Lähettäjä: Pasi 
Päivämäärä:   12.9.24 13:50:30

Ylihuomenna syntymäpäivät, 48 v täyttää. Saattohoidossa syövän takia. Mitä sanoja hänelle voisi sanoa? Olen niin kömpelö näissä tilanteissa. :(

Lähettäjä: Just 
Päivämäärä:   12.9.24 13:51:59

Toivotaan hyvää syntymäpäivää, puhu hänelle tärkeistä asioista (lapset, harrastus, mökki, autot, sisustaminen...?)

Lähettäjä: - 
Päivämäärä:   12.9.24 14:23:58

Puhu hänelle niin kuin kaikille muillekin ihmisille puhut

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   12.9.24 14:25:06

Lähettäjä: -
Päivämäärä: 12.9.24 14:23:58

Puhu hänelle niin kuin kaikille muillekin ihmisille puhut

Tämä. Ei se halua puhua syövästään ja kuolemasta vaan kaikesta muusta. Vain jos ottaa itse puheeksi, niin sitten voit puhua.

Lähettäjä: Mies 
Päivämäärä:   12.9.24 14:43:07

"Tämä. Ei se halua puhua syövästään ja kuolemasta vaan kaikesta muusta. Vain jos ottaa itse puheeksi, niin sitten voit puhua."

Kun on saattohoidossa, elämää on jäljellä yleensä joitain viikkoja, enintään muutama kuukausi. Kyllä silloin on aika teennäistä jutella kuin kuolema ei tulisi.

Tilanne on erilainen aikaisemmin.

Lähettäjä: pilkunviilaaja 
Päivämäärä:   12.9.24 14:45:41

Toivota hyvää syntymäpäivää. Voit kysyä kanssa mitä kuuluu, ja kestä se vastaus mitä ystävä suustaan ulos päästää. Jatka keskustelua muista aiheista, mitkä häntä kiinnostavat ja mitä hän nostaa esille. Tai jos haluat jotain kysyä, voit kysyä jotain lähiaikoihin sijoittuvaa kuten "käytkö vielä kalassa?","kävitkö mestästämässä kesällä?", "mitä ajattelit touhuta viikonloppuna?", "mitä lapsille kuuluu?", "mitä haluaisit vielä tehdä?". Voit tarjota seuraavaa tapaamista tai yhteistä tekemistä. Moni kuoleva tapaa mielellään läheisiään, jaksamisen rajoissa toki.

Pahinta mitä minulle on sanottu on:
"älä puhu noin synkkiä"
"et sinä vielä moneen vuoteen kuole"
"olet jumalan suojeluksessa, et voi tietää mitä tuleman pitää"
Varsinkin vähättelyn kanssa kannattaa olla tarkkana. Uskonnollinen sisältökin voi loukata, jos vastaanottaja ei ole harras uskovainen.

Monesti kuolevilla on tarve jutella kuolemaan liittyvistä asioista. Ei toki kaikilla.

Lähettäjä: J 
Päivämäärä:   12.9.24 14:55:29

Käyttäydy normaalisti ja anna hänen puhua niistä asioista mistä haluaa kertoa. Voithan vaan kysyä mistä haluaa jutella ja muistella sit vaikka menneitä (reissuja, sattumuksia etc) jos sillä tuulella on. Kuolevakin voi haluta lomaa siitä kuoleman odotuksesta jne.

Lähettäjä: ...... 
Päivämäärä:   12.9.24 15:15:26

Teki mieli kysyä agressiiviseen syöpään kuolevalta ja myös vielä nuorelta omaiseltani, että kannatiko vetää ne kaikki koronapiikit. En kysynyt kuitenkaan vaan jaarittelin ihan normaalisti arkisia asioita.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   12.9.24 15:18:42

"Teki mieli kysyä agressiiviseen syöpään kuolevalta ja myös vielä nuorelta omaiseltani, että kannatiko vetää ne kaikki koronapiikit. "

Onneksi et kysynyt ja paljastanut typeryyttäsi.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   12.9.24 15:19:22

Joo, ei se kuoleva mikään laskiämpäri ole, jolle voi töräytellä mitä sylki suuhun tuo.

Lähettäjä: Joo 
Päivämäärä:   12.9.24 15:25:16

Jittele ensin niitä näitä. Kysy, haluaako hän puhua lähestyvästä kuolemastaan. Älä sivuuta asiaa, ole rohkea.

Lähettäjä: Hups 
Päivämäärä:   12.9.24 15:54:27

Ota paikkakunnan lehti mukaan ja kysy haluaako että luet hänelle. Selaile lehti esim kerrot otsikot ja jos herättää mielenkiintoa niin juttua tulee tutuista aiheista. Jos tuntuu niin kysy tuleeko potilaalle mieleen jotain jota haluaisi sinun tekevän. Kerro ettei tarvitse huolehtia kyllä läheiset pärjää.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   12.9.24 16:06:08

Puhu kuten ennenkin niitä näitä kun menet. Sitten vaan sen mukaan mihin keskustelut vie. Jos hän haluaa puhua sairaudestaan ja lähestyvästä lopusta niin tärkeintä on kuunnella ja myötäelää- ei tarvitse keksiä hienoja vastauksia. Joihinkin asioihim ei tarvi sanoja.
Voimia.
Mikä möläytys pisterivin koronapiikit oli? Eihän ne liity agressiiviseen syöpään edes.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.9.24 16:07:16

"Lähettäjä: Mies
Päivämäärä: 12.9.24 14:43:07

"Tämä. Ei se halua puhua syövästään ja kuolemasta vaan kaikesta muusta. Vain jos ottaa itse puheeksi, niin sitten voit puhua."

