla.

Jos aletaan kasvattamaan erisukuisten alarotua, putoaa se kohta ominaisuuksiltaan niin huonoksi, ettei sillä ole mitään tekemistä ainakaan ravurijalostuksen kanssa.

Viesker 1264
Turo 1249
Suikku 1240
Vokker 935
Vieteri 773
V.T. Ajatus 651
Vekseli 642
Liising 636
Luonnos 578
Kihin-Muisto 572
Hiluri 504
Vinkaus 504
Hovi-Ari 483
Viltter 474
Hilu 461
Patrik 431
Ero-Ponsi 413
Suikun Ero 409
Ero-Lohko 404

Lähettäjä: Mosse 
Päivämäärä:   19.1.16 11:56:03

Sen verran olen talkoissa jotta tammoille varattu haltija ja jos sen jälkeen vielä varsotaan niin saatte laittaa oriehdotuksia villiellille.

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   19.1.16 12:07:41

Kiitos AnttiK tilastoista ja kommenteista - todella mielenkiintoista luettavaa.

Lähettäjä: Hilma 
Päivämäärä:   19.1.16 12:14:32

Koska Antti K on selkeästi vihkiytynyt asiaan normaali hevosmiestä enemmän niin kysyisin mielipidettäsi, siitä että mitä mieltä olisit tuon Viksanterin käytöstä tammalle, joka itse on Vieskeristä ja ei. on Turo? En ole tosin vielä tiedustellut onko tämä edelleenkään saatavissa, mutta itselleni se näistä Suikuttomista ja Vokkerittomista on jo parin vuoden ajan ollut sellainen jota olisin halunnut tammalleni kokeilla. Onko kukaan muuten tietoinen oriin siitoskäytöstä tulevana suvena?

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   19.1.16 12:30:16

Minusta tämä tilanne johtuu siitä että, jalostetaan yksilöitä eikä kokonaisuutta. Sinäänsä ymmärrettävää että yksittäinen kasvattaja haluaa tuottaa sen huippuyksilön eikä mieti asiaa koko rodun kannalta.

Lähettäjä: Manneli 
Päivämäärä:   19.1.16 12:38:56

AnttiK: Välttämällä Vieteriä sukutaulussa, tulee samalla välttäneeksi Vieskeriä (1264), V.T. Ajatusta (651), Liisingiä (636), Vinkausta (504), Viltteriä (474), Patrikia (431) ja Suikun Eroa (409), koska Vieteri esiintyy myös näiden orien sukutaulussa.

Lähettäjä: harmi 
Päivämäärä:   19.1.16 13:01:52

Tutulla hevosmiehellä hyvältä emälinjalta oleva täysin erisukuinen tamma, jonka hän on laittanut oreilla, joiden suvussa kolme valtaoria. Suvullisesti tällehän on äärimmäisen helppo tehdä orivalinta, kun "mikä tahansa" ori käy, toisin kuin Suikku-Vokker-Vieteri -tammoille. Asiasta keskustellessamme hän totesi, että varsat eivät mene kaupaksi, ostajille kelpaisi isän suku, mutta ei emän. Voi kun joku nyt listaisi erisukuiset tammat, ja joku erisukuisen tilausvarsan tekemisestä kiinnostunut ottaisi yhteyttä tähän kasvattajaan!

Lähettäjä: Antti K 
Päivämäärä:   19.1.16 13:11:28

Manneli:
Ja erittäin montaa muuta oritta. Niiden sukutauluissa on lukematon määrä nimiä, jotka katoavat suomenhevospopulaatiosta, jos suvussa 6% voimalla esiintyvän Vieterin kammossa jätetään näitä yksilöitä käyttämättä.

Lähettäjä: --H-- 
Päivämäärä:   19.1.16 13:16:45

"Ja erittäin montaa muuta oritta. Niiden sukutauluissa on lukematon määrä nimiä, jotka katoavat suomenhevospopulaatiosta, jos suvussa 6% voimalla esiintyvän Vieterin kammossa jätetään näitä yksilöitä käyttämättä."

Tämä. Tässä on se pointti minkä takia pelkän yhden nimen välttely voi saada aikaan sen että kymmenen muuta nimeä katoaa kokonaan. Hevosen suku kun ei ole se yksi nimi, niistä lopuista nimistä voi olla monta sellaista joita ei esiinny enää kuin ääriharvalla.

