Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   10.12.14 10:15:09

että ette jaksa panostaa niihin, tehdä niistä oikeasti persoonallisia ja sitten vielä itkette, kun laatuarvostelussa tarvitsee hieman tekstejä?

Lähettäjä: Marsupieni 
Päivämäärä:   10.12.14 10:58:45

Jokaisella omat tavoitteensa. Tahdon jalostaa linjoja eteenpäin, eikä se oikeastaan onnistu pienellä ponimäärällä etenkin jos kyse ei ole yleisimmistä roduista :D En minä tahdo niistä erityisen persoonallisia, minulle hyvän virtuaaliponin määrittelee ihan joku muu kuin persoona :)

Lähettäjä: Uppe 
Päivämäärä:   10.12.14 11:04:56

Koska olen hamstraaja-luonne :D Tosin vaikka mulla on nyt aikas paljon hevosia niin kyllä niihin kaikkiin pystyy panostamaan pikkuhiljaa. Ei lopu tekeminen kesken kun kirjoittelee tekstejä aina tietylle hevoselle kerrallaan ja siirtyy vasta sitten seuraavaan. Mulle ainakn ihan jokainen hevonen on jollain tavalla rakas ja en raaski kuopata, myydä, palauttaa niitä melkein koskaan.

Lähettäjä: Kerppa 
Päivämäärä:   10.12.14 11:21:49

Pieni hevosmäärä olisi kovin tylsä ja rajoittaisi kamalasti harrastamista :( Hevosen "persoonallisuus" tulee minulle ihan jostain muualta kuin tylsistä teksteistä, joita en itse jaksa lukea ja täten toki myös oletan, ettei kukaan muukaan jaksa. Miksi jaksaisi?

Ja toki kun en itse tekstejä arvosta, niin vikisen myös jossain määrin siitä, kuinka isossa osassa ne monessa laatuarvostelussa ovat.

Lähettäjä: Bino 
Päivämäärä:   10.12.14 12:18:55

Koska on kivaa, että on paljon erilaisia hevosia ;) Toisaalta mä kyllä jonkin verran panostankin teksteihin, oli hepat menossa laatiksiin tai ei. Ei taida tällä hetkellä olla kuin ihan muutamia tekstittömiä, jotka ovat joko ihan uusia hankintoja, omia kasvatteja tai sitten tuontisukuisia. Muiden kasvateille kirjoittelen aina luonteen ja päiväkirjamerkintöjä, toki ison hevosmäärän kanssa tulee joskus ajankäyttö ongelmaksi, kun aina välillä tulee harrastukseen usean kuukauden taukoja eikä niinä aikoina hevosten sivuilla tapahdu juuri mitään muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Joitain kasvatteja on mennyt takaisin juuri siitä syystä, mutta eipä kyllä muuten tuu pahemmin kuopattua tai palauteltua. Oon aika samoilla linjoilla Upen kanssa, kaikki hevoset on rakkaita eikä niistä raaskis oikein luopua.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   10.12.14 12:19:27

Te jotka sanotta että persoonallisuus tulee jostain muusta kuin teksteistä, niin miksette kerro mistä se tulee?

Lähettäjä: m 
Päivämäärä:   10.12.14 12:25:59

Persoonallisuus tulee itse hevosesta. Sen nimestä, suvusta tai vaikka kuvista. Jokaiselle eri asiasta. Itselläni inspiraatio lähtee hevosen kuvista, hevosen ilmeestä näkee luonteen ym

Lähettäjä: felissa 
Päivämäärä:   10.12.14 12:39:58

Mitä edes tarkoittaa "oikeesti persoonallinen"? Tuhannen sanan lause ja 20 päiväkirjamerkintää vai? Samaa kaavaa noudattavat mukahauskat tusinatekstit on kyllä kaukana persoonanallisuudesta.

Itselle ainakin hevosesta persoonallisen tekee nimi ja suku, toki kuvatkin on merkittävässä roolissa. Kisat ja tekstit on suurimmaksi osaksi vaan täytettä.

Ihmisillä on erilaisia vahvuuksia, toiset kirjoittavat hyvin ja toiset sitten vaikka kuvaavat persoonallisia kuvia. Ei laiteta toistemme tapaa harrastaa mihinkään muottiin vaan annetaan jokaisen harrastaa niinkuin parhaaksi näkee!

Lähettäjä: KirsiinaS. 
Päivämäärä:   10.12.14 12:45:30

Hankin paljon hevosia jotta mulla on jalostusmateriaalia. En valita teksteistä. Tuskin jaksan edes kirjoittaa, ellen ole luvannut viedä hevosta laatuarvosteluun.