Kun on saattohoidossa, elämää on jäljellä yleensä joitain viikkoja, enintään muutama kuukausi. Kyllä silloin on aika teennäistä jutella kuin kuolema ei tulisi."

Toivottavasti se terveempi ei ainakaan määrittele mistä puhutaan. Juuri noin kun tuo ensimmäinen sanoo.

Lähettäjä: Dvh 
Päivämäärä:   12.9.24 16:15:56

Jos olisin saattohoidossa ja joku vähättelisi, että et sinä nyt kuole pitkään aikaan, heittäisin tyypin varmaan ulos. Ei sinne saattohoitoon huvin vuoksi mennä.

Lähettäjä: * 
Päivämäärä:   12.9.24 16:26:51

"Teki mieli kysyä agressiiviseen syöpään kuolevalta ja myös vielä nuorelta omaiseltani, että kannatiko vetää ne kaikki koronapiikit."

Trolli takaisin sillan alle.

Saattohoidossa ollut läheiseni piti myös pahimpana noita vähättelijöitä, joiden mielestä hän ei ollut mihinkään kuolemassa. Eihän hän voinut, kun kuinkas he jälkeen jäävät sitten pärjäävät! Teki kuulemma mieli sanoa, että jälkeenjääneeltä tosiaan vaikuttikin, moinen itsekkyyden huippu.

Lähettäjä: jep 
Päivämäärä:   12.9.24 16:34:31

Teki mieli kysyä agressiiviseen syöpään kuolevalta ja myös vielä nuorelta omaiseltani, että kannatiko vetää ne kaikki koronapiikit.

Viikon ääliö löytyi. Tai oikeastaan kuukauden, tai vuoden...

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.9.24 16:39:08

,"kävitkö mestästämässä kesällä?",

:DD

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   12.9.24 16:45:48

Muistelkaa teidän yhteisiä hyviä hetkiä. Mukavia tapahtumia, reissuja, kommelluksia ja kerro miten tärkeä ihminen hän on sinulle ollut. Voit kysyä haluaako hän puhua tulevasta ja jos hän puhuu, niin älä kiellä hänen tulevaa kuolemaansa tai leiki vähä-älyistä kannustavaa "Kyllä sä tästä selviät, taistele vain!" idioottia. Kuolevan ympärillä kun on usein liuta tällaisia tyyppejä, joten on hyvä jos löytyy edes joku jonka kanssa kuolemasta voi ja saa puhua.

Lähettäjä: Nimimerkki 
Päivämäärä:   12.9.24 22:46:35

Ei ole pakko puhua eikä sanoa mitään. Tärkeintä on, että olet hänen luonaan ja välität. Ei pidä väkisin vääntää sanottavaa mistään, jos pää lyö tyhjää. Pidät kädestä, katsot rauhallisesti silmiin, ehkä hymyilet. Anna sanojen tulla sydämestä omalla painollaan, jos ovat tullakseen; kuuntelet ja vastailet, jos kuoleva jaksaa puhua.

Lähettäjä: --- 
Päivämäärä:   12.9.24 22:48:24

.: korjaan sen verran, että "miten tärkeä hän on".

Lähettäjä: mama 
Päivämäärä:   13.9.24 06:17:49

Puhut asioista, joista kuoleva haluaa puhua. Aika usein hyvistä hetkistä, lapsistaan, teidän yhteisistä asioista. Jos on jotain, josta olette elämänne varrella riidelleet, voit pyytää anteeksi, osoittaa muistavasi myös ikävimpiä hetkiä elämästä. Varsinkin, jos olette kaksin.

Ota mukaan kuvia, joita teistä on.

Jos viet jotain tuliaista, mieti hänen tautiaan, ja kysy neuvoa hoitopaikasta, läheisiltä. Älä vie pitsaa ALS potilaalle, joka pysty nielemään. Usein alkoholi ei enää maistu ollenkaan. Toisaalta; yksikin kuoleva nimenomaan halusi imeskellä pientä meetvursti palaa, vaikkei pystynyt sitä nielemään, piti sen mausta ja suolaisuudesta.
Jos kuoleva haluaa vetää röökin tai ottaa lasin konjakkia, älä ala toppuuttelemaan. Tai pyytää pekonia ja munia kaikilla rasvoilla…

Lähettäjä: Nillitys 
Päivämäärä:   13.9.24 08:52:15

Se kuolevakin on yksilö. Ei me voida tietää mitä hän haluaa. Mene paikalle ja anna tilanteen viedä. Voihan olla ettet edes ole tervetullut tai päinvastoin.