Lähettäjä: kesis 
Päivämäärä:   19.1.16 13:24:15

http://www.sukuposti.net/hevoset/tosi-sisukas/662469

ehotelkaapa tälle oria? ei ole tarkoitus astuttaa tälle keväälle mutta josko seuraavalle sitten..

Lähettäjä: Valkosukka 
Päivämäärä:   19.1.16 14:26:44

Antti K : en ole nyt ihan varma, ymmärsinkö pointtisi ihan oikein. Tutkit sukuja sukulaisuussuhteen perusteella? Minä pääasiassa ss%:n ja noiden neljän valtanimen.

Eri-Aaroni (ja isänsä Murto) esiintyy kaikkein elävien suomenhevosten takana, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Mutta elävissä yksilöissä sen on 100% taustalla. Sitä ei voi välttää, sen kanssa pitää elää.

Tutkiessa näitä sukuja, kannattaa pohtia, että minkä merkitys jollain 10:llä polvella on siihen olemassa olevaan yksilöön. Tärkeimmät ovat 4 ensimmäistä polvea, mutta ei tietysti niitä takapolviakaan kannata jalostaa parilla nimellä tukkoon.

Miksi ihmeessä erisukuisuuden määritelmä pitäisi muuttaa? Minä en siis ole tuota erisukuisuus termiä keksinyt. Totta kai määritelmien tulee muuttua ajan mukana, mutta vielä ei todellakaan ole ajankohtaista muokkailla käytössä vakiintuneita valta-ja erisukuisuus nimikeitä. Muuttamalla tuota määritelmää saataisiin vain kaunisteltu ja jopa virheellinen kuva suokin tilanteesta - sekä sekoitettaisiin asiasta kiinnostuneita entisestään termien vaihdoksella.

Mitä Vekseliin ja Hiluun tulee, ehdottomasti on vaikeampi löytää Hilu-vapaa suokki kuin Vekseli-vapaa. Siinä mielessä valtaori-nimitys Hilulle on ihan paikoillaan eikä Vekselille. Hilun isälinja on juoksijoilla vähemässä, mutta kyllähän Hilu aika vahvasti siellä taustalla vaikuttaa : omien höpölöpö-läpikäyntien perusteella sain, että viime kesän juoksijavarsojen taustalla Hilu on 76 % :lla (vertailun vuoksi Vieteri melkein 90%:lla, Suikku 82 %:lla ja Vokker 80 % ja ratsuvarsoilla vastaava oli Hilu 63 %:lla, Vieteri 62%:lla, Vokker 31% ja Suikku 22%:lla).

Siinä mielessä valtaoriiden vertailu on vaikeaa, että Hilu ja Vieteri ovat huomattavasti vanhemmat (ja olleet kuolleitakin jo hyvän tovin) kuin Vokker ja Suikku.

"Jos aletaan kasvattamaan erisukuisten alarotua, putoaa se kohta ominaisuuksiltaan niin huonoksi, ettei sillä ole mitään tekemistä ainakaan ravurijalostuksen kanssa."
Miksi tämä väännetään aina tällaiseksi? Ensinnäkin, erisukuisuus ei edelleenkään ole synonyymi huonolle hevoselle millään suunnalla. Suomenhevosellahan näitä "alarotuja" on kait jo ratsut, piekkarit ja työhevoset. Tarkoitus ei ole väätään erisukuista alarotua, vaan sitä erisukuisuuden vaalimista voi ihan hyvin tehdä jo olemassa olevien suuntien sisällä, vielä sitä voisi tehdä myös niillä juoksijoilla. Eihän tarkoitus ole loputtomiin kasvattaa erisukuisia, vaan tarkoitus olisi ylläpitää suomenhevosella mahdollisimman paljon erilaisia sukuja - ts. välttää suurta sukusiitoksen nousua ja sukukatoa. Niihin tarvitaan niitä erisukuisia! Suomenhevosen suvut ovat suppeutuneet pienessä ajassa paljon.

