Kirjoita uusi viesti  |  Alueen etusivu  |    |  Etsi  Alas ⇓   
  Ratsastusleiri:)

Lähettäjä: Anna:3 
Päivämäärä:   30.12.20 00:45:24

Moi, tää on mun eka novelli, joten älkää pliis hyökätkö mun kimppuun. Oon siis ite vasta 13v ja sori, jos on kirjotusvirheitä. Mut heittäkää kommentteihin nimiä leiriläisille ja olis kiva, jos joku vois vaikka suunitella kokonaisen leiriläisen you know.

Nimi, ikä, ihonväri, hiustenväri, ratsastus taso, millainen luonne jne...

Kiitos kaikille jotka jaksaa lukea! Tarina jatkuu mahdollisimman pian ja jatkot tulee kommeihin:)

Astuin paahtavan kuumasta autosta pelkät sortsit sekä ohut t-paita päälläni. Suomessa oli yllättävän lämmin kesä +30˚. Tallin piha oli täyttynyt innokkaista tallitytöistä sekä teini-ikäisistä amatööreistä. Mahdoinko olla oikeassa paikassa? Nostin aurinkolasini otsalleni sekä tarkastelin heppapaitaisia ala-koululaisia. En ehtinyt kauan tarkkailla ennen, kun huoliteltu isäni astui ulos autosta. ”Noniin Cassie eiköhän oteta Amber pois trailerista”, isäni tokaisi siistien smokkiaan. En ole ikinä ymmärtänyt miten isä voi pitää smokkia missä vain, jos on yli kolmekymmentä astetta en todellakaan ole pukemassa pitkä hihaista tai paksuja housuja, jotka keräävät muutenkin lämpöä mustan kankaan ansiosta.
Hetken päästä kaikki tarkkailivat vuorostaan minua sekä kilpahevostani Amberia. Isä oli jo lähtenyt jättäen Amberin varusteet maahan makaamaan. Hetken päästä nuorehko nainen tuli tallista pillifarkuissa sekä polo-paidalla. ”Okei hyvä kaikki ovat paikalla”, nainen sanoi hymyillen sekä pyysi kaikkia tulemaan rinkiin. Minua hän neuvoi vain jättämään kalliit varusteet pölyiselle tielle makaamaan. ”Noniin otetaas ekana tutustumisleikki. Jokainen kertoo nimensä sekä ponin, jonka haluaisi tunnille. Jos et tunne tallin hevosia kerro mikä olisi unelma hevosesi”, Miina kertoi hiukan liian pirteästi. ”M-moi... Mun nimi on Kaisla ja mä haluan tilkun”, yksi heppahulluista pikkutytöistä piipitti. Rinkin meni eteenpäin hitaasti sekä porottava aurinko alkoi tuoda monen otsalle hikipisaroita. Vihdoin oli minun vuoroni. ”Cassie. Mulla on oma”, tokaisin ytimekkäästi. Kaikki toljottivat minua vieläkin ajatellen, että sanoisin vielä jotain. ”Oletko suomalainen?”, nuori tyttö kysyi, kun tajusi etten aikoisi jatkaa. Miksi arvasin tämän? ”Olen?”, vastasin silmiäni pyöritellen. ”No miksi sun nimi on sitten Cassie? Sehän on Amerikkalainen nimi?”, toinen tyttö jatkoi. ”Mun nimi on vaan Cassie, onko sulla joku ongelma sen kanssa?”, tuhahdin laskien aurinkolasini. Se sai onneksi nuoret pitämään suunsa kiinni.

   Ylös ⇑   


  
 Vastaa viestiin
 Nimi:       [poista tiedot]
 Sähköpostiosoite:

 Jos annat sähköpostiosoitteesi, se näkyy viestissäsi.

 Otsikko:
   




Hevostalli.net ei vastaa keskusteluryhmissä käytävän keskustelun sisällöstä.