Mulla on jokaisesta mun hevosesta mielikuva päässä. Se mielikuva yhdistettynä sukuun ja nimeen tekee persoonan. Ei ehkä muiden silmissä, mutta ne onkin mun hevosia. Jos jollekin ei kelpaa niin sitten ei kelpaa. Hevoseni ovat kyllä kelvanneet jalostukseen vaikkei tekstejä olekaan, kunhan on kiva suku sekä kisoja niin melkein kelle tahansa kelpaa.

Lähettäjä: Marsupieni 
Päivämäärä:   10.12.14 12:46:31

Minulla on monta persoonatonta ponia, enkä usko että luonteen tai päiväkirjojen tekeminen niistä sen persoonallisempia tekisi :D Kuka niitä lukee? Toki minulla on lähes joka ponista jokin mielikuva, mutta en jaksa itseni vuoksi naputella sitä kuvaukseksi, etenkin kun mielikuva saattaa olla tyyppiä "voikon emälinjan viimeinen edustaja", joka ei itse ponin persoonaan ota mitään kantaa.

Tietysti poni voi olla persoonallinen ilman mitään kummepia tekstejä. Sopiva kuva ja hauska nimi, tai esimerkiksi hauskasti nimetty emä- tai isälinja luovat ponista tietynlaisen mielikuvan, ja se voi olla hyvinkin persoonallinen ja mieleenjäävä. Ponin persoona on kuitenkin minulle toissijainen juttu. Nimi, suku ja kuva ovat olennaisia hyvälle ponille, ja arvostan myös jonkinlaisia meriittejä. Teksteille en kuitenkaan suo oikeastaan ajatustakaan esim. jalostusponeja etsiessäni - ihan sama onko niitä vai ei, kunhan poni muuten kolahtaa, tai sopii tarkoituksiini.

Lähettäjä: Kioja 
Päivämäärä:   10.12.14 12:52:35

Itse näen persoonallisen hevosen sellaisena, joka inspiroi omistajaa ja mahdollista hoitajaa. Se voi olla kuvat tai luonne tai suku, mutta jokaisella on oma näkemyksensä ja eri ihmiset pitävät eri asioista. Tämähän se juuri tuo monipuolisuutta tähän harrastukseen.
Kun hevonen inspiroi, siihen jaksaa omalla tavallaan panostaa. Jolle kulle se on kuvat, jolle kulle tekstit, joku haluaa kilpailla ja joku tähtää laatuarvosteluihin.
Itseäni inspiroivat hyvät kuvat (ei välttämättä laadukkaat, laatu on osittain eri asia kuin inspiroiva) ja luonne, joka ei ole kilometrin mittainen.

(Minullahan ei mitään jättitallia ole, reilut 20 hevosta ja niistäkin puolet nuoria, joilla on elämä edessä)

Lähettäjä: Tilli 
Päivämäärä:   10.12.14 13:23:23

Siksi koska minua kiinnostaa niin moni rotu ja vielä olisi monta uutta rotua listalla joiden edustajia ei vielä tallista löydy. Etenkin harvinaisten kohdalla pitää hankkia itselleen monta hevosta jotta pystyy tekemään kasvatustyötä, koska muilla harrastajilla ei välttämättä ole samaa rotua. Ja pianhan sitä on sitten jumissa, jos olisi vain muutama kopukka talissa kun ei löytyisi sopivia puolisoita.

Minulle hevosen persoona muodostuu kuvista/suvusta/nimestä, joko vain yhdestä niistä tai niiden yhdistelmästä. Harvoin luen muiden hevosten luonteita tai muita tekstejä saati kiinnitan huomiota kisoihin.

En harrasta laatiksia, mutta minusta on väärin ajatella että "panostus" on vain tekstien kirjoittelua. Kuvien hankinta/etsiminen, kisaaminen, pitkäjänteinen kasvatustyö (suvusta löytyy suurimmaksi osaksi omia kasvatteja), ulkoasun toteutus ja suunnittelu, nämä kaikki ovat osa panostusta. Miksi vain teksteillä siis mitataan panostusta?

Lähettäjä: yersinio 
Päivämäärä:   10.12.14 13:25:08

"Te jotka sanotta että persoonallisuus tulee jostain muusta kuin teksteistä, niin miksette kerro mistä se tulee?"