Sitä minä olen toitottanut, että yksi (tai kaksikaan) valtaoriita sukutaulussa ei ole maailmanloppu, mutta niitäkin voi jalostaa järkevästi. Rodun etua ei palvele yksi ja sama nimi useaan kertaan usealla yksilöllä. Lievä kertaus yksinään yksilöllä ei haittaa yhtään mitään, mutta kun aletaankin parittaa keskenään saman kertauksen omaavia yksilöitä ja nimenomaan tehdään useampia tällaisia yhdistelmiä (ja taas paritetaan niitä), niin sukukatoa tapahtuu pakostakin. Sen takia valtanimiin ja erityisesti niiden kertaamiseen tulisi kiinnittää huomiota tällä hetkellä huomattavasti enemmän kuin siihen Eri-Aaroniin, jolle emme enää voi yhtään mitään. Näille neljälle voimme.
Laittakaa joku tämä yksinkertaiseen sanamuotoon =D!

Tällä hetkellä Vieteri on nimi, joka näyttää vahvasti seuraavalta "Eri-Aaronilta" eli oletettavasti se tulee esiintymään kaikkien suomehevosten takana jossain vaiheessa, ensimmäisenä näistä neljästä valtaoriista. Sitä tulee siis Eri-Aaronin tavoin pakko kerrata, joten tarkoitus olisi saada tuo pakollinen kertaus tapahtumaan mahdollisimman kauaksi takapolviin, joilloin sen vaikutus olisi pienempi. Ei pidä unohtaa sukusiitosasteen nousun mahdollisia mukaan tuomia haittoja.

Sitä sukukatoa pitäisi oikeasti saada laskettua...

Kaikki suomenhevoskasvatus on arvokasta, mutta kyllä minä pidän tärkeänä erisukuisten vaalimista. Kun viimeinen erisukuinen kuolee, ei niitä enää mistään saa lisää (edes termejä muuttamalla...).

Lähettäjä: raudikko 
Päivämäärä:   19.1.16 14:46:02

Minä en oikein käsitä tuota pelkoa, että yhden nimen välttelyllä menetetään jotain muita harvinaisia linjoja. Teoriassa kyllä, mutta käytännössä ei, sillä jos luette tuon Valkosukan aloitusviestin, niin niitä täysin erisukuisia alle kakskymppisiä hevosia (ruunat mukaan lukien) on vain 6% koko populaatiosta. Niistäkin puolet ovat jo yli 16-vuotiaita. Täysin erisukuisten varsojen kasvatus on niin pieni marginaali-ilmiö, etten kuinkaan päin ajateltuna koe sitä vaaralliseksi, kuten Antti K jossain aikaisemmassa erisukuisuuskeskustelussa tuli suoraan väittäneeksi!

Teoriassa kaikkien valtanimien välttely voisi johtaakin siihen, että menetään jotain muuta harvinasta. Näin siis, jos erisukuisia ihan oikeasti alettaisiin fanaattisesti kasvattamaan muun kustannuksella. Käytännössähän meillä kuitenkin ravipuolella tällä hetkellä on vain KOLME erisukuista varsaa (0-3v) kasvamassa! Nekin samasta yhdistelmästä ja kaikki tammoja. Karrikoidusti voisi siis kysyä, että nämä kolme siskostako nyt sitten ovat se vaara menettää jonkun valtanimen mukana jotain harvinaista?

Itse asiassa sekään Valkosukan teoriassa esittämä asia, että puolet eriskuisista tammosta astutettaisiin nyt heti erisukuisella oreilla, ei mitenkään voisi uhata suomenhevosta rotuna! Se olisi vieläkin marginaali-ilmiö! Mutta sieltä voisi nousta jotain.

Annti K: "Suikku ja Vokker tulivat suureen tarpeeseen. Vokker oli suvullinen pelastus suomenhevoselle ja Suikkukin sopi todella monelle tammalle."

Näin juuri! Mutta mistä tulee se seuraava Suikku ja Vokker, jos kaikki suomenhevoset ovat jo keskenään neljän valtanimen kyllästämiä moneen kertaan? (Kts viime vuosian syntyneiden varsojen suvut.)

"Ravurijalostajat ovat tehneet viimeiset 50 vuotta korjausliikettä, jolla karkaamaan päässyt eri-aaronilaisuus on saatu aisoihin. Samoin kävi Vieterin ja Hilun hallintajaksojen jälkeen. Viimeiset viisi vuotta on Suikun ja Vokkerin vaikutusta pyritty alentamaan. Näistä ei puhuta ääneen, mutta kun katsoo tilastoja, niin näin tapahtuu käytännössä.