Lähettäjä: piikit 
Päivämäärä:   13.9.24 08:59:18

Koronapiikkikommentti ihan fiksu, suurin osa ei vaan tajua. Ei sitä tietenkään kuolevalle kannata sanoa, liian julmaa.
Se koira älähtää mihin kalikka kalahtaa.

Lähettäjä: *** 
Päivämäärä:   13.9.24 09:07:44

Piikit: Foliot oli Prismassa tarjouksessa, sun kannattais varmaan käydä ettei varastot lopu.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.9.24 09:10:00

Itse vähän kuulostelisin tunnelmaa kysymyksillä miten on mennyt, miten jaksat, miten voit jne. Anna sairastuneen ohjata keskustelua. Jos vaikuttaa siltä, että hän haluaa puhua tilanteesta, niin puhukaa. Muista aiheista puhuminen voi olla piristävää, mutta saattaa myös vaikuttaa vähättelyltä ja välttelyltä. Tärkeintä on olla läsnä ja herkällä korvalla. Ei kannat pelätä myöskään omia tunteita.

Lähettäjä: .... 
Päivämäärä:   13.9.24 09:14:21

Kysy etukäteen haluaisiko sinun tuovan jotain. Juttele niitä näitä ja kuuntele. Älä tosiaan kiellä kuolemaa äläkä vähättele sitä.
Jos kuoleva ei jaksa puhua, on ihan ok myös olla hiljaa ja läsnä.

Lähettäjä: :) 
Päivämäärä:   13.9.24 09:15:42

Voihan häneltä kysyä, että haluaisiko hän puhua erityisesti mistään tietystä aiheesta. Sitten puhutte siitä.

Lähettäjä: Kokekemuksia 
Päivämäärä:   13.9.24 09:23:14

Kysy, että mihin menet kun sun henki jättää ruumiin?
Ihminen ei nimittäin lakkaa olemasta, tieteen näkökulmasta, vaikka henki ruumiista poistuukin. Ruumis ilman henkeä on kuollut, mutta kysy todella että mihin menee kun ei asu enää ruumiissaan. Ja sekin mihin aikoo sitten mennä, täytyy ymmärtää että ei sitä saa kuoleman jälkeen enää päättää, se päätös on suotu eläville ihmisille.

Lähettäjä: Höpötys 
Päivämäärä:   13.9.24 09:29:06

Onnittelet ja rennosti jutustelet arkisia asioita.

Lähettäjä: Baas 
Päivämäärä:   13.9.24 09:35:59

"Muistelkaa teidän yhteisiä hyviä hetkiä. Mukavia tapahtumia, reissuja, kommelluksia ja kerro miten tärkeä ihminen hän on sinulle ollut."

Tätä. Naurakaa yhdessä menneille muistoille, katselkaa valokuvia ym.

Lähettäjä: Nöpö 
Päivämäärä:   13.9.24 10:02:58

Sovitte mitä tiukua hän tulee kilistelemään luonasi sitten kun lähtö on tullut.

Lähettäjä: Kolmas täti 
Päivämäärä:   13.9.24 10:49:34

Oman isäni kanssa tätä ehdin "harjoitella", kun taudin lopputulos tiedettiin jo heti diagnoosin jälkeen. Virallinen saattohoitopäätös tehtiin kesällä, ja vajaan viikon kuluttua siitä hän menehtyi. Tämä viimeinen viikko siis tarkoitti sitä, että hänelle annettiin ainoastaan kipulääkkeitä ja nestettä vain suun kostukkeeksi.

Koko 7 vuoden sairastamisen aikana keskusteltiin ihan arkisista asioista. Säästä, lapsenlapsista, politiikasta, mistä milloinkin. Kuolemasta ja sen jälkeisestä ajasta keskusteltiin hänen omasta aloitteestaan. Selkeästi oli viimeisinä aikoina tarve tehdä jonkinlainen tilinpäätös.

Ihan loppuun saakka puhuin isälle itse, vaikkei hän ihan viimeisinä päivinä enää itse pystynyt kommunikoimaan. Kerroin, mitä olen tehnyt, mitä telkkarista tulee jne.

Lähettäjä: Minä Vaan 
Päivämäärä:   13.9.24 10:57:32

Tosiaan näin kuten Kolmas täti kertoo.

Lähettäjä: . 
Päivämäärä:   13.9.24 11:08:06

Minä kun näin mummoni ensimmäistä kertaa diagnoosin jälkeen ja menin sairaalaan tervehtimään, tervehin ja totesin myötätuntoisesti hymyillen, että "nytkö se on siun vuoro". Mummon mietti hetken ja näin miten häneen laskeutui huojennus ja hän purkaantui sykkyrältään, hartiat laskivat ja henki taas kulki., ilmeisesti tuo ajatus, että kukin vuorollaan lähtee lievensi hänen pelkojaan.

Ei siitä tarvitse puhua. Eivät kaikki halua, ainakaan ihan kaikkien kanssa ja koko aikaa.