Meillä se tulee kuvista, suvusta, tiedoista, sivujen ulkoasusta, kisasijoituksista, minun fiiliksestä, lyhyestä luonnekuvauksesta, pienistä päiväkirjamerkinnöistä. Itse en ymmärrä miten vain tekstit tekisivät hevosesta persoonallisen? Tekstit joita kukaan ei lue? Sitäpaitsi, hevosen sivuista tulee rumat kun ne on tuupattu täyteen tekstiä :(

Lähettäjä: Wnni 
Päivämäärä:   10.12.14 14:58:48

Aloin miettimään omia tekstittömiä/lyhyin tekstein kuvailtuja hevosiani ja kokemaani stressiä mielenkiintoisten ja laatuarvosteluihin kelpaavien luonteiden kirjoittamisesta (tosin, eipä sillä että saisin aikaiseksi/ehtisin/muistaisin ilmoittaa hevosia minnekään laatuarvosteluihin). Monesti kyllä käy niinkin, että muuten mainio ja hyvin sijoittunut pikseliponi jää ilmoittamatta minnekään juurikin luonteen puutteen/lyhyyden takia. Eikä hevosia ole ikinä ollut kuin max. 10 kappaletta.

Tykkään selailla muiden harrastajien hevosia. Mutta ei minua todellakaan saa sivuilla viihtymään pitkät tekstit vaan hevosen kuvat ja ylipäätään sivuston ulkoasu. Lyhyet, max. parin kappaleen luonteet luen, samoin parit tuoreimmista päiväkirjamerkinnöistä (tykkään, että on vähän kuvailua hevosen luonteesta, vaikka se muuten olisikin seissyt tyhjänpanttina), mutta mikäli hevosella on kilometrikaupalla tekstiä sivuilla niin harvemmin jaksan kovin tarkasti siihen tutustua.

Tähän mennessä on löytynyt yhden käden sormilla laskettava määrä poikkeuksia, kiehtovasti ja mukaansa tempaavasti kirjoitettuja luonteita ja muita merkintöjä. Enkä kyllä lue oikeastaan ikinä tallien esittelytekstejä tai muutakaan infoa mitä sieltä löytyy... Mutta, tämähän ei toki tarkoita sitä, etteikö varmasti moni muu tykkää lueskella ja kirjoittaa.

Entä pitäisikö tämän kokemani laiskuuden vuoksi jättää tekstit vähemmälle huomiolle laatuarvosteluissa? Tuskinpa. Oma moka, kun en jaksa eikä kiinnosta kirjoitella satojen tai tuhansien sanojen (tusina)tekstejä :D Nuo vähätkin kaakit kun saavat jälkeleläisiä ilman palkintojakin eikä kertaakaan lyhyt luonteenpätkä ole ollut este varsottamiselle. Jalostuksessa käyttämiltäni tallin ulkopuolisilta hevosilta toivon myös edes muutaman lauseenpäktän luonnetta ja pientä selvitystä suvusta. Näin tulevan varsan luonnetta on helpompi kuvailla muutamalla sanalla.

Mielenkiintoista kyllä olisi kuulla, lukeeko niitä pitkiä tekstejä oikesti joku muu kuin laatuarvostelijat ja omistaja itse? Entä lukeeko ylipäätään kukaan tallien esittelytekstejä?

Lähettäjä: Papukaija 
Päivämäärä:   10.12.14 15:13:28

Minusta hevosten suuri määrä on itselle hyväjuttu jalostuksen ja monipuolisten sukujen kannalta. Kyllä, kirjoitan jokaiselle hepalle luonteen, joskus aika monipuolisenkin. Se vain tulee automaattisesti, että kyllä sillä hevosella täytyy olla luonne. En kuitenkaan väitä, että persoonallisuus tulisi siitä luonteesta. Aika monikin hevonen on joko kiltti tai ilkeä - hankala tai helppo - pelokas tai utelias. Ei sekään tuo minusta isoakaan persoonallisuutta, jos ruusukehai pelkää juomapulloja. Pikemminkin persoonallisuutta tietoa hevosesta tuo sen kuva(t), suku, valmennukset tai päiväkirja merkinnät, sekä kilpaileminen/jälkeläiset/perustiedot. Onhan se luonnekkin jotain, se tuo koristeellisuutta hevosen sivuille ja auttaa hoitajaa löytämään kivaa hoitsua. Itseäni häiritsee jos luonne puuttuu, se tekee hevosen sivuista niin tyhjät. Kuitenkin - niinkuin edellä mainitsin - luonne ei kerro koko hevosen persoonaa.

Koska suurimpaan osaan laatuarvosteluista tarvitaan jotain tekstejä, niin kirjoitan ekana luonteen. Jos hankin uudenhevosen/saan uuden hevosen, luonne tulee vain automaattisesti, paitsi jos "ei vaan jaksa"

Taisin toistaa jotain asiaa useasti...? :'D

Lähettäjä: Bino 
Päivämäärä:   10.12.14 15:18:36

Mielenkiintoista kyllä olisi kuulla, lukeeko niitä pitkiä tekstejä oikesti joku muu kuin laatuarvostelijat ja omistaja itse? Entä lukeeko ylipäätään kukaan tallien esittelytekstejä?