Paljonko nämä korjausliikkeet ovat käytännön pakon sanelemia juttuja? Tämän hetken korjausliike lienee Liising (810 jälkeläistä). Hyvä niin, mutta surullista siinä on se, että kaikki käyttävät sitä yhtä ja samaa korjausliikettä! Jälleen seuraava polvi on isiensä osalta identtistä. Minua huolestuttaa se, mistä löytyy se seuraava korjausliike jos kaikki ovat jo keskenään niin saman sukuisia. Onko suomenhevonen koskaan aiemmin ollut niin homogeeninen kuin se tällä hetkellä on?

Turun jalostusseminaarissa esitellään: Suomenhevosen geneettisen vaihtelun arviointi sukupuutiedoista. Jalostustieteen professori Asko Mäki-Tanila, Helsingin yliopisto. Jostain olin lukevinani, että geneettinen vaihtelu on vielä riittävää. Hyvä niin, mutta miten teoreettista tämä on? Toteutuuko se käytännössä, jos vaihtelun mahdollisuutta ei käytetä? Astutetaan vaan parasta parhaalla jne. Tuijotetaan emälinjan tuotantoa ja isän jälkeläisnäyttöjä. Parhaimmillaan ollaan kertaamatta kovin montaa valtanimeä kerrallaan...

"Erisukuisuuden vaalimista parhaimmillaan on astuttaa erisukuisia tammoja käyttö- ja rakenneominaisuuksiltaan riittävän hyvillä hevosilla, ovat ne sitten valta- tai erisukuisia. Samoin parhailla valtasukuisilla tammoilla pitäisi tehdä riittävästi kokeiluvarsoja ei niin muodikkailla, mutta käyttö- ja rakenneominaisuuksiltaan riiittävän hyvillä oreilla."

Tuon ajatuksen ostan! Ensimmäistä ehdotustahan toteutetaan koko ajan mitä suurimmassa määrin silloin, kun ylipäätään erisukuista tammaa astuetaan. Valitettavan usein kuitenkin törmää siihen että erisukuista (lue: huonosukuista/tuottamatonta emälinjaa) tammaa ei astueta ollenkaan. Jälkimmäinen ehdotus, parhaiden valtasukuisten tammojen kokeiluastuttamista vähemmän käytetyillä oreilla, ei kuitenkaan näytä toteutuvan, ei ainakaan erisukuisten orien kanssa.

Heitän kysymysken, että onko meillä enää varaa vain JALOSTAA suomenhevosta? Eikö olla jo tilanteessa, jossa pitäisi ottaa myös SÄILYTYS tietoisesti mukaan, että geneettinen vaihtelumahdollisuus myös säilyisi? Nykyiset valtanimet tulevat joka tapauksessa jatkossa olemaan kaikkien suomenhevosten sukutaulussa moneen kertaan vaikka mitä tekisimme, mutta eikö nyt pitäisi huolehtia siitä, että muita nimiä hukattaisiin mahdollisimman vähän ja että kertaus tapahtuisi muutaman polven kauempana?

Lähettäjä: raudikko 
Päivämäärä:   19.1.16 14:50:51

(Toistoa Valkosukan kanssa, kun kirjoitin samaan aikaan, näkemättä ed. viestiä.)

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.1.16 15:00:59

-Nykyiset valtanimet tulevat joka tapauksessa jatkossa olemaan kaikkien suomenhevosten sukutaulussa moneen kertaan vaikka mitä tekisimme, mutta eikö nyt pitäisi huolehtia siitä, että muita nimiä hukattaisiin mahdollisimman vähän ja että kertaus tapahtuisi muutaman polven kauempana?-

Tätä tehdään juuri siinä kohden mitä et ensimmäisessa kappaleessasi ymmärtänyt lainkaan.

Lähettäjä: raudikko 
Päivämäärä:   19.1.16 15:10:18

Kyllä minä hyvin ymmärrän, että niitä "huonoja" nimiä tallennetaan kun niitä ympätään "hyviin nimiin". Sillä konstilla kuitenkin myös ne hyvät orinimet kertautuvat ja kertautuvat heti. Mun järkeni mukaan olisi parempi kerrata niitä vasta kauempana. Se, mitä en ymmärrä, on se että erisukuisuus koetaan uhkaksi!

Valkosukan kanssa olen samaa mieltä, että erisukuisuus ei ole synonyymi huonolle hevoselle.

