Lähettäjä: Hmm
Päivämäärä: 25.11.24 20:04:00
Pekalle lukemista:
Presidentti Tarja Halonen ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö poistumassa 1. maaliskuuta 2012. LEHTIKUVA / KIMMO MÄNTYLÄ
Tarja Halonen vastusti aktiivisesti Nato-jäsenyyttä, Sauli Niinistö odotti konsensusta
BLOGI
JULKAISTU 12.01.2024 | 11:00
PÄIVITETTY 12.01.2024 | 09:51
Suomi vietiin kirjoittajan mukaan Sauli Niinistön taitavasti ohjaamana kohti läntisen arvoyhteisön ydintä.
Picture of Kimmo Sasi
Kimmo Sasi
Varatuomari, entinen kokoomuksen kansanedustaja ja entinen liikenne- ja viestintäministeri.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)
HS:n presidentti Tarja Halosen syntymäpäivähaastattelu on synnyttänyt keskustelua, jossa Halosen ja Sauli Niinistön linjauksia on pidetty toisiaan lähellä olevina. Niissä on kuitenkin selkeitä eroja.
Vuoden 2000 perustuslaki karsi presidentin valtaoikeudet lähinnä vain ulkopolitiikkaan ja ylipäällikkyyteen. Jokainen presidentti haluaa olla kuitenkin merkittävä toimija. Tämän vuoksi presidenteille syntyi tarve korostaa suhdettaan Venäjän presidenttiin.
Learn more
Presidentti Martti Ahtisaari oli kansainvälinen toimija, jolla oli selkeä läntinen identiteetti. Juuri Ahtisaaren länsimyönteisyys herätti aina Yhdysvaltoja ja länsi-integraatiota vastustaneet vasemmistodemarit. He halusivat kääntää Suomen ulkopolitiikan linjaa. Siksi pöytätavoista poiketen istuvalle presidentille asetettiin kilpailevia ehdokkaita SDP:n sisällä. Presidentti vaihtui.
Halosella ei ollut lännen luottamusta. Hän kävikin vain yhden kerran 12 vuoden aikana Valkoisessa talossa. Siksi hänelle löytyi vain yksi merkittävä kumppani, presidentti Vladimir Putin. Näin Halonen pyrkikin elvyttämään Kekkosen ajan kulttuurin, Suomen ja Venäjän/Neuvostoliiton presidenttien tapaamiset ja ystävälliset, yhteistyöhenkiset ja avustavat suhteet.
Suomelle luontainen hetki liittyä Naton jäseneksi olisi ollut 2004, kun Baltian maat liittyivät. Koska Halosen presidenttipyrkimyksen nimenomainen tavoite oli ollut estää Suomen Nato-jäsenyys, oli selvää, että tuon momentumin käyttäminen ei ollut mahdollista. Ilman presidentin ja tässä tapauksessa myös ulkoministerin tukea liittymisprosessi ei olisi edes lähtenyt liikkeelle.
Halonen meni vielä pitemmälle. Hän neuvoi ja varoitti Baltian maita liittymästä Naton jäseniksi. Se on Suomen ulkopoliittisen johdon huonoin koskaan antama neuvo. Jos Baltian maat eivät olisi liittyneet, olisi Putinille ollut huomattavasti helpompaa nielaista Baltian maat 2014 kuin osa Ukrainaa.
Halonen ei kuunnellut syvästi ulkopolitiikkaa tuntevia ja presidentin ja virkamiestoimijoiden kesken vallitsi epäluottamusta. Halonen haastoi hallitusta. Halonen sai nähdä Nato-kysymystä lukuun ottamatta valtansa vielä vähenevän, kun edustautuminen EU:n huippukokouksissa ja eräät nimitysasiat otettiin häneltä pois"
Halonen oli pääeste sille, ettei Suomi liittynyt NATOn -90 luvulla Baltian maiden mukana.
Onneksi virhe on nyt korjattu.
|