Mä luen kaikki maholliset tekstit, hevosten luonteista tallien esittelyihin. Jos tekstiä on tosi vähän tai ei ollenkaan, mielenkiinto lopahtaa välittömästi. Vaik olis kuinka hienosti tehty talli tai hienosukuinen hevonen, en jaksa siihen perehtyä jos tekstejä ei oo nimekskään. Toisaalta mulle tää harrastus onkin nimenomaan lueskelua ja kirjottamista. Varsinkin kirjottaminen on tosi iso osa mun virtuaalihevostelua ja tottakai on kiva kans lukea muiden kirjoituksia :)

Lähettäjä: Marsupieni 
Päivämäärä:   10.12.14 19:59:10

[I]Mielenkiintoista kyllä olisi kuulla, lukeeko niitä pitkiä tekstejä oikesti joku muu kuin laatuarvostelijat ja omistaja itse? Entä lukeeko ylipäätään kukaan tallien esittelytekstejä?[/I]

Tallien tekstejä luen, ja nautin yksityiskohtaisista kuvailuista ja tallin toiminnan esittelystä. Hevosten teksteihin en sitten taas juuri perehdy :D Mietin tätä itsekin. Ja myös sitä, kuinka suuri osa ihmisistä kirjoittaa noita päiväkirja- ja valmennustekstejä ihan omaksi huvikseen, ja kuinka moni ihan vain koska laatiksissa vaaditaan, ja että niiden olemassaolemisen ajatellaan olevan tärkeä hyvän hevosen merkki? Jotkut varmasti, onhan tuota tarinatoimintaa, mutta kuinka iso osa?

Lähettäjä: M 
Päivämäärä:   10.12.14 20:13:48

Itse olen kymmenen vuotta ollut tässä touhussa mukana. En ole koskaan pitänyt luonteiden kirjoittamisesta (sitä paitsi suurin osa hevosista on sitä samaa massamössöä, niitä luonteenpiirteitä on vaan rajallisesti). Hevosella on kiva kuva, nimi, ja suku, ja se on valmis. Sitten ehkä joitain kisoja niin hevonen ehkä kelpaa jalostukseen muillekin.

Suoraan sanoen en edes ajattele että virtuaalikoneillani on persoona. Ne on sitä varten että saan luotua uusia kivoja linjoja. Hevoseni periyttävät vain ne nimet taulussa, ja tietysti vanhempien värit vaikuttaa varsan väriin. Vaikka onhan minulla tietysti lempihevosia, mutta sen päättää se kuva-nimi-suku-yhdistelmä, ei joku tekstinpätkä.

Miksi kirjoittaisin tekstiä kun en pidä siitä, hevoseni eivät ole menossa laatiksiin, ja harva niitä edes lukisi. Jokainen harrastakoon tavallaan, jos haluaa kirjoittaa kaikille hevosilleen luonteet ja päiväkirjamerkinnät, siitä vain.

Lähettäjä: Cery 
Päivämäärä:   10.12.14 20:16:17

Musta on kiva välillä vaan uppoutui tähän mielikuvitusmaailmaan ja miettiä itseni juuri sen ponin selkään sinne maneesiin jonka kuva on tallini esittelysivulla. Se on hauskaa. Mä nautin siitä. Kirjoitan siitä. Joillekin tuommoinen ei tulisi pieneen mieleenkään. Mäkin luen tallien tekstejä, tosin harvoin paria lausetta pidempään koska mistään en löydä enää hyviä tekstejä. :D

Lähettäjä: Papukaija 
Päivämäärä:   10.12.14 20:25:14

Mielenkiintoista kyllä olisi kuulla, lukeeko niitä pitkiä tekstejä oikesti joku muu kuin laatuarvostelijat ja omistaja itse? Entä lukeeko ylipäätään kukaan tallien esittelytekstejä?

Itse tykkään lukea suurimmaksi osaksi tallin esittelyt - niin itse ulkonäöstä ja toiminnasta - sekä hevosten luonteet ja pk-merkinnät/valmennukset. Tosin, etn siloin jos vain vastaan pikaisesti johonkin viestiin ja/tai talli vaikuttaa epäsiistiltä. En ole niinkään hyvä kirjoittamaan päiväkirjaan mitään, mutta lukeminen on ihan mukavaa. Enhän ole lainkaan varma koskaan jaksanko jonkin konin viedä laatiksiin, mutta tähtään niihin aina. Mitäpä jos laatuarvosteluissa tekstejä vaaditaan sen takia, että meitä yritetään kannustaa tekstien kirjoittamiseen? Tekstit kirjoitan kuitenkin automaattisesti, hälläväliä onko hevonen ikinä kilpailemis-/laatiskelvollinen.