Lähettäjä: raudikko 
Päivämäärä:   19.1.16 15:45:49

Ja niitä yhden/parin valtanimen hevosiahan kyllä käytetään siitoksessa ja pitää käyttää. Ei minulta ainakaan ole jäänyt mikään käyttämättä yhden valtanimen takia, jos hevonen muuten on ollut se, mitä tarvitsen. Ratsukasvatuksessakaan. Ymmärrän "." todellakin mitä Antti K tuolla TEORIALLAAN tarkoittaa. Mutta KÄYTÄNNÖSSÄ täysin eriskuisten hevosten kasvatus ei kuitenkaan ole se uhka, joka tipauttaa nämä harvinaissukuiset yhden valtanimen hevoset siitoksesta. Ymmärrät varmaan, mitä tarkoitan, vaikka en sitä nyt paremmin osaa muotoilla?

Lähettäjä: Mosse 
Päivämäärä:   19.1.16 15:49:41

Ei ehkä huonolle hevoselle mutta entäs pienelle odotusarvolle?

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   19.1.16 15:57:38

En usko, että koskaan päästään tähän: "Samoin parhailla valtasukuisilla tammoilla pitäisi tehdä riittävästi kokeiluvarsoja ei niin muodikkailla, mutta käyttö- ja rakenneominaisuuksiltaan riiittävän hyvillä oreilla."
Yksikään itseään kunnioittava kasvattaja, lajista riippumatta, ei uhraa hyvää tammalinjaansa kokeiluihin. Kokeen tuloksen knäkee vasta vuosien kuluttua ja koekappale voi tehdä tyhjäksi linjansa siihenastisen, ehkä sukupolvia kestäneen määrätietoisen jalostuksen avulla saavutetut kilpailuominaisuudet. Surullista, mutta totta, kilpailukäyttöön kasvattava ei näihin talkoisiin osallistu, kyllä se taitaa olla rotuun intohimoisesti suhtautuvien harrastajien harteilla.

Lähettäjä: Mosse 
Päivämäärä:   19.1.16 16:01:15

Kyllä niitä on tehty , ne on kulkenut nimellä tilausvarsa . Esim. Pipolla on ollut tamma joka on juossut aikoinaan se-ajan.

Lähettäjä: Heh 
Päivämäärä:   19.1.16 16:04:34

eipä erisukuinen ole synonyymi myöskään hyvälle hevoselle ratsupuolellakaan.
Erisukuisuus on yksi ajattelutapa, kiitos Antin erilaisesta näkökulmasta.

Lähettäjä: ! 
Päivämäärä:   19.1.16 16:18:57

Erisukuisuushan nimenomaan on se erilainen ajattelutapa. (6%)

Juuri nuo Karhilan ehdottamat "kokeiluvarsat" voisivat olla pelastus rodulle. Valitettavasti asia kuitenkin on niin kuin * sanoo ja "itseään kunnioittava kasvattaja" kasvattaa vain yksilöä mahdollisimman varman päälle. Proosallisesti sanottuna tavoitteena on vain saada mahdollisimman paljon rahaa radoilta. Rodunjalostus ei kiinnosta, rodun säilyttämisestä puhumattakaan.

Toivottavasti Karhila saa muutaman muunkin kasvattajan tekemään kokeiluja!

Lähettäjä: raudikko 
Päivämäärä:   19.1.16 16:28:36

Minusta on aivan mahtavaa, että näiden keskustelujen myötä moni erisukuisen tai erilaisen sukuisen tamman omistaja on havahtunut ja päättänyt tehdä seuraavaksi erisukuisen/erilaisen sukuisen varsan! Moni ei ole tullut aiemmin asiaa ajatelleeksikaan, vaikka tavoitteena olisi ollutkin ratsu tai harrastehevonen. Tsemppiä!

Lähettäjä: ~*~ 
Päivämäärä:   19.1.16 16:29:37

Suomessa on muutama sellainen kasvattaja, joilla olisi periaatteessa edellytykset (nimi, tammat, kasvatustoiminnan laajuus) käyttää edes kerran tai pari jotain erisukuista oritta. Hyvä tamma jättää juoksijan melkeinpä aasista, ja yksikin ikäluokkahevonen voisi nostaa erisukuisen isänsä tammamääriä.

