|
Lähettäjä: .
Päivämäärä: 13.11.24 09:47:07
Kiihkoilun (kummankaan ääripään) sijaan pitäisi susikeskustelu pitää sellaisena että puhutaan tiedetyistä tosiasioista.
"Susi ottaa ruuan sieltä mistä sen helpoiten saa! Ei se juokse hirven perässä jos tarjolla on lammas, koira tai pian lapsi."
Näin ei ole biologien mukaan.
Hajumaisema on sudelle erilainen silloin kun kyse on sorkkaeläimistä ja ihmisistä. Susi ei liitä ihmiseen riistansa hajua. Susi ei myöskään pidä ihmistä reviirikilpailijana kuten koiria. Lampaisiin susi liittää riistansa hajun. Kyseessä on kolme aivan eri asiaa.
Tärkeintä olisi pitää huolta siitä, ettei susi jatkossakaan yhdistä ihmisen hajua ruokaan. Siksi alueilla missä on susia ihmisten pitäisi pitää huolta siitä, että ihmisen elinpiirissä ole mitään syötävää susille jotka eksyvät alueelle. Maatilojen teurasjätteet, riistakojukuvaaminen missä sudet tulevat haaskalle kuvattavaksi jne. ovat asioita jotka voivat saada aikaan sen että sudet yhdistävät ihmisen hajun ja ruoan toisiinsa ja sen jälkeen niistä voi tulla ihmiselle vaarallisia.
"Niin tuota, anteeksi nyt mutta mitenkä sun mielestä voidaan ajatella ettei nykysusi olisi tottunut jo ihmiseen? Muuten vain norkoilee pihoissa, liikkuu vaivatta taajamissa ja seurailee sekä piirittää koiranulkoiluttajia."
Ei pitäisi puhua nykysusista tai edes 1800-luvun susista koska 1800-luvulla lapsia tappoi vain yksi lauma. 1800-luvulla sudet asuttivat koko Suomea. Niiden määrä tuolloin oli arvioiden mukaan noin 600 - 800 ja vain yksi lauma tappoi ihmisiä. Muut sudet eivät edes silloin 1800-luvulla pitäneet ihmistä riistanaan.
Se että joku susi käy yöllä maatalon pihassa tai näkee ihmisen koiran kanssa metsässä ei muuta suden hajumaailmaa sellaiseksi että susi yhdistäisi ihmisen ruokaan. Siksi olisi tärkeintä että siellä ihmisten asuinalueella ei olisi mitään syötävää sudelle ettei susi opi liittämään ihmiseen ruokansa hajua.
Jos sudet nykyisin yhdistäisivät ihmisen hajun ruokaan sudet olisivat jo tappaneet paljon ihmisiä.
|