|
Lähettäjä: Kuu
Päivämäärä: 29.11.24 16:32:31
Ensin varsinainen kysymys ja sitten avaava selitys. Eli: pääseekö nykymaailmassa enää mihinkään keskusteluapuun, jos on hyvät elämäntavat ja hyvä toimintakyky arjessa? Kuulisin mielelläni kokemuksia. Yksityiselle tietysti pääsee jos on rahaa, mutta onko muita mahdollisuuksia? En havittele mitään pitkää terapiaa, vaan ihan vaikka viisikin keskustelukertaa voisi olla riittävä.
Olen vähän alle 30-vuotias ja sisälle padotut lapsuuden ja nuoruuden ongelmat alkavat ilmeisesti puskea pintaan. Olen toimintakykyinen, pärjään arjessa enkä usko, että toimintakykyni olisi katoamassa mihinkään.
Mutta. Olen alkanut räjähdellä kohtuuttomasti pikkuasioista. En siedä arkipäivän normaaleja juttuja kiroilematta ja möykkäämättä. Kirjoitusvirheiden tekeminen, tavaran pudottaminen, jonkin pikkuasian unohtaminen jne. saavat minut hetkeksi näkemään ihan punaista ja vihaamaan itseäni, kun "en edes tätä ja tuota pikkuasiaa osaa". Sitten on paha mieli, kun taas menetin malttini. Pelkään että minulle suututaan tai minua pilkataan kun teen typeriä virheitä, ja jotenkin torjun sitä pelkoa suuttumalla.
En ikinä, milloinkaan möykkää ihmisille tai eläimille. Mieheni kuitenkin totesi tässä hiljattain, että "on vähän pelottavaa kun huudat". Ymmärrän miestäni täysin, koska kontrasti on iso: olen yleisesti hyvin rauhallinen ja leppoisa, ja sitten kimmastun, kiroilen ja huudan jostain ihan pikkuasiasta. Eihän tämä ihan normaalia ole.
Olen ruvennut seuraamaan tunteitani vähän tarkemmin. Lapsesta asti sisälläni ollut jokin "tunnemöykky", mutta nykyään se tuntuu ihan fyysisesti rinnassa, kun ennen se on ollut vain jossain taka-alalla.
Muistan paljon lapsuudestani ja tiedän tasan tarkkaan, mistä tämä turhanraivoaminen ja muut tunne-elämän ongelmat kumpuavat. Ymmärrän monessa asiassa, miksi vanhempani tekivät kuten tekivät, mutta se ei vie kokemuksia pois. Alan nyt etsiä tietoa siitä, miten omia lapsuuskokemuksia kannattaisi käsitellä. En pidä siitä, mihin suuntaan olen henkisesti menossa, enkä varsinkaan halua tarjota tätä schaissea miehelleni ja mahdollisille tuleville lapsilleni.
|