Lähettäjä: Mosse 
Päivämäärä:   19.1.16 16:36:30

Jos varsan voi myydä 10000 eurolla periyttäorista tai 1000 eurolla erisukuisesta oriista on minusta hinta lian kallis yksittäiselle henkilölle ja ei sellaista voi vaatia keneltäkään.

Lähettäjä: ~*~ 
Päivämäärä:   19.1.16 16:43:25

Vähän henkilökohtaisesti epäilen että ei näiden muutamien huippukasvattajien tarvi myydä tonnilla mitään varsaa, eikä kahdellakaan.

Lähettäjä: Mosse 
Päivämäärä:   19.1.16 16:57:21

Ymmärrät varmaan kuitenkin eron. Minusta ennen kuin aloitetaan muilta vaatimaan rahallista panostusta yhtään mihinkään pitäisi itse panostaa vähintään saman verran vaikka sen tilausvarsan muodossa.

Lähettäjä: Onko tarjontaa? 
Päivämäärä:   19.1.16 17:06:49

Vinkki kasvattajille ja kiinnostuneille: Facebookin Erisukuiset suomenhevoset-ryhmässä näyttäisi olevan nousemassa kimppa, joka etsii erisukuista juoksijavarsaa. Tosin ongelmaksi saattaa muodostua se, ettei erisukuisia varsoja ole.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.1.16 17:07:25

-Kyllä minä hyvin ymmärrän, että niitä "huonoja" nimiä tallennetaan kun niitä ympätään "hyviin nimiin". Sillä konstilla kuitenkin myös ne hyvät orinimet kertautuvat ja kertautuvat heti. Mun järkeni mukaan olisi parempi kerrata niitä vasta kauempana.-

Eihän se nyt noin mene. Esimerkiksi niin että on hevonen jolla on harvinaisia nimiä isän puoli täynnä, emän puolikin puoleksi. Toisella puolella on vaikka Hilu neljännessä polvessa. Jos vältellään hilua, tämä jää käyttämättä ja samalla jää käyttämättä sen loppusukukin joka on harvinaista. Eikä ne loput nimet ole huonoja nimiä välttämättä vaan ne ei ole valtaoreja. Onhan tämä jo useassa aiemmassa ketjussa käsitelty.

Lähettäjä: Myy 
Päivämäärä:   19.1.16 17:07:51

Itse olen pannut merkille Erilon yleistymisen ja suorastaan kertautumisen sekä ratsuilla että ravureilla.

Lähettäjä: Valkosukka 
Päivämäärä:   19.1.16 17:18:38

Olen niin samaa mieltä nimim. raudikon kanssa.

Erisukuisuus ei todellakaan määrittele onko hevonen hyvä vai huono sen kummemmin kuin valtasukuisuuskaan. Mutta onhan niitä huonoja toki erisukuisissakin, siinä missä hyviäkin. Sama valtasukuisilla, kyllä niissäkin huonoja hevosia on.

Jos näitä erisukuisia on populaatiosta n. 6 %, tähän mahtuu kuitenkin nimet Mian Mari, isänsä Murron Titaani, Koitos ja Ravisteli - kai kuitenkin ihan hyvä prosenttiosuus siihen nähden, että suurin osa tuosta 6 %:sta on ratsuja.

Erisukuisten jalostaminen on todella pientä näpertelyä, se ei uhkaa ketään - päinvastoin! Erisukuisia tarvitaan lisää.

Yhden nimen takia ei todellakaan pidä jättää astuttamatta yhtään hevosta. Erisukuisuus ei ole yhtään sen huonompi jalostustavoite kuin ravinopeus, hyppylahjat tai vaikka väri. Kaikkia tarvitaan sopivassa suhteessa.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   19.1.16 17:23:01

Mielenkiintoista olisi saada selville näiden valioperiyttäjien ja toisaalta siitoksessa epäonnistuneiden orien ja tammojen ravivarmuusgeenityyppi. Olen melko vakuuttunut, että sillä on suurempi merkitys niin huippujuoksijajalostuksessa kuin J- ja R- suuntien eriytymisessä, kuin ehkä halutaan uskoakaan.

Lähettäjä: Å 
Päivämäärä:   19.1.16 17:31:55

Niin eihän se valtasukuisuuskaan hyvää hevosta tarkoita. Siellä voisi nopeasti olla vaikka enemmänkin "epäonnistujia" kuin erisukuisissa? Ottaen määrät huomioon.